Tutka Suomessa sodan aikana

[Jorma Silo 0]

Kuinka tutka ja sen käytön leviäminen vaikutti suomalaisten lentämiseen jatkosodassa?

Mistä lähtien?

Mitä tiedettiin slobojen tutkista?

 

Kummallinen juttu - luulisi, että tästä löytyisi netistäkin tietoa vaikka kuinka. Peruskauraa, hyvänen aika! Mutta en taaskaan osaa hakea; ainoa selville saamani asia (ks. kapt. Biaudet) on se, että v. 1942 alettiin hakea it-porukoista vapaaehtoisia Saksaan lähetettäväksi opiskelemaan uuden, mullistavan ja mahdollisimman salaisen laitteen käyttöä.

 

Mutta onhan tutkan pitänyt olla hyvinkin vaikuttava juttu vaikkapa kesän -44 torjuntataisteluiden aikana - vai? Ja mitään en siitä löydä.

 

Kirjoja, nettilinkkejä, järkeviä hakusanayhdistelmiä...? Kaikki otetaan kiitollisuudella vastaan.

 

--- Jorma

 

[Nils Rostedt 13]

Pikaisella haulla taikasanoilla Irja ja Raija löytyy vaikkapa :

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_2004/tekstit/tutka.htm

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_97/suomen_ilmatorjunta.htm

 

Kenties kelpaavat pahimpaan tiedonjanoon 

[Jorma Silo 0]

Mainiota. Biaudet'n kirjoituksen olinkin jo löytänyt; toiseen alan tutustua juuri nyt. Kiitos!

 

Öhh... mitä ovat "Irja" ja "Raija"... 

 

--- Jorma

 

EDIT: hätäinen, tyhmä kysymys ylleviivattu

[Nils Rostedt 13]

 

Mutta onhan tutkan pitänyt olla hyvinkin vaikuttava juttu vaikkapa kesän -44 torjuntataisteluiden aikana - vai? Ja mitään en siitä löydä.

 

--- Jorma

 

 

Helsingin suurpommituksissa talvella 1944 tutka oli torjunnassa avainroolissa. Taitaa olla se sotatapahtuma, missä tutka vaikutti eniten lopputulokseen.

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/1_98/torjuntavoitto.htm

 

Torjuntataistelua on tapana muistella aina vuosikymmenen välein. 1994 oli iso näyttely Helsingin Esplanadin viereisessä salissa, ja viime vuonna Ilmailumuseossa Vantaalla oli näyttely aiheesta.

Käsin tutkien näytöiltä piirretyt "plottauskuvat", joista em. nettisivulla on esimerkki, olivat silloin alkuperäisinä esillä. Niitä katsellessa tulee väistämättä kunnioitettua heitä, joiden ansiosta pääkaupunki säilyi vain pienin vaurioin.

 

EDIT: Otinhan minä noista plottauksista ("lentoreittikartat") kuviakin. Tässä yksi esimerkki "Irja"-tutkien (Würzburg "Dora"-tutkat) mittaustuloksista yhden yön aikana.

 

[ attachment removed ]

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Pikaisella haulla taikasanoilla Irja ja Raija löytyy vaikkapa :

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_2004/tekstit/tutka.htm

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_97/suomen_ilmatorjunta.htm

 

Kenties kelpaavat pahimpaan tiedonjanoon 

 

hemmetin mielenkiintoisa juttuja, tosielämästä, Kiitos Nils

[Jukka Nisula 2 275]

Suomalaisten tutkista ja suunnitellusta käytöstä saksalaisten ja myöh. suomalaisten yöhävittäjien kanssa vuonna 1944 vähän:

 

Kalusto oli Saksasta, kuten on tunnettua, ja saksalaisen mallin mukaan oli myös tutkakomppania. Siihen ("Himmelbett-johtokomppania") kuului kaksi "Riitta"-tutkaa,  "Raija"-tutka  ja johtotaso "Vesa". Lisäksi johtopaikan  varalaitteena oli yksi "Irja"-tutka, raskas 100 watin radio-ja valomajakka, viestityslaitteita ja kaksi Y-asemaa.

 

Toiminta tutkilla meni yleensä siten, että ensimmäisenä lähestyvät koneet huomasi "Raija", n.100-150 km etäisyydeltä. Se saattoi koneet, kunnes ne olivat "Riitan" toimintasäteellä (n. 70-80 km)ja "Riitta" seurasi maalia. Molempien tutkien mittausarvot lähetettiin "Vesalle" (johtotaso). Sieltä annettiin tiedot sitten radiolla yöhävittäjille.

 

1.komppania sijoitettiin Korialle ja 2. komppania Porvooseen. (Löwe I ja Löwe II) Porvoon "Riitat" olivat valmiina kesä-heinäkuussa -44 ja Korialla heinäkuun lopulla -44.

 

Suomalaisilla oli tutkia kesällä 1944 seuraavasti: (yhteensä 11 kappaletta "isoja" tutkia)

Ilmavoimat: Helsinki 2 "Raijaa", Porvoossa 2 "Riittaa", Korialla 2 "Riittaa" ja 1 "Raija", jonka saksalaiset toivat Syväriltä.

Mikkelissä 1 "Maija".

Merivoimat: "Maija"-merivalvonta-ja ilmavalvontatutkia Ristiniemessä, Ulko-Tammiossa (siirrettiin Jukkolasta) ja Mäkiluodossa.

 

Lisäksi ilmatorjuntajoukoilla oli raskaissa pattereissa "Irja"-tulenjohtotutkia lukuisa määrä (edit: 8 kappaletta). Saksalaisilla joukoilla oli paljon tutkia Lapissa, sekä Suomenlahden alueella mm. Virossa sekä laivoissa. (edit: mm. Tutkalaiva "Togo" Tallinnan edustalla)

 

selitykset:

 

"Riitta"= FuSE65, "Wurzburg-Riese"-seurantatutka

"Raija"= FuMG 40 G Lz-Stand "Freya"-ilmavalvontatutka

"Irja"= FuSE62, "Wurzburg D"eli "Dora"-tulenjohtotutka

"Maija"=meri-ja ilmavalvontatutka

"Vesa"= Seeburgh-Tisch-johtotaso

 

Hyvä lähdevinkki on esim.Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti numero 3/2004. Siinä on erikoisen tarkasti ja yksityiskohtaisesti selitetty vuoden 1944 tutka-ja yöhävittäjätoiminta Suomessa.

 

Jukka

[Jorma Silo 0]

Yksi it-muistomerkki on ihan tuossa naapurissani, Viikin pellolla:

 

http://www.helsinki.fi/ajankohtaista/uutisarkisto/2-2004/26-16-31-25

 

Vastikään kiertelin kesällä tutkimassa vanhoja linnoitusten ja tykkiteiden jäänteitä muun muassa Kivikon suunnalla. Oppaana oli niistä joitakin vuosia sitten tehty inventaari... eipä sattunut silmiin mainintaa tuosta jalustasta, mutta vanhempiin jäänteisiinhän kirja keskittyikin. Paikka onkin sopivasti sunnuntailenkin tuntumassa. Täytyypä kokeilla, osuisinko paikalle.

 

Asia on valjennut kovasti. Hienoja vinkkejä.

 

Mutta vielä asia kääntäen: mitä sitten tiedettiin vihollisen tutkista? En ole paljoa sotalentokirjoja lukenut, mutta siinä vähässä en muista koskaan olleen puhetta venäläisten tutkavalvonnasta. Saivatko ne Laggit ja Migit sodan lopulla tiedon suomalaisten koneiden liikkeistä tutkavalvonnalla, vai partioivatko ne vain silmän varassa ja odottelivat, että joku sattuisi hollille?

 

--- Jorma

 

 

[Jukka Nisula 2 275]

Mutta vielä asia kääntäen: mitä sitten tiedettiin vihollisen tutkista? En ole paljoa sotalentokirjoja lukenut, mutta siinä vähässä en muista koskaan olleen puhetta venäläisten tutkavalvonnasta. Saivatko ne Laggit ja Migit sodan lopulla tiedon suomalaisten koneiden liikkeistä tutkavalvonnalla, vai partioivatko ne vain silmän varassa ja odottelivat, että joku sattuisi hollille?

 

--- Jorma

 

En ole perehtynyt venäläisten tutkakalustoon, mutta löysin linkin jossa mainitaan joitakin laivoihin -40-luvulla asennettuja tutkia. Useimpia ei kuitenkaan otettu laajempaan tuotantoon. Samassa linkissä mainitaan myös brittien ja jenkkien ensimmäiset sotalaivoissa käytetyt "radarit":

 

http://www.navweaps.com/Weapons/WNRussian_Radar_WWII.htm

 

Sitten tällaista tietoa:

 

"Ratkaisuna tähän kehitettiin tutkia ja yhä isompia tykkejä tulenjohtokoneineen. Saksalaisilla oli noin 150 eri tutkamallia, ehkä liikaakin. Ilmatorjunnan käytössä oli sodan lopulla yli 5000 tutkaa, ilmavalvonnalla yli 1400 ja hävittäjätorjunnalla 800 tutkaa. Suomi oli eräs ensimmäisiä pieniä valtioita, joka sai ilmapuolustuksen käyttöön tutkia. Neuvostoliittoon verrattuna Saksa oli tällä alalla kehityksessä paljon edellä, mutta länsiliittoutuneisiin verrattuna jäljessä."

 

http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/2_2005/tekstit/toinenmms.htm

 

 

edit: Ulko-Tammiossa oli v.1944 "Maija"-tutka:

 

http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=7747

 

Tässä linkki, jossa on kuvia saksalaisten tutkista: Siinä on Riitta (Riese), Raija (Freya), Irja  (Wurzburg D) ja muita malleja:

 

http://users.skynet.be/bs903065/stationsradar.htm

 

Jukka

 

[Jorma Laiho 449]

Koita saada jostain käsiisi Ilmavoimien Viesti- ja Tutkakillan vanhoja kiltalehtiä (-80-luvulta). Niissä on ollut tarinaa tutkista.

Keski-Suomen Ilmailumuseossa on ollut ainakin jotain näytillä.Itse olen killan "passiivijäsen" ja lehtiä on minullakin tallessa. Netissä on tosiaan laihasti tietoa.

[Martti Kujansuu 180]

Suomen ilmasota -seminaarissa puhuttiin viikonloppuna venäläisten käyttäneen tutkia mm.. Leningradissa ilmapuolustukseen / yöhävittäjien ohjaamiseen.

[Jukka Nisula 2 275]

Tutkien käytöstä Suomessa jatkosodan aikana ja joukkojen sijoituksista, kokoonpanoista ym. on erittäin tarkkaa tietoa täällä:

 

http://www.geocities.com/finnmilpge/fmp_fafradars.html

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 275]

Vielä tutkista Suomessa. 24.3. 1943 oli historiallinen päivä, silloin nimittäin lentomestari Ilmari Juutilainen ampui alas Suomessa ensimmäistä kertaa tutkan osoittaman kohteen. Se oli venäläinen Pe-2 pommari 10 kilometriä Suursaaresta länteen. Saksalainen "Raija" osoitti maalin Juutilaiselle, joka lähti yhdessä kapteeni Ervin kanssa Malmilta Messerchmitteillä ajojahtiin. Suomalaisten oma "Raija" ei ollut vielä toimintakunnossa tuolloin. Se aloitti toimintansa Malmin lentokentän lähellä (nyk. Kivikko-niminen paikka) 27.4.1943. Kokeiluvaiheessa 23.4. se havaitsi kohteen Suomenlahdelta ja lentomestari Oiva "Oippa" Tuominen lähti "Mersulla" matkaan ja ampui alas Pe-2-koneen. Se oli ensimmäinen "oman" tutkan maaliinosoitus, jota seurasi pudotus.

 

Alunperin Suomeen tilattiin 10 "Raijaa", 55 "Irjaa" ja kahdeksan lentokonetutkaa. Näistä saatiin lopulta kaksi "Raijaa", kahdeksan "Irjaa", neljä "Riittaa" ja kahdeksan lentokonetutkaa "Liisaa". Lisäksi yksi "Raija" saatiin Aunuksesta saksalaisilta ja se sijoitettiin Korialle. Vielä oli yksi "Maija"-merivalvontatutka.

 

On spekuloitu tutkien kohtalosta sodan jälkeen. Tutkat olivat sota-aikana tarkoin varjeltuja salaisuuksia, eikä niistä puhuttu. Jotkut väittävät, että tutkat luovutettiin Neuvostoliittoon ja toiset taasen, että ne olivat saksalaisten omaisuutta ja luovutettiin välirauhan aikana Saksaan. Totuus on kuitenkin se (lähde: Atso Haapanen, "Kohtalon yöt", Apali 2004), että ne kulutettiin loppuun Suomessa. Vielä 1950-luvun alussa yksi "Raija" oli koulutuskäytössä. Onhan jokunen "Irja"-tutkakin kuljetuskärryineen säästynyt museoitavaksi jälkipolville.

 

Erittäin hyvä tietolähde tutkien käytössä Suomessa 1943-44 on juuri tuo edellä mainittu Atso Haapasen kirja.

 

Jukka

 

[Teemu Hiltunen 0]

Vielä tutkista Suomessa. 24.3. 1943 oli historiallinen päivä, silloin nimittäin lentomestari Ilmari Juutilainen ampui alas Suomessa ensimmäistä kertaa tutkan osoittaman kohteen. Se oli venäläinen Pe-2 pommari 10 kilometriä Suursaaresta länteen. Saksalainen "Raija" osoitti maalin Juutilaiselle, joka lähti yhdessä kapteeni Ervin kanssa Malmilta Messerchmitteillä ajojahtiin. Suomalaisten oma "Raija" ei ollut vielä toimintakunnossa tuolloin. Se aloitti toimintansa Malmin lentokentän lähellä (nyk. Kivikko-niminen paikka) 27.4.1943. Kokeiluvaiheessa 23.4. se havaitsi kohteen Suomenlahdelta ja lentomestari Oiva "Oippa" Tuominen lähti "Mersulla" matkaan ja ampui alas Pe-2-koneen. Se oli ensimmäinen "oman" tutkan maaliinosoitus, jota seurasi pudotus.

 

Alunperin Suomeen tilattiin 10 "Raijaa", 55 "Irjaa" ja kahdeksan lentokonetutkaa. Näistä saatiin lopulta kaksi "Raijaa", kahdeksan "Irjaa", neljä "Riittaa" ja kahdeksan lentokonetutkaa "Liisaa". Lisäksi yksi "Raija" saatiin Aunuksesta saksalaisilta ja se sijoitettiin Korialle. Vielä oli yksi "Maija"-merivalvontatutka.

 

On spekuloitu tutkien kohtalosta sodan jälkeen. Tutkat olivat sota-aikana tarkoin varjeltuja salaisuuksia, eikä niistä puhuttu. Jotkut väittävät, että tutkat luovutettiin Neuvostoliittoon ja toiset taasen, että ne olivat saksalaisten omaisuutta ja luovutettiin välirauhan aikana Saksaan. Totuus on kuitenkin se (lähde: Atso Haapanen, "Kohtalon yöt", Apali 2004), että ne kulutettiin loppuun Suomessa. Vielä 1950-luvun alussa yksi "Raija" oli koulutuskäytössä. Onhan jokunen "Irja"-tutkakin kuljetuskärryineen säästynyt museoitavaksi jälkipolville.

 

Erittäin hyvä tietolähde tutkien käytössä Suomessa 1943-44 on juuri tuo edellä mainittu Atso Haapasen kirja.

 

Jukka

 

 

Onko tietoa missäpäin Kivikkoa tämä tutka oli?

[Jukka Nisula 2 275]

Onko tietoa missäpäin Kivikkoa tämä tutka oli?

 

Olen koittanut etsiä tietoa, mutta en osaa sanoa tarkemmin. Ehkäpä paikalliset tietävät paremmin...

 

Sen verran vielä noista vuoden 1944 Helsingin pommituksista, että ensimmäisen pommituksen jälkeen saapui Malmille 12.2.1944 yöhävittäjäyksikkö Saksasta (JG 302) vahvistamaan Suomen ilmapuolustusta. Lisäksi yöhävittäjien johtokeskuslaiva, tutkalaiva "Togo", ankkuroitui 15.2.44 Pranglin saaren lähelle Tallinnan edustalle. Sillä oli "Freya"-(Raija) ja "Riese"- (Riitta) tutkat. Laiva osallistui Helsingin pommitusten torjuntaan yhdessä yöhävittäjien kanssa, jotka olivat JU-88C-koneita, ja jotka toimivat Tallinnan Ylemisten kentältä, toiminta-alueena Suomenlahti. Pudotuksiakin saatiin muutamia.

 

http://users.tkk.fi/~andres/m44/m44togox.htm

 

Venäläisillä oli käytössä Douglas A-20G-1 yöhävittäjiä. Yksi kuuden koneen erikoisryhmä osallistui Helsingin pommituksiin. Ei tiedetä kuitenkaan varmasti, oliko niissä käytössä Gnejs-2-tutka, vai olivatko ne tavallisia "Bostoneja".

http://www.hannants.co.uk/search/?FULL=OWLE7202

 

Lähteenä olen käyttänyt Feeniks-lehteä 3/2004, jossa on myös juttu Helsingin pommituksista 1944.

 

Jukka

 

EDIT: löysin hyvä tutka-linkin (historiaa):

 

http://www.radarworld.org/germany.html

 

[Jukka Nisula 2 275]

Onko tietoa missäpäin Kivikkoa tämä tutka oli?

 

Kuten on tullut selväksi, Helsingissä oli sodan aikana kaksi "Raijaa", toinen Malmin lentokentän lähellä Kivikossa (tarkkaa paikkaa en tiedä...) ja toinen Kuninkaansaaressa. Siitä löytyi tietoa alla olevasta linkistä, scrollaa alaspäin:

 

http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/pjpalsta.html

 

Lainaus linkistä:

 

"Tässä takana olevassa tykinasemassa oli sota-aikana Raija-tutka."

 

"Sota-aikana Kuninkaansaareen oli sijoitettu Helsingin ilmapuolustukseen kuuluva ”Raija” tutka-asema. Tämä saksalaisvalmisteinen, maailman ensimmäinen etsintätutka oli alkuperäiseltä nimeltään ”Freya”. Sen operatiivisen käytön kerrotaan aloitetun jo vuonna 1937. Pääkaupunkiseudulla oli jatkosodan loppupuolella kaksi Raija-asemaa, joista toinen oli sijoitettu  Malmille. Raijan mittausalue ulottui noin 120 km etäisyydelle, lähetysteho oli 10 kW ja mittaustaajuus 125 MHz. Raijojen lisäksi Helsingin alueella oli neljä Irja-tulenjohtotutkaa, joille Raijat antoivat maalinosoituksia. Irjan alkuperäinen nimi oli ”Wurtzburg”. Sen mittaustaajuus oli 570 MHz ja etäisyys noin 25 km .. Tutkien avulla Suomen ilmatorjunta saavutti pimeänäkökyvyn ja yhdessä kuuluisien 88 mm ”Rommelin rämäpäiden” kanssa ne olivat tehokas ase vihollispommittajia vastaan. Niiden merkitys oli suuri Helsingin säästymiselle pahemmilta pommituksilta jatkosodan lopulla 1944.

 

Tutkittuamme patteriston rakenteita löysimme vanhan valokuvan perusteella Raijan sijoituspaikan. Se on ollut sijoitettuna etummaisen tykkipatterin Vallisaaren puoleiseen päähän, toisena olevaan tykkipaikkaan."

 

Jukka

[Tero Ekholm 15]

Kannattaa myös tutustua V.E. Sauran kirjaan "Tutka toisessa maailmansodassa" (Werner Söderström 1950). Saura toimi jatkosodan aikana mm. ilmavoimien viestikomentajana. Kirja käsittelee tutkatekniikkaa yleisesti, mutta siinä on myös kohtuullisen hyvä kuvaus tutkan käytöstä Suomessa.

 

Kirjaa saattaa olla kohtuullisen vaikea löytää, omani ostin antikvariaatista n. 10 vuotta sitten.

[Jukka Nisula 2 275]

Kirjasessa Helsingin maalinnoituksesta on tarkka kartta, jossa osoitetaan tutkan sijainti. Kalliosta löytyy sen mukaan edelleen kiinityspultit. En nyt tähän hätään löytänyt kirjasta, mutta tässä pdf:ssä:

 

http://www.hel.fi/Ymk/julkaisut/oppaat/Kivikon_luontopolku.pdf

 

sivulla viisi tutkan sijainti on muistaakseni aika lähellä numeroa 2.

 

 

Kiitoksia Tero. Laitan vielä karttapaikan linkin, jossa näkyy tuo kallioinen alue polkuineen:

 

Linnoittajantie

 

Jukka

 

 

[Teemu Hiltunen 0]

Kirjasessa Helsingin maalinnoituksesta on tarkka kartta, jossa osoitetaan tutkan sijainti. Kalliosta löytyy sen mukaan edelleen kiinityspultit. En nyt tähän hätään löytänyt kirjasta, mutta tässä pdf:ssä:

 

http://www.hel.fi/Ymk/julkaisut/oppaat/Kivikon_luontopolku.pdf

 

sivulla viisi tutkan sijainti on muistaakseni aika lähellä numeroa 2.

 

 

 

 

 

Käytiin tuolla katselemassa josko ne kiinnityspultit löytyisivät kun asutaan tuossa lähellä.

Muuta ei onnistuttu löytämään kuin tämä ja sekin näyttää joltain uudemmalta kiinnitykseltä.

 

[ attachment removed ]

 

Läheltä löytyi muuten mukava paikka katsella mitä malmilla tapahtuu, löytyy tuosta Teron mainitesemasta pdf:stä

kohdasta 13.

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

[Ari Aho 62]

Käytiin tuolla katselemassa josko ne kiinnityspultit löytyisivät kun asutaan tuossa lähellä.

Muuta ei onnistuttu löytämään kuin tämä ja sekin näyttää joltain uudemmalta kiinnitykseltä.

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

 

Joo, tuo on ilmiselvästi kiinteistön rajapyykki.

[Jukka Nisula 2 275]

Joo, tuo on ilmiselvästi kiinteistön rajapyykki.

 

Koittakaa löytää se "Raija"-tutkan paikka, alkoi kiinnostaa täällä Pohjanmaallakin. Kuvakin olis kiva, josta näkyis tutkan paikalta maisemaa Malmille päin (jos näkyy.) Lähtisin kyllä itse maastoon penkomaan, muttei nyt oikein ehdi. Jos jollakin on vanha kartta, missä tutkan paikka on merkitty, niin paljon kiitoksia etukäteen...vois laittaa näytille tänne.

 

Jukka

[Jukka Nisula 2 275]

Tässä olisi tuo kartta, ja piirsin punaisen ruksin Teron kertomaan paikkaan. Lisäksi laitoin Karttapaikan linkin uudelleen, johon on merkitty tuo mahdollinen "Raijan" kivijalka:

 

linkki Karttapaikkaan: Raija-tutka?

 

[ attachment removed ]

 

Jukka

 

[Jorma Silo 0]

Paikka on siis ihan Jakomäen rajalla.  Kävin noilla paikoin kesällä ja jos oikein muistan, se taitaa olla aika louhikkoista ja ryteikköistä paikkaa, josta voi näillä päivänpaisteilla olla aika vaikea löytää kovin pieniä jälkiä.

 

Malmin lentokenttää ei varmasti saa samaan kuvaan. Itselläni on ihan samanlaisia kuvia kuin tuo Teemu H:n ottama; se on jokseenkin ainoa  kulma ja "reikä", mistä kentän saa kunnolla esille. Teron merkkaama paikka on sillä samalla kallioharjanteella jonkun sata metriä itään.

 

Mutta nyt alkoi jokin kello soida, tosin hyvin epävarmasti. Olisikohan noissa Laineen inventaareissa (muistaakseni niitä on kaksi versiota) mainittu, että juuri tuossa Teemun kuvauspaikan tuntumassa olisi sijainnut myös it- tykkiasemia? Se on todellakin seudun korkein ja komein kallioselänne.

 

--- Jorma

 

EDIT - kuvauspaikka on suunnilleen kartan numeron 13 kohdalla.

EDIT 2. - niin, Malmin kenttä on siis heti tuon moottoritien liittymän (Porvoon- ja Lahdentiet) länsipuolella.

[Klaus Wesa 4]

[ attachment removed ]

Joo, tuo on ilmiselvästi kiinteistön rajapyykki.

Voi myöskin olla maanmittareiden käyttämä monikulmiopiste (putkelle mitattu tarkat koordinaatit X,Y ja ehkäpä myös Z eli korkeus)

 

 

 

[Teemu Hiltunen 0]

Tuo näyttää vastaavan aika hyvin kirjan karttaa. Ja se on ainakin korkeuskäyrien perusteella alueen korkein kumpare.

 

 

 

Käytiin tuolla uudemman kerran kääntymässä ja luullakseni löysimme oikean paikan, oli ainakin näppituntumalla korkein kohta.

 

Juuri juuri erottuu Malmin pyöreä kun puitten välistä kurkkii.

 

[ attachment removed ]

 

Lumikerros ei juuri etsintää helpottanut, yllättäen tyttöystävällä oli paremmin silmää löytää kiinnitykset, minä en huomannut ensimmäistäkään.

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

Vieressä meni juoksuhautoja.

 

 

[ attachment removed ]

 

Yllättävän hyvin ovat kestäneet ajan hammasta, mahtaneeko tämän päivän valut 60 vuotta kestääkään.

 

[ attachment removed ]

 

 

[ attachment removed ]

 

 

 

 

 

 

 

[Klaus Wesa 4]

Mutta nyt alkoi jokin kello soida, tosin hyvin epävarmasti. Olisikohan noissa Laineen inventaareissa (muistaakseni niitä on kaksi versiota) mainittu, että juuri tuossa Teemun kuvauspaikan tuntumassa olisi sijainnut myös it- tykkiasemia? Se on todellakin seudun korkein ja komein kallioselänne.

Kävin minäkin retkeilemässä Kivikossa ja ensimmäksi tullessani Pallotieltä jyrkännettä ylos törmäsin ilmeisesti vanhaan IT-asemaan louhittuine juoksuhautoineen.

[ attachment removed ]

 

Vähän matkaa n.100m länteenpäin tuli vastaan  vanha betonisokkeli ja ensimmäinen laajempi juoksuhauta-alue.

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

Ennen kallion lakea oli vielä toinen juoksuhautaketju, josta täällä olikin jo kuvia. Laella oli tämä omituinen kivikasa,

Teoksen koonnut Sirkku Laine toteaa: "Alueella on sijainnut Suomen ensimmäinen ilmavalvontatutka, joka pystytettiin paikalle toisen maailmansodan aikana 1943. Siitä on jäljellä vielä tutkan jalustassa olleita kiviä."

[ attachment removed ]

 

Kalliolta löytyi paikka, josta näki EFHF:n tornin puunoksien lomitse iskevän silmää.

[ attachment removed ]

 

Siellä se on.

[ attachment removed ]

 

Korkean kallion eteläpuolella kulkevan tien eteläpuolella oli tämä  tupla portaiden ja tasaisen kannen muodostama rakennelma

[ attachment removed ]

 

Portaat 1

[ attachment removed ]

 

Portaat 2

[ attachment removed ]

 

Kansi

[ attachment removed ]

 

Kaikki samassa kuvassa

[ attachment removed ]

 

Matkaa jatkettuani vielä länteen tuli yksi kansirakennelma vastaan tien eteläpuolella.

[ attachment removed ]

 

Kansirakennelmat olivat kasa kiviä, joiden päälle oli levitetty sementtiä laataksi.

 

Hiltusen Teemun löytämiä rautoja en havainnut ( kävin paikalla todennäköisesti ennen Teemua), mutta maanmittarina olen nähnyt samanlaisia rautoja käytettävän myös puisten kolmiomittaustornien tukirautoina. Täytyypä Helsingin ja Vantaan mittausosastoilta varmistaa, onko ko.kalliolla ollut sellaista ja milloin.