Yhdet vielä ja sitten lasku! (Tasmaniaan oneworldilla varmistelemaan AY+ platina viimeisen kerran. AY, CX, JZ, QF, QR ja vieläpä SK:kin)

[Pauli Hankonen 663]

Yhdet vielä ja sitten lasku!

Vähän tällä ajatuksella tuli lähdettyä kohti Australiaa marraskuussa, sillä nyt olisi viimeinen mahdollisuus ajaa Finnairin platinakortin uusinta kiinni järjellisellä summalla rahaa. Tähän mennessähän vanhoilla säännöillä ennen aviosta huolellisella suunnittelulla platinan on saanut uusittua, kun on lentänyt noin 3000 - 4000 eurolla vuodessa oneworld yhtiöillä. Nyt kun Finnair plus ohjelma uudistui, tulee tasojen ylläpitämisestä paljon kalliimpaa. Uusi hinta platinalle pyörii kai jossain vajaan 10 000 euron paikkeilla, enkä ole ajatellut lentää niin suurella läjällä rahaa vuosittain. Tämä siis jää hyvin suurella todennäköisyydellä viimeiseksi platinan uusinnaksi ja tulevaisuudessa saatan hommata tilalle platina amexin, jolla pääsen loungeihin ja saan paljon muitakin etuja. Ja mikä tärkeintä lentämiseen jää enemmän rahaa, kun ei enää tarvitse miettiä oneworldin arvokkaampia yhteyksiä, vaan voi kevyin mielin lentää ryanaireilla, wizzaireilla ja muilla edullisislla vaihtoehdoilla. Periaattessa siis hyvä muutos, vaikka jään toki kaipaamaan CX:n ykkösen loungeja, Helsingin Platinum Wingiä, herroittelua ja kaikkea muuta joutavaa, mutta hauskaa lisää jonka Oneworld Emerald on elämään antanut.

Katselin viime kesän Mauritiuksen ja syksyn Etelä-Afrikan reissujen jälkeen, että tarvitsisin vielä yhden Australian tai Uuden-Seelannin matkan AY Economy Flex lipulla (kaikki legit AY-koodilla) ja vähintään toiseen suuntaan pitäisi lentää Dohan kautta, että matkan pituus kilometreinä toisi tarvittavan läjän pisteitä platinan uusimiseen. Pyörittelin aikani eri vaihtoehtoja ja lopulta päädyin melko kalliiseen vaihtoehtoon, mutta antaa mennä kun kerran viimeistä viedään! Maksoin OSL-SYD menopaluu lennoista Finnairin lipulla noin puolisentoista tonnia. Siihen päälle pisteillä reissun alkuun lento Helsingistä Osloon. Paluumatkalle viimeiselle OSL-HEL legille valitsin SAS:n, niin pääsisin testaamaan heidän loungensa upouudella SAS:n kultakortilla.

Seuraavaksi piti miettiä mitä haluaisin tehdä Australiassa. Sydneyssä olen käynyt aiemmilla reissuillani, enkä nyt siksi halunnut jäädä sinne pidemmäksi aikaa. Tasmaniaa sen sijaan olen fiilistellyt jo vuosia ja nyt sitten ajattelin, että sinnehän sitä voisi etelään kaahata alkavaa talvea suomesta pakoon. Lentoja tutkiessäni huomasin ilokseni, että QantasLink ajaa sinne Boeing 717 koneilla ja niinpä tästä alkoi muodostua "Yhdet vielä ja sitten lasku!" reissu myös MDC:n koneiden parissa. Konehan on suomalaisille (ainakin meille vanhemmille ihmisille) hyvin tutun deecee ysin viimeinen kehitysversio, alunperin MD-95 joka nimettiin Boeing 717:ksi MDC:n ja Boeingin fuusioituessa 90-luvulla. Koneita ei ole enää käytössä kuin Deltalla, QantasLinkillä ja Hawaiianilla. Ja kaikki nämä kolme yhtiötä ovat ilmoittaneet korvaavansa koneet lähitulevaisuudessa. Delta ja QantasLink ovat ostaneet tilalle A220 koneita ja Hawaiian kai empii vielä, mutta heillä MAX on huhujen mukaan väkevä vaihtoehto.

QantasLink on australiassa kallis porvarivaihtoehto, enkä halunnut maksaa liikaa lennoista Tasmaniaan, niin päädyin ostamaan heiltä vain paluun. Menolennon lentäisin JetStarilla, joka oli halvin vaihtoehto lentää Sydneystä etelään siinä vaiheessa kun pääsin varaamaan lippuja. Olisin halunnut mieluummin lentää Virgin Australialla, mutta sen hinnat karkasivat ulottumattomiin reittejä ja suunnitelmaa työstessäni.

Koko matkaan oli vähän naftisti aikaa ja Tasmaniaan minulle jäi kalenteriin ainoastaan viisi yötä, mutta se saisi riittää. Sinne varasin auton ja Sixt möi halvimmalla ajoneuvon neljäksi päiväksi "mystery car" -luokasta. Kaksi ensimmäisä päivää päätin viettää pääkaupunki Hobartissa. En oikein tiennyt Tasmaniasta etukäteen muuta kuin tuholaisen ja päätin pienen googlailun jälkeen, että Hobartissa vain hengailen päämäärättömästi ja käyn MONA:ssa, joka on paikallinen kehuttu nykytaitaeen museo. Autolla menisin ensin Port Arthuriin ja sen jälkeen suuntaisin pohjoiseen Cradle Mountainin luonnopuistoon. Matkan varrelle jäisi myös pikkukaupunki Deloraine, jonne suunnittelin yhden yön yöpymisen.

Yöpymisistä puheen ollen. Majoitus Australiassa on aika arvokasta ja tälle reissulle valittiin kuluja pienentämään hyvin perustason hotelleja ja kaikki hotelliluksusperseily jätettiin jollekin toiselle reissulle. Hotelliyö Australiassa maksaa helposti 100 euroa yöltä ja kun on yksin reissusa, niin tulee aika kalliiksi jos ei optimoi majoittumista.

Lennot hoituivat seuraavilla laitteilla:

HEL-OSL Finnair (opby Norra) Embraer ERJ-190LR OH-LKK
OSL-HEL Finnair (opby Norra) Embraer ERJ-190LR OH-LKM
HEL-HKG Finnair Airbus A350-941 OH-LWG
HKG-SYD Cathay Pacific Airbus A350-941 B-LRF
SYD-HBA Jetstar Airways Airbus A320-232(WL) VH-VFP
HBA-SYD QantasLink (opby National Jet Systems) Boeing 717-2BL VH-YQW
SYD-DOH Qatar Airways Airbus A380-861 A7-APH
DOH-HEL Finnair Airbus A330-302 OH-LTO
HEL-OSL Finnair (opby Norra) Embraer ERJ-190LR OH-LKF
OSL-HEL Scandinavian Airlines Airbus A320-232 OY-KAM

Reittikartasta tuli tällä kertaa tämän näköinen.

 

Autoilun osalta ajettu reitti näytti tältä.

 

Sitten matkaan. Lähtöleivät ja salaatit Finnairin Schengen loungesta.

 

OH-LKK odottelee portilla matkustajia Osloon.

 

Ilmaan kiitotieltä 22R.

 

Ja reilun tunnin jälkeen lähetyminen lumilaikkujen täplittämään Osloon.

 

Pari kuvaa Oslon OSL loungen premium puolelta, joka sulkeutuu muistaakseni klo 18. Sen jälkeen normaalilla puolella on lähes samat tarjoilut, mutta väkevät puuttuvat.

 

Jaahas. Se olisi sitten pikkuhiljaa aika lähteä takaisin Helsinkiin.

 

Ja Helsingistä edelleen Hong Kongiin.

 

Tuoliarpajaisista (matkustusluokan korotuksen jonotuslista) saatu paikka Hong Kongiin.

 

Ruokalista oli hauskasti 100-vuotis teemalla kuvitettu.

 

Ja tällaiset appeet olisi tarjolla.

 

Wash and Go!

 

Alkuun viinaa ja manteleita.

 

Pääruoaksi valitsin härän niskaa, joka valitettavasti ei ollut täydellistä. Maku oli hyvä, mutta cateringissa ei oltu tykätty hauduttaa niskaa riittävästi ja se oli vähän sitkasta järsittävää 3/5.

 

Juustot ja tyrnimousse pelastivat paljon. Nämä olivat 5/5.

 

Tunnelmia bisneksessä lennolla.

 

Sekä Premium Economyssa.

 

Ja vielä takana turistissa.

 

Ennen laskua tarjoiltiin vielä juustopiirasta ja salaattia.

 

Kiina näyttää tuolta.

 

Kohta perillä.

 

Vielä vähän.

 

Ja lopulta LWG pääsee huilaamaan hetkeksi matkustajien kiirehtiessä kuka mihinkin.

 

Minä kiirehdin väliturvan kautta loungeen. Olin suunnitellut Hong Kongiin pitkän vaihdon, sillä halusin ottaa kaiken ilon irti pitkästä aikaa yksistä oneworldin parhaista odotustiloista. Mainioista ensimmäisen luokan The Wing ja The Pier loungeista. The Wing on se hieman vaatimattomampi ja sinne siis ensin. The Wing on kaksikerroksinen ja alakerta on kokonaan business loungea ja siinä on myös pääsisäänkäynti.

 

Toisesta kerroksesta löytyy ykkösen odotustilat.

 

Ja siellä toki heti ensimmäiseksi kyselemään olisiko cabana vapaana. Ja olihan se. Täällä tulisin rypistymään ammeessa seuraavat 90 minuuttia.

 

 

Kylpyammeessa rentoutumisen jälkeen nesteytys kuntoon.

 

Ja sitten sinne parempaan herran kukkaroon, The Pier First loungeen. Ai että mää nautin.

Ruokaa matkailijalle.

 

Hmm..

 

Olihan se pakko testata tuhatvuotisia munia, kun kerrankin oli tarjolla jossain muualla kuin kusisessa katukeittiössä. Pahan näköisiä, mutta oikein hyviä. Maistuvat yllättäen kananmunille.

 

Pääruoaksi poskea, joka oli todella hyvin haudutettua ja täydellistä. 5/5

 

Sekä jälkkäriksi valikoima juustoja ja keksejä.

 

Loungen aula näyttää tältä. Vieressäni seisoi herrasmies, joka harrasti myös samaa kuin minä, eli otti kuvia tästä aulasta. Kehuimme toisillemme loungen mukavuutta ja totesimme sen todella olevan yksi oneworldin parhaista.

 

Mikäli ala carte ei kiinnosta, niin pientä suolaista ja makeaa toki löytyy itsepalvelunakin, kuten myös valikoima juomia.

 

Baari on erikseen, mutta en tohtinut ottaa kuvia kun siinä oli henkilökunnan lisäksi pari asiakasta minun lisäkseni. Hain shampanjan ja jäin odottelemaan, että täristinpiipitin piippaa ja tärisee vuoroni tulleen.

 

Jalkahierontaan. The Pierissä on mahdollisuus 20 minuutin hierontaan, mikäli aikaa on vapaana. Minulla ei koskaan aiemmin ole onnistanut, mutta tällä kertaa onnisti kun oli pitkä vaihto. Menin heti sisään tullessa jo ennen ruokailua kysymään onko aikoja vapaana ja sieltä löytyikin aikaa sopivasti noin reilu tunti ennen koneeni lähtöä. Vaihtoehtoina on muistaakseni hartiahieronta ja jalkahieronta joista valitsin jalat. Saattaa siellä olla muutakin, mutta ainakin nuo kaksi.

 

En katsonut sopivaksi ottaa hierojasta kuvia, mutta jalkahieronnassa olevan valtaistuin näyttää tältä.

 

Sitten portille ja kohti etelää. Hämmentävä kokemus oli täälläkin edessä. Koneeseen ei menty boordarilla, vaan kasvoilla. En tajua missä vaiheessa kiinalainen on skannanut kasvoni, sillä mielestäni en missään Hong Kongissa näyttänyt passia. No heillä on paremmat vehkeet kuin meillä. Heti boordingin jälkeen putken edessä seissyt lännenmies vielä pysäytti minut ennen koneeseen menoa. Näytti paperinsa ja esitteli itsensä Australian rajaviranomaiseksi, joka hän olikin. Hyvin asiallinen herrasmies, joka kuulusteli minulta nopeasti kysyen mikä mies ja millä asialla olen. Erikoista asiassa oli vain se, että Australian viranomainen toimii toisen valtion alueella. No tuolla tehdään asiat toisella tavalla, eikä se minua haitannut.

 

Lyhyestä viivytyksestä huolimatta pääsin tyhjään turistin takatoosaan ensimmäisenä ottamaan valokuvia.

 

Tälle lennolle sattui tuuri ja sain koko rivin itselleni käyttöön. Aluksi viereeni tuli isä alakouluikäisen lapsensa kanssa, mutta chief purser tuli jossain vaiheessa bordausta paikalle ja ehdotti heille tyhjää keskiriviä läheltä, johon he toki suostuivat. Minulle hän vinkkasi, että emerald on tärkeä asia ja nyt kaikilla on mukavampaa. Varmasti näin, mutta vähän jäi kaivelemaan että olisinhan minä voinut antaa sen ikkunarivin heille ja mennä itse siihen keskiriville, jotta lapsi olisi saanut ikkunapaikan. Itse asiassa ehdotin tätä jopa heille, mutta siinä hässäkässä he joko eivät ymmärtäneet tarjoustani, tai sitten heitä ei ikkunapaikka kiinnostanut.

 

Matkaan puolenyön paikkeilla.

 

Ruokaa turistiluokassa Cathay Pacificin tapaan.

 

Jälkkäriksi CX:llä tulee edelleen jätskiä.

 

Pakollinen vessakuva.

 

Tunnelmaa puolityhjässä kabiinissa.

 

Otin aamiaisarpajaisista kiinalaisen aamiaisen, joka oli ulkonäöstä huolimatta varsin maukas arpa.

 

Siipiä on kiva katsella.

 

Ja taas kerran kauas on hyvin pitkä matka.

 

Sydneyn keskusta.

 

Tuonne mennään laskuun. Sydney Kingsford Smith Airport (IATA: SYD - ICAO: YSSY).

 

Jarrrruttelua.

 

Cathay meets Cathay. Yhtiö ajaa Sydneyyn useita vuoroja päivässä.

 

Delta Airlines Airbus A350-941 N514DN odottelee Los Angelesista saapumisen jälkeen paluulentoa takaisin.

 

Siellä vilahtaa sinvalkoisetkin värit.

 

Singapore Airlines Airbus A380-841 9V-SKQ odotteli kiitotiellä parkkipaikan vapautumista.

 

Vietnam Airlines Airbus A350-941 VN-A895.

 

Cathay saapui puoliltapäivin ja nopeiden maahantulomuodollisuuksien jälkeen olin Australiassa. Minulla oli varattuna yhden yön majoitus kotimaan terminaalin lähistöllä, mutta sinne pääsisin kirjautumaan sisään vasta iltapäivällä eikä minulla ollut muutenkaan mitään hinkua mennä tekemään hotellikuolemaa, kun kerran olisi mahdollisuus kuvata koneita. Niinpä ostin vähän evästä ja otin ilmaisen shuttle bussin kansainväliseltä terminaalilta kotimaan terminaalille, jossa kiipesin välittömästi terminaalin vieressä olevan parkkitalon katolle kuvaamaan koneita.

 

Laitetaan tähän taas "pieni" setti kuvista ja koitan laittaa jossain kohtaa enenmmän tuonne gallerian puolelle.

Qantas Boeing 737-838(WL) VH-VZA.

 

Malaysia Airlines Airbus A330-323 9M-MTH.

 

Kalitta Air Boeing 747-400.

 

Virgin Australia Boeing 737-8FE(WL) VH-VUS

 

Xiamen Airlines Boeing 787-9 Dreamliner B-7838.

 

Air New Zealand Boeing 787-9 Dreamliner ZK-NZC.

 

Lulutai Airlines Viking DHC-6-400 Twin Otter A3-KLT oli siirtolennolla Kiinasta uusille omistajille Tongaan.

 

QantasLink Bombardier DHC-8-402Q Dash 8 VH-QOH.

 

Jetstar Airways Airbus A320-232 VH-VGP.

 

Air New Zealand Boeing 787-9 Dreamliner ZK-NZN.

 

Link Airways Fairchild SA227-DC Metro 23 VH-VEK.

 

Thai AirAsia X Airbus A330-343 HS-XTG.

 

Pihamaina (Acridotheres tristis).

 

Aircalin - Air Caledonie International Airbus A330-941 F-ONET.

 

QantasLink Boeing 717-2K9 VH-YQX on entinen Blue1:n OH-BLN.

 

Meitä oli siellä muitakin spottaamassa.

 

China Eastern Airlines Airbus A330-243 B-8231.

 

Sydney Helitours Eurocopter EC 120B Colibri VH-X2V.

 

Qantas Freight Airbus A330-202(P2F) VH-EBF.

 

Fiji Airways Airbus A350-941 DQ-FAI.

 

Air Vanuatu Boeing 737-8SH(WL) YJ-AV8.

 

Jetstar Airways Boeing 787-8 Dreamliner VH-VKB.

 

Fly Pelican British Aerospace Jetstream 31 VH-OTQ.

 

QantasLink Boeing 717-2BL VH-YQW. Tämän kyydillä tulisin lentämään Tasmaniasta takaisin mantereelle.

 

REX Airlines Saab 340B+ VH-ZLA.

 

Link Airways Saab 340B+ VH-VER. Jotenkin tuli mieleen, että yhtiön värejä päätettäessä on katseltu Saabien vanhoja maalauksia ja päädytty erästä kotimaista yhtiötä muistuttavaan maalaukseen.

 

NSW Air Ambulance Beechcraft 350C Super King Air VH-AAS.

 

Cathay Pacific Airbus A350-941 B-LRF toi minut Sydneyyn ja lähti jo iltapäivällä takaisin Hong Kongiin.

 

Yöksi lentoaseman lähelle Moxy Sydney Airport hotelliin.

 

 

Lentoni Tasmaniaan lähtisi vasta iltapäivällä, joten myöhäisen aamiaisen jälkeen kiipesin taas parkkitalon katolle kuvaamaan koneita ja nautiskelemaan auringonpaisteesta.

Philippine Airlines Airbus A330-343 RP-C8783.

 

Gulfstream G550 B-8160.

 

LATAM Airlines Boeing 787-8 Dreamliner CC-BBC.

 

United Airlines Boeing 777-322ER N2138U.

 

Jetstar Airways Airbus A321-251NX VH-OFU.

 

Singapore Airlines Airbus A380-841 9V-SKS.

 

AirAsia X Airbus A330-343 9M-XXF "10 Xciting Years" erikoisvärityksessä.

 

DHL Aviation Boeing 767-3JHF(WL) VH-EXZ.

 

Finnair Airbus A330-302 OH-LTR.

 

Garuda Indonesia Airbus A330-343 PK-GHA.

 

QantasLink De Havilland Canada DHC-8-202 Dash 8 VH-TQS.

 

Cebu Pacific Airbus A330-941 RP-C3906.

 

REX Airlines Saab 340B+ VH-ZLF.

 

Xiamen Airlines Boeing 787-9 Dreamliner B-1356 United Dream spesiaali.

 

Cessna 414A Chancellor VH-DRN.

 

Tianjin Airlines Airbus A330-243 B-8596.

 

T'Way Air Airbus A330-343 HL8502.

 

Kello alkoi olla jo sen verran, että piti pakata kamera reppuun ja siirtyä terminaaliin odottelemaan seuraavaa lentoa, joka veisi Tasmaniaan. Tälle legille olin valinnut JetStarin ja kun mitään loungeja tai muuta ihmeellistä sisältynyt lippuun, niin tässä ollaan jo istumassa koneessa ja nautiskelemassa.

 

Sydneyssä on kotimaan terminaali jaettu kahteen osaan. Terminaali 3 on kokonaan Qantasin käytössä ja loput yhtiöt ovat terminaali 2:n puolella.

 

Kalitta Air Boeing 747-481F N767CK ja Sydneyn torni.

 

Lentoonlähtö kiitotieltä 07 ja samalla kuvaan saatiin parkkitalo, jonka katolla kuvailin (oikean puoleinen harmaa rakennus).

 

Hevosurheilua harrastetaan Royal Randwick Racecoursen kilparadalla.

 

Carnival Splendor matkalla johonkin. Alus ajaa risteilyjä yksinomaan Australiassa ja tekee Sydneystä 3 - 11 päivän risteilyjä ympärivuotisesti.

 

Tasmania.

 

Hyvin ahdasta tässä ilma-aluksessa.

 

Lähestymistä Hobartiin.

 

Metkat portaat, jotka eivät ole portaat, vaan ramppi jota pitkin pyörätuolikin kulkee ilman kantamista.

 

Oikeaan paikkaan päädyttiin.

 

Vielä toinekin kuva portaat korvaavalle matkustajarampille. Oli se pohjoisen pojalle niin eksoottinen keksintö.

 

Hobartin kentältä pääsee kätevästi (ja edullisesti) bussilla kaupunkiin. Olin ostanut lipun etukäteen ja kuljettaja oli tyytyväinen puhelimesta näytetyn pdf-lipun viivakoodiin.

Hotelliin kirjautumisen jälkeen lähdin etsimään kohtuuhintaista illallispaikkaa. Tämän parkkipaikan edessä olevan ravintolan sivuutin.

 

Pari tunnelmapalaa Hobartin satamasta.

 

Sitten pesäytymään huokeaan, mutta asialliseen Astor Private Hotelliin, jossa yhden hengen huone maksoi n. 70 euroa yö ilman aamiaista.

 

Vesi tulee heritage meinigillä kahdesta eri raudasta. En ole koskaan päässyt sinuiksi miksi brittiläinen yhteisö ei diggaile sekoittajista hanoissa.

 

Aamiaisen sai ostettua maltillisella hinnalla. Oliskohan ollut viitisen euroa.

 

"He just smiled and gave me a Vegemite sandwich". https://youtu.be/XfR9iY5y94s?feature=shared

(Sattumalta tuo ralli muuten täytti juuri matkani aikana 42 vuotta. Se julkaistiin marraskuussa vuonna 1981.)

 

Aamiaisen jälkeen lähdin tutustumaan nykytaiteeseen paljon suitsutusta saaneeseen MONA:aan (The Museum of Old and New Art (MONA)). Sinne kuljetaan Hobartista katamaraanilla.

 

Matkan varrelta pari kuvaa ja pari laivaa.

Paikallinen merentutkimusalus RV Investigator.

 

MS Aqua Spa.

 

Tasman Bridge.

 

MS ICS Silver Lining.

 

Teollisuusfiilistelyä.

 

Oluen mittaisen matkan kuluttua oltiinkin jo saapumassa MONA:n laituriin.

 

Maan alle louhittu museo on itsessään jo näkemisen arvoinen.

 

Untitled white library, Wilfredo Prieto. Tästä diggalin kovasti! Hyvä kela laittaa kirjasto täyteen tyhjää.

 

Untitled, 1998, Jannis Kounellis.

 

Cloaca, Wim Delvoye. Tämä on kakkakone, joka tekee ihan sitä itseään ja kyllä. Sekin on taidetta. https://en.wikipedia.org/wiki/Cloaca_(art_installation)

 

Snake, Sidney Nolan.

 

Fat Car, Erwin Wurm.

 

Yleisnäkymää rakennuksesta.

 

Untitled, 1991–2011, Jannis Kounellis.

 

White House, 2015, Ai Weiwei.

 

China China – Bust 82, 2004, Ah Xian.

 

Supersymmetry, 2014, Ryoji Ikeda.

 

Lisää yleisnäkymää.

 

Vielä pihalta Wim Delvoye, Gothic Truck.

 

Jos sattuu eksymään Tasmaniaan ja pitää nykytaiteesta, niin MONA on kyllä must käyntikohde!

Tasmanianliejukana (Tribonyx mortierii).

 

Pari kuvaa vielä Hobartista.

Hobart General Post Office.

 

Sir John Franklin seisoskelee patsaana ja muistelee tutkimusretkiään.

 

Sekä pari kuvaa Astor Private Hotellista, jota voi suositella huokeana ja mukavana vaihtoehtona majoitukselle Hobartissa.

 

Aamiaisen jälkeen kävin vielä pienellä kävelyllä satamassa ennen siirtymistä lentosemalle hakemaan vuokra-autoa.

 

Jollain menee aina paremmin.. Above & Beoynd Cessna 208 Caravan VH-LTZ.

 

Kone tuli hakemaan tätä seuruetta. Asiallista matkantekoa. Kävelivät välittömästi laiturin vieressä olevasta hotellista koneelle matkatavaroiden kanssa.

 

Minulla oli Sixtiltä varattu halvin mahdollinen auto luokasta "Mystery Car". Antoivat sitten tällaisen Mazdan pick upin. Kyllä taas kelpasi!

 

Maisemaa matkan varrelta. Tarkemmin ottaen Dunalley Beach.

 

Ajoin kohti Port Arthuria ja matkan varrella kävin heittämässä kamat road tripin ensimmäisen yön hotelliin Lufra Hotel and Apartmentsiin.

 

Näkymä huoneen ikkunasta.

 

Sitten Port Arthuriin tutustumaan historiaan. Täällä sijaitsi 1800-luvulla suljettu vankila, jonne sijoitettiin britannian pahamaineisimpia konnia.

 

Tätä saarta käytettiin hautausmaana.

 

Luontokuvia alueen hienosta puutarhasta.

 

Mustarastaiden kisailua.

 

Valkosilmämesikko (Phylidonyris novaehollandiae).

 

Illalliseksi kampasimpukkaa ja muita merenherkkuja tasmanialaisittain. Meren äärellä kun oltiin.

 

Seuraavana päivänä suuntasin pikkuteitä pitkin pohjoiseen.

 

Kiva että antoivat Mazdan vuokraamosta. Tie kyllä oli pettymys, koska se oli hyvässä kunnossa. Vähän kuin olisi ajellut sipoolaista hiekkatietä.

 

Photosessio jossain Tasmanian itärannikolla.

 

Iltapäiväksi saavuin Delorainen pikkukaupunkiin, jossa oli yöpyminen.

 

Taas budjettihotelli, jossa yhden henegen huone oli varsin pieni.

 

Mutta kylppäri oli sitten kaksi kertaa huoneen kokoinen.

 

The Empire hotellin aamiaiashuone. Yöpyminen täällä maksoi 43 euroa ilman aamiaista ja tämä oli matkan halvin yö. Aamiainen paikanpäältä ostettuna maksoi muistaakseni noin seitsemän euroa.

 

Pieni kävelyretki Delorainessa.

 

Taas Tasmanianliejukana.

 

Illalliseksi sienikastikkeeseen hukutettu kanaleike.

 

Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen kohti Cradle Mountain Visitor Centeriä.

 

Ja tarkemmin ottaen luonnonpuistossa sijaitsevaa Dove Lakea, jonka ympäri olin ajatellut kävellä. Auto jää visitor centerin parkkiin, josta ostetaan myös pääsyliput luonnonpuistoon. Vierailukeskuksesta siirrytään pelipaikoille luonnonpuiston sisäänpääsyyn sisältyvillä pikkubusseilla.

 

Tämän kiertäminen on noin kuutisen kilometriä.

 

Koko reitti kulkee hyviä polkuja pitkin ja välillä mennään tukevia pitkospuita pitkin. Jossain näillä main näin mustan käärmeen, joka luikerteli karkuun ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvaa. Harmitti. Mutta jälkeenpäin ei harmittanutkaan, kun ymmärsin kärmeksen olleen tappavan myrkyllinen Tiikerikäärme. Tunnistus oli sinällään helppoa, kun myöhemmin opin internetistä lukiessa että Tasmaniassa on kolme kärmeslajia, joista Tiikerikäärme on ainoa musta. Myrkky voi kuulema wikipedian mukaan tappaa ilman vastamyrkkyä tunnissa.

 

Luultavasti kanervakasvien sukuun kuuluva Straggling purpleberry (Trochocarpa cunninghamii).

 

Tasmanian waratah (Telopea truncata) endeemisenä Tasmaniassa kasvavan pensaan kaunis kukka.

 

Rentouttavaa kävelyä.

 

Tätä en löydä edes googlella. Ei kyllä ole mikään harvinainen, kun näitä kukkia oli matkalla paljon.

 

Kaunista.

 

Lisää kukkaloistoa.

 

Yksi kuva vielä maisemasta ennen siirtymistä seuraavaan paikkaan.

 

Ja se seuraava paikka oli Tasmanian Arboretum matkan varrella Launcestoniin, jossa olisi tarkoitus yöpyä Tasmanian osuuden viimeinen yö. Paikassa oli mukava käyskennellä ja viettää aikaa itsensä kanssa. Meinasi tosin tulla vetelät housuun, kun Vallabi päätti ponkaista pusikosta minun edestä karkuun. Kuvaa ei siitäkään kerennyt saada. Alueella oli itse asiassa useampiakin yksilöitä, mutta ne olivat kaikki liian vikkeliä suomipojalle kameroineen.

 

Nokikana (Fulica atra).

 

Vesinokkaeläin (Ornithorhynchus anatinus). Metka otus, jota elää Kaakkois-Australiassa ja Tasmaniassa.

 

Australiantavi  (Anas castanea) pariskunta ja muutama muu tyyppi.

 

Juovanaamasorsa (Anas superciliosa).

 

Pari fiilistelyä arboretumin kukkivista puista.

 

Tasmaniansieppo (Melanodryas vittata).

 

Sinikurkkumaluri (Malurus cyaneus).

 

Ollaan sitten varovaisia siellä ulkona.

 

Väliin taas yksi Tasmanianliejukana.

 

Mustajoutsen (Cygnus atratus).

 

Niin. Tiesittekö? Pyrin nykyisin varaamaan hotellit tästä syystä suoraan hotelleilta, vaikka etsinkin niitä bookingeilla ja trivagoilla sun muilla. Mutta jos hintaero ei ole paha, niin varaan suoraan hotellilta. Poislukien isot ketjut, joille tuo provikka on se ja sama.

 

Tasmanian viimeisen yön majoitus Launcestonissa näytti tältä. Hotelli sijaitsi vähän kaupungin ulkopuolella ja sen yhteydessä oli suositun oloinen sporttibaari ja ravintola, jossa jengi hengasi.

 

Ja tällainenkin erikoisuus oli siellä. Drive-in viinakauppa!

 

Illalliseksi tomaattikastikkeeseen hukutettua lampaanpotkaa.

 

Seuraavana päivänä ei ollutkaan muuta ohjelmaa, kuin ajelua lentoasemalle. Matkan varrella satuin näkemään myös pari nokkasiiliä erään tietyömaan hidastelun aikana, mutta taaskaan en saanut kuvia. Ei kyllä ollut mahdollisuutta pysäyttääkään ja vaikka olisi, niin eläimet olisivat varmaan jo poistuneet linssin edestä.

Auto parkkiin, avaimet konttorille ja tornin alle nurmelle tarkkailemaan Hobartin liikennettä.

 

Link Airways Saab 340B+ VH-VER.

 

Virgin Australia Boeing 737-8FE(WL) VH-YFF.

 

Isohuiluvaris (Gymnorhina tibicen).

 

Jetstar Airways Airbus A320-232(WL) VH-VFP joka toi minut Sydneystä Tasmaniaan.

 

QantasLink Embraer ERJ-190AR VH-UZI.

 

Siinäpä kattaus Hobartin liikennettä ja tämä onkin jo Qantasin kotimaan lounge.

 

Vain pientä vahvistusta ennen lentoa.

 

Sieltä saapuu minun lintu. QantasLink Boeing 717-2BL VH-YQW "Discover Tasmania" erikoisvärityksessä.

 

On se ysi. Ysi se on.

 

Tätäkään kuvaa ei muuten ole olemassa, sillä tuollakaan ei sitten tykätty kameran sekä lentokoneen yhdistelemisestä ja minua kiellettiin kuvaamasta. Vaarallista. Hyvin vaarallista.

 

Asiallisessa kunnossa oleva 18 vuotias koneyksilö. Toimitettu alunperin vuonna 2006 Midwest Airlinesille ja kiertänyt MexicanaClickin kautta QantasLinkille National Jet Systemsin operoimana.

 

Otin paikan kolmanneksi viimeiseltä riviltä, että pääsin fiilistelemään vielä kerran äänimaisemaa ja katselemaan jo lapsuudesta tuttua siipimaisemaa.

Ai että!

 

Sitten mennään.

 

Tarjoiluna lennolla oli viiniä/olutta/kahvia/teetä/limpparia, sekä tacolastuja tomaattidipillä. Henkilökunta teki vielä toisenkin kierroksen ja jakoi santsilastut halukkaille.

 

Tiivistää kuin kasikymppinen.

 

Se oli siinä. Saapa nähdä tuleeko enää lennettyä MDC:n suunnittelemilla takatuuppareilla. Vaihtoehdot alkavat käydä vähiin.

 

Vielä yksi yö Australiaa ennen kotiinpaluuta. Lentoaseman kotimaanterminaalilta 10 - 15 minuutin kävelymatkan päässä sijaitseva Ibis näytti tältä. Huoneen ilman aamiaista he möivät yhdelle hengelle noin 100:lla eurolla.

 

Komea neliovinen välikoppa eskortti. Oikein kaksilitrainen isolohko!

 

Vielä viimeiset kuvat parkkitalon katolta ennen suuntautumista ylämäkeen kohti Eurooppaa. Tämä oli hyvin lämpöväreinen päivä ja suurin osa kuvista on kelvottomia. Pannaan nyt kuitenkin jotain roskikselta säästyneitä tänne.

REX Airlines Saab 340B+ VH-ZLF.

 

Air New Zealand Airbus A321-271NX ZK-NND.

 

Air India Boeing 787-8 Dreamliner VT-ANZ.

 

Qantas Boeing 737-838(WL) VH-XZJ "Mendoowoorrji" spesiaali ja takana Qantas Airbus A380-842 VH-OQL.

 

QantasLink De Havilland Canada DHC-8-315Q Dash 8 VH-SBV.

 

Qantas Boeing 787-9 Dreamliner VH-ZNI.

 

Asiana Airlines Airbus A350-941 HL8522.

 

Finnair Airbus A330-302 OH-LTR.

 

Link Airways Saab 340B+ VH-VEQ.

 

Virgin Australia Boeing 737-7K2(WL) VH-NQY. VA:lla on 88 koneyksilön Boeing 737 laivastossa vain seitsemän näitä -700 sarjalaisia.

 

American Airlines Boeing 777-323ER N732AN.

 

Jetstar Airways Airbus A320-232 VH-VGF "10th Anniversary" spesiaali.

 

Qantas Boeing 737-838(WL) VH-VXK.

 

NSW Ambulance Service Beechcraft 350C Super King Air VH-AMQ.

 

QantasLink De Havilland Canada DHC-8-202Q Dash 8 VH-TQX.

 

AirAsia X Airbus A330-343 9M-XXJ.

 

QF A380 ja YSSY TWR.

 

Cathay Pacific Boeing 747-867F B-LJM.

 

Ja vielä loppuun jarrupölyt telineistä pöllyttävä Cathay Pacific Airbus A350-941 B-LRS.

 

180 asteen Panoraama parkkitalon katolta.

 

Aikaa koneen lähtöön oli vielä vaikka kuinka ja paljon, joten ei muuta kuin reppu säilöön lentoaseman laukkusäilöön ja pikkurepun sekä kameran kanssa kaupungille katselemaan miltä siellä näyttää.

Pakollinen oopperatalon kuva MS Brilliance of the Seasin kanssa.

 

Taidetta Museum of Contemporary Art Australiassa.

 

Sydney Harbour Bridge taidemuseon kattoterassilta nähtynä.

 

Laitetaan nyt toinenkin oopperatalolle.

 

HMAS Canberra.

 

Oceana jahtia on ainakin saanut vuokrattua. En tiedä mikä on tilanne nyt, mutta google varmasti kertoo jos tarvetta on.

 

Muutamat kuvat Sydneyn Royal Botanic Gardenista.

 

Faijavainaa olisi sanonut noista valkoisista perhosista lajinmäärityksenä "joku kaali" [perhonen].

 

Australianpyhäibis (Threskiornis molucca).

 

Isohuiluvaris (Gymnorhina tibicen).

 

Tämä lienee Punakosmoskukka.

 

Rohtosormustinkukka ja pimppari.

 

Aika punaista.

 

Vielä yksi kukka.

 

Ja sitten taas taidetta. Tällä kertaa Art Gallery of New South Walesista.

Wassily Kandinsky, Komposition 8.

 

Edwin Tanner, The Engineers.

 

Yleisnäkymää museosta, jolla on aika isot kokoelmat uutta ja vanhaa taidetta.

 

Museon fasadi.

 

Sitten olikin aika siirtyä Qatar Airwaysin lähtöselvitykseen. Sydneyssä ei pysty selvittäämään itseään QR:n lennoille online, niin pitää mennä tiskille nojailemaan. Tässä australialainen näkemys jonosta.

 

Siitäkin selvittiin ja nopeiden muodollisuuksien jälkeen yhteen ow:n parhaista odotustiloista.

 

Nälkähän tässä alkaakin jo olla.

 

Alkuun zamppanjaa.

 

Raputempuria vihreällä chilisoosilla.

 

Briskettiä ja sivuun pyysin perunoiden sijasta "jotain vihreää". Oli hyvin toimiva setti!

 

Vaikkei enää ollut nälkä, niin pithän se vielä maistaa herkullista Gua pao possua.

 

Sitten suihkuun pesemään Sydneyn hiet pois ennen 15 tunnin yölentoa Dohaan.

 

Viisitoista tuntia lentoaikaa = tarvitsee lentosukat.

 

Vielä kuva baarin puolelta ennen siirtymistä seuraavaan odotustilaan.

 

Pitihän se käydä tutustumassa myös Air New Zealandin lounkeen, jota QR käyttää Sydneyssä. Täällä en tehnyt muuta kuin join mukillisen ja poistuin. Hyvä perusbusinesslounge.

 

Portilla odottelee Qatarin iso tyttö.

 

Qatar Airways Airbus A380-861 A7-APH alakansi näyttää turistin puolella tältä.

 

Ja tältä.

 

Perältä löytyy portaat ylös.

 

Yläkannella takana on pieni turisti, josta olin itselleni valinnut paikan.

 

Tässä oltaisiin seuraavat 15 tuntia.

 

Ensimmäinen ateria tuli aika pikaisesti lentoonlähdän jälkeen. Muistaakseni.

 

Jossain kohtaa yöllä tuli yllätysboksi.

 

Tunnelmia Intian valtameren päällä.

 

Vessa meillä oli tällainen.

 

Aamiainen oli herkullinen.

 

Arabian niemimaa.

 

Pitkä lento melkein perillä.

 

Laskuun aamuyön pikkutunneilla.

 

Näyttää Dohalta.

 

Qatar Airways Boeing 777-3DZER A7-BAV.

 

Qatarin iso tyttö jää odottelemaan seuraavia matkustajia.

 

Suuntasin loungeen. Dohassa on hieman monimutkainen oneworld loungepolitiikka. Heillä on useita business- ja first loungeja, mutta parhaisiin pääsee vain jos on business tai first tiketti. Koska olin onnistuneesti upgreidannut viimeisen DOH-HEL legin bisnekseen, niin minulla oli pääsy Qatarin "oikeaan" business loungeen Al Mourjaniin. Niitäkin on silti kaksi. Uusi ja vanha. Olin ajatellut meneväni sinne uuteen, joka on kuulema ruuhkattomampi. Mutta kun kysäisin vanhan liukuportailla päivystävältä henkilökunnalla missä se on, niin se oli aivan mahdoton paikka kertoa se minulle. Siinä otettiin radiolla yhteyttä ja kysyttiin mistä Finnair lähtee ja kerrottiin, että minulla on lyhyempi matka koneelle täältä, eikä herra nyt missään nimessä voi mennä sinne toiseen. No päätin antaa mahdollisuuden tälle, mutta olisi vaan pitänyt kiittää ja mennä sinne uuteen eikä kuunnella henkilökuntaa.

 

Aamiaisessa ei ollut mitään vikaa, vaikka lounge oli iso, ruuhkainen ja rauhaton.

 

Ei tämä oikein sytyttänyt. Olisin mielelläni käynyt virkistäytymässä pitkän lennon jälkeen ja tässä valtavassa loungessa on jopa kaksi eri suihkutilaa. Sattui vaan niin että molempiin oli tunnin jono! Enpä ole koskaan ollut loungessa, jossa suihkuun pitää jonottaa niin pitkään.

 

Hetken kierreltyäni ympyrää, kuin Roope Ankka toimistollaan, nostin kytkintä ja siirryin Platinum and Gold Loungeen, jonne emeraldit pääsevät turistin lipulla. Henkilökunta oli ovella kauhuissaan, että kuinka herra bisneslipun kanssa tänne tulee, kun meillä olisi teitä varten tuo parempi Al Mourjan tuolla. Kerroin että kävin siellä, enkä pitänyt sen ruuhkaisesta meiningistä. Kuultuaan tämän, henkilökunta hymyili ja toivotti tervetulleeksi.

Täällä oli paljon parempi meininki. Vaikka puitteet periaatteessa ovat huonommat, niin kokonaisuus hakkaa ruuhkaisen Al Mourjanin 10-0.

 

Kaiken kaikkiaan Dohasta jäi taas ristiriitainen kuva, kuten aikaisemmillakin kerroilla. Kaikki on periaattessa hyvin ja vieläpä erinomaisesti, mutta he yrittävät liikaa ja homma on jotenkin kovin kalseaa ja teollista. Henkilökunta on superystävällistä ja palvelut ovat hyvää, mutta jotenkin sellainen "human touch" jää puuttumaan. Jotenkin tulee sellainen fiilis, että porukka ei ole tuolla töissä asiakasta vaan, isäntää varten ja paikkaa johdetaan pelolla. No eipä sitä sen suuremmin kannata surra. Hyvä pysäkki se on vaihtaa konetta, mutta parempiakin löytyy. Itse en antaisi viittä tähteä.

 

Seuraavaksi Finnair Airbus A330-302 OH-LTO kyydistä nautiskelemaan.

 

Tällä lennolla ruokalista näytti tällaiselta.

 

Alkuun mustikkamehua, sillä uskonto ja allu näkee koneen sisään. Viinatrollit saa avata vasta koneen noustua ilmaan. Jännä homma, että allu ei näe terminaalin sisään, jossa viina virtaa loungeissa ja luultavasti myös terminaalin ravintoloissa..

 

Qatar Airwaysin Boeing 737-8 MAX laivastoa.

 

Qatar Airways Airbus A350-1041 A7-ANS.

 

Malaysia Airlines Airbus A330-323 9M-MTG "Harimau Malaya" spesiaali.

 

Qatar Airways Boeing 777-3DZER A7-BAT.

 

IndiGo Airbus A320-271N VT-IJO.

 

Qatar Airways Boeing 787-9 Dreamliner A7-BHM.

 

Rahtiplatan vilskettä vol. 1.

 

Rahtiplatan vilskettä vol. 2.

 

Qatar Airways Cargo Boeing 747-83QF A7-BGB.

 

Tämän rekisteriä/historiaa en saanut selville, en sitten millään. Ilmeisesti joko entinen A7-CJA tai A7-CJB.

 

Isola Dana Google mapsin mukaan.

 

Jalkapallopyhättö.

 

MS Mein Schiff 2 (Made in Turku).

 

Katara Towers.

 

Tilasin mimosan ilmaan päästyä. Muuten olinkin vesi- ja kahvilinjalla tämän lennon.

 

Aamiainen näytti tällä lennolla tältä.

 

Tässä mennää Iranin ilmatilassa.

 

Yllätyksenä juustokaakkua pyytämättä. Herkullista oli, kiitos.

 

Van Ferit Melen Airport (IATA VAN - ICAO LTCI).

 

Finnairin näkemys A330 L2 oven liepeillä sijaitsevasta vessasta.

 

Enpäs keksinyt yht'äkkiä mikä kivi tämä on, mutta Turkin ilmatilassa lenneltiin.

 

Siipikuvaa edellisen kaveriksi.

 

No mutta! Taas työnnettiin välipalaa. Kylläpäs Paulia nyt hemmotellaan.

 

Kohta kotona.

 

Tallinnan jälkeen keli menikin kotoisen harmaaksi.

 

Vähän aurinkoa vielä!

 

Laskuun 22L:lle.

 

Kone parkkiin, mies yöksi kotiin.

 

Mutta ei sieltä niin vaan päästykään. Meidät päästettiin putkeen, mutta vartoiltuamme tuollaisen vartin meille ilmoitettiin, ettei ovet toimi ja joudumme peruuttamaan takaisin koneeseen, jonne tuodaan takaportaat ja kuljetus terminaaliin hoidetaan busseilla.

 

Seuraavana aamuna varhain aamiaisella odottelemassa lentoa Osloon, jossa olisi vain pikainen parin tunnin kääntö pistepäissään.

 

Työntö standilta alkakoon.

 

Finnair (opby Norra) Embraer ERJ-190LR OH-LKF.

 

Ja tietysti empun vessa!

 

Lyhyen nykäisyn jälkeen jätetään oneworld hetkeksi ja siirrytään kokeilemaan jotain uutta ja ihmeellistä.

 

Mutta ensin Sunclass Airlines Airbus A330-243 OY-VKF.

 

Oslossa oli pientä remontintynkää päällä.

 

Upouuden SAS:n kultarkortin voimin kokeilemaan Star Alliancen tarjontaa!

 

Hyvältähän täällä näyttää.

 

Hetkinen..

 

Ai täällä oli vielä paremman väenkin puoli!

 

Päivän toinen aamiainen.

 

Sen jälkeen siirtyminen SAS:n kyytiin ja kohti Helsinkiä.

 

Norsen driimejä parkissa.

 

Ja on siellä näköjään yksi edesmenneen Norwegian Long Haulinkin driimi piilossa takapihalla.

 

Oslossa on kyllä aina mukava poiketa. Seuraavaan kertaan!

 

Minulla oli kaikkein halvin mahdollinen lippu SAS:lla ja ilokseni huomasin, että heillä sisältyy kahvi kaikkien lippujen hintaan (paljon muuta ei sitten sisällykään).

 

Ei lentoa ilman vessakuvaa. SAS:n weecee.

 

Siisti kymmenkunta vuotta vanha Scandinavian Airlines Airbus A320-232 OY-KAM. Tämä aamulento ei ollut yleisömenestys.

 

Lähestyminen lumiseen Helsinkiin.

 

Laskuun kiitotielle 15 ja tämä onkin viimeinen kuva tältä reissulta.

 

Saapas nähdä mitä tulevaisuus tuo nyt tullessaan Avios aikakaudella. En ole vielä jaksanut uhrata ajatuksia tulevalle. Eli jatkanko AY+ kanssa ja koitan pitää edes kultatasoa yllä (noin 4k EUR) vuodessa, vai siirrynkö johonkin muuhun ohjelmaan (Aegean houkuttaa), vai jatkanko SAS:n Goldin avulla Skyteamissa, kun sinne siirtyinen tapahtuu kohtapuolin? Ja sitten on toki aina se vaihtoehto, että jään ulos alliansseista ja kanta-asiakasperseilyistä kokonaan ja ostan vain priority passin ja lennän halvimmilla mahdollisilla ryanaireilla ja wizzaireilla. Saapi nähdä.

Mutta seuraavat matkat on toki jo varattuna ja tänne tulee myös tulevaisuudessa stootreja. En minä tätä alustaa hylkää!

 

 

Muokattu: Maaliskuu 24, käyttäjä: Pauli Hankonen
Korjaillaan taas typoja pikkuhiljaa..

[Jorma Kosonen 1 679]

Oli hieno ja mielenkiintoinen pläjäys. Paulille kiitos!

Rodney

[Paavo Mäntylä 112]

Taattua laatua taas kerran! Näitä on niin mukava lukea, eräänlaista nojatuolimatkailua tämäkin! Kiitos! 

[Teemu Lokka 53]

Oli kiva lueskella tarinaa. Saas nähdä miten Sassin siirtyminen SkyTeamiin tuo. Itse tässä rahaa säästän jos ensi vuonna pääsisi kokeilemaan SK/DL/VS comboa rapakon taakse jos luoja suo.

[Jorma Kosonen 1 679]

16 tuntia sitten, Paavo Mäntylä kirjoitti:

Taattua laatua taas kerran! Näitä on niin mukava lukea, eräänlaista nojatuolimatkailua tämäkin! Kiitos!

Valitettavasti minulla puuttui nojatuolimatkallani aiheeseen ja sen laatuun sopiva syötävä ja juotava.

Rodney 

[Tarmo Kallio 239]

2 tuntia sitten, Jorma Kosonen kirjoitti:

Valitettavasti minulla puuttui nojatuolimatkallani aiheeseen ja sen laatuun sopiva syötävä ja juotava.

Rodney 

Tykkäsin paljon Paulin laittamasta kertomuksesta ja kuvista.

Täytyy olla varustautunut nojatuolimatkaan Minulla oli Salosen halkaistu porkkanasämpylä. Laitoin päälle viipaleet Valion Salaneuvos Gouda-juustoa. Sitten hieman sulatettua Pirkka-sarjan katkarapuja. Ohuet viipaleet tomaattia. Päälle hieman Basilikaa ja ripaus valkopippuria. Lämmitin tämän mikrossa ja oli hyvää. Juotavana minulla oli Suomen vahvinta vettä. Niin lukee ainakin Hartwallin vichy-pullossa.

Arvasin jo ennen katsomista Paulin laittavan ruokakuvia 

[Kalle Heinonen 72]

Taattua laatua ja mielenkiintoista luettavaa. Kiitos Pauli!

[Ilkka Mäkelä 1 206]

No onhan tämä säie taas kerran hyvin tehty. Kiitos.