Hävittäjien ohjaamon paineistus

[Niko Fernandez 0]

Onko nykyaikaisissa hävittäjissä (F-16,F-18) , ohjaamot paineistettu. Olen ymmärtänyt, että ne eivät ole paineistettu. Mutta tossa F-16 Allied Forcessa tulee Master Caution ja Cabin Pressure valo sytyy (esim jos saa osumia).

 

Niin sitten varmaa tietoa kaipaisin, en mitään arvailuja.

[Kimmo Nieminen 0]

Hornetin ohjaamo on ainakin paineistettu, muistaakseni järjestelmän nimi on enviromental system. Luulisin myös että Falconinkin ohjaamo on paineistettu 8)

[Niko Fernandez 0]

Hornetin ohjaamo on ainakin paineistettu, muistaakseni järjestelmän nimi on enviromental system. Luulisin myös että Falconinkin ohjaamo on paineistettu 8)

 

Eikös se oo aika vaarallista, kun kone saa osumia paineistus katoaa. Pahimmassa tapauksessa kupu irtoaa.

[Olli Vainio 3]

Eikös se oo aika vaarallista, kun kone saa osumia paineistus katoaa. Pahimmassa tapauksessa kupu irtoaa.

Ei se paine-ero ole niin iso että muutama reikä mitään vaikuttais siihen kuomuun..

[Jukka Siirilä 80]

Eikös se oo aika vaarallista, kun kone saa osumia paineistus katoaa. Pahimmassa tapauksessa kupu irtoaa.

 

Siis ohjaamossahan on ylipaine ja jos paineistus katoaa, niin silloinhan paine pienenee sisällä jolloin kuomu on vain tiukemmin kiinni.

 

Ja toisaalta se on yleisesti jo aika vaarallista jos tulee osumia. Silloin ei taida paineistus olla enää se suurin ongelma.

[Jyri Karhumäki 0]

Nykyaikaisissa sekä vähän vanhemmissa. Kun suihkareista puhutaan niin Gloter Meteo, MiG-15, F-86 kaikki paineistettuja. P-80 ja ME262 käsittääkseni paineistamattomia.

[Juha-Matti Keränen 3]

[shadow=red,left]Siis ohjaamossahan on ylipaine ja jos paineistus katoaa, niin silloinhan paine pienenee sisällä jolloin kuomu on vain tiukemmin kiinni.[/shadow]

 

  ?

[Vieras]

  ?

 

Paljonpuhuva avausviesti? 

 

Itseasiassahan ei voi sanoa kuomun olevan tiukemmin kiinni, jos paine on sama molemmilla puolilla, nettovaikutushan on silloin nolla. "Tiukemmin" sen on kiinni oltava silloin kun on paine sisällä, ettei poksahda ulos 

 

[Jukka Siirilä 80]

Itseasiassahan ei voi sanoa kuomun olevan tiukemmin kiinni, jos paine on sama molemmilla puolilla, nettovaikutushan on silloin nolla. "Tiukemmin" sen on kiinni oltava silloin kun on paine sisällä, ettei poksahda ulos 

 

Siis tuotahan minäkin oikeestaan tarkoitin. Hiukan vain tuli selitettyä huonosti. Eli silloin kun sisällä on paine, niin sehän yrittää puskea kuomua auki. Muttakun paine katoaa, niin se paine ei enää puske sitä kuomua auki, joten on tavallan silloin tiukemmin kiinni. Eli jos paineet katoaa, niin ei se kuomu sen takia pois poksahda niinkuin tuolla jossain epäiltiin.

[Guest fishu]

P-80 ja ME262 käsittääkseni paineistamattomia.

 

Kyllä ne osasi jo toisessa maailmansodassa painestaa koneita.

En muista miten Me262 laita, mutta ainakin Ta152:sta oli paineistettuja versioita ja muistakaseni myös Me109:stä

 

[Mikael Harjunen 0]

Kyllä kaikkien nykyaikaisten hävittäjien ohjaamot ovat paineistetut.

[Martti Kujansuu 180]

En muista miten Me262 laita, mutta ainakin Ta152:sta oli paineistettuja versioita ja muistakaseni myös Me109:stä

 

Me-262:sta ei ollut painestettu, mutta esim. juuri Bf-109:stä oli mm. G-1 -versio paineistettu.

[Hannes Panttila 0]

Kyllä kaikkien nykyaikaisten hävittäjien ohjaamot ovat paineistetut.

 

Ainakin Fougasta alkaen, vai mitä Miki...

[Guest antchen]

Ainakin Fougasta alkaen, vai mitä Miki...

 

Tähän liittyy varmasti sen verran inside-juttua, että on pakko pyytää lisäselvitystä... 

 

T:A

[Kimmo Wjuga 1]

Kyllä ne osasi jo toisessa maailmansodassa painestaa koneita.

En muista miten Me262 laita, mutta ainakin Ta152:sta oli paineistettuja versioita ja muistakaseni myös Me109:stä

 

 

Ja vaikkapa B-29

[Markku Kanninen 447]

Ja vaikkapa B-29

 

Ja jos katsotaan siviilipuolelle:"Boeing Model 307 Stratoliner was the first fully pressurized airliner" Lensi jo v.1938.

http://www.aviation-history.com/boeing/307.html

Markku

[Markku Kanninen 447]

Ja paineohjaamokone 1930 luvun alusta:

http://www.geocities.com/hjunkers/ju_ju49_a1.htm

Markku

[Guest gbr]

Ainakin Fougasta alkaen, vai mitä Miki...

 

Fougan ohjaamo paineistettu. Paineensäätimellä säädetään ohjaamon paine seuraavasti:

 

Pinnasta 3000 metriin ohjaamon paine = ulkoilman paine

 

3000 metristä 6000 metriin ohjaamon paine = ulkoilman paine 3000 metrin korkeudessa

 

6000 metrin yläpuolella ohjaamon paine = ulkoilman paine + 215 p/neliö-cm

 

 

[Matti Huoviala 84]

Paineistuksesta ja nykyhäätäjien paineohjaamojen järjestelmistä varmaan moni tietää enäpi kuin minä (vaikkapa Hannes), mutta kannan oman korteni harrastajana kasaan.

 

Kovin paljon yli 7500m korkeuksissa ei pärjää ilman paineistettua ohjaamoa tai painepukua. Näin siksi että hapen osapaine kehossa alkaa olla tuon korkeuden yläpuolella niin suuri, että edes 100% happea naamarista nauttien keho menettää happea koko ajan. Painehappinaamareilla voi jonkin verran nostaa tuota korkeutta tai ainakin pidentää toimintakykyisenä säilymisen aikaa.

Sotilaskoneissa on käytetty painepukuja (esim MiG-21), joilla voidaan nousta vaikka kuinka korkealle. Painepuku on silloin se paineistettu tila, jossa elämä on mahdollista.

Ohjaamon paineistaminen ei sotalentokoneissa ole tarkoitettu sellaiseksi, että niissä voisi olla ilman happinaamaria kovin korkealla, paineistus on lähinnä sellainen, että korkeammalla riittää happinaamarin käyttö, ei tarvitse pitää hankalaa painepukua. Paine-ero ei siis ole niin suuri, kuin esim bussissa 10000m korkuudella. Bussissa kabiini on paineistettu niin, että naamareita ei tarvii, sot.koneessa naamarin taas tarvitsee. 10000m metrissä liikennekoneen kabiini lienee paineistettu 2500m tietämille, sotilaskoneessa paineistus voi olla samalla lentokorkeudella kabiinissa 5000m korkeutta vastaava, eli happinaamaria on käytettävä, mutta paineukua ei tarvita (niin kauan kun kilpailija ei rupea tekemään reikiä kabiiniin).

 

Paineistuksen menettäminen on aina paha juttu. Reikä kabiinissa, vaikka olisi pienikin, aiheuttaa varsin nopean paineistuksen menettämisen ja kyseisen tilanteen aiheuttamat stressi ja fyysisen ympäristön muutos vaikuttavat toimintakykyyn yllättävän paljon. Ilmat pihalle, lämpötila tippuu, ja jos ollaan tarpeeksi korkealla, ei naamaristakaan ole juuri hyötyä, vaikka se pärstän edessä olisi kumilangoilla kiinni.

Käytännössä normaaleilla happilaiteilla on edellytyksiä oleskella 3000-5000m korkeuksilla, painehapella  (pressure mask) voipi oleskella aina tuonne 7500m+ korkeuksiin. Sen yläpuolella tulisi olla paineistettu kabiini (tai puku). Korkeudet tuntuvat pienehköiltä, mutta paino on sanalla oleskella, hetkellinen ylittäminen on mahdollista yksilötasolla.

Korkella lentävien tulisi olla selvilla hapenpuutteen heille (henkilökohtaisesti) aiheuttamista oireista tunnistaakseen etukäteen sen, milloin toimintakyky alkaa olla uhattuna. Lisäksi on olemassa vaara siitä, että saa liikaa happea, jolloin on vaarana ns happihumala, jonka oireet ovat usein hyvin samankaltaisia hapenpuutteen kanssa....

Edellä esitetty on sitten yleistyksiä täynnä ja perustuu minulle VUOSIA sitten pidettyyn luentoon korkeuslentoja varten pidetyssä koulutuksessa kaukana valtameren takana.

Joku enemmän asiantuntija saapi korjailla tai täydentää..

-M-

[Mikael Harjunen 0]

No niin, Pitää kuitenkin muistaa, että hävittäjissä (esim MG) käytetty painepuku on pelastautumisväline. Painepuku itsessään ei "tuota" mitää olotilaa missä ohjaaja pystyy toimimaan korkeammalla, vaan sen tuottaa koneen paineistusjärjestelmä. Mikäli ohjaamon paineistus syystä tai toisesta pettää, on painepuku ohjaajan suojana ettei ohjaaja "kiehu".

[Markku Kanninen 447]

Nämä painepuvut oli aikoinaan melko hurjia kapistuksia, muistutti lähinnä sukelluspukua.

http://www.dcmilitary.com/airforce/beam/10_30/features/36202-1.html

http://aircraftwalkaround.hobbyvista.com/brist138/brist138_01.jpg

Lisätäämpä vielä Italialainen versio aiheesta:

http://www.aliditalia.com/Ctepezzi.html

Markku

[Jukka Kolehmainen 0]

Hävittäjillä tuo rungon kestämä paine-ero taitaa yleensä olla luokkaa 4-5 psi. Matkustajakoneilla vastaava arvo on luokkaa 8-9 psi. Matkustajakoneissa kabiinikorkeuden muutosnopeutta säädellään, ettei korvat paukkuisi niin pahasti. Hävittäjissä ei vastaavaa systeemiä ole, koska pystynopeudet ovat niin paljon suurempia, että jos muutosnopeutta rajoitetaan, niin rungon max. paine-ero ylittyy.