Tutka Suomessa sodan aikana

[Jukka Nisula 2 317]

Hienoa arkeologia-työtä, kiitoksia. Mukava katsella noita mielenkiintoisia kuvia. Osa varustuksista on myös varmasti niitä vanhoja ensimmäisen maailmansodan aikaisia. Jossakin museossa (ilmatorjuntamuseo?) tai kuten Tero mainitsi kirjasessa "Helsingin maalinnoitus", saattaisi olla tutkan tarkka paikka. Onko kellään kyseistä kirjaa tai jotain pohjakarttoja joissa voisi olla merkittynä nuo kuvissa näkyneet varustukset, joista osa liittyy varmaankin "Raija"-tutkan paikkaan ja kiinnityksiin ja

ehkä it-tykkien asemiin? Täytyy itse käydä kirjastossa selailemassa vähän tarkemmin sitä uutta isokokoista valokuvakirjaa Helsingin pommituksista, joka ilmestyi jokin aika sitten. Muistaakseni siihen on kuvattu kaikki it-asemat ja toivottavasti tutkatkin. Kiva juttu, kun saatiin oikein kuviakin paikalta.  Tuli mieleen, että ehkä tuonne tutkan paikalle joskus olisi hienoa saada muistotaulu tai joku muistokivi, johon olisi mainittu sen tärkeä rooli Helsingin ilmapuolustuksessa vuonna 1944.

 

Jukka

 

EDIT: Laitan tässä muutaman kuvan "Raijasta". On varmaan ollut komea ilmestys tuolla mäellä. En löytänyt tarkkoja mittoja nyt juuri, mutta luulisin sen olleen toistakymmentä metriä korkea. Jos jollakin on mitoista tietoa, niin olis mukava tietää. Niin, ja tuo "kivikasa" Klausin kuvassa näyttää todella lupaavalta paikalta, vielä jos se on mäen korkeimmalla kohdalla.

 

[ attachment removed ]

 

[ attachment removed ]

 

[Jorma Silo 0]

Tässä on ensinnäkin tiedot tuosta Sirkku Laineen useasti mainitusta kirjasta. Ainakin Itäkeskuksen käsikirjastossa (ei lainata) on yksi kappale, jota voi käydä selailemassa; www.helmet.fi -sivuilta löytyy tarkka tilanne pääkaupunkiseudun kirjastoissa. S.L. on muuten tehnyt saman työn myös Espoon suhteen, siitä on erillinen teos.

 

Laine, Sirkku

Ensimmäisen maailmansodan aikainen maalinnoitus Helsingissä : hoito-ohje / Sirkku Laine ; kuvat: Sirkku Laine ; kartat: Rakennusvirasto

Julktiedot - Helsinki : Helsingin kaupunki, 1996

 

Minulla alkaa olla jo aikamoinen kirjanmerkki-luettelo mm. Freyaan liittyen. Siellä on paljon kuvia - niin paljon, että ei kannata linkittää tähän... ne hakutaikasanat ("Freya" ja "radar" auttavat enemmän) ja näyttäisi siltä, että tämä tuhansin kappalein tuotettu aparaatti kehittyi koko pitkän sodan ajan. Oli niin liikkuvia kuin kiinteitä asennuksiakin, ja sitä mukaa myös antenni"haravia" on ollut hyvin monenlaisia.

 

Tulipas tästä antoisa ketju.

 

--- Jorma

 

[Jukka Nisula 2 317]

Jep, niin tuli. Kävin kirjastossa, löytyi uudehko "Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944"-teos (Martti Helminen-Aslak Lukander, WSOY 2004). Siinä mainitaan, että tämä Malmin itäpuolella ollut tutka sijaitsi Kivikon pohjoispäässä Helsingin korkeimmalla kohdalla, ja toinen siellä Kuninkaansaaressa. Kirjassa on sota-aikainen kuvakin Kuninkaansaaren Raijasta, vaikka mainitaan, että tutkat olivat niin salaisia, että  valokuvaamisen yrityskin oli kielletty rangaistuksen uhalla. Sen tähden on vähän kuvia niistä. Malmin tutkasta ei ole kuvaa ko.kirjassa. Raijoista sanotaan myös, että nämä sijoituspaikat olivat erinomaisesti valittuja ja tärkeää oli että niitä oli kaksi kappaletta. Yhdellä ei olisi pärjätty niin hyvin. Mielenkiintoista on myös se tieto, että tutkat kuuluivat viestiaselajiin, ei ilmatorjuntajoukkoihin. Yhdellä Raijalla oli vajaa kolmekymmentä miestä palveluksessa, eli yksi upseeri, yksi insinööri ja 24 aliupseeria.

 

Jukka

 

edit: Lisäsin vähän detaljeja. Lisäksi poistin edellisestä viestistäni ylimmäisen Raija-piirroskuvan, koska kaksi alimmaista ovat juuri sellaisia, kuin Kuninkaansaaren sota-aikaisessa kuvassa on, "jalustakoppia" myöten. Uskoakseni Malmin tutka oli samanlainen kuin se.

[Jukka Nisula 2 317]

Tässä tekemäni kartta, jossa on Helsingin tutkatilanne 26.2.1944. Raskaita it-pattereita oli 15 kappaletta (77 tykkiä, 75-88 mm), ja kevyitä it-jaoksia tai it-konekiväärijoukkueita (41 kevyttä it-tykkiä, 20-40 mm) yhteensä 15 kappaletta. Valonheittimiä oli 36 kappaletta hajasijoitettuina alueelle sekä kuulosuuntimia 13. Malmille oli sijoitettu 12 kpl:tta saksalaisia Messerchmitt 109 G-6 yöhävittäjiä.

 

Malmin lentokentän länsipuolella oli kaksi kevyttä it-jaosta, itä-länsisuuntaisen kiitotien molemmilla puolilla.  Sen sijaan "Kivikossa" oli pelkästään "Freya"- eli "Raija"-kaukovalvontatutka. Näin ollen siellä olevat varustukset ja kaivannot eivät ole todennäköisesti ilmatorjunta-asemia, vaan vanhempaa perua.

 

Jukka

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Klaus Wesa 4]

Näin ollen siellä olevat varustukset ja kaivannot eivät ole todennäköisesti ilmatorjunta-asemia, vaan vanhempaa perua.

Olet oikeassa. Ovat rakennetut jo I maailmansotaa varten. Menin vipuun kun olivat vielä niin suhteellisen hyvässä kunnossa.

[Jorma Laiho 450]

Tässä laivaston radioamatöörien sivulla on myös mainintaa tutkista.

http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/pjpalsta.html

[Joni Sironen 8]

Tässä linkki mielestäni erinomaiseen sivustoon, jossa käsitellään täällä mainittua Krepost Sveaborgin linnoitusta, joka rakennettiin suojamaan Helsinkiä http://www.novision.fi/viapori/avaus.htm

 

Viron puolella olevasta Pietari Suuren linnoituksesta (ja uudemmasta kalustosta) Hiidenmaan osalta löysin seuraavan linkin (Viroksi)

http://www.mil.hiiumaa.ee/index.html

 

[Jukka Nisula 2 317]

Tässä laivaston radioamatöörien sivulla on myös mainintaa tutkista.

http://personal.inet.fi/koti/antero.tanninen/pjpalsta.html

 

Jep. Tuon linkin mainitsin jo tuolla taaempana ketjussa, kun tuli puhetta Kuninkaansaaressa olleesta "Raijasta". Mutta ei mitään, kertausharjoitus on ok!

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,46430.msg492265.html#msg492265

 

Jukka

[Jorma Laiho 450]

No nyt löytyi aika varma lähde tuolle tutkan paikalle, pengoin omat lehtikasani joulusiivouksen merkeissä. Ilmavoimien viestiperinnettä keräävä Taimo P. Tuomi Jyväskylästä on kirjoitellut tutkista, mm. "Ilmaviesti 1-2/1993, Jatkosodan aikaiset tutkahankinnat Saksasta ja saksalaisen tutkakaluston käyttö Ilmavoimissa".Kirjoitus on julkaistu myös samassa lehdessä jo numerossa 3/1982. Kirjoittajan mukaan tutka sijaitsi juuri tuolla samalla mäellä , johon Nisulan Jukka ristin merkkasi ja jossa tutkimuspartio kävi. Kalliosta pitäisi löytyä maamittarien "korkeusmittauspultti" eli piste 62,3 (korkeus merenpinasta) ja juuri siinä se on ollut eli mäen korkein kohta. Osa raudoista voi hyvinkin liittyä tutkaan, vaikka vanhenpaakin tavaraa siellä on ollut.

En tiedä, onko foorumilla ketään kiltalaisia, mutta Tuomen yhteystiedot löytyy kyllä Ilmavoimien kiltaluettelosta, lisätietoa hänellä varmaan on, kun on killan perinneasioita hoidellut, kunnon kotisivuja ei killalla valitettavasti ole.

[Klaus Wesa 4]

... Kalliosta pitäisi löytyä maamittarien "korkeusmittauspultti" eli piste 62,3 (korkeus merenpinasta) ja juuri siinä se on ollut eli mäen korkein kohta. Osa raudoista voi hyvinkin liittyä tutkaan, vaikka vanhenpaakin tavaraa siellä on ollut.

Tein uuden retken ja maanmittareiden mittauspistehän sieltä löytyi.  Itseasiassa ei ollut korkeudenmittauspultti, vaan kolmiomittauspiste maalattuine ristisignaaleineen(X- ja Y- koordinaatti, ehkäpä myös H).

[ attachment removed / expired ]

 

Paikalla on ollut kolmiomittaustorni, jonka kiinnitykseen liittyviä kuvia on edellä nähty. Kolmiomittauspisteestä löytyi tieto myös Hgin kaupungin kantakartasta. Kolmiomittaustornin kiinnikkeiden vieressä huomasin pari ruosteista metallilenkkiä, jollaisia en ole aiemmin huomannut käytettävän kolmiomittaustorneissa (useita olen nähnyt).

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Alueelta löytyi myös yksi mittauspisteen varamerkeistä.

[ attachment removed / expired ]

 

Varamerkki läheltä

[ attachment removed / expired ]

 

Kun jatkoin etsiskelyä laajemmalta alueelta, löysin alempana olevalta kalliolta 3 kpl ruosteisia kerretankoja. Olisiko tässä ollut jonkinlainen radiomasto?

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

Taitaa talvi nyt pukata päälle, joten uskoisin "kiinalaisten kivitienkin" peittyvän lumeen ja minun retkien näillä kalliolla jäävän tänätalvena viimeiseksi .

[ attachment removed / expired ]

 

[Jukka Nisula 2 317]

Hienoa "arkeologin" työtä olet tehnyt, Klaus. Kiitokset taas näistä kuvista. Nuo kierrepultithan tuovat taas lisää maustetta tähän kiinnostavaan juttuun. Nyt olis kiva tietää, oliko siellä mäellä muutakin "sotarautaa" kuin Raija ja sitten se kolmiomittaustorni, joka kyllä oli varmasti puinen. It-tykkejä siellä ei kuitenkaan ole ollut, ainakaan mistään lähteestä en ole löytänyt mainintaa. Mutta ehkäpä joku antenni, kuten arvelit? Toivottavasti niidenkin pulttien alkuperä joskus selviää.

 

Jukka

[Klaus Wesa 4]

..."arkeologin" työtä olet tehnyt,...

Jokaisessa meissä asuu pieni "intiaani jone", ainakin niissä, jotka ovat nähneet tuomion temppelin. 

Alueellahan on runsaasti mielenkiintoisia I maailmansodan aikaisia juoksuhautoja, mutta myos kallioon louhittu luola. Vettä on tosin liikaa, jota uskaltaisi mennä sisälle.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Luolaan on kaksi suuaukkoa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä niistä ensimmäinen

 

[ attachment removed / expired ]

 

ja tässä toinen.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Edit: lisätty kuva

 

 

[Jukka Nisula 2 317]

No niin, nyt löytyi Malmin tutkalle koordinaattipiste. Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden 2/2003 mukaan se oli piste 62,3. Hävittäjien johtaminen tapahtui Malmin lennonjohdosta käsin ilmavalvontaviestien tai "Raijoilta" saatujen tietojen mukaan. "Raija-tutkilta" saatiin apua myös päivätilanteissa, "Raija I" ja "Raija  II" avustivat viholliskoneiden etsimisessä ja suomalaisten Messerchmittien ilmavoittoja saatiin niiden ansiosta seitsemän kappaletta, sekä vaurioitettiin kahta venäläistä konetta. Nämä tapaukset ajoittuvat heinä-elokuuhun 1943. Kaikki alasammutut koneet olivat pommitus/tiedustelukonetyyppiä Boston III ja Pe-2, samoin vaurioitetut. Torjuntavastuussa oli LeLv 34:n yksi lentue, joka oli sijoitettuna Malmille.

 

Laitan tähän kuvan, joka saattaa esittää Kivikon "Raijaa". Se on juuri samanlainen kuin Kuninkaansaaressa ollut. Se on tässä kuvassa korkean kallion päällä, kun taasen Kuninkaansaaressa "Raija" oli sijoitettu tyhjään rannikkotykin betoniseen tuliasemaan. (kuva SIH/via K-SIM). Tässä "Raijassa", kuten Kuninkaansaaren vastaavassa, on vain kaksi antennilaitetta. Ylempänä suuntimisvastaanottimen antenni ja alempana päälähettimen antenni. Jos "Raija" olisi ollut aivan täydellinen, kuten edellisissä laittamissani kuvissa, niin siihen kuuluisi vielä kolmas antenni yläpuolelle, jossa olisi ollut omakonetunnuslaitteiden yhteinen lähetys/vastaanottoantenni.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Jukka

 

[Jorma Silo 0]

Voi veljet!

 

Noiden vaakasuorien ristikkojalkojen päiden alla näkyy ehkä betonipilarit, vai mitä arvelette?

 

Klaus - näetkö yhteisiä piirteitä siihen paikkaan, missä kävit ja löysit sen mittausristin? Aikaisemmissa kuvissasihan näkyi rakennelmia, joita nimitit "portaiksi" - ovatko ne kuvat ristin lähettyviltä? Silloinhan ne voisivat ehkä olla juuri noita tukipilareita.

 

--- Jorma

[Klaus Wesa 4]

Klaus - näetkö yhteisiä piirteitä siihen paikkaan, missä kävit ja löysit sen mittausristin? Aikaisemmissa kuvissasihan näkyi rakennelmia, joita nimitit "portaiksi" - ovatko ne kuvat ristin lähettyviltä? Silloinhan ne voisivat ehkä olla juuri noita tukipilareita.

 

Valitettavasti "portaat" ovat "kiinalaisten kivitien" toisella puolella n. 20 m alempana, joten ne eivät ole Raijan tukia. Jukan laittama kuva voi todellakin olla Kivikosta, koska kolmiomittuspiste on aivan kallionreunalla ja Jukan tarjoilema kuva on otettu alhaalta ylöspäin niin, että koko tutka on mahtunut kuvaan.  Taustalla näkyvää kuusta ei tosin ole enään jäljellä maastossa, mutta tutkitaan asiaa. Täytyy tulostaa Jukan kuva ja ottaa maastokäynnille mukaan vertailtavaksi. Jukan ilmoittama pisteen koordinaatti (62,3) tarkoittaa todennäköisemmin korkeutta merenpinnasta, mutta asia täytyy varmistaa Hgin kaupunkimittausosastolta. Uskoisin, että se on myös kolmiopisteen korkeus.

[Jorma Laiho 450]

Kalliosta pitäisi löytyä maamittarien "korkeusmittauspultti" eli piste 62,3 (korkeus merenpinasta) ja juuri siinä se on ollut eli mäen korkein kohta. Osa raudoista voi hyvinkin liittyä tutkaan, vaikka vanhenpaakin tavaraa siellä on ollut.

Tarkistin vielä sen vanhan "Ilmaviesti"-lehden. Kolmiomittaustornin symbolihan siinä kartassakin on, ei siis pelkkä korkeuskiintopiste, niinkuin forumin maanmittarikin totesi ja 62,3 on tuon tornin alla olevan pultin korkeusasema. Eiköhän tämä tutkan paikka nyt tullut joukolla selvitettyä. Lehdessä on myös vanha valokuva, jossa on kaksi oikein nimeltä mainittua herraa tutkan vieressä, samanlaista maastoa lienee.Suosittelen edelleen juuri tuon Ilmaviestin kaivamista esiin, siinä on myös toinen kirjoitus yleensä tutkien historiasta. Kun ei ole kirjoittajien lupaa, niin en oikein voi sitä skannata tänne.Mitä mahtaisi muuten sotamuseosta löytyä aiheeseen liittyen?

 

 

[Jukka Nisula 2 317]

Jep, korkeuspistehän se 62.3 on, eikä koordinaattipiste, jonka virheellisesti kirjoitin aiemmin. Lähetin kyselyn Keski-Suomen Ilmailumuseon johtajalle Kai Mecklinille tuosta lehden valokuvasta, ja hän vastasi ystävällisesti kyselyyni ja piti hyvin todennäköisenä, että kuva esittää Malmin tutkaa, koska tutkia oli vain kaksi, ja Kuninkaansaaren tutka oli tasaisella puuttomalla kallioluodolla. Ja lisäksi se oli betonisessa tykin tuliasemassa. Sen kuva löytyy Helsingin pommituksia esittävästä kirjasta, jonka mainitsin aiemmin ja maasto ja miljöö eroaa täysin tästä kuvasta.

 

Jos noita betonijalkoja tai niiden jäänteitä ei löydy Kivikon mäeltä, niin voihan kuva esittää jotakin muuta saksalaisten "Raijaa", niitähän oli esim. Lapissa käytössä. Mutta antenniltaan ja jalustaltaan se on juuri samanlainen kuin Kuninkaansaaren kuvan tutka. Kyllä minäkin mielelläni yhtyisin Mecklinin käsitykseen, että Malmilta se on...

 

Jukka

 

[Klaus Wesa 4]

Montakos tukijalkaa tuolla "Raijalla" on?  Onko jollain tietoa? Itse kuvassa näen 3, mutta 4.s taitaa jäädä kallion taakse piiloon. 

 

[Jukka Nisula 2 317]

Montakos tukijalkaa tuolla "Raijalla" on?  Onko jollain tietoa? Itse kuvassa näen 3, mutta 4.s taitaa jäädä kallion taakse piiloon. 

 

 

Näyttää kyllä siltä, että juuri tuossa mallissa oli neljä kappaletta.

 

Raijasta Suomessa käytetty tyyppimerkintä Fu.G. 40 LZ (Lorenz) on mielenkiintoinen, sillä Saksassa Luftwaffe käytti Freyasta tyyppimerkintää Fu.M.G. 80 Freya.

 

EDIT: Löysin muuten toisen kuvan Raijasta kirjasta" Atso Haapanen, Kohtalon yöt" (Apali 2004), jossa on kuva hyvin todennäköisesti samasta Raijasta ja samasta paikasta (Malmilta?) Kuva on otettu vastakkaiselta puolelta, kuin tuo edellinen. Tutka on neljän valetun betonipilarin päällä ja keskellä sen alla on puinen tukilaatikko. Tutka näyttäisi olevan korkealla mäellä, ja mäntyjä näkyy taustalla. Hyvin tärkeä kuva!

 

EDIT: Lievä pettymys on, että tässä Haapasen kirjan kuvassa on kuin onkin se "kolmas" antenniosa ylhäällä...eli se omakonetunnuslaite. Olisiko lisätty myöhemmin, en tiedä. Muuten tutka näyttäisi olevan sama ja samalla paikalla. Kuninkaansaaren Raijassa oli kaksi osaa, kuten tuossa laittamassani kuvassa. Menee taas jännäksi...onko Haapasen kuva samasta tutkasta?

 

Jukka

[Guest raimo]

Raijasta Suomessa käytetty tyyppimerkintä Fu.G. 40 LZ (Lorenz) on mielenkiintoinen, sillä Saksassa Luftwaffe käytti Freyasta tyyppimerkintää Fu.M.G. 80

 

Mistäkäköhän tuo Lorentz on kaivettu?

Entäpä Fu.G. 40 LZ?

 

Kun ne Raijat kai kuitenkin oli mallimerkinnältään

Fu.M.G. 401 G Würzburg-Freya LZ tutkia.

--

Fu.M.G. = FunkMessGerät

401 = varianttiluku?, kenties vuosiluku 1940

G = GEMA

LZ =  Lufttransport Zerlegbar

 

GEMA = Gesellschaft fur Elektroakustische und Mechanische Apparate = tutkat valmistanut yhtiö

 

Suomen Raijat olivat Freya LZ (Fu.M.G 401) -mallia

joka on alkuperäisen Fu.M.G 80 Freyan yksi varianteista.

Muitakin variantteja oli, mikä niissä sitten oli erilaista? En tiedä.

 

Kaikissa ilmeisesti sama varsinainen kohteen (etä)havaitsija

ja sitten etäisyyden ja korkeudenmääritys -osa oli erilainen, tms. eroja.

 

Tässä lainaus sivulta http://www.radarworld.org/germany.html

"During the war, the Freya and the Wuerzburg were paired so that the Freya would spot and track incoming aircraft and the Wuerzburg would determine the exact range and height when the aircraft came closer. The Wuerzburg-Riese was used to direct fighter aircraft against the incoming bombers."

 

Tämä "tiedoksi" myös sinne ilmatorjuntaupseereille, että ei

"Raijan" tyyppimerkinnässä kai ole mitään ihmeellistä.

A. Lapin mainitsema tyyppi Fu.G. 40 LZ (Lorenz)

lienee oikeinkirjoitettuna Fu.M.G. 401 G Würzburg-Freya LZ

 

Luftwaffe käytti siksi eri mallimerkintää, koska heillä oli käytössä saman tutkan

eri malli kuin Suomella oli.

 

Mitä tulee noihin portaisiin ja kivilavoihin ja pultinpäihin, niin heittelen

sellaisia sanoja ilmaan kuin valonheittimet

(niinkin isoja oli, että niiden käyttämiseen tarvittiin toistakymmentä henkeä), kuulosuuntimet ja tietenkin kaikenmaailman ilmatorjuntapyssykät, ja kenties jopa ilmavalvontatorni?

Olikos siellä semmoinen? Pitäjänmäellä ainakin oli?

 

Lähteitä:

http://membres.lycos.fr/h2gm/jacky/armes_v/radars.html

http://hsgm.free.fr/lesarmesnouvelles.htm

 

Googlella lisää, hakusanoiksi vaikkapa: Telefunken Wuerzburg

 

 

[Guest raimo]

Tuosta tutkakuvasta heräsi kysymys: kun antenni pyörii, pyöriikö mukana myös alhaalla oleva monikulmainen laitetila?

 

Luulisin että ei, muutama suurennos kuvasta: ja näyttää siltä

että ainakin tuo viherretetyssä aluessa oleva tappi on kiinteästi jalassa kiinni.

[ attachment removed ]

[ attachment removed ]

 

Tai sitten pyörii, ja tuolla tapilla se saadaan lukittua koko härveli pyörimättömäksi?

 

Edit:

[ attachment removed ]

 

[Jukka Nisula 2 317]

Olen samaa mieltä Teron kanssa siitä, että tuolla Kivikon mäellä ei ole ollut kuin Raija-tutka. No ehkä ilmavalvontatorni, en tiedä. En ole löytänyt mistään dokumentteja tykeistä. Yksinkertaisesti siitä syystä, että valonheittimet ja it-tykit olisivat vetäneet vihollisen koneiden mielenkiintoa puoleensa. Raijathan pyrittiin salaamaan jopa omilta joukoilta ja siviileiltä puhumattakaan vihollisesta, joka olisi voinut lähettää vaikka desantteja räjäyttämään ne, jos niiden sijainti olisi tullut selville. Se oli niin salaista peliä silloin, että tutkien kuvaamisen yrityskin oli rangaistava teko.

 

Jukka

[Nils Rostedt 13]

Tuosta tutkakuvasta heräsi kysymys: kun antenni pyörii, pyöriikö mukana myös alhaalla oleva monikulmainen laitetila?

 

En tiedä vastausta. Sen sijaan etsiessä löytyi tämä keskustelu, missä näyttää olevan aivan tolkuttomasti osaamista aiheen ympäriltä:

"Luftwaffe and Marine Radarsites"

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=41495&postdays=0&postorder=asc&start=0

 

Hieman merkillistä että missään ei tunnu löytyvän juuri samannäköistä Freya-antennia kuin tuossa Kivikon tutkan kuvassa....?

[Jukka Nisula 2 317]

En tiedä vastausta. Sen sijaan etsiessä löytyi tämä keskustelu, missä näyttää olevan aivan tolkuttomasti osaamista aiheen ympäriltä:

"Luftwaffe and Marine Radarsites"

http://forum.axishistory.com/viewtopic.php?t=41495&postdays=0&postorder=asc&start=0

 

Hieman merkillistä että missään ei tunnu löytyvän juuri samannäköistä Freya-antennia kuin tuossa Kivikon tutkan kuvassa....?

Löytyypäs! Juuri samanlainen oli Kuninkaansaaressa. Löytyy kuva...kirjasta

"Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944"-teos (Martti Helminen-Aslak Lukander, WSOY 2004).

 

Suomalaisten käyttämistä puuttui omakonetunnuslaitteiden yhteinen lähetys/vastaanottoantenni ylhäältä, joten ne olivat hieman matalampia. (Ainakin Kuninkaansaaren Raija ja tuossa kuvassa oleva todennäköinen Malmin Raija.)

 

Jukka

[Guest raimo]

Tuo tappi vaikuttaisi olevan ristikkorakenteisen tukijalan päässä, joten se ei liene kiinni itse laitetilassa? Vertaa vasemmalle suuntautuvan tukijalan pituutta.

 

Totta.

 

Tuolta löytyy Norjalaisia Freya-kuvia ja mittapiirroksia:

http://www.agder.net/la8ak/k57.htm

http://www.agder.net/la8ak/k52.htm