Lentopolttoainetta sellutehtaan päästöistä

[Seppo Kohonen 311]

Yle uutisoi synteettistä lentopolttoainetta kehittävästä firmasta: https://yle.fi/a/74-20104613

"Suomalainen yritys uhoaa tuottavansa pian lentopolttoainetta sellutehtaan päästöistä – asiantuntija pitää kaukaisena.

EU haluaa lentämisestä kestävämpää. Tampereen yliopistosta alkunsa saanut yritys selvittää Hervannassa, kuinka sähköpolttoaineita voisi tehdä nykyistä halvemmalla."

"Sähköpolttoaineen raaka-aineeksi tarvitaan vihreää, eli kestävästi tuotettua vetyä sekä hiililähde. Liquid Sun tutkii, kuinka metsäteollisuudessa syntyvistä hiilidioksipäästöistä saadaan tuotettua hiilimonoksidia teollisessa mittakaavassa, eli suuria määriä ja nykyisiä teknologioita halvemmalla."

https://www.liquidsun.co/

[Klaus Pylkkänen 74]

Otsikon nopeasti luettuna ajattelin ensin, että lentopolttoainetta on tarkoitus tehdä sellutehtaan "jätteistä", eli Pöytäviinasta 

[Seppo Koivisto 201]

Lainaa

 

Norjalainen Norsk e-Fuel ja Fortum ovat sopineet 14 hehtaariin alueen varaamisesta kestävää synteettistä lentopolttoainetta valmistavalle (eSAF, Electric Sustainable Aviation Fuel) tehtaalle Rauman Satamassa. Hanke on Norsk e-Fuelin ensimmäinen Norjan ulkopuolella ja osa yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, jolla se tukee Euroopan nettonollatavoitteiden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Projekti on alkuvaiheessa, eikä Norsk e-Fuel ole tehnyt vielä investointipäätöstä.

Fortum ja Norsk eFuel aloittavat nyt yhdessä Rauman Sataman kanssa alueen sähköyhteyksien suunnittelun ja lupaprosessit tuotantolaitoksen perustamiseksi. Laitoksessa on tarkoitus tuottaa vuodessa jopa 100 miljoonaan litraa nestemäistä polttoainetta elektrolyysillä puhtaasta sähköstä ja talteenotetusta hiilidioksidista. Suurin osa tuotannosta on synteettistä lentopolttoainetta.

 

https://www.fortum.fi/media/2024/10/fortum-ja-norsk-e-fuel-yhteistyohon-raumalla

https://www.norsk-e-fuel.com/

Raumalla haisee jatkossa lentopolttoaine?

https://www.metsagroup.com/fi/metsafibre/metsafibre/sellun-tuotanto/rauman-sellutehdas/

Muokattu: Lokakuu 12, käyttäjä: Seppo Koivisto
Lisätty sellutehdas

[Tatu Koiranen 1 693]

Voi kun joku joskus tajuaisi, että sitä biopolttoainetta ei ole mitään järkeä valmistaa vain sen biokomponentin takia lentoliikenteeseen, vaan olisi kokonaisuuden kannalta parempi, jos biokomponenttia käytettäisiin maakulkuneuvoissa ja perinteistä kerosiinia lentokoneissa, niin pitkään, kun raakaöljyä nostetaan maasta tarpeeksi kerosiinin valmistamista varten. Resurssit menevät hukkaan, kun valmistetaan lentokoneyhteensopivaa biokomponenttia sen sijaan, että valmistettaisiin maakäyttöön sopivaa jossa laaturajat ovat löyhemmät (erityisesti lämpötilarajat).

Toki on asia erikseen, jos moottorin aktuaalipäästöihin (NOx jne) saadaan olennaista muutosta biopolttoaineella, mutta toistaiseksi sitä ei ole näköpiirissä.

[Seppo Koivisto 201]

Suomessa lentopetrolin kulutus on noin miljardi litraa vuodessa, joten Rauman tehdas kattaisi 10% siitä.

https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Biopohjaiset%20kest%C3%A4v%C3%A4t%20lentopolttoaineet_raportti.pdf

[Jaakko Rantavuori 71]

Ilmailua lähellä olevilta tahoilta saattaa saada helpommin rahoitusta viherpesuun ympäristön pelastamiseen, tekniikkaan jolla joskus tuotetaan polttoainetta sinne missä se on järkevintä käyttää.

[Seppo Koivisto 201]

Norsk-e-Fuel on varannut jo toisen tehdasalueen, nyt Imatralta Ovakon terästehtaan vierestä.

Lainaa

Norsk-e-Fuel -yhtiö arvioi, että tehdas voi valmistuessaan 5-6 vuoden päästä tuottaa noin 80 000 tonnia synteettistä lentopolttoainetta.

https://yle.fi/a/74-20129333

[Ari Siltavuori 6]

Flying Forest Ltd. puolestaan aikoo perustaa uusiutuvan lentopetrolin tuotantolaitoksen ja biopolttoaineiden tutkimuskeskuksen Iisalmeen, sahan kupeeseen.

https://iisalmi.fi/flying-forest-julkistaa-uraauurtavan-hankkeen-iisalmessa-flying-forest-ltd-on-varannut-alueen-iisalmen-soinlahdesta-uusiutuvan-lentopolttoaineen-hankkeelle/

[Seppo Koivisto 201]

2025 EU:n kentillä tankatusta polttoaineesta 2% pitäisi olla kestävästi tuotettua (SAF). Synteettisen polttoaineen osuus pitäisi 2030 olla 1,2%. 2050 lukujen pitäisi olla 70% kestävää, josta puolet synteettistä. https://transport.ec.europa.eu/transport-modes/air/environment/refueleu-aviation_en

Nesteen kestävän lentopolttoaineen kapasiteetti tällä hetkellä on 1,5 miljoonaa tonnia, eli kymmenkertainen Norsk-e-Fuelin projekteihin nähden. https://www.neste.com/products-and-innovation/sustainable-aviation/sustainable-aviation-fuel

[Timo Partanen 206]

13.10.2024 at 18.31, Tatu Koiranen kirjoitti:

Voi kun joku joskus tajuaisi, että sitä biopolttoainetta ei ole mitään järkeä valmistaa vain sen biokomponentin takia lentoliikenteeseen, vaan olisi kokonaisuuden kannalta parempi, jos biokomponenttia käytettäisiin maakulkuneuvoissa ja perinteistä kerosiinia lentokoneissa, niin pitkään, kun raakaöljyä nostetaan maasta tarpeeksi kerosiinin valmistamista varten

Kun pyritään kaiken fossiilisen polttoaineen korvaamiseen sellaisella energiajärjestelmällä, joka ei lisää hiilidioksidia ilmakehään, niin kaikki keinot on otettava käyttöön Lentokoneiden kerosiinin korvaaminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin maakulkuneuvojen polttoainepohjan, joten siksi sellainen ratkaisu lentoliikenteessä, mikä onnistuisi nykykalustolla, olisi varsin oiva. Biokomponenetti ei tässä tavoite, vaan se, että poltettava polttoaine olisi hiilineutraalia. Jos ja kun tällaista ns. e-polttoaineet valmistetaan vedestä elektrolyyttisesti tehdystä vedystä ja biopolttoainetta polttavan laitoksen savukaasuista, niin ollaan oikealla tiellä. Jos vielä sitten joskus päästäisiin sellaiseen ratkaisuun, jossa hiilioksidi otetaan ilmakehästä ilman, että sen täytyy ensin sitoutua biomassaan, kuten esim. Solar Foods tekee, niin sitten oltaisiin aika lähellä .lopullista kestävää ratkaisua.

[Tatu Koiranen 1 693]

56 minuuttia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Kun pyritään kaiken fossiilisen polttoaineen korvaamiseen sellaisella energiajärjestelmällä, joka ei lisää hiilidioksidia ilmakehään, niin kaikki keinot on otettava käyttöön Lentokoneiden kerosiinin korvaaminen on huomattavasti haasteellisempaa kuin maakulkuneuvojen polttoainepohjan, joten siksi sellainen ratkaisu lentoliikenteessä, mikä onnistuisi nykykalustolla, olisi varsin oiva. Biokomponenetti ei tässä tavoite, vaan se, että poltettava polttoaine olisi hiilineutraalia. Jos ja kun tällaista ns. e-polttoaineet valmistetaan vedestä elektrolyyttisesti tehdystä vedystä ja biopolttoainetta polttavan laitoksen savukaasuista, niin ollaan oikealla tiellä. Jos vielä sitten joskus päästäisiin sellaiseen ratkaisuun, jossa hiilioksidi otetaan ilmakehästä ilman, että sen täytyy ensin sitoutua biomassaan, kuten esim. Solar Foods tekee, niin sitten oltaisiin aika lähellä .lopullista kestävää ratkaisua.

Niin, kun pyritään kaatamaan puu ja tekemään siitä polttopuita, kannattaa usein aloittaa tyvestä eikä puolivälistä runkoa, sitä tässä lähinnä tarkoitin. Mitä järkeä on lentopolttoaineen hiilineutraalisuudessa siinä vaiheessa, kun muiden käyttötarkoitusten polttoaine ei ole sitä vielä pitkään aikaan edes puoliksi?

[Timo Partanen 206]

20 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Niin, kun pyritään kaatamaan puu ja tekemään siitä polttopuita, kannattaa usein aloittaa tyvestä eikä puolivälistä runkoa, sitä tässä lähinnä tarkoitin. Mitä järkeä on lentopolttoaineen hiilineutraalisuudessa siinä vaiheessa, kun muiden käyttötarkoitusten polttoaine ei ole sitä vielä pitkään aikaan edes puoliksi?

Tuosssahan kuvasit juuri sen mitä järkeä tuossa on. KAIKKKI ja korostan, että ihan kaikki fossiilisen polttoaineen käyttö tulee korvata jollain sellaisella järjestelyllä, mikä ei tuota hiilidioksidia ilmakehään. Jos tuodaan markkinoille sellaisia järjestelmiä, jotka oikeasti poistavat hiilidioksidia ilmakehästä, niin se on toki vielä parempaa. Sähkön  tuotanto on nyt noin  90% hiilivapaata, teollisuus on hyvällä uralla ja liikenteen hiilivapaus edistyy  sähköautojen ja jakeluvelvoitteen myötä. Lentoliikenne on sellainen sektori, jonka hiilivapauden saavuttaminen on hankalaa, kun sähkökoneet eivät mitenkään tule nopeasti tuomaan hiilivapautta ja muista ratkaisuista ei oikeastaan vielä pitkään aikaan nouse maailman pelastajaa. Kansainvälinen suunnitelma kerosiinin korvaamisvelvoitteesta e-kerosiinilla olisi keino lentoliikenteen hiiineutraaliuden saavuttamiseksi melko nopealla aikataululla. Toki kapasiteettia e-kerosiinin tuottamaiselle ei tällä hetkellä ole, mutta se on tyypillinen muna/kana-ongelma ja ratkeaa vähän samalla tavoin kuin takavuosien tuulivoiman rakentamisongelma. Vedyn tuotantokapasiteetti etenee ja sen luontainen jatke on luoda sen jatkojalostusta e-polttoaineiksi ja ammoniakiksi jne. Toki myös CCS ja  CCUS-hankkeet on myös pidettävä mukana kuvassa, mutta ne eivät vähennä hiilidioksidia ilmakehästä, vähentävät vain sen kasvua. Solar Foodsin kaltaisten konseptien suuntaan pitäisi liikkua..    

[Tatu Koiranen 1 693]

10 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Sähkön  tuotanto on nyt noin  90% hiilivapaata, teollisuus on hyvällä uralla ja liikenteen hiilivapaus edistyy  sähköautojen ja jakeluvelvoitteen myötä.

Sähkön tuotanto oli n. hieman reilu 40 %:sesti hiilivapaata vuonna 2023. Mitä järkeä on laittaa paukut hankalaan ja huonomman hyötysuhteen kerosiinin tuotantoon tilanteessa, jossa päästöt maan pinnalla on niin kovat, ettei kerosiinin korvaaminen todellisuudessa ole ajankohtaista vielä 20 vuoteen ja silloinkin vasta asteittain. Ei tuota tuotantoa ole juuri mistään muusta syystä kuin siitä, että sille luodaan poliittisesti keinotekoista kysyntää. Viherpesu onnistuu promillen seoksellakin jonka jälkeen voidaan julkaista uutinen, että "käytämme uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF)".

On suorastaan typerää laittaa paukut sellaisen nestemäisen polttoaineen valmistamiseen, joka on itsessään varsin turvallisuuskriittinen tuote ja jonka laaturajat ovat helvetin tiukat. Parempi olisi tehdä esimerkiksi synteettistä tai biopohjaista raskasta polttoöljyä laivoihin, sinne kelpaisi melkein mikä tahansa paistinrasva joka sulaa +60 asteessa.

Muokattu: Joulukuu 13, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Partanen 206]

13 tuntia sitten, Tatu Koiranen kirjoitti:

Sähkön tuotanto oli n. hieman reilu 40 %:sesti hiilivapaata vuonna 2023. Mitä järkeä on laittaa paukut hankalaan ja huonomman hyötysuhteen kerosiinin tuotantoon tilanteessa, jossa päästöt maan pinnalla on niin kovat, ettei kerosiinin korvaaminen todellisuudessa ole ajankohtaista vielä 20 vuoteen ja silloinkin vasta asteittain. Ei tuota tuotantoa ole juuri mistään muusta syystä kuin siitä, että sille luodaan poliittisesti keinotekoista kysyntää. Viherpesu onnistuu promillen seoksellakin jonka jälkeen voidaan julkaista uutinen, että "käytämme uusiutuvaa lentopolttoainetta (SAF)".

On suorastaan typerää laittaa paukut sellaisen nestemäisen polttoaineen valmistamiseen, joka on itsessään varsin turvallisuuskriittinen tuote ja jonka laaturajat ovat helvetin tiukat. Parempi olisi tehdä esimerkiksi synteettistä tai biopohjaista raskasta polttoöljyä laivoihin, sinne kelpaisi melkein mikä tahansa paistinrasva joka sulaa +60 asteessa.

Katsotaanpas  nyt noita väitteitäsi vähän kriittisesti. Ensinnäkin vuoden -23 fossiiliton sähkön  tuotanto oli 93 % sähkön kulutuksesta. Voit katsoa, jos asia sinua kiinnostaa Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja. Ne ovat se virallinen tilasto niin tässä kuin muissakin  asioissa. https://stat.fi/julkaisu/cln2zc9wg8fgb0cut7vm9hil8 

Kaikkien fossiilisia polttoaineita käyttävien sektoreiden tulee osallistua omalta osaltaan hiilidioksidipäästöjen alentamiseen. Jos kaikilla olisi noin negatiivinen kanta e-kerosiiniin,  niin voisihan vaihtoehtona vaikka lopettaa 90% kaikista pitkän matkan lennoista. En kuitenkaan usko, että lentäjät tai matkustajat, puhumattakaan kaikista muista jotka saavat elantonsa lentämiseen liittyen oloisivat tyytyväisiä. 

Laatuvaatimus on  tärkeä pointti, mutta olet siinä värillä urilla. Kun tuotetta tehdään synteettisesti, niin silloinhan juuri on helppoa kontrolloida laatua. Kun tuotteella on laatuvaatimukset, niin valmistajan on silloin tuotettava laatuvaatimuksia vastaavaa tuotetta. Jos ja vain jos tuote on sertifioitu, niin sitä voi ostaa. Esimerkkinä tällaisesta synteettisestä tuotteesta voi käydä vaikka synteettiset voiteluöljyt, jossa purkillinen lähtökohtaisesti koostuu kokonaisuudessaan vain yhdenlaisista molekyyleistä. Jos  vertailu tehdään mineraaliöljypohjaisiin voiteluaineisiin, jotka on tehty tislaamalla, niin niiden koostumus ei ole yhtä tarkasti hallinnassa. Nesteen  biokerosiini tuotetaan myös teollisesti, mutta et ole siitä ja sen laadun tasaisuudesta lainkaan huolissasi Tuo viittaus paistirasvoihin on tavallaan oikeansuuntainen, mutta sen merkityssisältö on siinä mielessä virheellinen, että vaikka kerättäisiin kaikki maailman paistoravat, kuten Neste ja muut pyrkivät tekemään, ei riitä kuin korvaamaan pieni osa fossiilisten liikennepolttoaineiden tarpeesta.

Viherpesua en hyväksy ja sille tulisi asettaa raamit, kuten markkinoinnille muutoinkin non asetettu raamit. Tuotetta voi markkinoida vain sellaisilla ominaisuuksilla, jotka ovat todellisuudessa olemassa. Mielikuvamarkkinointi on tietysti tämän hämärää raja-aluetta.

Jotenkin tässäkin keskustelussa tuntuu nousevan sellainen sivujuonne, että kukaan sellainen, jolla ei ole ammattilentäjän papereita, ei voi tai saa mitenkään osallistua mihinkään ilmailua koskevan keskusteluun. Amatöörit eivät saa esittää mitään argumentteja, jotka jollain tavalla liittyisivät lentämiseen, koska keskusteluun osallistuminen, ajatusten esittäminen ja kaikki ymmärrys on varattu lentäjien pyhän looshin liturgiaan perehtyneelle papistolle suljetuissa tilaisuuksissa.    

[Juri Pelkonen 581]

13.12.2024 at 08.57, Timo Partanen kirjoitti:

...

Sähkön  tuotanto on nyt noin  90% hiilivapaata, teollisuus on hyvällä uralla ja liikenteen hiilivapaus edistyy  sähköautojen ja jakeluvelvoitteen myötä. 

Haluatko lukita vastauksesi?

[Timo Partanen 206]

1 tunti sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Haluatko lukita vastauksesi?

Eli, siis mitä tuosta kirjoittamastani haluat haastaa?

[Juri Pelkonen 581]

Sähköntuotannon 90 prosenttisen päästöttömyyden. Tai mitä nyt sitten tuolla "hiilivapaudella" haetkaan.

Muokattu: Joulukuu 14, käyttäjä: Juri Pelkonen

[Tatu Koiranen 1 693]

11 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Katsotaanpas  nyt noita väitteitäsi vähän kriittisesti. Ensinnäkin vuoden -23 fossiiliton sähkön  tuotanto oli 93 % sähkön kulutuksesta. Voit katsoa, jos asia sinua kiinnostaa Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja. Ne ovat se virallinen tilasto niin tässä kuin muissakin  asioissa. https://stat.fi/julkaisu/cln2zc9wg8fgb0cut7vm9hil8

Nuohan ovat Suomea koskevia lukuja. Puhuit siitä, että on tärkeä korvata KAIKKI fossiilinen polttoaine muilla konsteilla, joten en tosiaan osannut hahmottaa, että suomen sähköntuotannolla on asiassa joku relevanssi.

Edelleen: mitä hyötyä on siitä, että kerosiinista 2 % on biokomponenttia ja laivan polttoaineesta 0 %, vs tilanne, jossa laivan polttoaineesta biokomponenttia olisi sama määrä kuin millä saavutetaan 2 % kerosiinista - ja kerosiinin seassa biokomponenttia olisi 0 %.

Kun tuotetta tehdään synteettisesti, laatua on helppo kontrolloida, mutta se nostaa kustannustasoa tai vähentää tuotantoa. Sutta ja sedundaa joka kelpaa laivaan, on paljon halvempi tehdä ja se onnistuu pienemmällä energiamäärällä. Eli edelleen: miksi nimenomaan se kerosiini pitäisi mistään muusta kuin viherpesusyistä saada nyt osin biopohjaiseksi sen sijaan, että biokomponenttia tuotettaisiin yhtä paljon, mutta käytettäisiin maan pinnalla, vaikka dieselöljynä tai sen korvikkeena? Toki sitten, kun öljyntuonnon määrä alkaa todellisuudessa määräytyä kerosiinin kysynnän mukaan ja/tai kun muut suuren volyymin polttoainekulutukset lähestyvät jo täyttä biopohjaisuutta, ymmärrän, että kerosiiniin kannattaa koskea. Silloin ollaan teknologisesti pidemmällä monessa muussakin asiassa ja taas tulee hyötyä siitä, ettei hötköilty vuonna 2024.

Lyhyesti: miksi se vähä biokomponentti tai synteettinen polttoaine, joka vuodessa valmistetaan, pitää väen väkisin tunkea lentokoneen tankkiin eikä traktorin tai laivan tankkiin mistään muusta kuin viherpesusyistä?

 

11 tuntia sitten, Timo Partanen kirjoitti:

Jotenkin tässäkin keskustelussa tuntuu nousevan sellainen sivujuonne, että kukaan sellainen, jolla ei ole ammattilentäjän papereita, ei voi tai saa mitenkään osallistua mihinkään ilmailua koskevan keskusteluun.

Tämä(kin) keskustelu koskee sellaista aihetta, jossa lupakirjojen ja kelpuutusten määrällä tai laadulla tai ylipäätään olemassaololla ei ole mitään yhteyttä aiheeseen.

Muokattu: Joulukuu 14, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tero Hannula 14]

Pyörii semmoinen mielessä, että vähennettäessä fossiilipäästöjä joudutaan vähentämään myös fossiiliöljyn kulutusta, eli vähennetään öljynjalostuksen lopputuotteiden kulutusta ja siten myös niiden tuotantoa. Nykyinen tislaukseen perustuva jalostusprosessi tuottaa aina kaikkia lopputuotteita riippumatta siitä mitä niistä tarvitaan. Eli kaikkien lopputuotteiden kysyntää pitäisi vähentää samassa suhteessa. Eli jos vähennetään bensiinin tuotantoa, vähenee myös esimerkiksi dieselin ja kerosiinin tuotanto. Eli tuleeko tästä tarve korvata kerosiinin käyttöä lentoliikenteessä muulla komponentilla suunnilleen samassa suhteessa kuin vähennetään fossiilipolttoaineen käyttöä muualla? Muuten pitäisi kipata käyttämättä jääneitä lopputuotteita johonkin.

Muokattu: Joulukuu 15, käyttäjä: Tero Hannula
typo

[Tatu Koiranen 1 693]

1 tunti sitten, Tero Hannula kirjoitti:

Pyörii semmoinen mielessä, että vähennettäessä fossiilipäästöjä joudutaan vähentämään myös fossiiliöljyn kulutusta, eli vähennetään öljynjalostuksen lopputuotteiden kulutusta ja siten myös niiden tuotantoa. Nykyinen tiskaukseen perustuva jalostusprosessi tuottaa aina kaikkia lopputuotteita riippumatta siitä mitä niistä tarvitaan. Eli kaikkien lopputuotteiden kysyntää pitäisi vähentää samassa suhteessa. Eli jos vähennetään bensiinin tuotantoa, vähenee myös esimerkiksi dieselin ja kerosiinin tuotanto. Eli tuleeko tästä tarve korvata kerosiinin käyttöä lentoliikenteessä muulla komponentilla suunnilleen samassa suhteessa kuin vähennetään fossiilipolttoaineen käyttöä muualla? Muuten pitäisi kipata käyttämättä jääneitä lopputuotteita johonkin.

Jossain vaiheessa tulee, toki esimerkiksi krakkaamalla saadaan tuotettua kerosiinia muustakin osasta raakaöljyä kuin siitä, joka on suoraa tislattavissa kerosiiniksi. Sitä en muista, saiko jettiä valmistaa tällä hetkellä polymerisoimalla lyhyitä hiilivetyjä, joissain lentopolttoainelaaduissa tämän tekniikan käyttöön liittyi ainakin aiemmin rajoituksia. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin vielä todella kaukana siitä, että kerosiinin kysyntä määrittäisi öljynporauksen määrää, vaikka ST1:n Anttonen asialla joitain vuosia sitten "uhkailikin" hieman.

Muokattu: Joulukuu 14, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Timo Partanen 206]

21 tuntia sitten, Juri Pelkonen kirjoitti:

Sähköntuotannon 90 prosenttisen päästöttömyyden. Tai mitä nyt sitten tuolla "hiilivapaudella" haetkaan.

Katso tuota Tilastokeskuksen paperia. Se on virallinen Suomen tilasto ja siitä käy ilmi, että Suomen sähköntuotannosta siis 93% on fossiilivapaata. Tämä siis ottaa huomioon ne tuotantomuodot, jotka eivät lisää ilmakehän hiilidioksidin määrää. Luulisin, että joissain piireissä ydinvoimaa ei haluttaisi lukea tähän ryhmään, mutta jos hiilivapaus on se tavoite, niin en oikein  ymmärrä millä logiikalla ydinvoima pitäisi jättää sen ulkopuolelle.

[Juri Pelkonen 581]

Entä jos lasketaan mukaan tuotantolaitoksien rakentamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuneet päästöt?

Ikävä särkeä kaunis unelma, mutta ei ole olemassa päästötöntä energiaa. Tuo tilastokeskuksen tilaston kuuluu kategoriaan vale - emävale - tilasto.

[Timo Partanen 206]

14.12.2024 at 21.00, Tatu Koiranen kirjoitti:

Nuohan ovat Suomea koskevia lukuja. Puhuit siitä, että on tärkeä korvata KAIKKI fossiilinen polttoaine muilla konsteilla, joten en tosiaan osannut hahmottaa, että suomen sähköntuotannolla on asiassa joku relevanssi.

No, niin, voihan sitä käyttää vaikka keisarillisen Kiinan vuoden 1321 sähköntuotannon päästölukuja, mutta veikkaisin lähteen antavan melko suurella todennäköisyydellä päästöksi nollan, kun sähköä ei silloin tuotettu lainkaan. Ainoa relevantti tilasto on todellakin Suomen sähkön tuotantoa kuvaava, koska se on ainoa johon meillä tässä maassa on suoranainen vaikutusmahdollisuus.

Mitä sitten tulee laivojen päästövähennyksiin, niin LNG on tuonut jonkin verran alenemaa, mutta e-polttoaineena silloin kysymykseen tulisi ammoniakki, tai ehkä metanoli. Laivojen isot dieselit ovat verrattain kaikikruokaisia ja siten niiden konvertointi esim. ammoniakille ei ole kovin hankalaa. Lentokoneen suihkumoottorin polttoainepohjan muutoksella e-polttoaineeseen on se etu, että sama kalusto kävisi niin logistiikassa, varastoinnissa ja polttoaineen valmistuksen muuttaminen fossiilisesta vetypohjaiseen olisi se suuri muutos. Nestehän on esimerkiksi ilmoittanut, että se lopettaa fossiilisten jalostamisen. 

Millään yksinumeroisilla prosenteilla ei ole juuri muuta kuin tutkimuksellista merkitystä. Oikeasti kaikki fossiilisen käyttö on loputtava ja kaikkien käytttömuotojen tulee siihen osallistua. Lentoliikenne on yksi niistä, joiden päästöille tulee tehdä jotain. Uskon, että e-polttoaineet ovat se, mihin tulevaisuudessa päädytään. 

[Tatu Koiranen 1 693]

1 tunti sitten, Timo Partanen kirjoitti:

No, niin, voihan sitä käyttää vaikka keisarillisen Kiinan vuoden 1321 sähköntuotannon päästölukuja, mutta veikkaisin lähteen antavan melko suurella todennäköisyydellä päästöksi nollan, kun sähköä ei silloin tuotettu lainkaan. Ainoa relevantti tilasto on todellakin Suomen sähkön tuotantoa kuvaava, koska se on ainoa johon meillä tässä maassa on suoranainen vaikutusmahdollisuus.

Mitä sitten tulee laivojen päästövähennyksiin, niin LNG on tuonut jonkin verran alenemaa, mutta e-polttoaineena silloin kysymykseen tulisi ammoniakki, tai ehkä metanoli. Laivojen isot dieselit ovat verrattain kaikikruokaisia ja siten niiden konvertointi esim. ammoniakille ei ole kovin hankalaa. Lentokoneen suihkumoottorin polttoainepohjan muutoksella e-polttoaineeseen on se etu, että sama kalusto kävisi niin logistiikassa, varastoinnissa ja polttoaineen valmistuksen muuttaminen fossiilisesta vetypohjaiseen olisi se suuri muutos. Nestehän on esimerkiksi ilmoittanut, että se lopettaa fossiilisten jalostamisen. 

Millään yksinumeroisilla prosenteilla ei ole juuri muuta kuin tutkimuksellista merkitystä. Oikeasti kaikki fossiilisen käyttö on loputtava ja kaikkien käytttömuotojen tulee siihen osallistua. Lentoliikenne on yksi niistä, joiden päästöille tulee tehdä jotain. Uskon, että e-polttoaineet ovat se, mihin tulevaisuudessa päädytään. 

Selvä. Jotenkin sain tuosta 90 %:n viestistäsi kuvan, että siinä käsiteltiin asiaa laajemmin kuin Suomen näkökulmasta, tästä siis sekaannus. Neste lopettaa fossiilisten jalostamisen pääasiassa siksi, että kate fossiilisten jalostamisessa on matala, koska markkinoilla on kilpailua ja prosessi ei vaadi niin suurta osaamista, etteikö se onnistuisi varsin hyvin melkein keneltä tahansa. Samaan aikaan Neste pyrkii hyötymään kovemmista katteista, joita muilla nestemäisillä polttoaineilla saa tehtyä. Tarvittavat fossiiliset jalosteet on mahdollista jalostaa muualla ja laivata Suomeen.

Suomen kannalta asiaa tarkastellessa ongelmia onkin sitten vähemmän, koska tuo Teron mainitsema ongelma raakaöljyn pumppausmäärän kanssa ei ole tulossa vastaan, vaan kerosiini voitaisiin viimeiseen asti ostaa fossiilisena tuotteena ja vasta sitten, kun kaikki muu laiva-, rautatie- ja maantieliikennepolttoaine alkaa olla muuta kuin fossiilista, olisi järkevää lähteä lisäämään ei-fossiilista komponenttia kerosiiniin. Siis jos toimittaisiin loogisesti, ilman tarvetta viherpesuun tai hyvesignalointiin. Silloin suomalaisilla yrityksillä saattaisi olla myös jotain mahdollisuuksia pärjätä kilpaillulla kansainvälisellä markkinalla, jolla polttoainekulujen osuus edustaa yli kolmannesta liikevaihdosta, kerosiinitonnin maksaessa tällä hetkellä 702 dollaria eli 0,53 eur/litra.

Henkilökohtaisesti olen tosin sitä mieltä, että omaan jalkaam ampuminen ei ole kovinkaan fiksua. Jos ylimääräistä rahaa on ja maailmasta pitäisi saada parempi paikka, se ylimääräinen raha kannattaisi työntää ihan muualle kuin synteettisen lentopolttoaineen valmistamiseen ja käyttämiseen Suomessa. Voitaisiin esimerkiksi lahjoittaa kiinaan yksi uusi atomimiilu, jolloin euroa kohden saadaan vähennettyä fossiilisen polttoaineen päästöjä paljon enemmän, kuin säätämällä synteettisten polttoaineiden kanssa. Toki tämä ei ole realistinen vaihtoehto, koska ennen kaikkea on kuitenkin kyse hyvesignaloinista ja viherpesusta, maksoi mitä maksoi.

12/13/2024 at 08.57, Timo Partanen kirjoitti:

Tuosssahan kuvasit juuri sen mitä järkeä tuossa on. KAIKKKI ja korostan, että ihan kaikki fossiilisen polttoaineen käyttö tulee korvata jollain sellaisella järjestelyllä, mikä ei tuota hiilidioksidia ilmakehään. Jos tuodaan markkinoille sellaisia järjestelmiä, jotka oikeasti poistavat hiilidioksidia ilmakehästä, niin se on toki vielä parempaa. Sähkön  tuotanto on nyt noin  90% hiilivapaata, teollisuus on hyvällä uralla ja liikenteen hiilivapaus edistyy  sähköautojen ja jakeluvelvoitteen myötä. Lentoliikenne on sellainen sektori, jonka hiilivapauden saavuttaminen on hankalaa, kun sähkökoneet eivät mitenkään tule nopeasti tuomaan hiilivapautta ja muista ratkaisuista ei oikeastaan vielä pitkään aikaan nouse maailman pelastajaa. Kansainvälinen suunnitelma kerosiinin korvaamisvelvoitteesta e-kerosiinilla olisi keino lentoliikenteen hiiineutraaliuden saavuttamiseksi melko nopealla aikataululla.

Muokattu: Joulukuu 16, käyttäjä: Tatu Koiranen