"Mersun" kylmäkäynnistys

[Esa Karanko 1 225]

Siperian hyytävän kylmiin talviin tottuneet venäläiset luultavasti antoivat Luftwaffelle idean Messerschmitt BF 109 hävittäjän kylmäkäynnistykseen kovalla pakkasella.

 

Lennon jälkeen lämpimään moottoriöljyyn sekoitettiin bensiiniä. Öljy pysyi pakkasessa notkeana. Kylmän moottorin pystyi käynnistämään. 

 

Oli varmaan jännää, kun moottorin kuumetessa bensiinihöyryt haihtuivat öljystä.

 

Oliko tällainen Kaltstart käytössä Suomessa?

 

Esa

 

PS. Netistä löytämäni Bedienungsvorschrift BF 109 moottorilla DB 605 ei bensiinitemppua mainitse.

[Kari Lumppio 252]

Hei!

Bensalla ohentaisen idea voi olla lähtöisin Kanadastakin:

https://epe.lac-bac.gc.ca/100/200/301/ic/can_digital_collections/sgraham/oildil.htm

Tai sitten kuuluisa venäläinen keksijä Uspatoff?

 

Kari

[Tapio Heinomaa 355]

Messerschmitt BF 109 G-2
Käyttö- ja huolto-ohjeet
(3.1943)

[Armin Zuger 236]

6 tuntia sitten, Kari Lumppio kirjoitti:

Hei!

Bensalla ohentaisen idea voi olla lähtöisin Kanadastakin:

https://epe.lac-bac.gc.ca/100/200/301/ic/can_digital_collections/sgraham/oildil.htm

Tai sitten kuuluisa venäläinen keksijä Uspatoff?

Kari

Saksankielisestä Wikistä löytyy Rechliner Kaltstartverfahren:

Lainaa

Entwickelt wurde das Verfahren, das bei der deutschen Luftwaffe während des Zweiten Weltkrieges zum Einsatz kam, vor dem Krieg in der Erprobungsstelle Rechlin.
(...)
Von der Erprobungsstelle Rechlin wurden hierzu in Versuchsreihen entsprechende Tabellen entwickelt.

Rechlinin julkaisu ("Kaltstartverfahren mittels Schmierstoffverdünnung") huhtikuussa 1939. Voi hyvin olla että idea keksittiin muualla ( US patentti US125257A , Worth Weldon, "Arrangements for conditioning of lubricants in the lubricating system by diluting, e.g. by addition of fuel", anomus laitettu 1937-02-11)

Muokattu: Syyskuu 1, käyttäjä: Armin Zuger
Lisäys

[Sippo Nevalainen 115]

Beaverissa oli mahdollisuus myös bensalla ohentamiseen, mutta ei sitä käytetty koskaan. Maastossa yövyttäessä talvella mekaanikon homma oli laskea öljyt säiliöstä ja lauhduttimesta "jerryyn" ja viedä astia lämpimään huoneeseen ( yleensä se oli korpivartiolla agrikaattikoppi ). Samoiten akut yöksi lämpimään. Aamulla moottori toholla lämpimäksi, akut paikalleen , öljyt säiliöön ja Wasp Junior tulille. Uusi päivä alkoi jälleen :-)

Sippo

[Jukka Nisula 2 235]

Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä numerossa 3/2000 on Hannu Valtosen artikkeli "Kallstart eli moottorin kylmäkäynnistysmenetelmä"

(Samassa lehdessä on numerossa 2/2001 Jaakko Hyvösen artikkeli "Ju 52:n Kaltstart-kylmäkäynnistys".)

Valtonen kirjoittaa, että menetelmä oli käytössä Suomessa Messerschmitteissä pääasiassa vasta sodan jälkeen. Sodan aikana käytettiin pääsääntöisesti moottoreiden lämmityslaitetta. Sodan jälkeen oli pulaa kaikesta, myös moottoreiden lämmityslaitteista ja siksi alettiin käyttää kaltstartia. Rykmenteillä ei ollut myöskään varoja ostaa lentokonehallien lämmityslaitteita ja koneet seisoivat ulkona tai kylmissä halleissa, jopa päivystyskoneet.

Kylmäkäynnistys Ilmavoimissa kiellettiin 25.1.1949 sattuneen kapteeni Uuno Kuivamäen starttionnettomuuden jälkeen onnettomuustutkinnan perusteella. Sitä kritisoitiin voimakkaasti, koska olosuhteet olivat mitä olivat ja rahaa ei ollut lämmitykseen. Lopulta joulukuussa 1949 palattiin takaisin kylmäkäynnistykseen.

Jukka

Muokattu: Syyskuu 2, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäys / korjaus

[Jukka Juutinen 38]

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä menetelmä on alunperin kehitetty todellakin ennemminkin Pohjois-Amerikassa kuin Siperiassa. Viitteitä on luettavissa noissa puskalentäjien muisteloissa. 

[Seppo Kohonen 311]

22 tuntia sitten, Esa Karanko kirjoitti:

Oli varmaan jännää, kun moottorin kuumetessa bensiinihöyryt haihtuivat öljystä.

 

Oliko tällainen Kaltstart käytössä Suomessa?

 

Esa

 

Tuskin paljon sen jännempää, kuin kaasutinmoottorien aikaan autoillakaan. Lyhyessä ajossa ryyppy päällä öljyn sekaan meni aina palamatonta bensiiniä, joka sitten haihtui öljyn lämmetessä. Talvella bensaa saattoi olla öljyn seassa enemmänkin, joka sitten pidemmän ajomatkan aikana haihtui ja aiheutti epäilyjä kasvaneesta öljynkulutuksesta.

Miten lentomoottoreissa on huohotus järjestetty? Autoissa huohotuskaasuja alettiin ohjata imuilman sekaan joskus 60-70 -lukujen taitteessa.

[Raimo Heikkinen 2 474]

2.9.2024 at 07.17, Seppo Kohonen kirjoitti:

Miten lentomoottoreissa on huohotus järjestetty?

 Mersun DB 605 -moottorin "huohotuksista" on selostusta 25.1.1949 starttionnettomuuteen joutuneen MT-497:n pöytäkirjassa.

Liitteet: Kansallisarkisto ja Raimo Heikkinen.

[Jukka Nisula 2 235]

Raimon dokumentissa mainittu MT-487 Porissa kesällä 1947. Kuva: P. Honkanen. (Eino Ritarannan kokoelmat / K. Partonen).

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 474]

Jatketaan MT-497:n kuvalla ja lyhyellä selostuksella onnettomuuden jälkeen.

 

Liitteet: KA.

Muokattu: Syyskuu 7, käyttäjä: Raimo Heikkinen

[Tapio Heinomaa 355]

Bf 109 G varaosat (maaliskuu 1942) ei tunne suppiloita.

[Raimo Heikkinen 2 474]

1.9.2024 at 15.55, Jukka Nisula kirjoitti:

Kylmäkäynnistys Ilmavoimissa kiellettiin 25.1.1949 sattuneen kapteeni Uuno Kuivamäen starttionnettomuuden jälkeen onnettomuustutkinnan perusteella. Sitä kritisoitiin voimakkaasti, koska olosuhteet olivat mitä olivat ja rahaa ei ollut lämmitykseen. Lopulta joulukuussa 1949 palattiin takaisin kylmäkäynnistykseen.

Jukka

Palattiin kylmäkäynnistykseen. Jotain parannuksia tehtiin kuitenkin VL:n muutostyökortin mukaan.

(Mallariväelle: Tämä maaliasia ei liity po. aiheeseen mutta kun se sopivasti on samalla kortilla niin laitan sen todisteeksi, että ns. "DN-väri" oli voimissaan vielä 1950-luvun alkupuolellakin).

Liite: KA.

[Raimo Heikkinen 2 474]

21 tuntia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

Bf 109 G varaosat (maaliskuu 1942) ei tunne suppiloita.

Olikohan "suppilo" vain suomalainen keksintö? Tässä luettelossa (15.8.1944) ei sellaisesta ole mainintaa. Kerron jos löytyy tietoa muissa asiakirjoissa.

Liitteet: KA.

[Ari Oksanen 322]

Suppilot näyttäisivät ennemminkin olevan integroitu laskutelineiden väliseen pohjapeltiin, joten löytyisivät ehkä varmimmin rungon piirustuksista tai IPC:stä.

 

Muokattu: Syyskuu 9, käyttäjä: Ari Oksanen

[Jukka Nisula 2 235]

Tässä vertailun vuoksi Utin MT-452:n suppilo. Hyvin on samanlainen kuin MT-507:ssä. Kuvat: J.Nisula elokuu 2022.

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 235]

Kirjoitin yllä Hannu Valtosta lainaten, että sodan aikana Suomessa pääasiassa käytettiin pakkasilla Mersuissa moottorin lämmityslaitetta. Löysin mekaanikkona sodan aikana olleen sotilasmestari evp. Kalevi Annalan muistelman Suomen Siivet -lehden numerosta 5/1971, jossa on Annalan artikkeli "Mersuja hoitamassa". Skannasin siitä oheisen otteen, jossa kaltstartia käytetään jatkosodan aikana HLeLv 34:n Mersuissa Suomessa.

Suomen Ilmailumuseon kuvassa "Messerschmitt Bf 109 G-2 MT-227 ja vänrikki Mauno Kirjonen, 2/LeLv 34." Suppilo hyvin näkyvissä.

Jukka

 

Muokattu: Syyskuu 9, käyttäjä: Jukka Nisula

[Ari Oksanen 322]

Venäjällä järvestä 2018 nostettu Bf 109, joten suppilot ovat ihan alkuperäinen saksalainen keksintö.

 

 

Muokattu: Syyskuu 9, käyttäjä: Ari Oksanen
selvennys

[Raimo Heikkinen 2 474]

2 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Venäjällä järvestä 2018 nostettu Bf 109, joten suppilot ovat ihan alkuperäinen saksalainen keksintö.

Oikeastaan odotinkin sinulta "lausuntoa" tähän keskusteluun.

[Ari Oksanen 322]

Joo...pitihän tuota "tratti"-juttua vähän enemmän ihan mielenkiinnosta pönkästä. Tuosta ulkopuolelle näkyvästä osasta kun ei voi päätellä, onko se suoraan huohotusputken pää vai onko siinä ko.suppilo välissä. Kuvia on olemassa aika nirkosesti. Jäävät mokomat aina piiloon moottorin taakse. Ja jos moottori on irrotettu, samalla näköjään otetaan pois tuo pelti.

 

 

[Tapio Heinomaa 355]

Faaraon trattipelti

[Ari Oksanen 322]

Hyvä!

Nyt löytyi piirrokset noista peltiosista. Vielä kun jostain putkahtaisi sama varaosakirjan sivu G-mallin koneesta, niin näkisi onko siinä kuvattu huohotinsuppilot tai edes -reijät. Näitä kumpiakaan ei näytä tässä F:n osaluettelossa olevan.

[Tapio Heinomaa 355]

19 tuntia sitten, Ari Oksanen kirjoitti:

Hyvä!

Nyt löytyi piirrokset noista peltiosista. Vielä kun jostain putkahtaisi sama varaosakirjan sivu G-mallin koneesta, niin näkisi onko siinä kuvattu huohotinsuppilot tai edes -reijät. Näitä kumpiakaan ei näytä tässä F:n osaluettelossa olevan.

Vapaan käden käännös:
Gustavin Friedrich osat löytyvät Bf 109 F varaosaluettelossta.

Trattipellit liene yhteisiä.

[Ari Oksanen 322]

Tänään sain Saksanmaalta Bf 109 G:n varaosaluettelon vuodelta 1944, josta oheiset otteet:

Lähde: Luftfahrt-Archiv Hafner

 

Muokattu: Syyskuu 13, käyttäjä: Ari Oksanen
Lisätty lähde

[Esa Karanko 1 225]

On varmaa, että ilmavoimissa harrastettiin 1940 luvulla tulenarkaa toimintaa. Öljyä ohennettiin bensalla. Tulipaloja syttyi.

Jäähdytysnesteen tai öljyn lämmittämistä sähkövastuksella ei taidettu kokeilla?

 

Esa