Tutka Suomessa sodan aikana

[Guest rah]

.... taisi Pekka Vanhala kerran sanoa sen toisen Riitan sijainneen noin 300 metriä lähteikön Riitasta etelä-kaakkoon.

Kymijoen suuntaisesti noin etelä-kaakkoon menevä polku voisi johtaa lähelle oikeaa paikkaa.

 

Kummallista, jo kolmenlaista tietoa samalta mieheltä ?

- noin 200 m lammella olevasta Riitta 1:stä itä-koiliseen (kirjan kartta)

- 400 m olisi tutkien etäisyys (teksti kirjassa)

- 300 m etelä-kaakkoon (tarinointi Juhan kanssa)

 

On olemassa. Lisähavaintoja Pohjois-Kymenlaakson ja sen lähialueiden ilmapuolustuksesta Talvi- ja Jatkosodassa (Tuokio Kirja 2008, Helsinki).

Tilasin kirjan Vanhalalta suoraan.

 

Jouni, mitä se uusi vuoden 2008 painos tietää tästä Riitta 2:n paikasta ?

 

Eipä löytynyt toista tutkan paikkaa Punkkerimetsästä.

Ensimmäinen tutkan jalusta on pienen, kartassakin olevan lammen itä- tai siis Kouvolan puoleisella reunalla

Tutkan kaapeleiden syöttöputket olivat vielä näkyvissä.

 

Mihinkä ilmansuuntaan kaapeleiden syöttöputket on ?

Luulisi että menisivät sinne tien suuntaan ?

 

Ihmetyttää että miksi se Riitta 2 olisi ollut siellä kaukana pöheikössä jonne ei ole edes polkua 

Semmoinen rumilus

- peilin halkaisija 7,5 m

- kokonaispaino 18 tn

- pyörivä osa 11 tn

vaatinee kunnon tien !

 

Yksi vaihtoehto olisi symmetrisesti sen tien suhteen Kymijoen rantaan päin (lounas),

sama etäisyys tiestä kuin Riitta 1:llä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Riitta+2+%3F&y=6749385&mode=rasta&x=3480280〈=FI

Sinne näyttää nykyisinkin menevän jonkin moinen tie. Etäisyyttä tulisi 230 m tutkien välille.

 

 

[Kari Syrjänen 3]

Mihinkä ilmansuuntaan kaapeleiden syöttöputket on ?

Luulisi että menisivät sinne tien suuntaan ?

 

Syöttöputket lähtivät sinne pöpelikön suuntaan eli Kouvolaan/itään....onpa sotkua, pitäneekö käydä Lepolan talossa kyselemässä onko lähistöllä näkynyt muita betonimöykkyjä....

 

Ja kenen tekemät ovat nuo kyltit tuossa urban explorationin linkissä? Kyltit lojuivat lahonneina edelleen maastossa...

 

Kari

[Juha Ritari 243]

Siinä määrin on tuon toisen Lepolan Riitta tutkan sijainnista eri käsityksiä ja minä vielä muistin väärin vihjeen, että piti kysyä puhelimessa Vanhalalta, mihin hän sen sijoittaisi? Tuo Karin operoima alue pitäisi olla jokseenkin oikea. P.V. sanoi Riitan toisen bunkkeripaikan sijaitsevan Riitta 1:stä jokseenkin itään enintään 300 metrin etäisyydellä ja johtokeskuksesta pohjoiseen. Sen kohdalla on ryteikkö, näin ollen bunkkerin voi ohittaa 20 metrin etäisyydeltä huomaamatta sitä, ellei tutki sitä ryteikköä. Alkukesästä joku hänen tuttunsa oli käynyt paikalla.

Noissa aiemmissa karttalinkeissä yhdeksi Riitta 2:n paikaksi oli ehdotettu tuolta Mäkikylään johtavalta tieltä lähellä tätä Riitta 1:n paikkaa (lätäkkö muodostunut -60-luvulla Leca-Soran nostettua savea siltä kohdalta) suoraan kohti Kymijokea menevän tien pätkän päätä. Siinä Pekka Vanhala tiesi olleen aiemmin osuusliikkeen dynamiittivaraston.

[Jouni Haimi 0]

 

 

 

Ja palataampa tuohon lepolan "punaiseen taloon" jossa johtokeskus oli. Talo on edelleen olemassa  ja se on ykistyisessä omistuksessa.hyväälä tuurilla kohtasin talon omistajan  ja samalla sain luvan kuvata myös talon sisällä.Omistaja eli tämä vanha rouva oli oikein ystävällinen ja juttu luisti. Talohan oli alkujaan saksalaisten piirustusten mukaan rakennettu parakki  jossa oli vesa taso ja viestikeskus.

 

 

Vesa tason asennuksesta rouva kertoi että se huone missä taso oli lattia oli kesskeltä auki  kellariin saakka ja kellarissa oli 4 noin puolimetristä betoni pilaria joiden päälää oli jouset jotka nostivat tason huoneeseen oikealle korkeudelle.

 

 

Ja siitä mastosta vielä sen verran että en oikein hahmottanut sitä karttapaikkaa siitä linkistä mutta komentopaikan talon  nurkkien luota llöytyy antureita kaksi kappaletta ja niitä on ollut kaikkiaa neljä. Olisikohan se masto niin suuti että komentopaikka olisi voinut olla maston haarojen alla.

 

 

Laitan kuvat nettiin heti kun sann kameran ladattua sitten tarkemmin

[Guest rah]

Ja siitä mastosta vielä sen verran että en oikein hahmottanut sitä karttapaikkaa siitä linkistä mutta komentopaikan talon  nurkkien luota llöytyy antureita kaksi kappaletta ja niitä on ollut kaikkiaa neljä. Olisikohan se masto niin suuti että komentopaikka olisi voinut olla maston haarojen alla.

 

Eikö Karttapaikan linkki toiminut vai etkö hahmottanut missä päin se on Lepolasta ?

Zoomaa vähän isompi alue niin valkenee, mastolle on 3 km Lepolasta (Mäkikylän suuntaan).

 

Kirjassa tuon maston paikka on kuvattu aika hyvin vaikka mitään karttaa ei ole piirrettykkään:

- Kouvolasta Myllykoskelle johtavan valtamaantien oikealla puolella

- Prihan (Massala) talon viereisellä pellolla

- 50 m korkea masto, vahvat tuulivaijerit

- maston vieressä 2-3 huoneinen, nopeasti koottu,  omakotitalo

- sopivasti sivussa Lepolasta (härintä ?)

- radioasema purettiin 1947 tältä paikalta mutta Vessössä vastaava lähetinkekus on olemassa ja asuntona

- masto oli nykyisen ryhmäpuutarhan eteläisen kulman paikalla

 

Tuon ryhmäpuutarhan bongasin Teklan kartasta noiden aiempien vihjeiden perusteella ja pistin sen karttalinkin siihen.

 

Myös Lepolaan oli kaiketi rakenteilla masto(ja) ? mutta siltä osin kirjan tiedot jäivät minulle hieman epämääräisiksi.

 

[Guest rah]

Vesa tason asennuksesta rouva kertoi että se huone missä taso oli lattia oli kesskeltä auki  kellariin saakka ja

kellarissa oli 4 noin puolimetristä betoni pilaria joiden päälää oli jouset jotka nostivat tason huoneeseen oikealle korkeudelle.

 

Tuon Vesa-tason saksalainen nimi taisi olla "Seeburg Tisch".

Tästä linkistä löytyy tietoa siitä tai ainakin muutama kuva: http://www.gyges.dk/Himmelbett.htm

[Jouni Haimi 0]

 

 

 

 

Vanhasen kirjasta ymmärsin niinettä Kouvolassa olisi toimitettu myös yksi irja tutka joka oli tosin saanut kuljetus ja kosteusvaurioita matkalla ja sitä ei saatu toimimaan ihan täydellisesti. Missähän irjan sijoituspaikka oli kouvolassa vai otettiinko sitä käyttöön ollenkaan  em vaurioiden vuoksi.

[Guest rah]

Vanhasen kirjasta ymmärsin niinettä Kouvolassa olisi toimitettu myös yksi irja tutka joka

oli tosin saanut kuljetus ja kosteusvaurioita matkalla ja sitä ei saatu toimimaan ihan täydellisesti.

Missähän irjan sijoituspaikka oli kouvolassa vai otettiinko sitä käyttöön ollenkaan  em vaurioiden vuoksi.

Jossain kohtaa kirjassa mainitaan paikaksi Lepola joka tarkoittanee samaa aluetta missä Riitat olivat.

 

Tätä asetelmaa tukee myös aiempi kuvaus yöhäviitäjien johtamisesta tällä foorumilla:

Re: Tutka Suomessa sodan aikana

« Vastaus #5 : 19.11.05, 15:42 » 

 

Suomalaisten tutkista ja suunnitellusta käytöstä saksalaisten ja myöh. suomalaisten yöhävittäjien kanssa vuonna 1944 vähän:

Kalusto oli Saksasta, kuten on tunnettua, ja saksalaisen mallin mukaan oli myös tutkakomppania.

Siihen ("Himmelbett-johtokomppania") kuului kaksi "Riitta"-tutkaa,  "Raija"-tutka  ja johtotaso "Vesa".

Lisäksi johtopaikan  varalaitteena oli yksi "Irja"-tutka, raskas 100 watin radio-ja valomajakka, viestityslaitteita ja kaksi Y-asemaa.

 

Irja oli pikemmin raskaan It-tykin etäisyysmittari kuin varsinainen tutka.

Näin olen ymmärtänyt luettuani näistä tältä foorumilta ja muualtakin.

Se olisi siis voinut olla tarkoitettu jollekkin tärkeälle raskaalle It-patterille tuolla alueella.

1944 kesällä ... syksyllä raskaita pattereita oli ainakin

- Töröstissä (Raija tutkalta hieman Tienristin suuntaan)

- Korian suoran puolessa välissä,pohjoispuolella (aika lähellä Lepolaa).

 

Irja oli huomattavasti kevyempi laite kun nuo kaksi muuta tutkaa ja se ei tarvinnut

mitään kiinteä (betonista) jalustaa. Sitä pystyi kaiketi siirtämään helposti paikasta toiseen.

 

Ymmärsin myös itse kirjasta että Irja-tutkaa ei saatu Lepolassa kunnolla toimimaan ja se olisi ollut

kaikesta kehnoimmassa "virityksessä" Töröstin/Lepolan tutkista.

 

[Guest rah]

Vanhalan kirjassa on maininta venäläisten kyvystä häiritä saksalaisia Irja tutkia (ilmatorjunta)

Helsingin suurpommitusten aikaan. Menetelmä olisi ollut sama mitä liittoutuneet käyttivät Hampurin pommituksessa

kesällä 1943. Lauttasaareen olisi pudonnut tinapaperi suikaleita runtaasti toisen suurpommituksen aikana.

 

Minusta muissa lähteissä on väitetty että venäläiset eivät hallinneet tuota menetelmää vielä silloin.

Onko muita havaintoja tästä aiheesta ?

 

[Jukka Nisula 2 235]

Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 18 (vuodelta 1999) on pitkä 40 sivuinen artikkeli Helsingin suurpommituksista 1944. Sen ovat kirjoittaneet venäläiset ilmailuhistorioitsijat A.N.Medved sekä D.B.Hazanov. Käännöksen on tehnyt C.-F. Geust. Artikkeli ja pommitusten vaiheet ovat erittäin seikkaperäisesti ja yksityiskohtaisesti kirjoitetut, ja se pohjautuu mm. ADD:n arkistoihin sekä lukuisiin venäläisiin, saksalaisiin ja suomalaisiin lähdeviitteisiin (mm. P. Jokipaltion ja  V.V. Reshetnikovin muistelmat). Artikkelissa ei mainita mitään tällaisista alumiinisista häirintäsuikaleista Helsingin pommituksissa. Helmikuun -44 toisen pommituksen vaiheista lainasin seuraavan kappaleen.

 

"Neuvostotietojen mukaan toinen hyökkäys ei osoittautunut niin voimakkaaksi kuin kuin ensimmäinen, mutta onnistui kuitenkin hyvin. Hyökkäys kesti koko yön, alkaen klo 21.30 ja päättyen klo 6.35. Kaupunkiin pudotettiin 439.7 tonnia pommeja, ml. 286 kpl 500 kg ja 902 kpl 250 kg palopommeja. Tämän lisäksi A-20G Boston koneilla varustetun erikoisryhmän tehtävävä oli vaientaa suomalainen it-tykistö konekivääri- ja tykkitulella sekä RS-rakettiammuksilla 500-600 metrin korkeudesta. Neuvostopommittajat havaitsivat viisi sulkupalloa Lauttasaaren länsipuolella sekä yöhävittäjien nousevan 15 km Helsingin pohjoispuolella (Malmin kentältä)."

 

lähde: Sotahistoriallinen aikakauskirja 18, 1999.

 

Feeniks-lehdessä 3/2004 on myös Igor Kopiloffin kirjoittama artikkeli Helsingin pommituksista 1944. Siinäkin mainitaan nuo Boston-koneet, joista on juttua tässä ketjussakin, mutta ei mitään alumiinisista "häirintäsuikaleista". Tulee mieleen, että olisiko em. Vanhalan kirjassa nuo mahdolliset häirintäkoneet sekoitettu jotenkin häirintäsuikaleisiin? Tämähän oli mielenkiintoinen juttu, mistähän lähteestä löytäisi varmistuksen asiaan?

 

"Venäläisillä oli käytössä Douglas A-20G-1 yöhävittäjiä. Yksi kuuden koneen erikoisryhmä osallistui Helsingin pommituksiin. Ei tiedetä kuitenkaan varmasti, oliko niissä käytössä Gnejs-2-tutka, vai olivatko ne tavallisia "Bostoneja".

http://www.hannants.co.uk/search/?FULL=OWLE7202"

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,46430.msg491998.html#msg491998

 

Jukka

 

[Guest rah]

Tämähän oli mielenkiintoinen juttu, mistähän lähteestä löytäisi varmistuksen asiaan?

Tästä suomalaisten tutkien häiritsemisestä (puoleen tai toiseen) ei ole ollut aiemmin mainintoja ja

on muodostunut sellainen käsitys että sitä ei ollut.

 

Lyhyitä mainintoj on nyt kuitenkin ilmestynyt mutta siihen suuntaan että venäläiset eivät jostain syystä häirinneet.

Esim. tämä linkki: http://www.ilmatorjuntaupseeriyhdistys.fi/3_2004/tekstit/kirja.htm

> Systemaattisesti suurempi pommituskorkeus ja laajamittainen tutkahäirintä olisivat myös heikentäneet torjuntaa.

> Onneksi venäläisten konekalusto ja taktiikka eivät olleet samanlaisia kuin liittoutuneilla Saksassa!

 

Alumiinisuikaleiden käytöstä (Hampurin pommitus) on kyllä ollut runsaasti mainintoja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chaff_(radar_countermeasure)

 

[Jouni Haimi 0]

Jossain kohtaa kirjassa mainitaan paikaksi Lepola joka tarkoittanee samaa aluetta missä Riitat olivat.

 

Tätä asetelmaa tukee myös aiempi kuvaus yöhäviitäjien johtamisesta tällä foorumilla:

Irja oli pikemmin raskaan It-tykin etäisyysmittari kuin varsinainen tutka.

Näin olen ymmärtänyt luettuani näistä tältä foorumilta ja muualtakin.

Se olisi siis voinut olla tarkoitettu jollekkin tärkeälle raskaalle It-patterille tuolla alueella.

1944 kesällä ... syksyllä raskaita pattereita oli ainakin

- Töröstissä (Raija tutkalta hieman Tienristin suuntaan)

- Korian suoran puolessa välissä,pohjoispuolella (aika lähellä Lepolaa).

 

Irja oli huomattavasti kevyempi laite kun nuo kaksi muuta tutkaa ja se ei tarvinnut

mitään kiinteä (betonista) jalustaa. Sitä pystyi kaiketi siirtämään helposti paikasta toiseen.

 

Ymmärsin myös itse kirjasta että Irja-tutkaa ei saatu Lepolassa kunnolla toimimaan ja se olisi ollut

kaikesta kehnoimmassa "virityksessä" Töröstin/Lepolan tutkista.

 

 

Vanhalan  Kirjassa sanotaan että irja oli luovutettu helsinkiin  malmille 17.5 mutta ei se ei jäänyt sinne kovin pitkäksi aikaa. mistä saisi tietoa sen myöhemmistä vaiheista.

 

 

Mastoista sen verran että lepolaan oli valettu ainakin maston anturit mutta antennia ei kyllä rakennettu komentokeskuksen lähelle. Vaan käytettiin mäkikylän mastoa.

 

  Vanhalan kirjasta saa sellaisen käsityksen että  lepolan irjaa varten valettiin jonkinlainen betonilaatta jonka päälle irja asennettiin. Onkos tälläisä näkynnyt kun olette kirrellyt masstossa

 

 

 

[Guest Igor]

Itse en ole törmännyt venäjänkielisessä kirjallisuudessa "aluminisuikaleiden" käytöstä NL:n ilmavoimien taholta.

 

[Jouni Laukkanen 47]

Sain jälleen meiliä jo aiemmin mainitsemaltani erittäin arvostetulta suomalaisen ilmailuhistorian asiantuntijalta. Laitan suoran lainauksen hänen postistaan mielelläni tähän koska aloin jo itsekin olla käydyn keskustelun jaljiltä hieman epätietoinen missä mikin tutka sijaitsi. Lisäksi hän kommentoi tuota tutkien häirintäasiaa lopussa. Joten, olkaa hyvät:

 

Tutkien viralliset paikat pvm 2.11.1944 / IlmavE/Viesti.os., kapteeni H.Rautvuoren mukaan

 

Koria

 

Raija

60 51' 45''

26 41' 20''

 

1.Riitta

60 51' 15''

26 38'' 45''

 

2.Riitta

60 51' 15''

26 38' 40''

 

Porvoo

 

1.Riitta

60 18' 24''

25 44' 32'

 

2.Riitta

60 18' 10''

25 44' 57''

 

Kaikkien neljän Riitan perustat olivat kiinteitä, joten nämä paikkatiedot pitävät kutinsa sota-ajallekin. Tuon Korian Raijan osalta voi vain todeta, että paikan vaihto oli helppoa. Tutkan paikka kesällä 1944 ja marraskuussa 1944 ei välttämättä ollut sama.

 

Tutkien häirinnästä Suomessa 1944.

 

NL:n ilmavoimat käytti am./engl. toimittamia alumiinifolioita Helsingin ilmapuolustuksen häirinnässä. Päinvastaiset "tiedot" ovat mutu-pohjaisia; lähinnä it-miesten keksimiä juttuja: "eihän venäläisillä ollut tällaisia huippuvälineitä käytössään". Empiirisesti häirintä on kuitenkin todennettu Sota-arkiston kokoelmista: Helsingistä löydettiin maastosta tutkan häirintään tarkoitettuja "stannioli-liuskoja", kuten niitä silloin meillä nimitettiin, helmikuussa 1944. Liuskojen näytekappaleita on siististi viikattuina asiakirjojen yhetydessä. Ilmasodan tarkastaja eversti Richard Lorentz´in näkemyksen (elokuu 1944) mukaan venäläisten Suomen tutkiin kohdistuva häirintätoiminta tulee lisääntymään syksyllä 1944, jos sota edelleen jatkuu Suomen ilmatilassa.

 

Se miksi valvonta- ja seurantatutkien (Raijat, Maijat ja Riitat) käytöstä sota-ajan Suomessa on edelleenkin hyvin vähän julkaistua tietoa, johtuu varmaankin tiukasti rajautuneesta ja nurkkakuntaisesti asennoituneesta organisaatiosta ilmavoimien sisällä. Suomen ilmavoimissa toimivat ilmapuolustuksen kaikki haarat - myös Laivaston vastaavat elimet (Rannikkotykistön tutkayksiköt ja rannikkoilmatorjunta) - Ilmavoimien komentajan alaisuudessa, mutta omina osastoinaan.

Meillä on kirjoitettu ja julkaistu lähinnä vain ilmatorjunnasta ja ilmatorjuntamiesten toimesta (=IlmavE/It.osasto). Siihen ei ole sopinut valvonta- ja seurantatutkien toiminnan selostaminen (=IlmavE/Viesti.os.) kuin siltä osin, kun Helsingin alueen valvontatutkat auttoivat it-tykistöä. Suomen merivoimien ja Saksan Kriegsmarinen tutkien toiminnasta Helsingin puolustuksessa on vaiettu lähes täysin, vaikka ne hoitivat valvonnan, kun Helsingin tutkat ajoittain pimenivät toimintahäiriöiden takia.

 

[Jarmo Kempas 0]

Mikä oli noiden tutkalaitteiden myöhempi kohtalo?

 

Mitkä yksilöt löytyvät museoista?

 

Mitkä tutkat ovat Tikkakosken ilmailumuseon piha-alueella?

 

jk

[Arne Wallen 72]

Irja tutka löytyy ainakin Tuusulasta Ilmatorjuntamuseon tiloista, en muista missä tuo on asustellut aktiiviaikanaan.

[Guest vaiskiii]

Jounille kiitos hienosta lisäinfosta!  Ao paikkakoordinaatit näyttävät olevan samoja, joita pyörii eri lähteissä.  Esimerkkinä Korian (Töröstin) Raija, jonka koordinaatit Vanhalan kirjassa ovat juuri samat:  Koria: Raija: 60 51' 45''  26 41' 20''.  Ainakaan poikien tekemien paikallishavaintojen mukaan nämä eivät sovi yksiin minkään datumin kanssa.  Ei kai intti ainakaan KKJ:ta sodan aikana käyttänytkään, vaan mitä...?  Kuinkahan muut sitten sopivat yksiin nykynäköhavaintojen kanssa...?

 

[Jouni Laukkanen 47]

Jounille kiitos hienosta lisäinfosta!  Ao paikkakoordinaatit näyttävät olevan samoja, joita pyörii eri lähteissä.  Esimerkkinä Korian (Töröstin) Raija, jonka koordinaatit Vanhalan kirjassa ovat juuri samat:  Koria: Raija: 60 51' 45''  26 41' 20''.  Ainakaan poikien tekemien paikallishavaintojen mukaan nämä eivät sovi yksiin minkään datumin kanssa.  Ei kai intti ainakaan KKJ:ta sodan aikana käyttänytkään, vaan mitä...?  Kuinkahan muut sitten sopivat yksiin nykynäköhavaintojen kanssa...?

 

 

Kiitos vaan Väinö, mutta minä tässä toimin vain tunnustetun asiantuntijan välikätenä.

 

Kokeilin noita koordinaatteja itsekin ja Töröstin (Korian) Raija tosiaan menee mäen itäpuolella sijaitsevan asuntoalueen keskelle niin WGS84-, kuin KKJ maantieteellisillä koordinaateilla. Mutta se apu näistä on, että niin Punkkerimetsän kuin Vässolandetin (Porvoon) Riittojen paikat toisiinsa nähden tulevat selviksi. Suuri kysymysmerkki kuitenkin jää käytetystä koordinaattijärjestelmästä.

[Arne Wallen 72]

Niin tuo KKJ järjestelmä otettiin käyttöön vasta vuonna 1970, ennen sitä käytettiin Helsingin järjestelmää, myös VVj nimeltään.

Eli jos laitatte GPS laitteeseen Hayford systeemin voitte päästä jo lähemmäs sodan aikaista juttua.

Sano vanha mittausaliupseeri.

 

Tuli vielä mieleen että Hayfordejakin oli useita, eli Hayford Finland muistuttaa kovasti tuota Vanha Valtio Järjestelmää.

[Teemu Peltonen 0]

Eikös nykyisten gps-laitteiden finnish hayford ole juurikin KKJ.

VVS ja KKJ ero on vain 2 metriä, joten tuon ei pitäisi näissä yhteyksissä merkittävästi vaikuttaa

[Arne Wallen 72]

Nyt en ole varma tuosta Hayfordista, KKJ ja VVJ heittävät kuitenkin enemmän kun tuo pari metriä, johonkin Hayfordiin tuo kuitenkin oli verrattavissa, ei sama mutta samassa kylässä.

Yritänpä etsiä jostain jotain kirjallisuutta aiheeseen.

 

No tuollaisen löysin http://www.kolumbus.fi/eino.uikkanen/geodocs/kkjgps.htm

siellä sanottiin kuten mainitsit 2 m suurimmillaan 10m, sitten nuo erot merkinnässä, kuten tuon jutun alkupuolella mainitaan, sieltäkö heitto?

Itse en ole tuo vanha mittamies, kertoi kysyttäessä ulkomuistista -50 luvulta opittua, saattoiko armeijjjalla olla sitten vielä joku poikkeava?

[Guest rah]

Kiitoksia Jounille uusista tiedoista. Tästähän alkaa tulla mielenkiintoinen aihe (tutkahäirintä).

 

Vielä niistä koordinaateista jauhaisin vaikka en tuon alan expertti olekkaan:

Nuo Lepolan Raijojen koordinaatit tulevat jo paljon lähemmäksi (200 m) sitä tunnettua paikkaa (lampi) kuin

mitä se Töröstin Raijan koordinaatti on sitä tornia mäen huipulla (430 m).

 

Tämä ei kaiketi täsmää jos ajatellaan että kyse olisi samasta koordinaatti järjestelmästä ?

Myös Lepolan Raijojen etäisyys on näillä koordinaateilla liian pieni (70 m).

 

Huomatkaa että että meillä on nyt täysin varma tieto molempien tutkien sijainnista

ilman noita vanhoja koordinaattejakin. Jalusta ja lukuisat vanhat kuvat paljastavat Töröstin Raijan sijainnin ja

Lepolan Riitta1:n paikka tiedetään jalustan perusteella vaikka kuvia ei montaa olekkaan.

 

> Tuon Korian Raijan osalta voi vain todeta, että paikan vaihto oli helppoa.

> Tutkan paikka kesällä 1944 ja marraskuussa 1944 ei välttämättä ollut sama.

Jos tämä on tarkoitettu Töröstin Raijan koordinaatin heiton selityksesti niin en ole oikein vakuuttunut.

Vai tarkoitiko tuo helppo siirrettävyys Irja tutkaa eikä Raijaa ?

Vanhalan kirjan selostuksenkin pohjalta Raija pysyi syksyyn asti siinä mäen huipulla mihin se Aunuksesta kesällä rahdattiin.

 

Näissä koordinaateissa on jotain todella hämärää, voisiko olla että ne on tahallaan ilmoitettu väärin jossain

senaikaisessa dokumentissa ?

 

Tuo koordinaatti järjestelmä kysymys kaiketi selviäisi jos jostain löytyisi sen aikaisia karttoja tuolta alueelta.

Nämä koordinaatithan oli tiettävästi otettu suunnistuskartasta (armeija ?) ja 30-luvulta.

 

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitoksia Jounille mielenkiintoisesta vastauksesta. Siis alumiinisilppua kuitenkin oli käytetty jonkin verran häirintään helmikuussa -44 Helsingissä, siitä ei todellakaan löydy mainintoja juuri mistään.

 

Reijo kysyi tuossa aiemmin siitä Helsingin "patterikartasta", jonka olin piirtänyt. Sitä en löydä valitettavasti enää, kadonnut koneeltani. Mutta löysin hyvän linkin, jossa on nimettynä nuo patterit ja niiden sijainnit sekä samalla valaiseva artikkeli Helsingin suurpommituksista. Siinäkin kyllä lopussa todetaan tuo venäläisten epäonnistunut tutkahäirintä, tai että sitä ei olisi ollut oikeastaan ollenkaan.

 

http://www.tapiolanreserviupseerit.fi/attachments/Gona_I_04.pdf

 

Jukka

[Guest rah]

Luin vielä oikein ajatuksella uudelleen sen viittauksen sota-arkiston tietolähteisiin (tutkien häirintä 1944)

 

häirintä on kuitenkin todennettu Sota-arkiston kokoelmista:

- Liuskojen näytekappaleita on siististi viikattuina asiakirjojen yhetydessä

- Ilmasodan tarkastaja eversti Richard Lorentz´in näkemyksen (elokuu 1944) mukaan

  venäläisten Suomen tutkiin kohdistuva häirintätoiminta tulee lisääntymään syksyllä 1944 ..

 

Hämmästyttävää että noista ei ole kukaan muu aiemmin kirjoittanut !

Vanhalankin kirjaa on moitittu siitä että se ei kerro mistä tiedot on peräisin (viitteet puuttuvat täysin).

Eihän tässäkään nyt taida riittää että viitataan Sota-arkistoon, pitäisi kertoa että missä mapissa siellä.

 

Olisi tärkeää saada julkisuuteen ko. dokumentti. Se että siellä välissä on folioita,

ei riitä. Ne voivat olla Saksasta saatuja näytteitä varoitukseksi ?

Pitäisi olla maininta että ne löydettiin 1944 pommitusten jälkeen Lauttasaaresta ja

edes jotain mainintaa että se todella häiritsi tutkia.

 

Herää myös muita kysymyksiä:

Olisiko häirintä pystytty välttämään ?

Pystyttiinkö Irjojen taajuutta vaihtamaan ?

Menivätkö kaikki tutkatyypit tukkoon samoilla folioilla (tutkia oli eri taajuusalueilla) ?

Jos venäläisissä koneissa oli myös tutkia niin menivätkö nekin tukkoon ?

 

En ole tarkkaan vielä perehtynut englantilaisten taktiikkaan tuon silpun käytön suhteen mutta

käsittääkseni sielläkin pitkään odotettiin ennenkuin sitä sitten Hampurissa kesällä 1943 käytettiin.

Saksalaisilla oli myös menetelmä tiedossa jo ennen Hampuria.

 

Pitäisi perehtyä tarkemmin miten saksalaiset paransivat tutkiaan kesän 1943 jälkeen

niin että silppu ei enää tehonnut. Varmaankin siihen oli keino mutta oliko se

jo Suomessa olevissa tutkissa helmikuussa 1944 ?

 

[Jouni Laukkanen 47]

Hmmm... tuo vaatimus tiedon sijainnista on tietysti oikeutettu. En vaan edes hoksannut penätä sitä, koska... noh, sanotaanko näin, että tältä asiantuntijalta saatua tietoa pidän (kuten monet muutkin) yksinkertaisesti aina luotettavana. En osaa sitä tämän paremmin sanoa. Ehkä saamme valaistusta asiaan, mutta en mene lupaamaan.

 

Olen reissussa ja sain postiini muutama tunti sitten peitepiirroksen Kouvolan tutkista ja laitan sen tänne jahka pääsen kotiin. Puhelimella ei kuvan käsittely oikein onnistu...