Von Rosen Suomea puolustamassa

[Tapio Heinomaa 369]

kuva kirjasta: Tomasz J. Kowalski, Nieuport 1-27

[Carl-Fredrik Geust 864]

Onpas pan ("herra" puolaksi) Kowalski säveltänyt vapaalla kädellä - ilman minkäänlaista lähdekritiikkiä! Eric von Rosen ei liene koskaan käynyt Venäjällä, ei ainakaan lentäjänä!

Kyseessä on Venäjällä suhteellisen tunnettu valokuva everstluutnantti Aleksandr Kozakovin komentaman, Galitsijan rintamalla toimineen 1 BAG:n (Bojevaja aviatsionnaja gruppa, eli Taistelulentoryhmä) Nieuport 23-hävittäjästä N2685. 1 BAG:ssä käytettiin yleisesti hakaristiä hävittäjien koristeena, ja kuva on otettu syyskuun alussa 1917. Liitän mukaan Marat Hajrulinin ja Boris Stepanovin kirjan Kraski russkoj aviatsii osa 2 (2014) (Venäjän ilmailun värit) kansikuvan ja sivut 55-56. Sivun 55 alakuvan teksti (mistä Kowalski on löytänyt huonon repron, ja itse keksinyt mielikuvituksellisen tekstin); sivulla 56 ko. koneen väriprofiili: 

Vänrikki KIrsanovin Spad N1547 ja Nieport-23 N2685 (Kirsanov istuu vasemmalla Spad-koneen telineen päällä). Hän kirjoitti päiväkirjaansa:

Viikko sitten saatiin yksikköön kaksi Spad-konetta, jotka annettiin Kazakoville ja Zemblevitshille. 3. syyskuuta sain mukavan tiedon että minäkin saan Spad-koneen. 4. syyskuuta tuotiin minun ja vänrikki Smirnovin Spad-koneet lentokentälle. Katsotaan, opetellaan pikku hiljaa sillä lentämään...

Kirsanov ei tullut kuitenkaan koskaan lentämään Spad-koneella, koska hän sai surmansa (kuvassa olevalla) Nieuport-23 N2685 -koneella 13.9.1917.

Liitän mukaan myös Gennadi Petrovin ja minun Red Stars 3 -kirjan sivu 32, missä keskikuvassa toinen hakaristi-Nieuport.

Kazakovista löytyy paljon tietoja, ks. esim. https://en.wikipedia.org/wiki/Alexander_Kazakov

Todettakoon myös että Kazakov (esiintyy myös kirjoitusmuoto Kozakov) toimi Vlasovin ilmavoimien (VVS ROA) eräänlaisena idolina. Niinpä VVS ROA:n 5. hävittäjälaivue oli nimetty Kazakoville, laivueen komentajana toimi entinen sotavanki, majuri Semen Bychkov (joka 482 IAP.ssä oli saavuttanut 15 ilmavoittoa ennen kuin saksalainen it pudotti hänen koneensa 10.12.1943).

Bychkov (kuten monet muutkin VVS ROA:n lentäjät) teloitettiin 4.11.1946, mutta NL-sankarin arvo mitätöitiin vasta 21.3.1947!

 

 

 

 

 

Muokattu: Kesäkuu 12, 2023, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Carl-Fredrik Geust 864]

Jatkan off-topic kirjoittelua vastaamaalla muutamaan kysymykseen:

Vlasovin armeija (ROA, ks: https://en.wikipedia.org/wiki/Russian_Liberation_Army

Vlasovin ilmavoimat (VVS ROA) - Wikipediassa on ainoastaan hyvin seikkaperäinen venäjänkielinen artikkeli https://ru.wikipedia.org/wiki/Военно-воздушные_силы_КОНР

Semjon Bychkovista löytyy englanninkielinen artikkeli: https://en.wikipedia.org/wiki/Semyon_Bychkov_(pilot)

Jatkosodan noin 170 lentäjävangista tusinan verran luovutettiin Saksaan, joista taas ehkä puolet liittyivät Vlasoin ilmavoimiin, ks. kirjani Vlasovin armeija - Stalinin sotilaat Suomen palveluksessa. Docendo 2017

 

 

[Seppo Koivisto 205]

Asiaa hiukan sivuten, Digitaltmuseumin sivulla on hyvä kuvasarja von Rosenin lahjoittamasta koneesta.

https://digitaltmuseum.se/021189661992/finska-flygvapnets-forsta-flygplan-kom-fran-sverige

[Tapio Heinomaa 369]

Säveltäjä Kowalskille vajaa osapiste ettei yhdistänyt hakaristiä natseihin.

[Carl-Fredrik Geust 864]

Lainaa

 

Kiitos Tapio, että löysit jotakin positiivista tässä tragikoomisessa tilanteessa!

Vaasassa pystytettiin 12.10.1969 (presidentti Kallion pojan) kuvaveistäjä Kalervo Kallion hienosti muotoileman Merikotka-patsaan ("Suomen ilmailulle") Nils Kindbergin ja Eric von Rosenin lasketumispaikasta n. 500 m pohjoiseen. Patsaan paljastustilaisuuteen oli NIls Kindberg saapunut, ja kertoman mukaan kertonut hyvin elävästi ainutlaatuisesta siirtolennosta!

[Tapio Heinomaa 369]

27 minuuttia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Kiitos Tapio, että löysit jotakin positiivista tässä tragikoomisessa tilanteessa!

Kiitos sinulle Carl-Fredrik! (ei koske ainoastaan osallisuuttasi tähän viestiketjuun)

[Mika Laakso 741]

Onko tämä paikka Vaasassa jo selvitetty, onko rakennus vielä olemassa?

Flygplan Thulin D på stranden i Vasa. Vakterna bär vit armbindel som markering att de tillhör den vita sidan. Foto: Eric von Rosen 

[Jukka Nisula 2 326]

59 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Onko tämä paikka Vaasassa jo selvitetty, onko rakennus vielä olemassa?

Flygplan Thulin D på stranden i Vasa. Vakterna bär vit armbindel som markering att de tillhör den vita sidan. Foto: Eric von Rosen 

Rantakadun Kruununmakasiini. Pystyssähän tuo on. Tässä kuva v.1999. Finna.fi / Kauppi, Ulla-Riitta, kuvaaja 1999/Museovirasto

Kruununmakasiini
https://maps.app.goo.gl/4EWrvHw7AoSH48ka8?g_st=ig

Jukka

[Mika Laakso 741]

Kesän lomakohde..

[Raimo Heikkinen 2 518]

Ilmoitus Helsingin Sanomissa.

 

[Jukka Nisula 2 326]

Edelliseen liittyen. Kotkapatsaan paljastustilaisuudessa olleita kutsuvieraita. Everstiluutnantti Nils Kindberg, joka lensi kreivi von Rosenin ollessa tähystäjänä Thulin Typ D-koneen Uumajasta Vaasaan 6.3.1918, kuvassa edessä musta hattu päässä ”hurraa spontaanisti patsaan paljastaneille helikopterimiehille.” Kuvaan merkitty henkilöiden nimiä, oikealla vielä Ilmasotakoulun johtaja eversti Tauno Meller ja hattupäinen eversti evp Raoul Harju-Jeanty. Kuva: Vasabladet 14.10.1969.

Ilmavoimien Agusta Bell 206A Jet Ranger HB-1 -kopterilla oli kovassa tuulessa hieman vaikeuksia irroittaa patsaan päällä ollut verho. Vaasan Lentokerhon jäsenet kunniavartiossa. Mikrofonien luona seisoo ministeri Paavo Aitio joka piti avauspuheen. Kuva: Esko ja Maija Alhomäen kotialbumi.

Jukka

Muokattu: Kesäkuu 18, 2023, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Mika Laakso 741]

Thulin suksilla. Onkos tämä paikka jo tunnistettu? Vaasa?

Muokattu: Kesäkuu 21, 2023, käyttäjä: Mika Laakso
kirjoitusvirheen korjaus

[Raimo Heikkinen 2 518]

10 minuuttia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Thulin suksilla. Onkos tämä paikka jo tunnistettu? Vaasa, Kolho?

Eiköhän tässä olla vasta tekemässä lähtöä Suomeen Ruotsin Uumajassa.

[Tapio Heinomaa 369]

2 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Eiköhän tässä olla vasta tekemässä lähtöä Suomeen Ruotsin Uumajassa.

http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/jt/mickelsson.html

Nils Kindberg, Mary och Erik v. Rosen på isen i Umeå inför starten till Vasa den 6 mars 1918.

[Mika Laakso 741]

13.6.2023 at 11.43, Seppo Koivisto kirjoitti:

https://digitaltmuseum.se/021189661992/finska-flygvapnets-forsta-flygplan-kom-fran-sverige

Ja tämä kuva on sitten ilmeisesti Vaasan Puuvilla Oy:n edustalta?

Sanomalehti ILKKA (?).3.2005 digiversiosta kopio.

Minä päivänä von Rosen ja Kindberg kävivät täällä Seinäjoella Mannerheimin puheilla,

ja lahjoittivat lentokoneen?

-Suomen museolentokoneet - Tietoteos, Keskinen-Niska-Stenman-Geust

s.8. "Vaasassa von Rosen luovutti Thulin-koneensa Päämajan insinööriesikunnalle" (6.3.1918)

-sanomalehti ILKKA 8.3.1918 kertoo, että eilen (eli 7.3.1918)

-sanomalehti Valkoinen Suomi 9.3.1918 kertoo, että eilen (eli 8.3.1918)

-Mikko Uola - Kotkanpojan lentoonlähtö s.21: Vielä samana päivänä von Rosen

ja Kindberg matkustivat tavarajunan kyydissä Seinäjoelle, jossa he seuraavana päivänä 

ilmoittautuivat Mannerheimille Päämajassa. (eli 7.3.1918)

Veikkaan 7.3.1918

Liitteenä vielä pari kuvaa Seinäjoen Rautatieasemalta, kuvaaja Eric von Rosen

Valkoisen armeijan upseereita rautatieasemalla 7. maaliskuuta 1918. Ilmeisesti vasemmalla Lapuan ja Seinäjoen valtauksissa ratsukoululaisineen mukana ollut ratsumestari Gaston Ahrenberg (1878–1922) ja oikealla Lapuan ja Seinäjoen valtausta johtanut jääkärikapteeni Juho Heiskanen (1889-1950). (Kuva: Eric von Rosen (1879-1948)

Muokattu: Kesäkuu 30, 2023, käyttäjä: Mika Laakso
korjattu pvm.

[Tapio Heinomaa 369]

Aarne Bremer: Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918

6.3.1918 kreivi von Rosen lahjoitti lentokoneen valkoiselle armeijalle. Senaattori Frey otti vastaan suuriarvoisen lahjan.

7.3.1918 kreivi von Rosen ja luutnantti Kindberg ilmoittautuivat kenraali Mannerheimille päämajassa

[Mika Laakso 741]

35 minuuttia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

Aarne Bremer: Ilmavoimien osallistuminen Suomen vapaussotaan vuonna 1918

Sivut 32-33 vahvistaa tiedon, että von Rosen ja Kindberg kävivät Mannerheimin puheilla

täällä Seinäjoella 7.3.1918. (kuinkas copyright 1934?)

[Seppo Koivisto 205]

Lainaa

Laatokka 30.3.1918

Ensimäinen lentomatka yli Pohjanlahden.

Kreiwi Eric von Rosenin kuwaus matkastaan Suomeen.

Kreiwi Eric von Rosen, joka äskettäin tuli lentokoneella Ruotsista Pohjanmaalle ja lahjoitti lentokoneensa Suomen armeijalle, on palattuaan jälleen kertonut matkastaan m. m. seuraawaa:

Me läksimme Uumajasta maaliskuun 6 p:nä klo 9 aamulla, luutnantti Kindberg ja minä, mitä kirkkaimman sään wallitessa. Nousimme nopeasti 3,000 metrin korkeuteen ja lensimme sitten kaakkoista suuntaa kohti, miltei ihan päin aurinkoa. Itämeri lepäsi waltawana lumikenttänä, jossa Merenkurkun awoin osa paistoi mustana jokena, waikkakin se niiltä paikoin on noin 4 penikulmaa leweä. Näköala oli ihmeellinen, kun lähestyimme Suomen saaristoa. Hawaitsimme Waasan, joka lähinnä muistutti pientä leikkikalukaupunkia. Wiidessä minuutissa olimme laskeutuneet jäiselle ulapalle ja annoimme koneen huhkia suksillaan sitä pitkin. Olimme suorittaneet 12 penikulman pituisen taipaleen 50 minuutissa. Tämä oli ensimäinen lentokonematkani, jota en ikinä unohda.

Aeroplaanin jätimme heti wastaantulleille walkokaartilaisille ja eräs pieni partiolainen ohjasi meidät maaherra Heikelin asuntoon. Siellä meidät otettiin wastaan mitä rakastettawimmalla tawalla ja tapasimme siellä myöskin senaattori Freyn, joka meille kuwasi pakomatkaansa Etelä-Suomesta. Meille walmistettiin myöskin mieluinen yllätys maaherran luona ollessamme. Saimme näet odottamatta kuulla sotilasmusiikkia, jota esitti erään pataljoonan soittokunta Waasan nykyisen komendantin, luutnantti Södermanin johdolla. Sama pataljoona oli esimmäisenä mukana Waasan walloituksessa. Me menimme kaikki ulos rappusille, missä luutnantti Söderman piti meille miellyttäwän puheen, minkä jälkeen soitettiin Waasan marssi ja Porilaisten marssi. Se oli sanalla sanoen unohtumaton hetki, ja minun täytyy sanoa, että se on yksi ihmeellisimpiä muistoja koko elämässäni.

Sen jälkeen läksin armeijan päämajaan, jossa kenraali Mannerheim otti minut wastaan mitä rakastettawimmalla tawalla. Sain nähdä päämajan ja kenraali M. tarjosi minulle tilaisuuden matkustaa mille rintamalle tahansa, mutta torjuin hänen tarjouksensa. Minusta tuntui wastenmieliseltä nähdä miesteni taistelewan, kun minä itse en sotilaana woinut saada ottaa osaa leikkiin. Mutta minua ilahdutti sanomattomasti kuullessani kaikki ne kiitokset, jotka kaikkialla joutuiwat meikäläisten osaksi. Ruotsalaisten upseerien apu wapaustaistelussa on mitä suurimmassa määrässä arwokas ja heidän osuutensa menestysten saawuttamiseksi on suuri.

Sen sijaan matkustin ylimääräisellä junalla Waasaan, ja siitä kaupungista minulla on wielä eräs rakas ja kallis muisto. Se oli puhe, jonka senaattori Renwall piti päiwällisillä maaherra Heikelin luona minun palaukseni jälkeen. Tässä puheessa paljastui nimittäin uudelleen se, mtä luutnantti Söderman äsken mainitussa oli esittänyt, nimittäin että mieliala Suomessa Ruotsia kohtaan kuwastaa mitä sywintä kiitollisuutta ja lämminsydämistä luottamusta kaikesta mitä nyt tehdään Suomen hywäksi. Se katkeruus ja epäluulo, jonka wälttämättä täytyy ilmetä, on suuntautunut yksinomaan wirallista Ruotsa kohtaan. Mutta täydelleen käsittäwät meidän taistelewat weljemme siellä, mitä yksityiset Ruotsin miehet ja naiset, erikoisesti ruotsalaiset upseerit ja wapaaehtoiset, koettaa aikaansaada heidän awukseen. Ja puhe päättyi eläköönhuutoon Ruotsille, mihin wastattiin raikuwin hurraahuudoin.

Sitten matkustin Haaparantaan ja kautta koko matkan kohtasin mitä erinomaisinta hywätahtoisuutta suomalaisten taholta. Wiimeisin terwehdys suomalaiselta maaperältä tuli sydämellisten terweisten muodossa kenraali Mannerheimiltä. Tämä oli mitä jyrkimmässä ristiriidassa sen ensimäisen terwehdyksen kanssa, joka tuli osakseni Ruotsissa, kun palasin takaisin Uumajaan. Siellä haki minut käsiinsä kaksi poliisikonstaapelia, joilla oli mukanaan haaste osittain laittomasta lentokoneen uloswiennistä, osittain luwattomasta lentoonlähdöstä. Mitä tulee ensimäiseen pykälään, on se täydellisesti perätön, maalisk. 1 p:nä olin saanut lisenssin wiedä ulos aeroplaanin. Toinen momentti sitäwastoin on tosi, mutta asianlaita on se, että minä turhaan olin odottanut kahdesta konseljista wastausta anomukseeni saada suorittaa lentokokeita koneellani, minkä jälkeen minä, joka tesin, että sotilaswiranomaiset halusiwat hidastuttaa asiata, ja kun sitäpaitsi huomasin, että koko yritys oli liian kiireellinen luonteeltaan sietääkseen lykkäystä, läksin matkalle. Muuten lähtö tapahtuikin wiime hetkessä, sillä juuri kun olin lähtenyt, tultiin lentokonetta takawarikoimaan, ja waimoani käwi terwehtimässä kaksi poliisimiestä haluten tietää, minne olin lähtenyt.

Suomen wapausarmeijalle lahjoitettu lentokone on nyt rintamalla, jossa sitä toistaiseksi käsittelee luutnantti Swanbeck, kunnes suomalaisista on ehtinyt kouliintua kelpolentäjiä.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1259832?page=3
 

Lainaa

Turun Sanomat 24.10.1918

Huomiotaherättävä oikeudenpäätös Ruotsissa.

Kreiwi Eric von Rosen tuomittu sakkoihin Suomen walkoiselle armeiialle Ruotsin hallituksen luwalla tuomastaan lentokoneesta.

Uumajan raastuwanoikeudessa on ollut muutama päiwä sitten käsiteltäwänä omituinen oikeusjuttu. Jutun waiheet owat seuraawat: Suomen walkoisen armeijan ryhtyessä taisteluun punaista hirmuwaltaa wastaan oli perin waikea toimittaa tiedusteluja, kun ainoatakaan lentokonetta ei ollut. Suomesta käännyttiin muutamien yksityisten henkilöiden puoleen Ruotsissa ja pyydettiin näiden ystäwällistä apua tässä suhteessa. Tällöin m.m. kreiwi Eric von Rosen lahjotti Suomelle lentokoneen. Hän haki ja myöskin sai oikeuden wiedä lentokoneensa maasta pois. Myöskin hän sai luwan lentää koneellaan Suomeen ja jättää koneensa tänne. Maaliskuun 6 pnä tapahtuikin lento. Kreiwi otettiin lentokoneineen Suomessa wastaan ilomielin ja juhlallisuuksin. Kreiwi Rosen palasi senjälkeen Suomeen (sic). Mutta eräät ruotsalaiset wirkamiehet eiwät olleetkaan yhtä ihastuneita kreiwi von Rosenin kauniiseen tekoon. Uumajan w.t. maahra haastatti hänet oikeuteen wastaamaan lentokoneen luwattomasta maastawienistä.

Oikeus on nyttemmin antanut jutussa päätöksensä, joka on warsin omituinen. Selwistä todistuksista huolimatta, että kreiwi von Rosenilla oli lupa wiedä koneensa maasta ja myöskin sillä lentää Suomeen, tuomitsi Uumajan raastuwanoikeus hänet 300 kr. sakkoon luwattomasta tawaranwiennistä maasta ja suorittamaan lentokoneen arwon 38,000 kruunua. Edelleen tuomittiin hän 100 kr. sakkoon luwattomasta lentämisestä.

Aftonbladet pitää tuomiota warsin merkillisenä ja asiassa tapahtunutta oikeudenkäyttöä kerrassaan omituisena. Arwosteltuaan tuomiota ankarasti lausuu lehti sen toiwomuksen, että ylempi oikeusaste ymmärtää muuttaa alemman oikeusasteen ihmeellisen päätöksen.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1185891?page=1

[Mika Laakso 741]

"Kone yöpyi Vaasan Puuvillatehdas Oy:n edustalle tehdyn katoksen alla".

Kuvassa vasen reuna oleva rakennus

ilmeisesti alemman kuvan oikean alakulman rakennus? nyt jo purettu..

Korjaus, ei ole purettu!

 

Muokattu: Heinäkuu 4, 2023, käyttäjä: Mika Laakso
kirjoitusvirheen korjaus

[Heikki Kauranne 192]

Kyllä tuo rakennus lienee vieläkin paikoillaan, ainakin se näkyy vuoden 2021 ilmakuvassa.

Oheisen koosteen ilmakuvat ovat Paikkatietoikkuna-palvelusta kuorrutettuna Mikan laittamasta kuvasta leikatulla palalla. Thulin oli "parkkeerattu" jäälle tuon pienen rakennuksen edustalle/sivustalle.

 

Muokattu: Kesäkuu 30, 2023, käyttäjä: Heikki Kauranne
Täydennetty kuvaa ja tekstiä.

[Mika Laakso 741]

16.6.2023 at 00.56, Mika Laakso kirjoitti:

Kesän lomakohde..

Rantakadun Kruununmakasiini 02.07.2023.

Alkuperäinen Thulin-kuva 06.03.1918 otettu jäältä?

Nyt rannan ja makasiinin välissä Lehmuspuisto.

Muokattu: Heinäkuu 4, 2023, käyttäjä: Mika Laakso

[Mika Laakso 741]

30.6.2023 at 20.30, Mika Laakso kirjoitti:

"Kone yöpyi Vaasan Puuvillatehdas Oy:n edustalle tehdyn katoksen alla".

Vaasan Puuvillatehtaan ranta 02.07.2023.

Rakennuksen alkuperä ei ole selvinnyt?

Kuuluiko Puuvillan rakennuksiin vai Palosaaren satamaan?

Muokattu: Heinäkuu 4, 2023, käyttäjä: Mika Laakso
lisätty liite

[Mika Laakso 741]

Tämän mukaan ko. rakennus ei kuulunut Palosaaren satamaan.

https://www.vaasa.fi/uploads/2023/06/d657896e-liite-4-kulttuuriymparistoselvitys.pdf

Haastattelin eilen Äitiäni, 91v joka oli Vaasan Puuvillassa töissä 1950-1952.

Jotta muistatko mitään alueen rakennuksista?

"En mä nähnyt kuin pääportin, ja tehdassalin, ja ruokasalin. Puuvillan linja-autolla kuljettiin, Laihialta.

Niitä Puuvillan linjureita tuli Jalasjärveä myöten." 

Parhaimmillaan Puuvillalla oli yli 1500 henkilöä töissä, ja linja-autot ajoi maakunnasta

väkeä kahteen vuoroon tehtaalle.

 

 

 

[Mika Laakso 741]

Puuvillan rannan rakennus löytyy tuosta kartasta, nro. 7, mutta ei selitystä?

https://kartta.museoverkko.fi/?action=showRegistryItem&id=1710&registry=rky2000&mapLayers=20