Tutka Suomessa sodan aikana

[Pekka Suikka 0]

P-O Lindfors oli Pitäjänmäessä Helsingissä  Valimontie 13 Puhelinteollisuus Oy (Myöhemmin ITT:n aikana Standard Electric Puhelinteollisuus, SEP) perustajajäseniä ja firman tj 1980-luvulla. Liittyneekö asiaan, ehkä OT.

 

Oops, taisi hieman nimet sekoittua.

ITT:llä Pitäjänmäessä olikin toimitusjohtajana Per-Olof Lindholm (ei siis Lindfors, jonka niminen taisi taas olla postilla?). Eikä paljoa auta kai sekään, että Pitäjänmäellä ITT:llä oli teknisenä johtajana Pekka Heinonen (joka sitten meni Puhelinlaitosten Liitto ry:hyn). Tuon tutkakirjan kirjoittaja kun taisi olla Heikki E Heinonen....

Asioita lisäksi vähän sotki tämä toimiajojen lähekkäisyys: Toimittihan Puhelinteollisuus Oy Suomen puolustusvoimille mm. kenttäpuhelimia (sekä salakuuntelu-tiedustelupuhelimia, joiden herkkyys riitti vihollislinjojen kuunteluun kun parikaapelit vähän vuotivat kosteassa maastossa... kai kilometrienkin päästä tai kaukaa ainakin...)

Kun vielä myöhäisemmän ITT ketjun yksi tärkeä lenkki oli Saksassa pääkallopaikalla Stuttgartissa SEL eli 'Die Standard Elektrik Lorenz AG (heute Alcatel-Lucent Deutschland AG)',

niin oli tämä pieni nimi sekoilu valmis... isoilla taloilla kun on myös sotilaselektroniikkaa.... kuten tuo Lorenz... sorry...

 

[Reijo Ahola 0]

Sain vielä yösydännä vastauksen aiheeseen ja jos summaisin meilin näin: Asiasta on ollut todisteita olemassa, mutta ne ovat jostakin syystä jääneet kirjaamatta vuotta 1944 käsitteleviin kirjoihin - vastuu on ollut siis näiden aiempien kirjojen kirjoittajilla.

 

Samalla sain tietooni, että Suomessa valmistellaan kokonaisvaltaista näkemystä samaisen vuoden 1944 Helsingin pommituksista ja se tullaan jossakin vaiheessa julkaisemaan artikkelina tai artikkelisarjana. Sitä kirjoittava henkilökään ei halua paljastaa artikkelinsa "herkkuja", joten nyt on vain tyydyttävä odottelemaan hetken.

 

Munkkimiemestä on kuitenkin löytynyt 26./27.2.1944 pommituksen jälkeen 227 cm pitkä stannionliuska, joka on arvattavasti ollut 240 cm pitkä, jolloin se olisi ollut sopivan mittainen häiritsemään pidemmän kantaman valvonta- ja seurantatutkia eli Raijaa ja Maijaa.

Onko tietoa onko Jounin mainitsema kirja ilmestynyt tai tulossa lähiaikoina. En löytänyt ainakaan vielä Heinosen uusimmasta kirjasta mitään tästä silpun käytöstä Helsingin pommituksissa.

[Jouni Laukkanen 47]

Onko tietoa onko Jounin mainitsema kirja ilmestynyt tai tulossa lähiaikoina. En löytänyt ainakaan vielä Heinosen uusimmasta kirjasta mitään tästä silpun käytöstä Helsingin pommituksissa.

 

Käsittääkseni sitä ei ollut tarkoitus julkaista kirjana, vaan artikkelina/artikkelisarjana. En ole kuullut tekijästä hetkeen, mutta ymmärtääkseni hänellä on kädet täynnä töitä ilmailuhistoriallisten aiheiden parissa.

[Guest vaiskiii]

Nyt on sitten Heikin uutta tutkakirjaa tutkittu pian pari viikkoa.  Hieno kirja kaiken kaikkiaan.  Samalla on jatkettu muun aineiston tutkimista. Heikin aiempi kirja ”Sähkötkoo 50” (1998) on sekin melkein luokiteltava tutkakirjaksi – kuten eräs asioita tunteva ystävämme sanoi.  Näitä kahta kannattaa ehdottomasti selailla rinnakkain – ja kolmantena vielä ev V. E. Sauran kirja vuodelta 1950.

 

Tällä säikeellä aiemmin esitettyihin kysymyksiin on ainakin osittain löytynyt tai varmistunut jonkinlaisia vastauksia -- ja tyypillisesti lisää kysymyksiä..:

 

Eräs suomalaisen sotilasilmailuhistorian tunnustetuimmista asiantuntijoista lähetti jo aikaa sitten minulle sähköpostin, jossa kommentoi tätä keskustelua. .........

Laitteiden nimistä ja ulkoisesta olemuksestakin on taitettu peistä.

Meillä oli kuitenkin ns. oikeita tutkia - valvonta- ja seurantatutkia:

FuMG 40 F "Seetakt" (Maija) 4 kpl

FuMG 40 G Lz-Stand "Freya" (Raija) 3 kpl

FuSE 65 "Würzburg Riese" (Riitta) 4 kpl

Yhteensä siis 11 kpl.

 

Näissä on aina esiintynyt ristiriitaisuuksia. Esimerkki: Suomessa olemassa olevassa ”Maijan” käsikirjan kannessa nimi taatusti on : Fu.M.G. (See takt) 40 G (gB) ja alla pienemmällä tekstillä: Fu.M.G. (See takt) 39 G (gB), Ausgabe Februar 1942.  En ole löytänyt varmistusta Suomen Raijojen nimityksille a) kaksi samanlaista huhtikuussa 1943 tullutta, b) Aunuksesta Töröstille tullut -- onko niissä muuta eroa kun se, että Töröstin Raijassa oli myös ylemmät "IFF-parrut".  Sakujen itsensä käyttämät sekavat nimitykset ja erilaiset peitenimet sotkevat asiaa kaiken aikaa.

 

Löytyisiköhän Irjan sijoituspaikka vielä Kotkassa

 

Kirjassa  "Kotka liekeissä" mainitaan Irja I ja Irja II. Ykkönen oli luultavasti lähellä TK:ta (torjuntakeskus). Irja II mainitaan sijoitetun Pirkon saareen.

Pentti S

 

Tästä on uuden kirjan sivulla 41 lisää kerrontaa Pirköyristä. Mainitaan lisäksi, että Kotkan toinen Irja ei olisi lainkaan ollut käyttökelpoisessa kunnossa.

 

Sellainen asia tuli mieleen että onko kukaan ottanut selville on noita sodanajan tutkaihmisiä enää elossa haastatltavaksi? Joukko oli jo silloin pieni ja aika on sitäkin harventanut.

 

Kirjailija Heikki valitti puhelimessakin, ettei kuitenkaan ollut tilaisuudessa haastatella esim ystäväämme Marttia (Kilpinen), joka sodan jälkeen oli mm ollut purkamassa Raijoja ja muistaa todella paljon kaikenlaista muutakin mielenkiintoista.

 

Neukkujen silppujuttu :  tähän lienee vaikeata saada varmistusta. Ainakaan Igor, ja/tai C-F G, ei ole löytänyt venäjänkielisestä aineistosta mainintoja silpun käytöstä Suomen (tai muullakaan?) rintamalla. Lisäys 18.12.2011 : Ao silpusta näyttäisi kuitenkin olevan muutama nk näköhavainto.

 

[Juha Ritari 243]

Tuosta Kotkan edustalla olleesta Pirköyrin tutkasta kannattaisi asiasta kiinnostuneiden haastatella näyttelijä Matti Raninia. Hän oli sillä tutkalla  ja käsittääkseni mittaajana ollessaan lukiopoika sodan aikana.

[Guest vaiskiii]

Terve Juha !  Heikin uudessa kirjassa ao tarina on otsikolla (s 41) : Matti Ranin : Salainen ase.  Aina ei väliotsikoista pysty päättelemään milloin joku lainaus alkaa tai loppuu.  Kiitos panostuksestasi yleensäkin !  Vanhalan kirjasta tuli mieleen : aina ei tiedä mitä uskoa kirjan tekstistä ja mitä ei, en tiedä miksi.  Eikös hänen kirjastaan tullut pari vuotta sitten uusi painos?

 

LIsäys 18.12.2011 :  Luin uudelleen Vanhalan kirjan vanhasta painoksesta ao kohtaa, tosi mielenkiintoista nimenomaan sen takia, kun tekstissä esiintyy tuttuja nimiä, ihmisiä joita on tavannut, joku hengissäkin vielä. Ins.lt. Boris Heimbürger (1907-1978) on saanut käyttöön kolme lentsikaa (19.6.44), kaksi Ju-34 ja yksi Ju-52, joilla Raijan osia ym tavaraa lennätettiin Nurmoilasta Värtsilään.  Kuka oli tuo LentoR. 1:n toimistoupseeri maj. Urho Iivari Aapro (s 1906), oliko sukua Kauko Aaprolle?

 

Täytyy varmaan uskoa, että Mäntyluotoon 23.6.44 saapunut s/s Canopus toi sekä Raijan, joka meni Mikkeliin että Maijan, joka meni Vessön kautta Varlaxiin.  Taimo P. Tuomi (Ilmaviesti 3-4/1993)** mainitsee vain - Mikkeliin menneen - Maijan (Freya F, no 451 C).   ** T.P.Tuomen pvm-viitteenä ovat evl Martti V. Terän kirjat "Tienhaarassa" ym.

 

Lisäys 19.12.2011 :  Kuten aina ylempää tästä säikeestä löytyy jo hyviä täydentäviä postauksia : #94 (Jouni L), #87 (Juha), #91 & #95 (Väinö).

 

Lisäys 16.1.2012 :  Reijon alla linkittämässä selostuksessa ltn. Husgafvel tosiaan 11.7.44 kirjoittaa Mikkelissä olleesta "hänelle erikoisesta Raijasta".  Samaten hän 16.7.44 luettelee Maijat ja yksi niistä on Varlax/Emäsalo (saks, valmis) eli saksalaisten käytössä.   Tietäisikö sitä, että Maijoja olisi 23.6.44 tullutkin kaksi -- eikä Raijaa lainkaan !

 

Husgafvel mainitsee Mikkelin "Raijan" kohdalla nimen Freiburg. Alla rinnakkain kuvat yhdestä Suomeen jääneestä Maijasta ja FuMO 32X Freiburg IIc tutkasta.  Ei liene epäilystä, että sama tyyppi.  Ehkä Mikkelissä olikin juuri tuo - mikähän mahtoi olla sen numero ?

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Reijo Ahola 0]

Tästä sotapäiväkirjan linkistä voisi löytyä lisää tiedonjyväsiä Raija/Maija/Irja-tilanteesta kesällä 1944.

Siinä Lt. Husgafel raportoi havainnoistaan Helsingin,Korian/Kouvolan,Porvoon tutkista ja vierailee myös Merivoimien Maija-asemilla.

 

Ilmavoimien esikunta. Viestitoimisto 2a. Luutnantti S. Husgafvel 1944-1944 (8170, 20.6.1944 - 22.8.1944)

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4444070

 

Päiväkirjan tässä osassa on n. 20 sivua, luvin päällisin puolin läpi. Teksti on käsin kirjoitettu joten välillä vaikea saada selvää.

 

11.7.44: Mikkelin tutkaa ei ole voitu vielä kokeilla kun sähkönsyöttölinja rakentamatta.

Mikkelin tutkasta puhutaan Raijana mutta ihmetellään kun on jotain outoa versiota:

- laite uutta tyyppiä, mahdollisesti "Freyburg" ? joka mm. kaapeloinnin osalta eroaa täysin Raijasta

 

19.7.44: Porvoosta puhutaan ikäänkuin Raija kuuluisi mukaan mutta ei ole vielä saapunut.

[Pentti Salo 0]

Uusimmassa Sotilaspoika- lehdessä on myös tarinaa Kotkan Pirkon tutkasta. Nuorukaiset joutuivat tekemään vaitiolovakuutuksen, ennen pääsyä silloin salaiselle laitteelle.

Pena

[Reijo Ahola 0]

Uusin tutkakirja, ilmestynyt vuoden 2012 lopulla 

Ahti Lappi ja Perttu Peitsara : Salainen ase ilmapuolustuksessa - tutkat toisessa maailmansodassa

http://www.sshs.fi/ajankohtaista/kirjaesitteet/

 

Paljon juttua myös Suomen tutkahankinnoista Saksasta, ilmeisesti täydellisin opus aiheesta tähän mennessä.

Joitain mainintoja myös venäläisten silppu-häirinnästä talven 1944 Helsingin pommitusten aikana.