Tutka Suomessa sodan aikana

[Jouni Haimi 0]

 

 

Hyviä kysymyksiä reijo mitä esitit tuossa yllä. Muistan lukeneeni enkkujen silpunkäytöstä että oli jotain erikois laivueita jotka  käyytivät silppua harhautukseen siten että saksalaisten tutkat tulkitsivat hyökkäyksen tulevan siltä suunnalta ja ohjasivat hävittäjiä jahtaamaan silppua kun päävoimat livahtivat syrjemmältä kohteisiin Näin tehtiin anakin normandian maihin nousun aikana mutta eiköhän sitö tehty muulloinkin

[Jouni Laukkanen 65]

Sain vielä yösydännä vastauksen aiheeseen ja jos summaisin meilin näin: Asiasta on ollut todisteita olemassa, mutta ne ovat jostakin syystä jääneet kirjaamatta vuotta 1944 käsitteleviin kirjoihin - vastuu on ollut siis näiden aiempien kirjojen kirjoittajilla.

 

Samalla sain tietooni, että Suomessa valmistellaan kokonaisvaltaista näkemystä samaisen vuoden 1944 Helsingin pommituksista ja se tullaan jossakin vaiheessa julkaisemaan artikkelina tai artikkelisarjana. Sitä kirjoittava henkilökään ei halua paljastaa artikkelinsa "herkkuja", joten nyt on vain tyydyttävä odottelemaan hetken.

 

Munkkimiemestä on kuitenkin löytynyt 26./27.2.1944 pommituksen jälkeen 227 cm pitkä stannionliuska, joka on arvattavasti ollut 240 cm pitkä, jolloin se olisi ollut sopivan mittainen häiritsemään pidemmän kantaman valvonta- ja seurantatutkia eli Raijaa ja Maijaa.

[Juha Ritari 246]

Kävin tänään paikallistamassa tuon toisen Lepolan Riitan bunkkerin. Sijainti WGS84: N60ast 51,307min  E026ast 38,638min (pilkun jälkeen minuutin tuhannesosia). Se sijaitsee n 320 metriä suuntaan 075 astetta (magneettista) tien lähellä olevasta läntisemmästä Riitasta. Paikalla on noin 20 mX20m aukio ja ympärillä tiheä kuusikko. Tutkat ja johtopaikka muodostavat jokseenkin tasasivuisen kolmion, jonka kukin sivu on suunnilleen 300 metriä. Johtopaikkarakennuksessa on tosiaan huomattavan korkea sokkeli tasamaan ratkaisuksi.

Linkki:

http//kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Riitat+ja+johtopaikka&y=6749277&x=3480677〈=FI

 

Kuvia itäisemmästä lähempänä Kouvolaa sijaitsevasta Riitan bunkkerista tänään 19.11.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ja sitten vielä läntisemmästä Riitan bunkkerista tänään, otettu lätäkön takaa.

 

[ attachment removed / expired ]

Edit: Ja tämän WGS84-koordinaatit: N 60 ast 51,282 min, E 026 ast 38,280 min

[Jukka Nisula 2 319]

Sain vielä yösydännä vastauksen aiheeseen ja jos summaisin meilin näin: Asiasta on ollut todisteita olemassa, mutta ne ovat jostakin syystä jääneet kirjaamatta vuotta 1944 käsitteleviin kirjoihin - vastuu on ollut siis näiden aiempien kirjojen kirjoittajilla.

 

Samalla sain tietooni, että Suomessa valmistellaan kokonaisvaltaista näkemystä samaisen vuoden 1944 Helsingin pommituksista ja se tullaan jossakin vaiheessa julkaisemaan artikkelina tai artikkelisarjana. Sitä kirjoittava henkilökään ei halua paljastaa artikkelinsa "herkkuja", joten nyt on vain tyydyttävä odottelemaan hetken.

 

Munkkimiemestä on kuitenkin löytynyt 26./27.2.1944 pommituksen jälkeen 227 cm pitkä stannionliuska, joka on arvattavasti ollut 240 cm pitkä, jolloin se olisi ollut sopivan mittainen häiritsemään pidemmän kantaman valvonta- ja seurantatutkia eli Raijaa ja Maijaa.

 

Tähän yhteyteen sopii mielestäni hyvin pieni otos kirjasta ”Tiede ja ase” (Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu 19 vuodelta 1961.) Siinä on yleisesikuntaeverstiluutnantin Eino Hirvan pitkä artikkeli nimellä ”Katsaus toisen maailmansodan ilmapuolustukseen”. Laitanpa pienen lainauksen siitä:

 

”Häirintäsilppuna käytettiin yleisesti alumiiniliuskoja, jotka oli leikattu häirittävän tutkalaitteen puolen aallon +10 % pituisiksi. Kun niitä pudotettiin suuria määriä lentokoneiden eteen ja joukkoon, ilmestyi mittavan tutkan A-kuvaputkelle lentokoneen antaman heijasteen tapaiset sakarat. Silpun ja silppuhäirinnän nimenä oli eri kielillä Chaff, Window, Maidens Hair, Flak paper, Dyppel ym. Englantilaisten käyttämän silpun pituus saksalaisia vastaan oli 25 cm ja 29 cm, ja erään saksalaisen silppuliuskan pituus oli vastaavasti 70 cm. Tottunut mittaaja pystyi erottamaan silpun muodostaman sakaran lentokonemaalista, mutta samaan aikaan käytettiin myös häirintälähetintä, muodostui kuvaputken näkymä mittaajalle usein mahdottomaksi selvittää.

  Silppuhäirintää käytettiin ensimmäisen kerran englantilaisten toimesta Hampurin suurpommituksessa 24.-25.7.43, jolloin silppuliuskat yhdessä häirintälähettimien kanssa saattoivat puolustajan tutkamittauksen sekasortoon ja alensivat ilmatorjuntatulen tehon alle puoleen normaalista. Syyskuusta v 1943 lähtien ottivat myös saksalaiset silppuhäirinnän käyttöön hyökkäyksissään Englantiin.”

 

Kuten arvata saattaa, ei tämäkään suomalainen artikkeli vuodelta 1961 kerro yhtään mitään venäläisten mahdollisesta silppukäytöstä Helsingin pommituksissa. Ei myöskään venäläisten muilta rintamilta. Kirjassa puhutaan kyllä liittoutuneista, mutta se tarkoittanee melko varmasti englantilaisia ja amerikkalaisia tässä yhteydessä. Tuo Jounin ilmoittama 240 cm (227) stannionliuska on todella mielenkiintoinen asia ja tutkimisen paikka. Ilmeisesti englantilaisten käyttämä lyhyt silppu (25 ja 29 cm) oli tarkoitettu Irja (Dora) tulenjohtotutkia vastaan. Yhtenä lähdeviitteenä monista ev.ltn Eino Hirva käyttää V.Sauran vuonna 1950 ilmestynyttä kirjaa ”Tutka toisessa maailmansodassa” tässä artikkelissaan.

 

Pentti Manninen on kirjoittanut mainion artikkelisarjan ”Yöhävittäjätoiminta Suomessa 1943-54” Suomen Ilmailuhistorialliseen Lehteen vv. 2002-03. Sieltäkään ei apuja tule tähän silppukysymykseen, vaikka esim. numerossa 2/2003 on sivuttu myös Helsingin pommituksia ja tutkien käyttöä. Ainoa seikka, joka aiheutti ongelmia ja lyhytaikaisia toimintahäiriöitä molempien ”Raijojen” käytössä, oli artikkelin mukaan verkkovirran katkeaminen ja varavoima-asemien epäluotettavuus. Onneksi häiriötilanteiden aikana saatiin riittävästi lentoilmoituksia saksalaisten Suomenlahden eteläpuolella olevilta tutkilta. Tallinnan Fluko ja laivaston radioasema (tarkoitetaan ilmeisesti Togoa) välittivät nämä tiedot IVAK:lle, artikkeli kertoo.

 

Eli edelleenkään ei löydy sodanjälkeisestä (?) kirjallisuudesta faktaa näiden silppuliuskojen käytöstä. Kunhan vain ”arkistot aukeaisivat”, niin ehkäpä… Jäämme odottamaan suurella mielenkiinnolla tuota tulevaa artikkelisarjaa.

 

Jukka

 

[Guest rah]

”Häirintäsilppuna käytettiin yleisesti alumiiniliuskoja, jotka oli leikattu häirittävän tutkalaitteen puolen aallon +10 % pituisiksi. Kun niitä pudotettiin suuria määriä lentokoneiden eteen ja joukkoon, ilmestyi mittavan tutkan A-kuvaputkelle lentokoneen antaman heijasteen tapaiset sakarat. Silpun ja silppuhäirinnän nimenä oli eri kielillä Chaff, Window, Maidens Hair, Flak paper, Dyppel ym. Englantilaisten käyttämän silpun pituus saksalaisia vastaan oli 25 cm ja 29 cm, ja erään saksalaisen silppuliuskan pituus oli vastaavasti 70 cm. Tottunut mittaaja pystyi erottamaan silpun muodostaman sakaran lentokonemaalista, mutta samaan aikaan käytettiin myös häirintälähetintä, muodostui kuvaputken näkymä mittaajalle usein mahdottomaksi selvittää.

 

Tässä linkissä http://en.wikipedia.org/wiki/Chaff_(radar_countermeasure)

on myös tietoa silpun käytöstä Hampurin pommituksessa. Siellä on myös kuva millaiseksi tutkan näyttö saattoi mennä.

 

.... ja vielä laajemmin taitaa olla täällä: http://www.vectorsite.net/ttwiz_09.html

>Window went into operation in July 1943, during OPERATION GOMORRAH, the devastating raids on Hamburg.

> The Window strips were 30 centimeters long and 1.5 centimeters wide (12 by 0.6 inches) and were manually tossed

> out by crew members in packets containing 2,000 strips each.

> 46,000 packets were dropped. Window completely disrupted German air defenses.

> Night fighter radar operators reported ghostly British bombers approaching them at high speed and

> then disappearing abruptly, over and over again. Out of 700 bombers in the raid, only twelve were shot down.

 

Yleisimmin mainitaan puolenaallon pituus suikaleille mutta jossain toisessa jutussa oli myös aallonpituuden neljännes.

Tuo mainittu 30 cm on lähellä Irjan ja Riitan aallonpituuden (560 MHz ?) puolikasta.

Jukan mainitsemat 25 ja 27 cm sopivat vielä paremmin.

 

Vastaisivatko nuo yli 2 m:n suikaleet Raijan kokonaista aallonpituutta ?

Miksihän niin pitkiä käytettäisiin jos puolikaskin toimii ?

Noista jutuista saa sen käsityksen että silppua jouduttiin kippaamaan ulos Lancastereista suuret määrät.

Luulisi homman helpottuvan huomattavasti jos toimii yhtä hyvin puolella pituudella.

 

[Guest rah]

Tuo Jounin ilmoittama 240 cm (227) stannionliuska on todella mielenkiintoinen asia ja tutkimisen paikka.

Ilmeisesti englantilaisten käyttämä lyhyt silppu (25 ja 29 cm) oli tarkoitettu Irja (Dora) tulenjohtotutkia vastaan.

 

Siinä Vanhalan kirjassa (sivu 199, 2004 painos) liuskan pituudeksi mainitaan 27 cm eikä tuota 227 cm.

Olisiko tuohon Jounin saamaan tietoon lipsahtanut yksi ylimääräinen "2" ?

 

Kirjassa paikka oli siis Lauttasaari ja että liuskoja löytyi "satoja".

 

[Juha Peltonen 2]

 

Yleisimmin mainitaan puolenaallon pituus suikaleille mutta jossain toisessa jutussa oli myös aallonpituuden neljännes.

Tuo mainittu 30 cm on lähellä Irjan ja Riitan aallonpituuden (560 MHz ?) puolikasta.

Jukan mainitsemat 25 ja 27 cm sopivat vielä paremmin.

 

Vastaisivatko nuo yli 2 m:n suikaleet Raijan kokonaista aallonpituutta ?

Miksihän niin pitkiä käytettäisiin jos puolikaskin toimii ?

Noista jutuista saa sen käsityksen että silppua jouduttiin kippaamaan ulos Lancastereista suuret määrät.

Luulisi homman helpottuvan huomattavasti jos toimii yhtä hyvin puolella pituudella.

 

 

Tutkan lähettämän radiopulssin täytyy muodostaa seisova aalto suikaleeseen, joten sen puolesta kaikki aallonpituuden puolikkaan kerrannaiset ovat toimivia pituuksia.

 

Pidemmällä suikalepituudella on luultavasti haettu jotain tiettyä ominaisuutta silppupilveltä kokonaisuutena. En tiedä kuinka paljon asiaa on siihen aikaan tutkittu, mutta ehkä on intuitiivisesti ajateltu pidemmän silpun pysyvän kauemmin taivaalla ja tai paikallaan. Samaten pidempi silppu on voinut pudota paremmin "suoraan" maata kohti, jolloin vastaavasti tutkapoikkipinta-ala kasvaa käytettäessä pystypolarisaatiota.

 

Ei liene hirmu iso yllätys, että myöhemmin suikaleen pituuden, paksuuden, materiaalin ja tiheyden vaikutukset ovat olleet kovankin kiinnostuksen alla http://patarnott.com/pdf/ChaffRadarandFallSpeed.pdf .

[Jouni Laukkanen 65]

Siinä Vanhalan kirjassa (sivu 199, 2004 painos) liuskan pituudeksi mainitaan 27 cm eikä tuota 227 cm.

Olisiko tuohon Jounin saamaan tietoon lipsahtanut yksi ylimääräinen "2" ?

 

Kirjassa paikka oli siis Lauttasaari ja että liuskoja löytyi "satoja".

 

 

Lainaan tietolähteeni kommenttia tähän:

 

Munkkiniemestä talteen poimittu stannioliliuskan pituus oli 2 metriä ja 27 senttiä. Mitattuna. Katkenneesta päästä p u u t t u i vielä osa ja kiinni olleesta "rihmasta" voisi päätellä, että paljon.

 

Alumiinipäällyste oli vain toisella puolella, toinen puoli oli jotain ruskeaa kuitua, jonka tarkoituksena arvelin olevan alumiinin oikaisu suoraksi - muutenhan ohut folio kasaantuisi mytyksi tai repeilisi.

 

Pisin Suomessa löydetty liuska oli yli kolmemetrinen ja pidempiäkin (peräti 8 metriä?) pudotettiin, koska britit antoivat näille kutsumanimen "rope". RAF 100 Group häiritsi radioita ja "tulosti" lennolla sopivia liuskapituuksia sitä mukaa kuin taajuuksia piti tukkia.

 

[Guest rah]

Täällä on tarkan tuntuista tietoa tutkan kehittymisestä toisen maailmansodan aikana: http://www.radarworld.org/radarwar.pdf

 

Muutam lainaus Windows (silppu) häirinnästä ja saksalaisten vastatoimenpiteistä:

L43.6.1 Window (Chaff). English Smoke Screen Procedure l=54cm

26 June 1943

Since the German Air Force is pushed into a defense position and the American aircraft search

radar “AI Mark X” (l=3cm) is available, Churchill decides the time to deploy Windows (L42.2) is

here and on 26 June 1943 places an order to mass produce Windows with a wave length of 54cm.

 

25 July 1943

Window is first used during the night of 24/25 July 1943 at a massive attack of 800 bombers

on Hamburg. Since the “Würzburg” devices are almost completely blinded by 92 million

windows, the flak is powerless. Even the night fighter planes cannot attack because neither the

“Würzburg” radar nor the “Freya” radar disabled by jamming transmitters on board the bombers

can guide them to the bomber convoys. The “Lichtenstein” radar does not help them either since it

is also compromised by the Window smoke screen. This is why the English lose only three

airplanes at the devastating attack at Hamburg. At the three further attacks in July 1943 the losses

remain below 3 percent.

 

August 1943

Beginning at the end of August 1943 the following massive attacks are expanded to Berlin.

 

L43.6.2 “Würzlaus.” German Procedure to Clear up the Window Effect

 

To recognize airplanes in a cloud of chaff, the “Nürzburg” devices get an ancillary device,

“Würzlaus.” It has a steering transmitter forcing the pulse transmitter to operate on the same phase

level. The chaff cloud appears on the screen as a slightly wavy deflection because of its small

movements, while a fast moving airplane creates a different deflection with each pulse because of page 31

the Doppler effect thus resulting in an image resembling a washed-out louse. To create the same

smoke screen effect as with devices without “Würzlaus,” the amount of dropped chaff would have

to be tripled.

 

September 1943

The first “Würzlaus” ad-ons are delivered in the middle of September 1943.

 

Oliskohan tämä “Würzlaus”  ollut käytössä Suomessa ?

 

L43.6.3 “K-Laus.” German Procedure to Clear up the Window Effect

 

In the noise suppression procedure “K-Laus,” developed by the company Telefunken (Kettel),

the image signal is amplified by two identical channels. Since a cycle time chain with a delay of

2μs is switched before one of the channels, all signals that do not change during that time cancel

each other out, so that only the signals of the fast moving airplanes remain.

Together with further clever technical tricks, such as compensation of the chaff’s wind velocity

(Wind “Louse”), the automatic fine tuning at the change of frequency (key “Louse”), an automatic

control to achieve optimal pulse height, etc., a procedure evolves that provides effective noise

suppression by chaff even with strong smoke screens.

 

Summer 1944

After tests in summer 1944 the procedure is not used until the end of the war.

[Arne Wallen 72]

Silpusta ensin, eli kyselin vaimoni tädiltä joka oli täällä saaressa sodan melskeessä, tännekkin niitä oli tullut mutta sotilaat kävivät hakemassa, kielsivät koskemasta ja piti ilmoittaa jos löytyy.

Olivat olleet tädin mielestä sormilla näyttäen n.20-30 sm leveitä ja hänen mittaisia, eli n.160 senttisiä.

Täti 80v eli ottakaamme tämä huomioon.

Toinen juttu näistä koordinaateista, nuo alkupeäiset täällä ilmoitetut virheelliset, mistä nuo ovat tulleet koska tykkipuolella nuo saattoivat olla aivan muuta kun tavalliset eli omat p ja i koordinaatit.

[Guest rah]

Nisulan Jukan tiivistelmä aiheesta: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,46430.msg487588.html#msg487588

 

Vastoin mitä aiemmin on puhuttu, ainakin Mikkelin tutkan perustuksia on turha hakea maastosta: se oli FuMG 40 F Seetakt (Maija), joka oli asennettu 88 ItK:n ristikkolavetilla, jossa pyörät. Näitä oli Ilmavoimilla vain yksi ja Laivaston rannikkotykistöllä kolme. Laivasto oli aloittanut tutkahommat jo 1943.

 

(Harmi vain, etten tässä vaiheessa muistanut kysyä asiantuntijalta, että miksi junavaunujen määrä oli erilainen - viittaan tällä viestiini http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,46430.msg948787.html#msg948787 jossa siteerasin Vanhalan kirjan kuvausta 25.6.44 M/S Canopuksella saapuneesta lastista, jonka mukaan toinen laite oli Raija ja toinen Maija)

 

Laitteiden nimistä ja ulkoisesta olemuksestakin on taitettu peistä.

Meillä oli kuitenkin ns. oikeita tutkia - valvonta- ja seurantatutkia:

FuMG 40 F "Seetakt" (Maija) 4 kpl

FuMG 40 G Lz-Stand "Freya" (Raija) 3 kpl

FuSE 65 "Würzburg Riese" (Riitta) 4 kpl

Yhteensä siis 11 kpl.

 

Yritin tehdä yhteenvetoa mikä tutka oli missäkin ja kuinka monta ja

olen nyt hieman ymmällä tämän Maija tutkan suhteen.

 

Jos Mikkelissä (Tuukkalassa) oli sittenkin Maija ja jos se toinenkin Canopuksella tullut

oli Maija ja vietiin Varlaxiin niin eikö Maijoja ollut sitten 5 kpl:

Hamina Ristiniemi

Hamina Ulko-Tammio

Porkkala Mäkiluoto

Mikkeli      Tuukkala

Emäsalo Varlax

 

Onko yksi paikoista (Ristiniemi) Haminan edustalla ?

 

Onko tästä FuMG 40 F Seetakt tutkasta missään piirrosta tai valokuvaa ?

 

Onko missään näkynyt juttuja tutkien käytöstä merivoimien osalta

- koska tulivat käyttöön

- oliko teknisiä ongelmia

- mitä saatiin aikaan

- miten saksalaiset osallistuivat toimintaan

 

[Guest rah]

Silpusta ensin, eli kyselin vaimoni tädiltä joka oli täällä saaressa sodan melskeessä, tännekkin niitä oli tullut mutta sotilaat kävivät hakemassa, kielsivät koskemasta ja piti ilmoittaa jos löytyy.

Olivat olleet tädin mielestä sormilla näyttäen n.20-30 sm leveitä ja hänen mittaisia, eli n.160 senttisiä.

Täti 80v eli ottakaamme tämä huomioon.

Toinen juttu näistä koordinaateista, nuo alkupeäiset täällä ilmoitetut virheelliset, mistä nuo ovat tulleet koska tykkipuolella nuo saattoivat olla aivan muuta kun tavalliset eli omat p ja i koordinaatit.

 

Missä päin tämä saari on ?

 

Koordinaateista: Miten noita p/i koordinaatteja muunnetaan nykyisin tunnetuiksi ?

 

[Arne Wallen 72]

No tämä kotipaikka on Helsingistä hiukka itään eli katselet kartalta Gumbostrand nimisen paikan Helsinki Porvoo reitiltä ja sitten sieltä rantaan ja mantereelta n.3,5 km ihmisten suuntaan.

Vuosaari näkyy kun tuohon kalliolle kipuaa(pohjanmaalla tuo kallio olisi hiihtorinne kaikilla mukavuuksilla).

Laita kotiosoite niin selvitän tuon i ja p homman siis sähkönen.

t:aw

[Guest rah]

Entä missä päin Vessölandetia (Vessö) nuo Riitat olivat?

 

Niilä koordinaateilla mitä lähetit tulee sijainniksi nämä:

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vess%C3%B6+Riitta1&y=6689107&mode=rasta&x=3430469〈=FI

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Vess%C3%B6+Riitta2&y=6688655&mode=rasta&x=3430841〈=FI

 

Nämä nyt tunnetusti voi vähän heittää mutta Vanhalan kirjassa sanotaan että

"Suvitien vieressä, 30m pellon reunasta" ja se on Suvitie nimeltään minkä lähelle nuo linkit tulivat.

 

[Kari Syrjänen 3]

 

Uudessa "Pilven Veikko" lehdessä on Paull Vossin kirjoittama artikkeli "Sähkeitä Narvasta", jossa sivutaan myös Suomen Irja ja Raija tutkia

 

Kari

[Guest vaiskiii]

Ihan hiljattain sain oman kappaleen ev Veikko Emil Sauran kirjaa “Tutka toisessa maailmansodassa”. Lainausta sivulta 260:

 

"Heinäkuussa (1944) saatiin kaksi Raijaa, jotka sijoitettiin Korialle ja Mikkeliin. Kannaksen silloinen tilanne ja yli viikon kestävä tutkan asennus siirron yhteydessä aiheuttivat sijoituksen taakse. Valvonta-alue ulottui linjalle Helsinki-Tytärsaari-Viipuri-Elisenvaara-Savonlinna. Lentotoiminta oli vilkasta rintamalla, mutta taaempana melko olematonta. Tutkien alkaessa toimintansa vähenivät niiden toimintasäteen rajoilla olevat rintamalennotkin ja merkitys jäi vähäiseksi".

 

Saura oli vuodesta 1942 Ilmavoimien viestikomentaja ja jos joku, niin hän varmaan tiesi asioista mutta oliko Töröstinmäki Korialla?

 

EDIT: katsoin uudelleen Vanhalan kirjaa ... sen mukaan Itä-Karjalassa olleesta Raijasta tehtiin päätös 19.6.1944, että se tuodaan ja pystytetään Töröstinmäelle. Pystyttäjinä Walleniuksen ja Leiniön porukat. Siinä Raijassa on kuvan (kirjan sivu 152) mukaan myös ylin eli IFF-osa.

 

Toinen Raija on kirjan mukaan tullut s/s Canopus laivalla 25.6.1944 Mäntyluotoon – itse asiassa laivalla piti tulla kaksi Raijaa.

Toinen kuljetettiinkin Mikkeliin ja pystytettiin Tuukkalan kasarmin viereiselle mäelle, koekäyttö 13.7 klo 1207.

 

Vastaanottajien hämmästykseksi toinen Canopuksella tullut ei ollutkaan Raija, vaan laatikoista löytyi 28.6 Maija ja se kuljetettiin Emäsalon uloimpaan kärkeen Varlaxiin.

Nyt kun olen vasta saanut lisää aineistoa (Taimo P Tuomi ym), joiden mukaan yllämainittu s/s Canopus -laivan juttu näyttäisi erilaiselta :

 

---  Canopuksella lienee 23.6.1944 tullut vain yksi ilmavoimille osoitettu "Maija" (saks. peitenimi: Freya F), valmistusnumero 451 C.  Eikä sitä oltu (tilanteen muututtua) vietykään Vessöhön (tai Varlaxiin), vaan Mikkelin Tuukkalaan, johon se oli saapunut 26.6.1944 ja valvontatyö kyettiin aloittamaan 22.7.1944.**

 

---  "Raija"-kommentti :  Ilmaviesti 3-4/1993  kannessa on kuva Parolan Pullerinmäelle sodan jälkeen (1945) pystytetystä Raijasta (FuMG 401). Parolaan se oli kuvan mukaan pystytetty eri tavalla eli normaalisti alemmat lähetin/vastaanotin -antennit olikin ihan ylhäällä (kun ylin IFF-osa kerran puuttui).  Tätähän mm "Misteri Mäki" sanoi olleensa pystyttämässä Parolaan.  Kyseessä joku kolmesta (mahdollisesta) Raijasta:    (HUOM: ao lehden sivulla 12 on kokosivun kuva Kuningassaaren Raijasta)

 

-  # 103 :  Malmi, piste 62.  Pystytys aloitettiin 10.4.1943, valvonta alkoi 27.4.1943.  Saapunut s/s Normalla Mäntyluotoon 30.3.1943.

-  # 106 :  Kuningassaari.   Pystytys aloitettiin 10.4.1943, valvonta alkoi 1.5.1943.  Saapunut s/s Normalla Mäntyluotoon 30.3.1943.

-  # 382 :  Töröstinmäki (Koria).  Saapunut 22.6.1944 Korialle Aunuksenlinnan johtopaikalta, mittauskunnossa 20.7.1944.

 

Ilmaviesti 1-2/1993 sivulla 4 oleva kokosivun kuva tuskin esittää Malmin Raijaa, vaan lienee Töröstinmäen Raija ja on todennäköisesti kapt. Otto Pätärin ottama kuva, joka on monessa julkaisussa, mm Vanhalan ao kirjassa.  Kuvan Raijassahan (saks. peitenimi: Freya LZ) on myös ylimmät "IFF-parrut".  (LZ tarkoittaa "für den Lufttransport zerlegbar").***

 

** Muualla Suomen rannikoilla olleet merivalvonta "Maijat" lienevät olleet täysin saksalaisten hallinnassa...? Yksihän kai myytiin sodan jälkeen neukuille...?

       Maijoista niinkuin Riitoistakin sakemannit poistuessaan ottivat käytölle oleellisen tärkeitä komponentteja pois...

 

*** Varsinkin käytetyt peitenimitykset olivat (ja ovat) sekavia.  Esim Freyasta käytettiin myös tehtaan tyyppinimikkeitä, kuten :

       Freya LZ = (Dete) 202/2  ja  Freya F = (Dete) 206/2.  (DeTe-Gerät = Dezimeter-Telegrafie,  käytössä ainakin 1940-41 saakka)...

       Irjankin vanha nimike saattoi olla FuMG 39 T (D)  -  perusmallista Würzburg A (1939) kehitettiin C-sarja (1940), D-sarja (1941) jne

[Guest vaiskiii]

TÄYDENNYSTÄ :  ”Maija” oli sekä meri- että ilmavalvontaan käypä mutta siitä – ja niiden saapumisesta Suomeen - on kirjoitettu vähemmän mitä ilmavoimien käytössä olleista tutkista.  Mikkelin Tuukkalaan Mäntyluodon satamasta 26.6.1944 mennyt Maija oli eräänlainen poikkeus.  Sauran kirjassaan 1949 kirjoittama seuraava info lienee suurinpiirtein OK.

 

”Merivoimat saivat ensimmäiset tutkansa merivalvontaa varten kesällä 1943 Suursaareen saksalaisten miehittäminä.  Sen jälkeen niitä saatiin lisää ja suomalaisten miehittämät tutkat olivat Jukkolassa, Ristiniemessä, Ulko-Tammiossa ja Mäkiluodossa sekä saksalaisten miehittämät Suursaaressa (useita), Tytärsaaressa (kolme), Vaarlahdessa Porvoon edustalla ja Russarössä.”

 

Tallella ainakin on (Riihimäellä?) ”Maijan” kalustokirja,  A4-kokoa, 4 cm paksu, kirjapainotyötä.  Kannessa lukee :

 

GEHEIME KOMMANDOSACHE

Beschreibung für  Fu.M.G. (See takt) 40 G (gB)

Fu.M.G. (See takt) 39 G (gB)

Ausgabe Februar 1942

[Guest TarppiVertainen]

Tämä Lokan seudulla sijainnut "Vogel" on vielä hämärän peitossa, joten onko siitä kenelläkään tarkempia tietoja?

Itse olen ensi kesänä (vihdoinkin) menossa noille seuduille ja olisihan se kiva käydä löytämässä.

 

[Guest vaiskiii]

Ei ole nyt oikein puhtia ruveta sakemannien Lapin tutkia tutkailemaan mutta ainakin täällä on jotain :

 

http://www.geocities.com/finnmilpge/fmpg_lwland.html

 

Sivun listauksessa: “Luftwaffen-Nachrichten-Regiment 56, also known as Luftnachrichten-Regiment 56”  löytyy Suomen osalta 12 tutkapaikkaa, mukana :

 

In the autumn 1944 the known radar stations in Northern Finland and Norway were as follows:  VOGEL  -  Lokka (Vuotso) -  R  -  Exploded on 23.10.1944.

 

[Guest rah]

Löytyisiköhän irjan sijoituspaikka vielä kotkassa

 

Tässä linkissä: http://koti.haminetti.net/sotilaspojat/sotilaspoikana%20kotkassa.html

Kotkan poika (Matti Ranin) tarinoi palvelusta jatkosodan aikana Pirkourin saarella ja

salaisesta aseesta (Irja tutka).

 

[Guest rah]

En ole varma onko tähän linkkiin täällä aiemmin viitattu joten pistän varmuuden vuoksi:

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_2004/tekstit/tutka.htm

Jutun kirjoittaja, konsuli, kapteeni Bob Biaudét oli suomalaisen komennuskunnan mukana hakemassa tutkaoppia saksasta 1943.

 

Kyse oli siis Irja tulenjohtotutkasta.

Ainakin minun mielestä mielenkiintoinen tarina 

 

[Guest Tumppu]

Tervehdys! Tarkoituksenani olisi kevään mittaan tehdä Kouvolan seudulle Töröstinmäen ja/tai Punkkerimetsän tutka-asemiin liittyvä geokätkö. (Geokätköilyyn vihkiytymättömille infoa http://www.geocache.fi

 

Löytyisikö täältä ketään, joka olisi kiinnostunut kirjoittamaan tiiviin infopaketin tutka-asemista kätkökuvaukseen laitettavaksi? Lähinnä siis tietoa tyyliin: milloin rakennettu, minkälaista toimintaa asemilla on ollut jne. Tästä viestisäikeestä löysin paljonkin hajatietoa asemista, mutta tärkeimmät faktat ja kiinnostavat tiedot koottuna yhteen olisi siis se mitä olisin hakemassa. Kiitokseksi vaivannäöstä saisi nimensä kätkökuvaukseen 

 

Harva tietää tämmöisten tutka-asemien olemassaolosta Kouvolassa. Geokätköilyn yhtenä suolana on juuri se, että tulee käytyä paikoissa joissa tuskin tulisi muuten käytyä. Mielestäni juuri tämmöiset hienot sotahistorialliset kohteet olisivat onnen omiaan geökätköilyä silmälläpitäen.

 

Kiitoksia jo etukäteen!

[Guest JoukoA]

Tervehdys! Tarkoituksenani olisi kevään mittaan tehdä Kouvolan seudulle Töröstinmäen ja/tai Punkkerimetsän tutka-asemiin liittyvä geokätkö. (Geokätköilyyn vihkiytymättömille infoa http://www.geocache.fi

 

Löytyisikö täältä ketään, joka olisi kiinnostunut kirjoittamaan tiiviin infopaketin tutka-asemista kätkökuvaukseen laitettavaksi? Lähinnä siis tietoa tyyliin: milloin rakennettu, minkälaista toimintaa asemilla on ollut jne. Tästä viestisäikeestä löysin paljonkin hajatietoa asemista, mutta tärkeimmät faktat ja kiinnostavat tiedot koottuna yhteen olisi siis se mitä olisin hakemassa. Kiitokseksi vaivannäöstä saisi nimensä kätkökuvaukseen 

 

Harva tietää tämmöisten tutka-asemien olemassaolosta Kouvolassa. Geokätköilyn yhtenä suolana on juuri se, että tulee käytyä paikoissa joissa tuskin tulisi muuten käytyä. Mielestäni juuri tämmöiset hienot sotahistorialliset kohteet olisivat onnen omiaan geökätköilyä silmälläpitäen.

 

Kiitoksia jo etukäteen!

 

Hakusanalla ilmatorjunta kirjastosta: http://www.helmet.fi/

 

 

[Guest Tumppu]

Hakusanalla ilmatorjunta kirjastosta: http://www.helmet.fi/

 

Juu, tuntuu löytyvän kirjallisuutta aiheesta aika runsaasti. Kyseessä olisi siis nimenomaan nämä kolme (Töröstinmäki ja Punkkerimetsän tutkat), joten juuri näistä tietojen kaivaminen moisesta kirjamäärästä saattaa osoittautua melko työlääksi. Olettaisin että täällä foorumilla on joku asianharrastaja joka osaisi kertoa näistä kyseisistä Kouvolan tutkista "lonkalta"?

[Guest JoukoA]

Juu, tuntuu löytyvän kirjallisuutta aiheesta aika runsaasti. Kyseessä olisi siis nimenomaan nämä kolme (Töröstinmäki ja Punkkerimetsän tutkat), joten juuri näistä tietojen kaivaminen moisesta kirjamäärästä saattaa osoittautua melko työlääksi. Olettaisin että täällä foorumilla on joku asianharrastaja joka osaisi kertoa näistä kyseisistä Kouvolan tutkista "lonkalta"?

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,46430.95/wap.html  Kouvolan tienoilla on tietääkseni ensimmäisen Raijan

betonijalusta - neljä miehekästä paalua, korkeus  n. 1m yksi ainakin pystyssä vielä. Koneistokoppia varten 2x 3m betonialusta.

Netistä helpoiten tiedot - ja paikallisilta. Kirjoissa on mv. vanhoja kuvia.

En ole itse käynyt paikalla - pitäisi tietysti. Samalla voisin vetää punaisen maton jalustan luokse arv. herroille.