Jäänpoisto

[Kari Karpomäki 4]

Talvi tuo tullessaan omat haasteensa lentämiseen. 

Muistelen että on olemassa eri tyyppisiä ja kestoltaan vaikuttavia jäänpoisto aineita.

Millaisia seoksia ja miten ne eroavat toisistaan ja miten päätös tehdään mitä milloinkin tulee valita?

 

 

 

 

[Jaakko Männistö 263]

https://www.flightforum.fi/topic/32551-jäänpoisto/?do=findComment&comment=774179

Tuossa ainakin suht.pitkälti ao.tietoutta.

[Tumi Hämäläinen 716]

Tässä Finskin A321 oli jo käynyt "pesussa" kertaalleen, ja tuli sinne uudestaan käytyään vetämässä 22R:llä baanan puoliväliin. Ihan huuli pyöreänä kysyn, mikähän tämän sai aikaan? 

Tänään torstaina n. klo 17.15.

Muokattu: Joulukuu 21, 2023, käyttäjä: Tumi Hämäläinen

[Juha Ritaranta 930]

19 minutes ago, Tumi Hämäläinen said:

Tässä Finskin A321 oli jo käynyt "pesussa" kertaalleen, ja tuli sinne uudestaan käytyään vetämässä 22R:llä baanan puoliväliin. Ihan huuli pyöreänä kysyn, mikähän tämän sai aikaan? 

Tänään torstaina n. klo 17.15.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että holdover-aika (suoja-aika kai suomeksi?) on tullut täyteen juuri ennen lentoonlähtöluvan saantia. Silloin ei auta kuin tehdä jäänpoisto/-esto uudelleen. Varmaan rullaillut kiitotietä pitkin rullaustielle ja sitten takaisin jäänpoistopaikalle.

[Tumi Hämäläinen 716]

31 minuuttia sitten, Juha Ritaranta kirjoitti:

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että holdover-aika (suoja-aika kai suomeksi?) on tullut täyteen juuri ennen lentoonlähtöluvan saantia. Silloin ei auta kuin tehdä jäänpoisto/-esto uudelleen. Varmaan rullaillut kiitotietä pitkin rullaustielle ja sitten takaisin jäänpoistopaikalle.

Kiitos, Juha! Tällainen käsitys minullakin oli, mutta ajattelin kuitenkin kysyä, voisiko olla jokin muukin syy. Tuossa iltapäivällä oli kyllä sellianen ruuhka, että hyvinkin on voinut aika umpeutua.

Muokattu: Joulukuu 21, 2023, käyttäjä: Tumi Hämäläinen

[Seppo Kolehmainen 1 810]

Täydennän erinomaisia kirjoituksia etsimällä vastauksia kysymykseen "miksi". Hieman taustaa (yksinkertaistettuna) jäänpoistosta ja ehkäisystä . On kaksi erillistä asiaa: Olemassa olevan jään, lumen tai loskan poisto ja toiseksi rullauksen ja lentoonlähdön aikana muodostuvan jään, lumen, loskan tms. muodostumisen ehkäisy (siiven lämmitys ei toimi maassa, moottorin kylläkin). Olemassa oleva jää, lumi tai loska poistetaan kuumalla vedellä (esim. Helsingissä >90 asteista) jos sellaista on käytössä. Tähän voidaan sekoittaa myös jonkin verran glykolia, varsinkin jos ei ole sitä kuumaa vettä. Kun runko ja siivet on pesty puhtaiksi, seuraa ehkäisy. Vuosikymmenten aikana on kehitetty glykolipohjaisia tuotteita, jotka on nimetty numeroilla 1-4. Lentokentillä on yleensä vain kahta laatua. Ykkönen on hyvin "litkumaista", juoksevaa ja on tarkoitettu ehkäisemään vain heikkoa jään muodostusta rullauksen ja lentoonlähdön ajaksi. Nelonen taas on "siirappimaista", joka pysyy hyvin siivessä kiinni ja se pystyy sitomaan jäätymättä enemmän vettä. Sillä on siten parempi ehkäisyominaisuus. Ehkäisyominaisuushan perustuu siihen, että glykoli sitoo taivaalta satavaa vettä (tai lunta, loskaa tai jäätävää vesisadetta) eli se vaan laimenee aina siihen pisteeseen saakka, kunnes se sitten lopulta jäätyy. Tämä asia määrää suoja-ajan.

Jäänpoistoauto maksaa maltaita, sitoo usein (ei aina) kaksi ihmistä, auton säiliössä oleva vesi on lähes kiuhumislämpöistä syksystä kevääseen, glykolikin maksaa omansa ja ruiskutetun ja maahan valuneen glykolin poistojärjestelmä asfaltilta ei sekään ole ilmaista. Ja esim. keskisessä tai eteläisessä Euroopassa jäänpoistoauton tarvetta on ehkä parinakymmenenä päivänä vuodessa. On selvää, että se, jonka rahat ovat kiinni tässä investoinnissa, haluaa pesusta ja ehkäisystä hinnan, joka tuntuu tarvitsijasta kohtuuttomalta eli tuhansia euroa per kerta. 

Tämän takia toimintaa hienosäädetään parhaan mukaan. Viisaasti toimimalla säästetään lentoyhtiölle helposti tuhat euroa turvallisuuden kärsimättä. Kone pestään vain silloin kun tarvitaan. Joskus päästään pelkällä ehkäisyllä. Jäänehkäisyyn käytettävä glykoli on vain sitä laatua, mitä niissä olosuhteissa tarvitaan. Lisäksi jäänehkäisyssä käytetään usein veden ja glykolin seosta eli ei aina tarvita 100% glykolia. Jokaiselle glykolilaadulle ja vesi-glykoliseokselle on määritetty kulloisenkin vallitsevan sään mukainen suoja-aika. Eli pilotit ja mekaanikot arvioivat ensin säätyypin, millaista ehkäisyä tarvitaan. Onko kyse kevyestä kuivasta lumisateesta tai tihkusateesta vai kovasta jäätävästä vesisateestä toisena ääripäänä. Sitten arvioidaan se, kauanko kestää rullaus pesusta lentoonlähtöön. Asian ydin on pyrkiä määrittämään se, kauanko kestää ennenkuin ruiskutettu glykoliseos laimenee niin paljon, että se jäätyy. Tämän aikarajan sisällä pitää päästä taivaalle. Tämän takia monilla kentillä ruiskutuspaikka on juuri kiitoradan lähellä.

Tässä on usean tunnin luentosarja tiivistetty kolmeen kappaleeseen. Oli aika mielenkiintoista opettaa näitä asioita piloteille Venezuelassa, jossa vietin neljä vuotta. Siellä lämpötilat ovat noin 30 astetta ympäri vuoden eivätkä useimmat pilotit olleet nähneet lentokoneessa jäätä koskaan. Voin sanoa, että silmät pyöreinä kuuntelivat. 

Seppo