Puolalaiset vieraat

[Jari Allan Lappalainen 197]

Tervehdys

Löytyykö tietoa tästä vierailusta? Konetyyppikin kiinnostaisi... kuvan vieressä luki PZL.

Jari

[Jukka Nisula 2 235]

Taustan rakennuksesta päätellen ollaan Utissa.

Jukka

[Vesa-Petri Jussila 73]

Laitoin kysymyksen Puolalaiselle ystävälle. Uskon että vastaus tulee pikapuoliin.

[Vesa-Petri Jussila 73]

Toiselta ystävältä tuli vastaus että olisi Bleriot-SPAD S.61C. Odotan vielä lopullista tuomiota.

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Vesa-Petri Jussila

[Jukka Nisula 2 235]

Kyllä se on Bleriot-SPAD S.61C. Google antaa paljon kuvia ja piirustuksia koneesta. Koitin ensin etsiä eri PZL-kaksitasoja huonoin tuloksin. Tässä commons wikipedian kuva. Saman lähteen mukaan koneella (tunnettiin Puolassa nimellä Spad S.61) oli huono maine Puolassa, jossa sattui paljon onnettomuuksia siipien heikon kiinnityksen takia. Vuosina 1926-1931 kuoli 26 lentäjää S.61:llä. 

Puolassa konetta käyttivät:

2. Hävittäjärykmentti

3. Hävittäjärykmentti

4. Hävittäjärykmentti 

11. Hävittäjärykmentti

Jukka

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys

[Jukka Nisula 2 235]

Olisiko kyseessä ollut 4. Hävittäjärykmentin vierailu 18-20.10.1926 Helsingissä. Konetyyppi täsmää.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1011596?term=Puolan&page=21

Jukka

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäys / korjattu päivämäärä.

[Carl-Fredrik Geust 842]

Kyseessä oli Puolan ilmavoimien komentajan, ev. Ludomit Rayskin johtaman lento-osaston virallinen vierailu Suomeen 18-20.10-1926. Rayski johti osastoa Breguet XIX-koneella,  perässä tuli kolme Spad 61-konetta.

Evl Väinö Vuori suoritti vastavierailun elokuussa 1927, osastossa yksi Koolhoven FK 31 ja kaksi Aero A.11 konetta. Tarkemmin ks. SIL-lehti nro 3/2001. 

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Carl-Fredrik Geust

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitos Calle vahvistuksesta ja oikeasta päivämäärästä! Minä luin liian nopeasti ja huolimattomasti tuon lehtiuutisen johdannon, ja kirjoitin siksi päiväksi 26.10. Lukeehan siinä nuo päivämäärätkin oikein. Tuo Aeron lehtijuttu on suomennettu puolalaisesta lehdestä 26.10 julkaistusta uutisesta, josta päivämäärän nappasin. Pahoittelen virhettäni! (Korjasin päivämäärän oikeaksi postaukseeni)

Jukka

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jari Allan Lappalainen 197]

Kiitoksia kaikille!

Jari

[Jukka Nisula 2 235]

Tuossa ensi alkuun veikkasin lentokentäksi Uttia. Se johtuu seuraavasta: Utissa ollut mansardikattoinen rakennus (muistaakseni aliupseerien asuntola) muistutti kovasti tätä Jarin kuvassa olevaa rakennusta! Oikeanpuoleisessa SA-kuvassa Gladiator Utissa kesällä 1941.

Laitan muutaman kuvan Santahaminan lentokentästä "Saharasta". Ilmakuvat vuosilta 1936 ja 1937. Kuvassa kentän reunalla oleva nuolella Santahamina-kuviin merkitsemäni rakennus voisi olla kyseessä. (Kuvat: Pekka Paajasen arkisto via Jukka Nisula)

Jukka

Muokattu: Toukokuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jari Allan Lappalainen 197]

Jaa jaa, kyllä minäkin olin alusta pitäen sitä mieltä että Utista...

Jari

[Tapio Heinomaa 355]

Koneet laskeutuivat pilvien ja sateen takia ensin Uttiin.
Tunnistusapua?

[Jukka Nisula 2 235]

8 tuntia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

Koneet laskeutuivat pilvien ja sateen takia ensin Uttiin.
Tunnistusapua?

Aivan… Niinhän tuossa lehtileikkeessäkin on. Eli näyttäisi kuitenkin siltä, että kuva on paremminkin ja sittenkin Utista.

Täältä voisi löytyä tunnistusapua:

https://www.senaatti.fi/app/uploads/2017/05/3187-2014_Schulman_Utti_selvitys.pdf

Rakennus (kanta-aliupseerien asunto "Pilvilinna") joka näkyy myös SA-kuvassa (Gladiator 1940) on sama, joka näkyy hyvin mm. tuossa linkissä olevan pdf:n sivuilla 18, 19, 21 ja 23. Näkyy myös vuoden 1943 Mersu-kuvassa hienosti (finna.fi / Suomen Ilmailumuseo / Eino Luukkasen kokoelma). Rakennuksen molemmissa päädyissä olevat "ulokkeet" eli erkkerit näkyvät kuvissa, myös puolalaisten vierailu-kuvassa.

Sama on merkitty punaisella nuolella oheiseen ilmakuvaan ja karttaan. Sijaitsi kentän länsipäässä. Kuva: Pekka Paajasen arkisto via Jukka Nisula

Muokattu: Toukokuu 10, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäyksiä, täsmennyksiä

[Tapio Heinomaa 355]

En saa mittasuhteita natsaamaan

[Jukka Nisula 2 235]

Jos näin on, mikä on aivan mahdollista, niin kuvassa on joku toinen rakennus Utissa, tai sitten palataan takaisin Santahaminaan.

Paikallistuntijoiden apua kaivataan!

Jukka

Muokattu: Toukokuu 10, käyttäjä: Jukka Nisula

[Topi Falkenberg 406]

Ylempi näyttää tiilirakennukselta puhelimen ruudulla. 

[Tapio Heinomaa 355]

Utissa ollaan, elokuu 1928 (Ilmavoimien kuvakokoelma/Sotamuseo)

[Jukka Nisula 2 235]

Sama ”Pilvilinna”. Rakennus näköjään maalattu myöhemmin, vuoden 1940 kuvassa mm. valkoiset nurkkalaudat ja ikkunalaudat tummat. Ehkä sodan vuoksi ”naamioitu” yksiväriseksi.

Jukka

Muokattu: Toukokuu 10, käyttäjä: Jukka Nisula

[Klaus Pylkkänen 73]

9.5.2024 at 22.38, Jukka Nisula kirjoitti:

Tuossa ensi alkuun veikkasin lentokentäksi Uttia. Se johtuu seuraavasta: Utissa ollut mansardikattoinen rakennus (muistaakseni aliupseerien asuntola) muistutti kovasti tätä Jarin kuvassa olevaa rakennusta! Oikeanpuoleisessa SA-kuvassa Gladiator Utissa kesällä 1941.

Laitan muutaman kuvan Santahaminan lentokentästä "Saharasta". Ilmakuvat vuosilta 1936 ja 1937. Kuvassa kentän reunalla oleva nuolella Santahamina-kuviin merkitsemäni rakennus voisi olla kyseessä. (Kuvat: Pekka Paajasen arkisto via Jukka Nisula)

Jukka

 

 

Jälleen kerran täytyy todeta, että todella ketterästi forumilla löytyy vastaukset kysymyksiin 

Sen verran ajattelin vielä tarkentaa, että kyseisessä keskustelua herättäneessä rakennuksessa, Pilvilinnassa, ei ollut mansardikattoa vaan aumakatto. 

[Jukka Nisula 2 235]

45 minuuttia sitten, Klaus Pylkkänen kirjoitti:

Jälleen kerran täytyy todeta, että todella ketterästi forumilla löytyy vastaukset kysymyksiin 

Sen verran ajattelin vielä tarkentaa, että kyseisessä keskustelua herättäneessä rakennuksessa, Pilvilinnassa, ei ollut mansardikattoa vaan aumakatto. 

Kiitoksia Klaus! Ja kiitokset myös oikaisusta katon mallin suhteen. Mistä lie minulle tuo mansardi mieleen tulikin, noista katon taitoksista varmaan. Aumakattohan se pitää tietysti olla. 👍🏻

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

Hyvä kun lopulta selvisi että Utistahan on kyse, Santahaminan entinen aliupseerikerho kun näyttää kovin eri näköiseltä:

Rakennuksen julkisivu kohti "Saharaa":

Tässä kuvassa lentokenttä sijaitsee rakennuksen takana:

(Suur-Merijoen lentokentällä oli samoilla piirustuksilla tehty au-rakennus, joka edelleen on ulkoapäin katsottuna suht´kokonainen.)

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitos Raimo kuvista, tämäkin selvittää asian mainiosti. Nuo vanhat kaukaa otetut ilmakuvat ovat välillä heikosti tulkittavissa. Eli kyseessä on tuo matalampi Saharan kentän reunassa olevan rakennus. Mikä mahtaa olla alun alkaen Santahaminan aliupseerikerhon takana oleva korkeampi kaksikerroksinen rakennus? Näkyy nuolen kohdalla. Rakennus on edelleen pystyssä, tuoreiden ilmakuvienkin mukaan.

Jukka

Muokattu: Toukokuu 13, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jorma Kosonen 1 679]

13/05/2024 at 11.29, Jukka Nisula kirjoitti:

Mikä mahtaa olla alun alkaen Santahaminan aliupseerikerhon takana oleva korkeampi kaksikerroksinen rakennus? Näkyy nuolen kohdalla. Rakennus on edelleen pystyssä, tuoreiden ilmakuvienkin mukaan.

Vuonna 2012 Maanpuolustuskorkeakoulu julkaisi 400-sivuisen teoksen Santahamina - Sinivalkoinen saari (ISBN 978-951-25-2360-3). Kirjan tekijä on FF:ssakin kysellyt Guest Sandis eli Jarmo Nieminen. Kirja on erittäin hyvä tietopaketti Santahaminasta ja siellä toimineista yksiköistä. Siitä löytyy kartat Santahaminan rakennuksista numeroineen. Etusivulla on kartta vuodelta 1918 venäläisten jättämistä rakennuksista, joita oli 295 kpl. Kirja sisältää myös kartan rakennuksista1930-luvulla käyttöön otetun rakennusten numeroinnin mukaisesti. Tuo numerointi oli käytössä vuoden 2012 loppuun saakka.

Oheisesta kartan puolikkaasta ja kirjan sivun 331 tekstistä käynee selville, että kyseessä on vuonna 1925 valmistunut valkoiseksi rapattu asuinkerrostalo D54, jossa oli perheasuntoja. Rakennus D57, joka oli ilmailujoukkojen ruokala ja aliupseerikerho, valmistui samana vuonna.

Rodney

[Jukka Nisula 2 235]

Kiitos Rodney, siinähän sekin rakennus selvisi. Jarmo Niemisen Santahamina-kirja on toki hyvinkin tuttu, mutta sitä ei satu olemaan hyllyssäni. Muistan kun Nieminen teki kirjaa ja tosiaan täällä foorumilla kyseli siihen kuviakin ja karttoja.

Jukka