Laite

[Jari Allan Lappalainen 206]

Mikähän laite tuossa koneen nokalla mahtaa olla?

Jari

[Markku Koivurova 367]

Venturiputki näkyy olevan. Se teki alipainetta hyrrä mittareita varten. Tässä koneessa varmaan Kaartomittaria. Jotkut alkuaikojen nopeusmittaritkin toimivat ymmärtääkseni alipaineella.

[Tumi Hämäläinen 718]

Pitot-putken esiaste.

[Tarmo Kallio 244]

Eikö tuon laitteen vieressä ole myös Pitot-putki? Tuo ohut korkeampi putki?

[Jukka Nisula 2 282]

54 minuuttia sitten, Tarmo Kallio kirjoitti:

Eikö tuon laitteen vieressä ole myös Pitot-putki? Tuo ohut korkeampi putki?

Tässä lahtelaisten Baby II:ssa on tämän näköinen venturiputki. 

Kuva: finna.fi/Lahden museot/kuvaaja Solmu Kantola 1949.

Jukka

Muokattu: Huhtikuu 8, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula

[Matti Hyötyniemi 437]

Pieniä venturiputkia kuten Jukan kuvassa käytettiin nopeusmittareissa, mutta suuremmat kuten Jarin kuvassa olivat (ja ovat yhä) enemmänkin alipainepumpun korvikkeita hyrrämittareita varten (lähinnä kaarto- ja kallistusmittarit). Ilmanvastustahan tuollaisesta, varsinkin isommasta putkesta tulee paljon, mutta alipainepumppuna venturiputki on melko idioottivarma ja edullinen.

Alipainejärjestelmää käyttämään tarkoitettuja venturiputkia voi ostaa uusinakin, tuosta vaikka tilaukseen ysituumainen: https://www.aircraftspruce.com/catalog/inpages/venturi3.php

 

[Tapio Heinomaa 367]

Askania Bordgeräte 1937-38

[Harri Mustonen 153]

Brittien Instruments-kirjasesta hieman juttua venturiputkesta 1940-luvun alusta.
 

Meillä on PIK-5:n nokalla iso ja pieni venturiputki. Iso pyörittää tuota itänaapurilta sota-aikana saatua kaarto- ja kallistusmittaria. Oikealla puolella oleva pienempi venturi on nykyään viraton, nopeusmittari kun on myöhempää hankintaa. Nopeusmittarit pitää käsittääkseni säätää aina käytettävän venturiputken mukaan. Pienempi venturiputki on ilmeisesti kulkenut Vitosemme mukana vuodesta 1947, joten päätimme sen vuoksi säilyttää sen nokalla. Mustavalkokuvassa se näkyy A-mallissa 1950-luvun alussa (kuva: Göran Hollsten).

t. Harri

Muokattu: Huhtikuu 8, 2023, käyttäjä: Harri Mustonen

[Hannu Häkkinen 42]

Kyllä venturia edelleen käytetään mm. omassa pikkurallissani. Pankaa kuukkeliin oh-scn niin näette monessa kuvassa nokan oikealla puolella venturin, joka käyttää hyrrämittareita. Kaipa se vastusta lisää, mutta toisaalta ei tule ikinä kalliita alipainepumpun remontteja eteen (tosin taitavat kestää melko ikuisesti nekin?). Ja tuossa koneessa on niin paljon muutenkin vastusta, ettei taida paljoa tuo putki hetkauttaa.

[Timo Partanen 210]

Tässä kuvassa on Hanna Reitsch ja Grünay Baby Suur-Merijoella. Irroitettavaan kuomuun kiinnitetty venturiputki näkyy oikein hyvin.

[Jukka Nisula 2 282]

Lisää vähän vanhempia ”putkia”…

”Helsingin Ilmapuolustusyhdistyksen Komar-purjekone (OH-HELSINKI 6 "Eira") Jämin purjelentonäytöksessä 07.08.1938. Tuntematon henkilö.” Lähde: finna.fi / Suomen Ilmailumuseo / Martti Immosen kokoelmat

Jukka

Muokattu: Huhtikuu 9, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Piipponen 8]

1975 purjelentokurssilla Räyskälässä opetettiin, että venturiputki on - muistaakseni ainakin hitailla nopeuksilla - tarkempi kuin pitotputki, nimittäin nopeusanturina. Siihen aikaan oli kurssin lopputentissä, ainakin kokeilumielessä, 500 kysymystä. Vastasin opetetun mukaisesti, mutta sain siitä yhden harvoista "hylsypisteistä". Mikä lienee totuus?

[Harri Mustonen 153]

Tässä vähän listätietoa melko vapaasti käännettynä vuoden 1942 Handbok för flygare -kirjasta:

"Eräs venturin etu on, että syntyvä paine-ero voi olla merkittävästi suurempi kuin pitot-putkella, minkä vuoksi mittari voidaan tehdä vähemmän herkemmäksi. Supistetun putken läpi virtaavan ilman on lisättävä nopeuttaan kapeassa osassa. Ilman nopeuden lisääntyminen aiheuttaa samanaikaisen paineen laskun. Mitä nopeampi virtaus, sitä suurempi painehäviö.... Mitä kapeampi venturiputki on, sitä suuremmaksi paineväli tulee. Jos se on kolme kertaa pitot-putkea suurempi, venturiputken vakion sanotaan olevan 3 . Vakiota ilmaiseva numero löytyy yleensä leimattuna venturiputkesta. Venturin haittana on, että mittari on sovitettava tarkasti käytettävän venturiputken vakioon, mikä vaikeuttaa mittarin vaihtoa. Lisäksi venturiputki on herkempi jäälle kuin pitot-putki. Tämän vuoksi nykyään käytetään lähes yksinomaan pitot-putkia. Venturiputkia käytetään kuitenkin edelleen usein gyroskooppimittareihin."

t. Harri

[Mika Laakso 720]

Jos on tarve venturiputkeen, niin tuolla olis myynnissä.. 

https://www.tori.fi/varsinais-suomi/Vanha_lentokoneen_venturiputki_auster_a4_110756010.htm?ca=18&w=3

Muokattu: Huhtikuu 9, 2023, käyttäjä: Mika Laakso
lisäys

[Jukka Nisula 2 282]

Komea on venturiputki Dragon Rapidenkin nokassa. 

”Veljekset Karhumäki Oy:n Dragon Rapide OH-VKI "Lappi". Lähde: finna.fi / Suomen Ilmailumuseo / Veljekset Karhumäen kokoelmat. Ajoitus 1946-50. 

Jukka
 

Muokattu: Huhtikuu 9, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula

[Tumi Hämäläinen 718]

Eihän tuon hienompaa konetta ole missään!!!

[Raimo Heikkinen 2 504]

Sotien jälkeen tuli ilmavoimista tärkeä "ostospaikka" kerhoille poistettavan ylijäämätavaran suhteen:

 

Lähde: Kansallisarkisto.

[Harri Mustonen 153]

Nurmeksen ilmailukerhon PIK-5n listassa mainittu Badin-variometri on meidänkin Vitosen taulussa. Ollut varmaan sotien jälkeen yleisesti käytössä purtsikoissa. Ehkä Morane-koneiden peruja?

t. Harri

[Raimo Heikkinen 2 504]

10.4.2023 at 11.25, Harri Mustonen kirjoitti:

Nurmeksen ilmailukerhon PIK-5n listassa mainittu Badin-variometri on meidänkin Vitosen taulussa. Ollut varmaan sotien jälkeen yleisesti käytössä purtsikoissa. Ehkä Morane-koneiden peruja?

t. Harri

Moraneissa oli nousu- ja laskunopeusmittarina Aera -12 + 20 m/sek. tasaussäiliöineen. Sen sijaan venäläisissä sotasaalispommareissamme DB-, SB- ja DF- oli raja-arvojensa puolesta purtsikaan sopiva mittari; + / - 0-10 m/sek. + tasaussäiliö. Valmistajaa ei asiakirjoista löytynyt.

[Ari Oksanen 323]

Offtopikkiva...mutta kun kirjoittelu kääntyi variometreihin, niin tässä edellä mainittu mittari tyyppiä BP-10 (VR-10) ja keksinnön paikka DB-3:n mittaritaulussa.

 

Muokattu: Huhtikuu 13, 2023, käyttäjä: Ari Oksanen

[Tapio Heinomaa 367]

Tukevasti Arin linjalla

Mil Mi-8P (HS-5)

[Raimo Heikkinen 2 504]

10.4.2023 at 11.25, Harri Mustonen kirjoitti:

Nurmeksen ilmailukerhon PIK-5n listassa mainittu Badin-variometri on meidänkin Vitosen taulussa. Ollut varmaan sotien jälkeen yleisesti käytössä purtsikoissa. Ehkä Morane-koneiden peruja?

t. Harri

 

11.4.2023 at 17.15, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Moraneissa oli nousu- ja laskunopeusmittarina Aera -12 + 20 m/sek. tasaussäiliöineen. Sen sijaan venäläisissä sotasaalispommareissamme DB-, SB- ja DF- oli raja-arvojensa puolesta purtsikaan sopiva mittari; + / - 0-10 m/sek. + tasaussäiliö. Valmistajaa ei asiakirjoista löytynyt.

Vakuutuin, ettei Badin-variometriä ei ole ollut venäläisissä pommareissamme kiinnitettynä. Saksan sotasaalisvarikolta (FLP 1/XII) Ranskan Metzistä, hankittiin marraskuussa 1943 erä Badin-mittareita ja tasaussäiliöitä Suomeen. Tätä Badin T 330 C -variometri mallia oli Lentovarikolla Tampereella varastoituna joulukuussa 1948 kaikkiaan 211 tarkastamatonta mittaria. Vuosina 1949-51 ryhdyttiin mittareita asentamaan ilmavoimien Viima ja Stieglitz -alkeiskoulukoneisiin. Riitti niitä lisäksi myös kerhojen käyttöön.

 

[Mikko Vänttinen 102]

Ohessa nykyisin Kymissä sijaitsevan Grunau Baby IIB OH-BAY putket.

Muokattu: Huhtikuu 15, 2023, käyttäjä: Mikko Vänttinen