Tutka Suomessa sodan aikana

[Martti Kujansuu 180]

Antoivatko saksalaiset tutkan apua vain omille koneilleen ja suomalaiset saivat pärjätä omillaan?

 

Peter Wilhelm Stahlin kirjassa "Pommituslentäjä" on hieman juttua Nurmolan kentästä saksalaisten käytössä, muistaakseni kuitenkaan ei tietoa tutkista. Sataprosenttisesti en ole kuitenkaan varma asiasta.

[Jukka Nisula 2 318]

Peter Wilhelm Stahlin kirjassa "Pommituslentäjä" on hieman juttua Nurmolan kentästä saksalaisten käytössä, muistaakseni kuitenkaan ei tietoa tutkista. Sataprosenttisesti en ole kuitenkaan varma asiasta.

 

Suomalaisten kirjoituksissa ei tosiaan myöskään paljon tuosta saksalaisten tutkasta puhuta, esim. tässä Jarl Arnkillin kertomuksessakaan Nurmoilasta ei sitä mainita. Koitin penkoa tietoa myös SIHL-lehden kuusiosaisesta artikkelisarjasta Lentolaivue 32:sta , mutta se loppuu vuoteen 1942, ja siinä ei tutkaa vielä ainakaan mainita. Täytyy etsiä vielä jostakin...

 

http://www.virtualpilots.fi/hist/WW2History-JarlArnkilEsitelma.html#nurmoilaan

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 318]

Pannaan tutkat taas päälle, ja muistellaanpa tätäkin ketjua!

 

Radioluotaimet eli tutkat

 

Täällä ei ole vielä tullut kertaakaan todettua, että "tutka"-sana ei ollutkaan Suomessa käytössä heti niiden tulon myötä. Reino Lampelto muistelee Pommituslentolaivue 46-kirjassa, että elokuun alussa 1943 näitä uusia ihmelaitteita kutsuttiin vielä nimellä "radioluotain". Lampelto itse lensi tuolloin maalilentoja Helsingin ja Suomenlahden yllä Dornier DN-51 pommikoneella. Radioluotaimet olivat niin salaisia laitteita vielä tuolloin, että näiden lentojen tarkoitusta ei kerrottu koneen miehistölle. Lampelto sai tietää asiasta vasta myöhemmin, ja silloin tuli selväksi, että kyse oli paljon suuremmasta kokonaisuudesta. Pojat vain lensivät ympäriinsä ja nauttivat Helsingin ilmapiiristä!

 

Jukka

[Jouni Haimi 0]

 

  Tässä on puhuttu hesan "raija" tutkista, mutta  kirjasta Helsinki liekeissä saa käsityksen että kotkassa oli ainakin yksi "irja"  tutka. Mihinköhän se oli sijoitettu siellä, vai olenko ymmärtänyt asian oikein

[Jukka Nisula 2 318]

 

  Tässä on puhuttu hesan "raija" tutkista, mutta  kirjasta Helsinki liekeissä saa käsityksen että kotkassa oli ainakin yksi "irja"  tutka. Mihinköhän se oli sijoitettu siellä, vai olenko ymmärtänyt asian oikein

 

Tämän Ilmatorjuntamuseon sivun perusteella niitä olisi ollut jopa kaksi kappaletta Kotkassa. Eiköhän näiden paikatkin selviä vielä.

 

"10. Tulenjohtotutka m/39 Irja

Suomi osti näitä tutkia vuonna 1943 kuusi kappaletta. Neljä sijoitettiin Helsinkiin ja kaksi Kotkaan. Tulenjohtotutka mullisti täysin raskaiden patterien huonoissa valaistus- ja sääolosuhteissa tapahtuvan ammunnan. Vuoden 1944 helmikuussa öisin tapahtuneissa Helsingin suurpommitusten torjunnoissa tutkilla oli ratkaiseva osuus. Tutka sai Suomessa kutsumanimen Irja."

 

http://www.ilmatorjuntamuseo.fi/page.php?page=tulenjohto

 

EDIT: Yksi mainio lähde on varmasti Eino Penttilän kirja "Kotka liekeissä" vuodelta 1991. Löytyy kirjastoista ja olen itsekin sen lukenut. Googlella tuli tämä linkki:

 

http://www.kiinet.com/kolmekannelta2/hakusana.php?kirjanro=273

 

Vähän osviittaa voisi antaa tämä linkki, jossa Puistolassa mainitaan olleen paljon it-tuliasemia:

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/4_97/kotkanretki.htm

 

Jukka

 

[Pentti Salo 0]

Kirjassa  "Kotka liekeissä" mainitaan Irja I ja Irja II. Ykkönen oli luultavasti lähellä TK:ta (torjuntakeskus). Irja II mainitaan sijoitetun Pirkon saareen.

 

Pentti S

[Jukka Nisula 2 318]

Kirjassa  "Kotka liekeissä" mainitaan Irja I ja Irja II. Ykkönen oli luultavasti lähellä TK:ta (torjuntakeskus). Irja II mainitaan sijoitetun Pirkon saareen.

 

Pentti S

 

Kotkan ilmatorjuntatykistön torjuntakeskus TK sijaitsi Hotelli Meritornin tiloissa kaupungissa. Tuo Pirkon saari on varmaankin sama kuin Pirköyri, jota sanaa käytetään Tuomo Soirin kirjassa "Iskulaivue". Pirköyrissä oli myös raskasta it-tykistöä.

 

Samassa kirjassa on mielenkiintoinen maininta venäläisten tutkasta, joka ilmestyi rintamalle myöskin melko samoihin aikoihin kuin suomalaisten tutkat. Tämä "Redut" nimellä kulkenut radiomittauslaite eli tutka oli ilmestynyt Lavansaareen saksalaisten ja suomalaisten tietämättä kesällä 1943. Tarkempaa ajankohtaa ei tiedetä kirjan mukaan. Se kykeni mittaamaan lentokoneet 100 km:n säteellä, ja mm. 26.7. 70 km:n päässä Lavansaaresta olevalta Kotlyn kentältä lähteneet sakujen Focke-Wulfit oli pystytty havaitsemaan ajoissa, jolloin toinen niistä oli onnistuttu ampumaan alas Lavansaaren lähellä. Tämä ilmeni venäläisen vangiksi joutuneen lentäjän kuulusteluissa. Myöskin kersantti Tannerin tapaus hieman aiemmin, jolloin partio Kirjonen ja Tanner yllätettiin, ja Tanner ammuttiin alas, todennäköisesti johdettiin tältä Lavansaaren tutkalta. Kersantti Tanner teki Messerchmittillään pakkolaskun veteen, ja poimittiin turvaan saksalaisten toimesta Pien-Tytärsaaren lähettyvillä.

 

Jukka

[Guest Igor]

Vuonna 1939 Neuvostoliitossa alettiin sarjavalmistamaan ja otettiin palvelukäyttöön RUS-1 tutkalaitteisto. 22.6.1941 niitä oli käytössä jo 45 kapaletta. RUS-1 tutka oli käytössä jo Talvisodassa.

26.7.1940 otettiin palvelukäyttöön Neuvostoliitossa RUS-2 tutka. Sen toimintaetäisyys oli n. 150 km.

Talvisodan aikana 1939/1940 kehitettiin myös lentokoneeseen asennettava Gneijs -1 tutka.

[Guest vaiskiii]

Tuohon malliin pari päivää sitten yritin tavata ruski-saiteilta. "Redut" niminen oli melkein sivuosassa niissä.

Miksi muuten Lavansaaresta (о. Мощный) ei juuri löydä ruskinkielistä infoa, se lienee nk hys hys paikka...?

Tunnen sellaisen kaverin kun Daniel Kopilow (oli Ylessä) mutta taitaa olla eri sukunimi...

[Guest Igor]

Edelliseen. Serkku.

Tutkittuani lähteitäni en saannut niistä vahvistusta että Lavansaaressa olisi ollut RUS-2 tutkia. Sensijaan eräs ensimmäisistä RUS-2 tutkista joka kulki nimellä Redut-3 oli Kronstadissa, Kotlinin saaren länsipäässä.

[Jukka Nisula 2 318]

Tutkittuani lähteitäni en saannut niistä vahvistusta että Lavansaaressa olisi ollut RUS-2 tutkia. Sensijaan eräs ensimmäisistä RUS-2 tutkista joka kulki nimellä Redut-3 oli Kronstadissa, Kotlinin saaren länsipäässä.

 

Olisiko tuo sotavanki "erehtynyt" kun mainitsi Lavansaaren "Redut"-tutkan paikaksi? En tiedä mistä T. Soiri on kirjansa lähteen saanut. Mitenkäs tuo Kronstadt sitten, olisiko se voinut olla kyseessä myös v.1943?

 

Jukka

[Guest Igor]

Se oli Kronstadissa aina helmikuuhun 1944 asti, jolloin se siirtyi Malije Kolpani kylään lähelle Krasnogvardeiskia.

Kysymykseen sotavangin kertomuksesta. Ehkä hän oli isänmaallinen ja tahallaan kertoi vääriä tietoja. Tästä voi myös ajatella oliko vanki fiksumpi kun kuulustelijansa?

[Juha Ritari 246]

Tuolla "Kellään tietoa vanhoista kentistä"-osastolla rönsyili jokin aika sitten juttu Kouvolan kansalaissodan aikaisesta lentokentästä siinä lähellä olleeseen Töröstin mäkeen ja siellä viime jatkosodan loppuvaiheessa olleeseen tutka-asemaan, joten jatketaan siitä hieman.

Tässä lähteenä on Pekka Vanhalan kirja Tuokiokuvia Kouvolan seudun ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa, Pilot-kustannus 2003, 196 sivua.

 

Suomalaisten Saksasta clearing-tiliin (tavaraa sai ostaa velaksi niin paljon kun ehti) ostama Freya-tutka (peitenimi Raija) siirrettiin perääntymisen pelossa kesäkuussa 1944 Aunuksenlinnasta Kouvolan Töröstinmäelle täydentämään rintamasuuntaista valvontaketjua Tallinna-Helsinki-Kouvola-Mikkeli. Heinäkuussa alkoivat koekäytöt ja Saksassa koulutuksessa olleet suomalaiset tutkamiehet tulivat lisävahvuudeksi saksalaiselle käyttöjoukkueelle. Kouvolalaiset ihmettelivät mäelle noussutta 8 metriä korkeaa antennirakennelmaa, mutta salaperäisyys verhosi aluetta. Saksassa yli kolme kuukautta koulutuksessa olleet suomalaiset tutkamiehetkin olivat olleet "takarintaman linnoitustöissä". Eräänä iltana aseman ulkovartiomies ällistyi kun iltalomilta palanneiden SA-pukuisten alikersanttien kulkuluvissa oli pelkkiä saksalaisia nimiä. Hänen tiedustellessaan suomeksi miten ilta meni, pyydettiin sama saksaksi. Asepuvun vaihto ei koskenut upseereita. Saksalaisilla oli asemalla tiukka arvojärjestys. Ensin upseeripäällystö, sitten "A"-mekaanikot. joilla oli valtuudet sinetöityjen komponenttilokeroiden avaamiseen ja korjaamiseen. "B"-mekaanikot tekivät rengin hommia. He eivät saaneet avata rakenneosian kansia, ei koskea viritysosiin eikä mihinkään missä oli tunnus G tai O. Myöskään juotoksia he eivät saaneet tehdä.

 

Töröstin Raijan alkuvaihe oli rauhallista, olihan ilmatoiminnan pääpaino tuolloin Kannaksella ja Imatra-Lappeenranta alueilla. Reilun kahden kilometrin päässä olivat Korian Riitta-tutkat "Rot" ja "Blau", punainen vihollisen ja sininen omien koneiden seuraamiseen. Asemat kuuluivat samaan radiomittauskomppaniaan ja niiden yhteinen radiolähetysasema 50 metriä korkeine mastoineen oli Töröstistä hieman etelään Kouvolankylän pellolla.

Syyskuuhun asti toiminta tapahtui sulassa yhteistyössä aseveljien kanssa, mutta 4.9.-44 Suomen ja NL:n välisen aseleposopimuksen mukaan saksalaisten tuli poistua maastamme viikon kuluessa.  Alkoi esikunnissa kähinä kenelle tutkat oikein kuuluivat, saksalaiset tahtoivat purkaa ja evakuoida mukaansa Töröstin tutkan. Aika kuitenkin loppuu ja tutkat jäävät suomalaisten haltuun.

 

Töröstin Raijan aktiivisin kausi sijoittuu syyskuun puolivälistä eteenpäin, jolloin seurataan saksalaisten lentoja Suomenlahdella sekä NL:n aloittamia valvontalentoja. Omaa ilmatoimintaa ei tuolloin ollut. 15.11.-44 tulee käsky valvontatoiminnan lopettamisesta kokonaan, pitihän armeija aseleposopimuksen mukaan olla kotiutettuna 30.11. mennessä. Tuolloin Töröstissä oli vahvuutena 1 upseeri, 1 aliupseeri ja 6 miehistöön kuuluvaa tutkamittaajaa.

 

Liittoutuneiden valvontakomissio (LVK) oli hyvin kiinnostunut tutkista ja kävi kaksikin kertaa perusteellisesti tutkimassa Töröstin Raijaa myös toiminnassa ja vaativat vielä sen jälkeenkin otettavaksi 200 yksityiskohtaista valokuvaa rakenteista.

8.-12.12 Töröstin tutka puretaan ja siirretään Lylyn varikolle. Sieltä se siirretään Turun Pääskyvuoreen helmikuun lopulla -45, mutta kun sitä ei yli puolen vuoden yrityksen jälkeenkään saatu toimimaan kunnolla, mm. toimintasäde jäi jostain syystä kovin lyhyeksi, palautettiin se varikolle syyskuussa.

 

Turussa on tuolloin toinenkin tutka, Posti- ja Lennätinhallituksen vuokraama Irja. LVK ihmettelee sitä, mutta PLH onnistuu vakuuttamaan laitteen tarpeellisuuden lennonjohtokäytössä pian kiihtyvälle siviililiikenteelle. Se sai jäädä toimimaan Aeron turvaksi, kuten toinen Hyvinkäälle sijoitettu tutkakin.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Kari Syrjänen 3]

Vähän Off Topic, mutta en malta:

 

Ken Folletin seikkailukirja Haamulento kuvaa kuinka tanskalaiset vastarintataistelijat yhdessä brittien tiedustelun kanssa yrittävät onkia selville Tanskan rannikolle sijoitetun uuden ihmevehkeen, Freya-tutkan salaisuutta.

 

kari

[Guest vaiskiii]

Ylempänä oli puhetta Freyan tyyppimerkinnöistä. Malmilla ja Kuninkaansaaressa olleista "Raijoista" puuttui IFF-osa eli kaksi ylintä poikkiparrua - siitäkö erilaiset tyyppimerkinnät?  Itä-Karjalasta Töröstinmäelle 1944 tuodusta Raijasta en ole nyt enää varma, sehän oli ollut saksalaisten itsensä käytössä.

Ainakin on tällä välin selvinnyt, että saksalaisten IFF (omakonetunnus) systeemit olivat monimutkaiset ja vaativat opiskelua.

Viime viikkoina olen tilannut kolme Trinklen, Kramarin ym kirjaa - lähinnä navigointi ja lähestymisjärjestelmien selvittelyyn.

[Jouni Haimi 0]

Lisäys Ritarin kouvolabtutkaan, luin eilen saman kirjan josta puhuit, eli töröstin mäen raija tutkasta. Samassa kirjassa puhutaan myös muista tutkista jotka on sijoitettu lepolaan kouvolan ja korian väliin. Kenties irja tutkia ? Kirjassa annetaan ymmästää että töröstinmäen raija jalusta oli vielä 2000 luvulla näkyvissä

 

edit tutka tyyppi selvisi

[Guest vaiskiii]

Ihan hiljattain sain oman kappaleen ev Veikko Emil Sauran kirjaa “Tutka toisessa maailmansodassa”. Lainausta sivulta 260:

 

"Heinäkuussa (1944) saatiin kaksi Raijaa, jotka sijoitettiin Korialle ja Mikkeliin. Kannaksen silloinen tilanne ja yli viikon kestävä tutkan asennus siirron yhteydessä aiheuttivat sijoituksen taakse. Valvonta-alue ulottui linjalle Helsinki-Tytärsaari-Viipuri-Elisenvaara-Savonlinna. Lentotoiminta oli vilkasta rintamalla, mutta taaempana melko olematonta. Tutkien alkaessa toimintansa vähenivät niiden toimintasäteen rajoilla olevat rintamalennotkin ja merkitys jäi vähäiseksi".

 

Saura oli vuodesta 1942 Ilmavoimien viestikomentaja ja jos joku, niin hän varmaan tiesi asioista mutta oliko Töröstinmäki Korialla?

 

EDIT: katsoin uudelleen Vanhalan kirjaa ... sen mukaan Itä-Karjalassa olleesta Raijasta tehtiin päätös 19.6.1944, että se tuodaan ja pystytetään Töröstinmäelle. Pystyttäjinä Walleniuksen ja Leiniön porukat. Siinä Raijassa on kuvan (kirjan sivu 152) mukaan myös ylin eli IFF-osa.

 

Toinen Raija on kirjan mukaan tullut s/s Canopus laivalla 25.6.1844 Mäntyluotoon – itse asiassa laivalla piti tulla kaksi Raijaa.

Toinen kuljetettiinkin Mikkeliin ja pystytettiin Tuukkalan kasarmin viereiselle mäelle, koekäyttö 13.7 klo 1207.

 

Vastaanottajien hämmästykseksi toinen Canopuksella tullut ei ollutkaan Raija, vaan laatikoista löytyi 28.6 Maija ja se kuljetettiin Emäsalon uloimpaan kärkeen Varlaxiin.

 

 

 

[Jouni Haimi 0]

Kirjassa  "Kotka liekeissä" mainitaan Irja I ja Irja II. Ykkönen oli luultavasti lähellä TK:ta (torjuntakeskus). Irja II mainitaan sijoitetun Pirkon saareen.

 

Pentti S

 

Kirjassa Kotkan kolme sotaa mainitaan että yksi irja  oli sijoitettu Jylpylle ja toinen Pirkkourin saareen. Kirjassa on myös kuvia pirkkourin irjasta ja tykeistä

[Guest Igor]

Noilta MTLR-51 sivuilta löytyy myös mm. kuvia Kotkan ilmatorjunnasta ja paljon muuta, tosin ovat venäjänkielisiä:

 

http://www.bellabs.ru/51/Photos/Niobe_Kotka_AAA.html

 

Tässä myös pääsivun osoite: http://www.bellabs.ru/51/Photos/_Attack.html

[Jouni Laukkanen 65]

Ihan hiljattain sain oman kappaleen ev Veikko Emil Sauran kirjaa “Tutka toisessa maailmansodassa”. Lainausta sivulta 260:

 

"Heinäkuussa (1944) saatiin kaksi Raijaa, jotka sijoitettiin Korialle ja Mikkeliin. Kannaksen silloinen tilanne ja yli viikon kestävä tutkan asennus siirron yhteydessä aiheuttivat sijoituksen taakse. Valvonta-alue ulottui linjalle Helsinki-Tytärsaari-Viipuri-Elisenvaara-Savonlinna. Lentotoiminta oli vilkasta rintamalla, mutta taaempana melko olematonta. Tutkien alkaessa toimintansa vähenivät niiden toimintasäteen rajoilla olevat rintamalennotkin ja merkitys jäi vähäiseksi".

 

Saura oli vuodesta 1942 Ilmavoimien viestikomentaja ja jos joku, niin hän varmaan tiesi asioista mutta oliko Töröstinmäki Korialla?

 

EDIT: katsoin uudelleen Vanhalan kirjaa ... sen mukaan Itä-Karjalassa olleesta Raijasta tehtiin päätös 19.6.1944, että se tuodaan ja pystytetään Töröstinmäelle. Pystyttäjinä Walleniuksen ja Leiniön porukat. Siinä Raijassa on kuvan (kirjan sivu 152) mukaan myös ylin eli IFF-osa.

 

Toinen Raija on kirjan mukaan tullut s/s Canopus laivalla 25.6.1844 Mäntyluotoon – itse asiassa laivalla piti tulla kaksi Raijaa.

Toinen kuljetettiinkin Mikkeliin ja pystytettiin Tuukkalan kasarmin viereiselle mäelle, koekäyttö 13.7 klo 1207.

 

Vastaanottajien hämmästykseksi toinen Canopuksella tullut ei ollutkaan Raija, vaan laatikoista löytyi 28.6 Maija ja se kuljetettiin Emäsalon uloimpaan kärkeen Varlaxiin.

 

Lueskelin tässä läpi Pekka Vanhalan kirjaa Lisähavaintoja Pohjois-Kymenlaakson ja sen lähialueiden ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa (Tuokio Kirja 2008, Helsinki) ja kinnitin tähän asiaan huomiota. Canopusta varten oli varattu kaikkiaan 16 junavaunua, 8 kumpaisellekin tutkalle ja lastauksen jälkeen ihmeteltiin miksi toisen tutkan kollit veivät vain 6 vaunun verran tilaa. Canopus oli lähtenyt Danzigista (nyk. Gdansk) 23.6 ja tullut siis kahdessa päivässä Puolasta. Tai Pommerista siis.

 

Mikkelin Raija oli illalla 27.6 kaupungin ratapihalla, mutta kuljetukseen tarvittavat kuorma-autot puuttuivat - niillä oli suurempi tarve Kaakkois-Suomessa. Lainaksi saatiin lentokentältä traktori. Kaaosta lisäsi se, että ratapiha on sataman alueella ja sinne oli juuri saapunut evakkoproomuja, joten asianmukaiseen siirtotyöhön päästiin vasta 5.-10.7.  Kuten Väiski mainitsee. oli tutka käyttökunnossa 3 päivän kunnossa ja se toimii, mittausetäisyydeksi saadaan 27 km. Syyskuussa saavutetaan jo 71 km mittausetäisyys. Raijaa ei kuitenkaan käytetä tositoimissa, koska ilmahyökkäyksiä Mikkeliin ei tullut ja aselepokin tuli vajaan 2 kk päästä. Raija purettiin ja se oli Oulussa 22.10.44, kun siellä oli enemmän käyttöä.

 

Lopulta pystyin omaksumaan senkin, että Tuukkalassa on tosiaan ollut kasarmi (rakennettu 1883-86). Paikkakunnalla melko pitkään asustaneena oli tämä tieto yllätys. Pikaisen kuukkeloinnin avulla pystyin paikantamaan kasarmit ja pystyin tekemään rohkean johtopäätelmän, että tutka on sijainnut Kokkovuorella: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Tuukkalan+Raija-tutka&y=6837655&mode=rasta&x=3514489〈=FI.  Ilmavalokuvien perusteella vuoren laki on peitteinen, mutta sieltä saattaisi tutkimusmatkalija silti löytää perustukset.

 

Sen toisen Raijan piti mennä Porvooseen (Vessölandetiin, jossa oli jo 2 Riittaa) mutta muutamassa tunnissa tehtiin uusi päätös Maijan sijoittamisestä Emäsaloon kuten Väiski tuossa yllä kertoo.

 

Mahtaako kukaan tietää missä päin Varlaxia tämä Maija oli sijoitettuna? Entä missä päin Vessölandetia (Vessö) nuo Riitat olivat?

 

Mielenkiintoista kyllä, Vanhalan kirjassa on 2 kuvaa Töröstinmäen Raijasta, eikä kummassakaan näy IFF-laitetta. Kirjan teksti sanoo samaa, mistä lie ero tiedoissa johtuu?

[Guest vaiskiii]

Jounin ansiokkaaseen kommenttiin ei ole oikein ollut mahdollista aiemmin reagoida.  Olen kyllä tällä välin puhelimessa taas keskustellut henkilön kanssa, joka oli Helsingin lähistön tutkien kanssa tekemisissä sekä sodan aikana että sen päätyttyä.  Löytyy mm valokuvia, joissa hän seisoo Vessölandetissa olevien perustusraunioiden vieressä.  Hänen mukaansa Vessössä oli ollut paitsi tutkia Riitta ja Irja, niin jonkin aikaa myös Raija (?).

 

Emäsaloon sijoitettu Maija oli ollut saksalaisten käytössä.  Lisäinfoa kaipaisi toisesta, Pohjanlahden rannikolla olleesta Maijasta.  Sodan jälkeen sen oli paljastanut joku raumalainen kommari ja nk valvontakomission neukut olivat olleet jossakin vaiheessa käymässä neuvotteluja sen ostamiseksi, tarjonneet jopa setelirahaa.  Suomalaisten puolelta pitkiksi venyneitä neuvotteluita tiettävästi oli hoitanut ltn Pitkänen.  Erään huhun mukaan ao Maija olisi lopulta päätynyt Itämeren valvontaan (Kaliningrad?).

 

Pitää etsiä uudelleen esiin Vanhalan kirja.  Vanhemman painoksen sivulla 152 (myös 150) olevassa Raijan kuvassa kyllä on myös ylimmät eli IFF-parrut...

 

KYSYMYS:  V.E.Sauran kirjassa Tutka toisessa maailmansodassa (s 118) ja Heikki E. Heinosen kirjassa Sähkötkoo 50 (s 22) on sama Raijan kuva (Suomesta?) ylimpine IFF-parruineen - onko tämä kuva otettu Töröstinmäellä vai missä?

 

EDIT:  Kun tuo Freya (eli Raija) esiintyi ainakin mm Saksassa monessa eri versiossa, olen yrittänyt myös sitä IFF-puolta opiskella.

Sivulla:  http://www.gyges.dk/luftwaffe_radartypes_recognition.htm  olevien kuvien perusteella Vanhalan kirjan sivun 152 kuvassa oleva Töröstinmäen Raija olisi tyypiltään:

FuMG 401 Freya LZ A, 3 antennas, 6 rows of vertical dipoles, 6 in each row.  Ks myös:  http://www.gyges.dk/chap%2010a%20mod%204.pdf

 

Sodanjälkeisen tarkkailijan mukaan ainakaan Pohjanlahden rannikon Maijasta kauppaa käyneet neukut eivät ymmärtäneet tutkatekniikasta mitään mutta olivat yrittäneet hankkia Moskovasta asiantuntijaa.  Eräs oli kuulemma käsipelillä arvioinut - jonkin tutkan, jossakin - aallonpituudeksi noin 2 metriä - mikä pitikin paikkansa Raijan tapauksessa. Maijan (Freya Seetakt) aallonpituushan oli 50 cm.

 

[Jouni Haimi 0]

 

 

Ajattelin muuten lähteä etsimään raijan jalustaa töröstin mäelle vielä ennen lumen tuloa 0nko kellään tietoa niiden jalustojen mitoista niin ehkä osais tunnistaa jos löytyy.

 

 

Väinölle kommentti että töröstinmäki on kouvollassa ja tuo lepola mikä tässä tutkaasiassa on mainittu taitaaa olla korian puolella

[Guest rah]

Näin ne Töröstin jalustat 60-luvulla kun asuin Kouvolassa. En tosin silloin tiennyt että siinä oli ollut tutka sodan aikana,

pikemminkin siinä luultiin olleen esim. kolmiomittaus torni tai jotain vastaavaa.

 

Nyt kun luen näitä juttuja tässä niin jotenkin tuntuu selvältä että se tutkahan siinä oli.

Siinä Vanhalan kirjassa on muuten sen paikan koordinaatit mainittu. Ei tullu otettua ylös.

 

Ne jalustat olivat semmoiset itseni korkuiset betoni pilarit, 4 kpl.

Ainakin silloin huomasi ne selvästi siellä kallion korkeimmalla kohdalla.

 

Silloin 60-luvulla ei muuten kukaan puhunut Töröstin tai Lepolan tutkista.

Taisi olla vain jokin epämääräinen maininta "Korian tutkasta".

Oli varmaan tosi salaista touhua silloin 1944 eikä siviilit tienneet mitä torneja olivat

 

[Guest rah]

Jouni, käyppä etsimässä sitä tutkan jalustaa suurin piirtein tästä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=T%C3%B6r%C3%B6stin+tutka&y=6749972&mode=rasta&x=3482903〈=FI

 

Takuuseen en mene koska kävin paikalla noin 40 vuotta sitten.

 

[Jouni Haimi 0]

 

 

No kyselin illalla uhdeltä tutulta joka on asunnut siellä päin ja hän sanoi että hän on nähnyt " jotain betoni jalustoja" noin 11 vuotta sitten eli eiköhän neole siellä vielä. Eli jos osasin oikein tulkita karttaa ja vanhalan kirjan tietoja niin tutka oli töröstinmäen kaakkoisreunalla.