Osmo Sintonen

Konetunnistusta Itä-Karjalassa

14 viestiä aiheessa

Tämä kohde on sinällään helppo, koska Suomen Ilmailumuseossa on pari koneeseen liittyvää esinettä eli joku paikalla käynyt.  Tätä ´´sisäkuvaa´´ en kyllä ole nähnyt ja isoja kappaleita jäljellä vielä 2000-luvulla.  Liittyy asiaan, josta alettiin puhua vasta 1990-luvulla ja selvittely on vieläkin pahasti kesken.

Itä-Karjala.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko kyseessä Osasto Jaurin Heinkel He 59 (tunnus SD+EE), joka teki pakkolaskun vihollisen puolelle Laatokan Karjalassa 13.8.1944? Siitä koneesta on Suomen Ilmailumuseossa ainakin pellinpala. Ohjaaja ltm Nuutio sai surmansa omalle puolelle pyrkiessään ja mekaanikko joutui vangiksi. Tähystäjä selviytyi linjojen läpi. Jaakko Hyvösen kirjassa "Kohtalokkaat lennot 1939-1944" tapaus numero 359.

Tässä se osa:

https://www.flickr.com/photos/saminkuvat/3529582601

(edit: tämä 13.8. tapaus on eri (PP+AO), mutta arvaamani kone on kuitenkin oikea eli SD+EE. Se sattui 2.8.-44, katso ketjua)

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
53 minuuttia sitten, Risto Suomala kirjoitti:

KAL-902? 

Hyvä arvaus, eli jos on Boeingin ”penkkirivi”. Jos se nyt edes sellainen on, vaikka siltä ensisilmäykseltä näyttää. Voi olla toki muutakin rakennetta. Minua vaan arveluttaa nuo pyöreät metalliset ”penkeissä” (?) olevat tukitangot (teräsputkirakenne?), mikä ei oikein viittaa 707:aan. Lisäksi ”penkit” eli peltiosat ovat toisissaan kiinni. Näyttäisi olevan paljon vanhempaa rakennetta. Mutta voin olla toki väärässäkin.

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
Täydennystä tekstiin

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mielenkiintoinen ja yllättävä oli Riston arvaus Boeingistä.  Se nyt vaan on uudempi tapaus ja hiukan kauempana eli taisi olla Imandra järven jäällä ja veivät koneen ehjänä pois,  Ainakin näin kertoivat minulle paikalliset Kantalahdessa.

Jukka osui 50 % oikeaan eli tämä on toinen niistä He-59 koneista, SD+EE, mutta paikka on Suuri Kontiojärvi aika kaukana itärajalta.Kone juuttui kiinni  ja sinne jäi, sodan loputtua paikalliset hinasivat sen rantaan ja hyödynsivät mm moottorit. Ilmari Honkanen sisseineen taisi istua noilla penkeillä. Toinen He-59 oli PP+AO ja se rysähti metsään Ala-Veiksijärvellä ei kaukana Möhköstä.  Molemmat liittyvät operaatio Hokkiin eli suomalaisten tekemään suurimpaan maihinlaskuoperaatioon sodan aikana. Operaatio tuli suurempaan julkisuuteen vasta 1990-luvulla ja Porvali on kirjoittanut siitä erinomaisen kirjan.  Operaatioon liittyi myös aiemmin esille tullut tapaus FK-109 Säämäjärvellä.  Menetyksemme olivat siis yhteensä 3 konetta.  Ala-Veiksijärven koneesta ei ole yhtään valokuvaa, koska se on lähellä rajavartioasemaa ja lienee edelleen siellä.  Yritin vain pari vuotta sitten lähettää paikallisen etsintäryhmän paikalle, mutta eivät saaneet hekään lupaa.  Rysäyksessä kaatui nimittäin yksi sissi (pidätteli päälle tunkevia, jotta muut ehtivät karkuun) ja toinen menehtyi venäläisten jsp:llä lähellä Tolvajärveä eli haudattu sinne ja heitä jäljitän.  Pahaksi onneksi henkiin jääneet törmäsivät suomalaisten linjoihin ja osa kaatui siihen.  Heidät on tuotu Suomeen.  

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

"Heinkel He 59 löytyi Salmijärveltä.

Retkikunta 1992. Toukokuussa 1992 suomalaisretkikunta vieraili tapahtumapaikalla ja löysi kaksitasoisen vesilentokoneen jäännökset järven vesirajasta. Retkikuntaan kuului Markku Melkko (Sotamuseo), Hannu Valtonen (Keski-Suomen Ilmailumuseo), Suojärviseuran Nestor Norppa (Nurmes),..."

Kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy valokuvineen KESKUSLUKKO. Laskuvarjojääkärikillan jäsenlehdestä 3/92. Voisin huomenissa laittaa kuvan kirjoituksesta. Kirjoitus: Janne Vilkuna.

Muokattu: , käyttäjä: Raimo Heikkinen
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Osmo ja Raimo. Koitin tarkistaa ”Keskinen-Stenman-Niska SIH 15 Merilentokoneet” -kirjasta tietoja (painettu 1995), kun vastasin kysymykseen ja koitin löytää oikeaa koneyksilöä. Siinä on hieman vajavaisesti selostettu suomalaisten käytössä olleiden He 59-koneiden konehistoriat. Ja onko Hyvösenkin Kohtalokkaat lennot- kirjassa virhe, kun pakkolaskukoneen tunnus on merkitty kirjassa vain HE-59 eikä SD+EE, kuten itse päättelin? Onko hänellä ollut kirjaa tehtäessä oikea tunnus hukassa, vai onko lähdemateriaali ollut vajavainen koneen tunnuksen osalta? 

Suomeen saatiin siis 4 He 59 -konetta, joista 2 sai suomalaiset tunnukset HL-59 (ex TY+HD) ja HL-60 (ex DD+BA). Kaksi jäi sakujen tunnuksiin, tarinan SD+EE ja PP+AO. 

Jukka

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tässä vielä Osasto Jaurin sotapäiväkirjamerkinnät elokuulta -44. Tässäkin koneen tunnus on vain HE-59, joskin mainitaan koneen olleen PP+AO. Metsään mentiin. Lähde: Kansallisarkisto eli KA

Osmo, onko sinulla tiedossa tuon toisen He 59 SD+EE:n pakkolaskupäivä Suuri-Kontiojärvelle?  (edit: löytyi, 2.8.-44)

Jukka

IMG_8191.jpeg.426c0fc1f0915bb3e15036e53be2b994.jpeg

 

IMG_8192.thumb.jpeg.9eaba460c7f49d3a2e3d254478b09efc.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
spk-merkinnät korostettu

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
6 tuntia sitten, Osmo Sintonen kirjoitti:

Tämä kohde on sinällään helppo, koska Suomen Ilmailumuseossa on pari koneeseen liittyvää esinettä eli joku paikalla käynyt.  Tätä ´´sisäkuvaa´´ en kyllä ole nähnyt ja isoja kappaleita jäljellä vielä 2000-luvulla.  Liittyy asiaan, josta alettiin puhua vasta 1990-luvulla ja selvittely on vieläkin pahasti kesken.

Itä-Karjala.jpg

No niin! Löytyi tämä Osmon laittaman Suuri-Kontiojärven tarinan He 59 SD+EE -tapaus myös Osasto Jaurin sotapäiväkirjasta! Eli päivämäärä on 2.8.1944, eli se sattui hieman aikaisemmin kuin tuo PP+AO -tapaus. Nyt tämä alkaa olla "valmista kauraa" koneiden ja tunnusten kanssa.

Jukka

0012(3).jpg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10 tuntia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

"Heinkel He 59 löytyi Salmijärveltä.

Retkikunta 1992. Toukokuussa 1992 suomalaisretkikunta vieraili tapahtumapaikalla ja löysi kaksitasoisen vesilentokoneen jäännökset järven vesirajasta. Retkikuntaan kuului Markku Melkko (Sotamuseo), Hannu Valtonen (Keski-Suomen Ilmailumuseo), Suojärviseuran Nestor Norppa (Nurmes),..."

Kirjoitus kokonaisuudessaan löytyy valokuvineen KESKUSLUKKO. Laskuvarjojääkärikillan jäsenlehdestä 3/92. Voisin huomenissa laittaa kuvan kirjoituksesta. Kirjoitus: Janne Vilkuna.

Rupesin jänistämään tuon kirjoituksen julkaisuun, koska lupaa en ole kysynyt. Tässä kuitenkin joitain kohtia noukittuna kirjoituksesta: "Elokuussa 1944 Erillinen Pataljoona 4:n neljäs komppania eli Osasto Paatsalo lähetti Ilomantsin mottitaisteluiden tapahtumiin liittyneen taistelupartion kolmella Osasto Jaurin vesilentokoneella Salmijärvelle (järvi mainitaan lento-osaston asiapapereissa Suur-Kontiojärvenä)...".

"Taistelupartion vientikoneina oli kaksi Heinkel He 115 ja yksi Heinkel He 59. Viimeksi mainittua ohjasi Olli Kepsu ja koneen tunnus oli SD+EE. Kyseessä oli Utin vuoden 1944 kaukopartiomiesten kolmannen laskuvarjohyppykurssin käyttämä hyppykone. Vientilento suoritettiin keskiyöllä 2-3.8.1944. Perillä ensimmäisenä laskuun ajanut He 59 ajoi kellukkeensa kiveen niin pahoin, ettei nousu useasta yrityksestä huolimatta enää onnistunut. Muita koneita varoitettiin ja ne välttivät karin. Partio lähti toimintamaastoonsa, mutta sitä ennen He 59 panostettiin ja sen lentäjät poistuivat toisen vientikoneen kyydissä.".

"Lahjoitus perinnehuoneeseen. Keski-Suomen Ilmailumuseo (Luonetjärvi) lahjoitti 5.6.1992 Laskuvarjojääkärikoulun perinnehuoneeseen sijoitettavaksi kaksi He 59:ään kuulunutta esinettä. Toinen on iso alumiinipeltinen luukku, jossa on kiinni koneen tyyppikilpi ("TYP HE 59 D"). Toistaiseksi ei ole tiedossa mistä kohtaa luukku on kotoisin ja toinen on lentäjien laskuvarjon keskuslukko. Erikoista lukossa on se, että Heinkelin ohjaaja Olli Kepsu muisteli kuluvana kesänä kysyttäessä, etteivät he käyttäneet lennoilla laskuvarjoja. Laskuvarjon tyyppi on toistaiseksi selvitystyön kohteena. Janne Vilkuna"

Utin perinnehuoneessa on ne kaksi mainittua esinettä:

IMG_8831.thumb.JPG.3a7cdc1ee1a292f3b990585121722a4a.JPG

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Raimo ja  Jukka tapausten taustatiedoista ! Raimolla oli tuntuma, että tämä kuva olisi jossain ollut esillä.  Kyllä vaan, 3 v sitten lähetin samansuuntaisen jutun tutkiessani operaatio Hokin vaiheita ja siellähän se oli. Mutta kertaus on tunnetusti opintojen anoppi eli lisätietoja tuli ja nyt ovat tunnukset ja paikat kohdallaan. Itse kaipaan lisätietoja koneesta PP+OA ja sissien Korpelainen ja Kortelainen hautapaikoista.  Koneen alastulopaikalla on tietääkseni käynyt vain yksi venäläinen etsijä 2000-luvulla.

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

”kaukopartioita kuljettanut ja huoltanut Saksalta saatu Heinkel HE-59 (HL-59, SD-EE) kellukekone Kossalmessa, jossa sijaitsi Osasto Kuismasen päämaja.

 
Kuva: Historian kuvakokoelma
Ilomantsin Sotahistoriallisen
Työryhmän kokoelma

 / Museovirasto / Lauri Niiranen 1942-44 / finna.fi

Huom. Finnan kuvatekstissä virhe. Kone ei ole tunnukseltaan HL-59, vaan SD-EE. Lisäksi konetyyppi kirjoitetaan oikeaoppisesti He 59, eikä HE-59.

Jukka

IMG_8194.jpeg

Muokattu: , käyttäjä: Jukka Nisula
3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
3.2.2024 at 08.03, Raimo Heikkinen kirjoitti:

"Lahjoitus perinnehuoneeseen. Keski-Suomen Ilmailumuseo (Luonetjärvi) lahjoitti 5.6.1992 Laskuvarjojääkärikoulun perinnehuoneeseen sijoitettavaksi kaksi He 59:ään kuulunutta esinettä. Toinen on iso alumiinipeltinen luukku, jossa on kiinni koneen tyyppikilpi ("TYP HE 59 D"). Toistaiseksi ei ole tiedossa mistä kohtaa luukku on kotoisin ja toinen on lentäjien laskuvarjon keskuslukko. Erikoista lukossa on se, että Heinkelin ohjaaja Olli Kepsu muisteli kuluvana kesänä kysyttäessä, etteivät he käyttäneet lennoilla laskuvarjoja. Laskuvarjon tyyppi on toistaiseksi selvitystyön kohteena. Janne Vilkuna"

Utin perinnehuoneessa on ne kaksi mainittua esinettä:

IMG_8831.thumb.JPG.3a7cdc1ee1a292f3b990585121722a4a.JPG

Osasto Jauri (7276) vastaanotti neljä selkäpakkausvarjoa Le.VV N:ot 121,122,123 ja 124. Varjot olivat todella harvinaisia Suomessa. Ne oli nimittäin valmistettu Lentovarustevarikolla. Jatkosodan aikana (vuosina 1943-44) Suomalaisen PAK Laskuvarjotehtaan ohella tämä oli meidän toinen laskuvarjojenvalmistaja joskin varjoja tehtiin vain 24.

65c25e839d041_msDSCN0832LeVVvarjot.jpg.7ae812c201bff9b2f8688466e4150b1e.jpg

Yllä lähetysilmoitus. Varjot kävivät ensin Rovaniemellä, kapt Paatsalon johtamalla ErP 4:n komppanialla. Siellä varjoja ei kuitenkaan tarvittu (oletus, koska ei lähetetty asiamiehiä, eli vakoilijoita, laskuvarjoilla). Sieltä varjot jatkolähetettiin "ev.luutn J.O.Sovion, 7275/10 Kpk", määräyksellä sotilastavarana osoitteella Kapt. Jauri, Toivala.  

Raimolle kysymys: onko sinulla tuosta valokuvasta sellaista versiota josta näkyy myös tekstit. Syystä tai toisesta tuo on jäänyt itsellä kuvaamatta.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
10 tuntia sitten, Pasi Pirttikoski kirjoitti:

Raimolle kysymys: onko sinulla tuosta valokuvasta sellaista versiota josta näkyy myös tekstit. Syystä tai toisesta tuo on jäänyt itsellä kuvaamatta.

Pasi, minulla ei ole muita parempia kuvia missä myös tekstit näkyisivät. On hämärähkö tila ja kuvatessani käsivaralta oli pakko käyttää salamaa. Kuva on otettu jo 28.08.2010, jolloin ei digikameranikaan ollut huippua.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään