Koiviston lento-onnettomuusa 31.10.1919

[Timo Partanen 210]

Karjala- lehti otsikoi lento-onnettomuudesta 31.10.1919: "Koivistolla sattui lento-onnettomuus, jossa luutnantti Hallamaa putosi koneineen. Onnettomuuden syyksi osoittautui vika ohjauslaitteissa. Kone oli noussut normaalisti ylös, mutta noustuaan noin 120 metrin korkeuteen kone heilahti huomattavasti vasemmalle ja syöksyi veteen melkein pystysuorassa asennossa".Onnettomuus lienee tapahtunut edellisenä päivänä, tai  jopa aiemmin, kun jutussa ei kerrota tapahtuman päivämäärää ja spekulaatiota onnettomuuden syystä on jo keretty tuottamaan.

 

Tästä ei löydy tietoa Kohtalokkaista lennoista, joten löytyisikö täältä jotain lisätietoa asiasta. Kyseessä ei ole tiedustelu- everstiluutnantti Reino Hallamaa, mutta varmaan hänen sukulaisensa. Mitähän pilotille kävi, pystysyöksy 120 metristä ei ennusta hyvää... 

[Matti Salonen 30]

1919-10-24, 1 C 310, Koivisto

Ohjaaja Ltn Hallamaa, Rafael, * 05.11.1895

Ohjauslaitteiden vian takia syöksykierteessä veteen.

Matti

[Timo Partanen 210]

Kiitos, tämä selkeytti hakuja!

 

Timo

[Jukka Raunio 525]

Sukulaisuus on aika epävarma. Sittemmin enempi insinöörinhommissa ollut Rafael Hallamaa oli omaa sukua Häyren ja syntynyt ylitarkastaja Hugo Häyrenin ja Amanda Törnströmin perheeseen 5.11.1895. Reino Hallamaan aiempi nimi oli Hummelin ja eri vanhemmat.

[Timo Partanen 210]

Sama nimi ei todellakaan tässä tapauksessa indikoi sukulaisuutta, vaikka melko harvinaisesta nimestä onkin kyse. 

[Topi Falkenberg 413]

Offtopikkia, Rafael Hallamaa on valmistunut Koneinsinööriosastolla vuonna 1919 diplomi-insinööriksi (Suomen Teknillinen Korkeakoulu) koneenrakennuksessa. Sivu 20: https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/38448/J__anon_anon_1970.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 

[Jukka Nisula 2 282]

4 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Tästä ei löydy tietoa Kohtalokkaista lennoista, joten löytyisikö täältä jotain lisätietoa asiasta. Kyseessä ei ole tiedustelu- everstiluutnantti Reino Hallamaa, mutta varmaan hänen sukulaisensa. Mitähän pilotille kävi, pystysyöksy 120 metristä ei ennusta hyvää... 

Kohtalokkaat lennot-sarjassa on mainittu seuraavat tapaukset:

”ILMAVOIMIEMME LENTOTOIMINNASSA SURMANSA SAANEET, KADONNEET, SOTAVANKEUTEEN JOUTUNEET SEKÄ LASKUVARJOLLA PELASTAUTUNEET.”

Eli jos ei ole kirjassa, niin todennäköisesti selvisi hengissä. Lentomerkki-luettelossa voi olla maininta, täytyy tarkistaa. 

Jukka

[Jukka Raunio 525]

Selvisihän tuo hengissä. Tässä kapteeni Nisosen seurassa. (Ilmavoimat)

Muokattu: Helmikuu 14, 2023, käyttäjä: Jukka Raunio

[Jorma Laiho 450]

Eikös se mainita tässäkin:

http://lentotekniikankilta.fi/rump.htm

[Jukka Raunio 525]

Vuoden 1948 insinöörimatrikkelista. Joutui lähtemään vuoden 1932 puhdistuksissa.

[Timo Partanen 210]

On tämä van uskomaton tietokanava! Näillä tiedoilla pääsen eteenpäin.

Tuo pikku-uutinen Hallamaan lento-onnettomuudesta tulee mainintana uuteen kirjaani, joka käsittelee Sortavalan lentoasemaa ja lentotoimintaa Heimosotien aikana. Kirja on ajatus julkistaa viimeistään ensi syksyn IMY:n ílmailukirjallisuuspäivänä. Voinen sisällyttää tässä kerrottua materiaalia kirjaani. Mainitsen toki lähteen, eli viittaan kirjoittajaan ja tähän keskusteluun FF:llä. 

[Vesa Viertola 51]

Eino Juurikas mainitsee muistelmissaan näkemästään onnettomuudesta, että Hallamaan Rumpler osui startissa korkeisiin puihin ja meni siitä kierteeseen ja lähelle englantilaista sota-alusta. Voihan toki olla, että puihin törmääminen johtui ohjainlaiteviasta.

[Jorma Laiho 450]

Tässä varsin hyvä selostus Uusi Suomi lehdessä. Tässä siis lähde, johon voi hyvin viitata.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1332010?term=Hallamaa&term=Koivistolle&term=Koivisto&term=Koiviston&term=Hallamaan&page=6

[Timo Partanen 210]

On tämä van uskomaton tietokanava! Näillä tiedoilla pääsen eteenpäin.

Tuo pikku-uutinen Hallamaan lento-onnettomuudesta tulee mainintana uuteen kirjaani, joka käsittelee Sortavalan lentoasemaa ja lentotoimintaa Heimosotien aikana. Kirja on ajatus julkistaa viimeistään ensi syksyn IMY:n ílmailukirjallisuuspäivänä. Voinen sisällyttää tässä kerrottua materiaalia kirjaani. Mainitsen toki lähteen, eli viittaan kirjoittajaan ja tähän keskusteluun FF:llä. 

Muokattu: Helmikuu 14, 2023, käyttäjä: Timo Partanen
Tämä tuli jostain syytä toiseen kertaan, ei ollut tarkoitus...

[Timo Partanen 210]

Kiitoksetnäisä. Minulla ei ole tuota Juurikkaan kirjan näitäaikoja käsitteleviä sivuja, joten oliisko mahdollista saada ne skannattuina?

[Jukka Nisula 2 282]

Rafael Hallamaa sai Suomen Lentomerkin numero 7 vänrikkinä 20.11.1918. Hän sai koulutuksen Saksassa, merilentotutkinto 27.8.1918. Oli Libaussa 4.8. - 13.11.1918. Lähteenä Kullervo Virtasen ja Kaarlo Temmeksen laatima lentomerkkiluettelo 1918-1944. 

Jukka

Muokattu: Helmikuu 14, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Jukka Raunio 525]

Alle 50-vuotiaiden kirjojen laajempi skannaaminen ei kaiketi käy laatuun. Mutta näyttää tuotakin vielä saavan. Ehkä myös kirjastosta. Suosittelen muutenkin. JUURIKAS, VEIKKO (toim.): Lentomestari Eino Juurikas | Kampintorin antikvaarinen kirjakauppa Oy - laaja valikoima kirjoja eri aloilta, myös sarjakuvat (kampinkirjakauppa.fi)

 

[Timo Partanen 210]

Kiitos, Jukka.Tilasin tuon!

Timo

[Raimo Heikkinen 2 504]

Hallamaan lento-onnettomuus (24.10.1919) tapahtui aikana jolloin onnettomuussyyn tutkinta oli kovin surkealla tasolla. Tästä onnettomuudesta ei ole laadittu silminnäkijöiden lausuntoja. Ilmailuvoimien komentajalle, everstiluutnantti Hjelmman´ille, on riittänyt pelkästään ohjaajan itsensä laatima raportti, jossa kerrotaan ohjauslaitteisiin tulleesta viasta: syynä ohjausvaijerin irtautuminen, jota ei myöskään pystytty toteen näyttämään. Kas, Hallamaa ei mainitse tehtyä polttoaineen tankkausta raportissaan.

Kun  Sanomalehti Uusi Suomi julkaisi jo seuraavana päivänä (25.10.) uutisen, joka vaikuttaa niin asiantuntevalta, että reportterin on täytynyt saada haastatteluja Koivistolla sijainneen merilentoaseman III Ilmailuosaston väeltä. Pääkohta uutisessa: "Syy onnettomuuteen lienee siinä, että kone teki liian jyrkän nousun, jolloin se tavallisesti keikkaa ja putoaa kierreliikkein alas, kun sitä on vaikea saada oikeaan asentoon liian lyhyen nousumatkan takia."

Silminnäkijä Eino Juurikas (muistelee?): Koivistolla näin myös ensimmäisen kaputin. Luutnantti Hallamaa saapui Helsingistä yksipaikkaisella vesi-hävittäjäkoneella. Poislähtiessään startin jälkeen osui korkeihin puihin ja syöksyi veteen englantilaisen sotalaivan viereen.

 

Liitteet: Kansallisarkisto

 

[Jorma Laiho 450]

Nytkun tämä Hallamaan haaveri on käsitelty, voimme tutkia mitkä olivat ne kolme aikaisempaa Koiviston onnettomuutta. Ne lienevät englantilaisten haavereita, joissa myös menehtyi lentäjiä ! Näistä lienee ollut joskus puhetta ja onhan näistä englantilaisista tehty kirja.

Osan  näistä ja myöhemmistä haavereista näki isoisäni, joka asui Koiviston kauppalassa. Isoisän isä kun perusti sinne aikoinaan suutariliikkeen.

Tässä pari engelsmannien haaveria elokuussa ! Lehti pohtii, onko kyseessä peräti mielialan lasku ?

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244715?term=lento-onnettomuus&term=Koivistolla&term=Koiviston&term=lento-onnettomuutta&term=Lento-onnettomuus&term=Koiwiston&page=5

ja se jutussa mainittu kolmas oli tämä:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1267510?term=Lento-onnettomuus&term=Koiviston&term=lento-onnettomuudessa&term=Koivistolle&page=2
 

Hongelll ja Rantasalo kuolivat. Eli laskujeni mukaan neljä konetta putosi melko pienen ajan sisällä.

Muokattu: Helmikuu 18, 2023, käyttäjä: Jorma Laiho

[Vesa Viertola 51]

Melkoista meininkiä, kun kaputeerannut pilotti tekee itse tutkintaraportin :). Tulee mieleen sellainenkin spekulaatio, että kellukekoneella pyyhkäisy startissa puunlatvoihin on voinut viedä pilotin huomion. Sitten nousun aikana on yritetty samalla kurkistella tuliko vaurioita ja kone alinopeudelle nousussa ja siitä liian hitaan kaarron kautta kierteeseen. En tietenkään halua parjata henkilöä, mutta Hallamaahan väitti lentäneensä jättiläisfredikalla useampia lentoja ennen koneen korjausta (Janarmon mainita Ilmailu-lehden konehistoriikissa). Näistä tietääkseni ei liene ainuttakaan muuta lähdettä tai havaintoa olemassa? Ehkä vain kadonneita dokumentteja tai huonoa kirjanpitoa vai onko insinöörillä ollut tapa muutenkin käyttää ”värikynää”?

[Timo Partanen 210]

Kiitokset näistä. Hongellin onnettomuudesta kirjoitti myös1 Karjala 10.8.1919