Tauno Iisalo, syöksypommittaja

[Kauko Peltonen 26]

Tervehdys foorumille!  Olen tekemässä kirjaa Taunosta, Ju-88:sta ja ylipäätään syöksypommittamisesta. Olisi muutama kysymys.

1. Kuinkahan määrätellään "sotalennot" ?  Monissa kirjoissa (ja wikipediassakin) kerrotaan Taunolla olleen 127 sotalentoa. Lentopäiväkirjoista en pääse ihan samaan, mutta melkein (eli vähän yli). Eivätkö valokuvauslennot naapureiden yläpuolella olleet myös sotalentoja?  Jos olivat, niin Taunon luku on huomattavasti suurempi.

2. Kun en ole pilotti, niin voisiko joku kertoa mikä on Bake-lasku?    (Viestikoulussa radiopurjehduskursseilla, joita seurasi kaksi Bake-laskuharjoitusta Malmilla Aero Oy:n Ju 52:lla Aeron henkilöstön toimiessa opettajina).

3. Sama kysymys onko tuo "Paaki"-lasku saman asian suomennos?     ( ..... lennon JK-273:lla 18.8 kokeilemalla Junkersin sokkolaskulaitetta eli teki ”Paaki”-laskun).

4. Ja vielä yksi epäselvä lasku. ZZ ?    (...... loppukuu ZZ-laskuharjoituksia Junkersilla).   

JOs jotain löytyy, niin kiitän kovasti. Kauko P  ent. ilmavoimien viestimies.

[Ari Oksanen 327]

Tuo ZZ-lasku on tainnut saada nimityksensä sokkolaskujärjestelmän (Fu Bl) lähestymislinjalla olevista kahdesta lähettimestä.

Lähde: Luftfahrt-Archiv Hafner

Muokattu: Syyskuu 14, 2024, käyttäjä: Ari Oksanen

[Risto Suomala 83]

Bake=Funkbake=Radio Beacon=Radiomajakka. Laskeutumismenetelmään viittaa tämäkin. 

[Ari Oksanen 327]

Todellakin...termi esiintyy FuBl-manuaalissakin varaosaluettelossa mastoantennin kohdalla.

Lähde: Luftfahrt-Archiv Hafner

Muokattu: Syyskuu 14, 2024, käyttäjä: Ari Oksanen

[Raimo Heikkinen 2 507]

Miltä kuulostaisi jos kirjaa markkinoitaisiin Junkers-liukupommittajana syöksypommittajan sijasta? Vitsi vitsi, kyllä ilmavoimien papereissa vuodelta 1944 puhuttiin edelleen JK-syöksypommittajista.

Kaivoin JK:n arkistopapereista tähän liittyviä kohtia. Syöksypommituskoneista liukupommituskoneiksi. 11.8.1943. JK:n suurin syöksykulma on rajoitettu 30:ksi asteeksi. Muutetaan jyrkkä-syöksy-toiminnasta loivasyöksyyn. Poistetaan siivistä kaikki tarpeettomat laitteet. Muutokset toteutetaan laivueissa. Esimerkkinä: Syöksyjarrut irroitettu JK-252:sta 26.7.43 ja JK-266:sta 20.7.43.

JK-256. 18.-23.7.43. Syöksyjarrut irroitettu ja syöksyautomaatti muutettu 30 asteen syöksykulmaa varten.

 

 

[Kauko Peltonen 26]

Kiitos tiedoista Ari ja Risto. Sokkolaskuun nuo kaikki kolme näköjään viittaavat. Olisi pitänyt arvata (viestimiestä hävettää, en tehnyt koko uraani ilmav.viestissä), kun ZZ kovasti viittaa nukkumiseen ja pimeyteen. Sen toisen oikea nimi on BAGe, joka jo kovasti Paaki a muistuttaa.

Suomalaisten Ju-88:ssa oli sokkolaskulaitteet koneissa, mutta maalaitteita ei -43 koneiden tullessa Onttolassa ollut. Noita ZZ-laskuja alettiin ensi kerran Junkerseilla harjoitella keväällä -44 ja jatkuivat syksyyn -46 asti. 

Raimolle: syöksy se on loivakin. Näyttää lentopv. kirjojen mukaan useimmiten olleen 45° . Kirjan nimihän ei ole lopullinen ja senhän päättää kustantaja (älä vielä kerro hänelle).

Sotalennot kaipaa vielä määrittelyä vai pitäisikö puhua=kirjoittaa sota-ajan lennoista?       Kysyy Kauko.

[Raimo Heikkinen 2 507]

8 minuuttia sitten, Kauko Peltonen kirjoitti:

Sotalennot kaipaa vielä määrittelyä vai pitäisikö puhua=kirjoittaa sota-ajan lennoista?       Kysyy Kauko.

Omasta mielestäni kaikki tiedustelu- ja pommikoneilla vihollisen puolelle tehdyt lennot olivat sotalentoja, ei sinne huvikseen ollut tarvetta mennä. Kyllä valokuvaus-tiedustelu-pommitus-kaukopartioiden kuljetus ja huolto sekä lentolehtisten pudotus olivat kaikki niitä sotalentoja. (Ehkei mahdolliset eksymiset ja siirtolennot vihollisalueella kentältä toiselle olleet sellaisia).

[Risto Suomala 83]

Vielä noista lähestymismenetelmistä, Arin laittamat kuvat ovat juuri BAGe (Lorenz) järjestelmästä. Muistutti jo nykyisin käytössä olevaa ILSiä. Lähestyvä kone kuunteli morse-merkkejä, lähestymislinjan toisella puolella kuului pisteitä ja toisella viivoja, keskilinjalla nämä yhdistyivät "taa-ti-taa-ti". Lisäksi oli 2 "markkeria" tietyllä etäisyydellä kiitotien päästä, näiden ylitys antoi oman indikaationsa ja siitä saatiin etäisyys kiitotien päähän. Lorenz järjestelmä oli käytössä Malmilla 30-luvun lopulta 50-luvun alkuun. 

Z-menetelmässä muistaakseni nimi tuli samanmuotoisesta kuviosta minkä lähestyvä kone ajoi kiitotien päässä keskilinjalla olevan suuntimokopin yli, siellä oleva sähköttäjä kuunteli koneen ylitykset ja antoi koneelle suuntimia loppulaskua varten, jotenkin näin. Olen näistä lukenut mutta lähdeaineisto on hukassa. Joku voisi korjata jos meni ihan vihkoon. Sivujuonteena tuli mieleen että Onttolassa DB-kone jonka moottorit vetivät huonosti jyräsi epäonnistuneessa nousuyrityksessä suuntimokopin päältä ja sisällä ollut sähköttäjä sai surmansa. 

 

[Tapio Heinomaa 369]

Hyvä esitys Lorenz systeemistä

https://www.youtube.com/watch?v=6ReAJWnFGpg

 

[Jukka Juutinen 47]

Mielenkiintoinen kirjaprojekti! Tuosta syöksy- vs. liukupommityksesta: mahdettiinkohan Suomessa tehdä todellisia pommituskokeiluja, joissa verrattiin pommituksen tarkkuutta ja hajontaa eri syöksykulmilla. 

[Tapio Heinomaa 369]

Yksi versio: suuntimokoppi titasi "ZZ" kun laskeutuminen on OK, tai "JJ" kun lasku vaatii ylösvedon.

ZZ laskeutuminen perustui maa-asemaan, morsetukseen ja lähestyvän koneen moottorin ääneen.

Muokattu: Kesäkuu 22, 2023, käyttäjä: Tapio Heinomaa
lisätty tekstiä

[Jukka Nisula 2 317]

Mannerheim-ristin ritarin Tauno Iisalon hauta löytyy Tampereen Kalevankankaan hautausmaalta. Kuvasin haudan 17.9.2021. 

Jukka

[Ari Oksanen 327]

Lainaus Ju 88:n käyttö- ja huolto-ohjekirjasta:

 

"2. Kenttävoimakkuuteen perustuva (ZZ) sokkolento.

Toiselta puolen suuri laskeutumisnopeus ja suuri rullausmatka maahan kosketuksen jäkeen ja toiselta puolen jyrkkä liukulento laskusiivekkeen ollessa täysin auki eivät salli suuria suoritusaikaeroja kaasua vähennettäessä. Peilausohjaimen vaihtelumahdollisuus, tuulen aiheuttamat virheet, vahvistuen lentokoneen nopean lähenemisen vuoksi sekä hidastuminen johtuen ”moottorimelun” ja ”ZZ”-merkin yhteensulautumisesta estävät välttämättömän tarkan paikanmääräisen laskun loppuosan aikana.

Kaikki laskeutumismenetelmät, jotka perustuvat maasta lähetettävän merkin kuulohavaintoon, ovat tästä syystä sopimattomia Ju 88 koneelle. Poikkeuksena tapaukset, joissa rullauskenttä on yli 1,5 km pitkä."

Muokattu: Kesäkuu 22, 2023, käyttäjä: Ari Oksanen

[Kauko Peltonen 26]

Jo  saaduista vastauksista saan kirjaan lyhyen selostuksen BAGe/ZZ:sta.  Vielä vähän tarkistusta. Olikohan kaikki Suomen lentokentille asennetut laitteistot samaa Lorenz/Telefunken tekniikkaa? Siis esim Malmi ja myöhemmin Onttola. Entäs saksalaisten käytössä olleet Pori Kemi Rovaniemi.

Tapion kommentti  titauksesta: OK siis ZZ taa-taa-ti-ti   taa-taa-ti-ti kuulostaa korvaankin positiiviselta, kun taas JJ ti-taa-taa-taa  ti-taa-taa-taa  selvästi estolta.

Jukalle: erilaisia jyrkkyyksiä ja korkeuksia kokeiltiin heti koneiden tultua Onttolaan. Stuvi-(syöksypommitus)tähtäimeen tutustuttiin tarkasti. 

Ja Raimollekin: sodan jälkeen Junkersin soveltuvuutta matalapommitukseen kokeiltiin useita kertoja jopa 100 m:n korkeudelta. Nyt Stuvi ja sitä ohjaava laskinlaite toimivat aivan eri roolissa kuin mihin ne olivat tehty (syöksypommitus 1000-1500 metristä). Jos laskinlaitteen arvot mm. ilmanopeus olivat oikeita, osumatarkkuus oli 10 metrin luokkaa mittanauhalla maalin keskipisteestä mitattuna. Tuollainen Stuvin laskinlaite on kellarissani - ei enää toimiva.

Kirjan nimivaihtoehdot vain lisääntyvät Tauno I , Matalapommittaja.  KIrjoittaja Kauko P

[Ari Oksanen 327]

22.6.2023 at 14.41, Kauko Peltonen kirjoitti:

Jo  saaduista vastauksista saan kirjaan lyhyen selostuksen BAGe/ZZ:sta. 

Silti vielä vähän jaarittelen asiasta , kun löysin sokkolaskusydeemin maalähettimen AS 2 ohjekirjan.

Eli ooppuksesta pari otetta tuosta Bake:sta:

Lähde: Luftfahrt-Archiv Hafner

Muokattu: Syyskuu 14, 2024, käyttäjä: Ari Oksanen

[Armin Zuger 241]

ZZ-Verfahren saksankielisessä Wikipediassa
(ja sen alla referenssi https://www.qsl.net/d/dk5ke/flugfunk.html#flugfunk ) 

Lainaa

ZZ-Verfahren - (angewandt bei niedriger Wolkenhöhe). Dabei wird das Flugzeug durch Peilung bis zum Flughafen geleitet und erhält dann vom Boden die Meldung "QFG". Das Flugzeug beginnt dann einen Abflug mit gedrosselter Geschwindigkeit in etwa 200-300m Höhe in entgegengesetzter Richtung der Anfluglinie (Peilschneise). Hierbei wird der Kurs um 8º nach rechts oder links geändert, damit nach der anschließenden Kurve um 180º der genaue Anflug möglich ist. Der Abflug wird so ausgedehnt, dass der Anflug genau 7 Minuten dauert. Auf dem Anflug erhält das Flugzeug weiter "QDM" und verbessert hiernach seinen Anflug, bis das Vorsignal, z.B. "MW" (Motorengeräusch im Westen), und anschließend das Zeichen zum Landen "ZZ" kommt. Hat der Peilleiter bei der letzten Peilung festgestellt, dass der Anflugkurs nicht genau eingehalten ist, wird "JJ" (Durchstarten) gefunkt.

(aika lailla se mitä Risto ylempänä tässä ketjussa kertoi)

Muokattu: Kesäkuu 23, 2023, käyttäjä: Armin Zuger

[Tapio Heinomaa 369]

Blindlandung! Das ZZ-Verfahren

https://www.youtube.com/watch?v=Kh1LdbfzHjs&t=1024s

 

[Risto Suomala 83]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lorenz-säde

Tuon mukaan Lorenz laitteistoja oli Malmin lisäksi 40-luvulla Turussa, Vaasassa ja Kemissä. Olettaisin muut pl. Malmi asennetun sodan jälkeen siviililiikenteen tarpeisiin.. Onttolassa lienee ollut vain suuntimo sodan aikaan. Näistäkin varmaan tarkemmat tiedot löytyisi jos olisi aineistoa käsillä.. 

 

[Risto Suomala 83]

Alkaa mennä jo off-topicin puolelle mutta yleisesti ottaen radiosuunnistus ja lennonvarmistus oli heikolla tolalla Ilmavoimissa sodan alkuvaiheessa, vasta "Lavansaaren revohka" herätti että "tarttis tehrä jotain".. 

[Raimo Heikkinen 2 507]

32 minuuttia sitten, Risto Suomala kirjoitti:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lorenz-säde

Tuon mukaan Lorenz laitteistoja oli Malmin lisäksi 40-luvulla Turussa, Vaasassa ja Kemissä. Olettaisin muut pl. Malmi asennetun sodan jälkeen siviililiikenteen tarpeisiin.. Onttolassa lienee ollut vain suuntimo sodan aikaan. Näistäkin varmaan tarkemmat tiedot löytyisi jos olisi aineistoa käsillä..

Vaikuttaa, että vain yksi Lorenz saatiin sotien aikana.

Otos "Huomattavampia viestialan hankintoja v. 1941-1944" asiakirjasta:

Lähde: Kansallisarkisto.

[Tapio Heinomaa 369]

14 tuntia sitten, Risto Suomala kirjoitti:

Tuon mukaan Lorenz laitteistoja oli Malmin lisäksi 40-luvulla Turussa, Vaasassa ja Kemissä. Olettaisin muut pl. Malmi asennetun sodan jälkeen siviililiikenteen tarpeisiin.. Onttolassa lienee ollut vain suuntimo sodan aikaan. Näistäkin varmaan tarkemmat tiedot löytyisi jos olisi aineistoa käsillä.. 

 

Turussa oli sokkolaskulaitteet (Lorenz) kokeiltavana 1938-39, kaupunki tarjoitui vuokraamaan laitteet vuodeksi eteenpäin.

[Jussi Harola 90]

Ensimmäinen sokkolaskulaitteisto asennettiin Turkuun ennen sotia. Jatkosodan aikana PLH tilasi laitteiston Malmille ja Ilmavoimat toisen asennettavaksi Onttolaan. Vain Onttolan laitteisto saatiin lähes kokonaan toimintakuntoon sodan aikana. Asiaa on avattu Menomatkalla radiohiljaisuus -kirjassa sivulla 215. Muuten suuntimolennonjohdon ja muun lennonvarmistuksen kehityksestä kerrotaan Lentorykmentti 4:n kautta s. 212-218 ja Viestikoulun osalta s. 237 >.

Lavansaaren revohka mainitaan yleisesti lennonvarmistuksen voimallisen kehityksen alkupisteenä. Myös Sekehen tapauksella helmikuussa 1943 oli oma roolinsa. Niistä kerrotaan eri kaukotoimintalaivueita käsittelevissä luvuissa s. 218 >

Jussi

[Kauko Peltonen 26]

12 tuntia sitten, Jussi Harola kirjoitti:

Ensimmäinen sokkolaskulaitteisto asennettiin Turkuun ennen sotia. Jatkosodan aikana PLH tilasi laitteiston Malmille ja Ilmavoimat toisen asennettavaksi Onttolaan. Vain Onttolan laitteisto saatiin lähes kokonaan toimintakuntoon sodan aikana.

Kiitos Jussi, "Onttola lähes kokonaan toimintakuntoon." Ainakin Tauno suoritti 18.8.44 sokkolaskulaitteiden kokeilun ja "Paaki"  (BAGe) laskun - ehkä muutkin. Siitä ei minulla ole (vielä) tietoa kuinka onnistui.

Kauko

[Jussi Harola 90]

9 tuntia sitten, Kauko Peltonen kirjoitti:

Kiitos Jussi, "Onttola lähes kokonaan toimintakuntoon." Ainakin Tauno suoritti 18.8.44 sokkolaskulaitteiden kokeilun ja "Paaki"  (BAGe) laskun - ehkä muutkin. Siitä ei minulla ole (vielä) tietoa kuinka onnistui.

Kauko

Nyt kun oman muistin sijasta tarkistin kirjallisuudesta, niin Onttola saatiin sokkolaskulaitteiston osalta kokeilukuntoon heinäkuun lopulla, eli tuo 18.8. voi hyvinkin pitää paikkansa. Ilmeisesti pelkällä suuntalähettimelläkin oli jo harjoiteltu heti kun se saatiin asennettua kesäkuussa. Olisi mielenkiintoista tietää millä koneyksilöillä tätä harjoittelua tehtiin, sillä tehtaalta lähtiessään vain seitsemässä JK:ssa oli täydellinen toimiva sokkolaskulaitteisto ja puutteita oli vielä loppukesällä 1944.

Jussi

[Kauko Peltonen 26]

18.8 laskussa Taunon eniten käyttämä JK-273, sama joka lopulta 1947 vei hengen.