Neuvostokoneen vakaaja Perniössä?

[Seppo Kohonen 311]

Haaste foorumin historiatietäjille:

Radio Suomen aamuohjelmassa oli tänään (2.10.) juttua Perniön museosta. Jutussa mainittiin, että museon varastossa olisi "sodanaikainen" neuvostoliittolaisen koneen "perävakaaja", joka olisi löytynyt jostain Perniön metsistä. Joko näillä tiedoilla pääsisi koneen jäljille?

EDIT: Sainkin jo vastauksen museolta. Varmistan vielä, voiko vastauksen julkaista täällä.

Muokattu: Lokakuu 2, käyttäjä: Seppo Kohonen

[Seppo Kohonen 311]

Ja tässä vastaus:

Hei

Kiitos yhteydenotosta. Perniön museon kokoelmien seassa on tosiaan lentokoneen osia 2 kpl. Ne eivät kuulu virallisesti omiin kokoelmiimme ja meillä on niistä siksi valitettavan vähän tietoa. Mutta paikallinen kotiseutuyhdistys on aiemmin selvittänyt niiden alkuperää ja on käynyt ilmi, että:

”Perniön Kosken kartanon (Kosken rautatieaseman) läheisyydessä tuhoutunut venäläinen lentokone. Miehistö oli ensin haudattu läheisyyteen sittemmin haudattu muualle. (Salo Kavilannummi kolme vainajaa haudattu tunnistamattomina) Lentopommi jonkun talon portinpylväänä. Lienee Virosta operoineen yksikön 35 LBAB kone (SB), joka oli pommittamassa Riihimäkeä tai Tamperetta. Putosi 14.1.1940 it-osumasta Kosken kulmille.  (Geust: Red Stars 7). ”

Lisäksi tietoa löytyy ilmeisesti "Kosken asemaseutu talvisodan kourissa” -vihkosesta (Yliopistopaino 1995), johon Paavo Heikolan muistiinpanoista on hänen poikansa Jouko Heikola kirjoittanut ja julkaissut autenttista tietoa mm. tammikuun 14-15. päivän tapahtumista 1940.

Toivottavasti näistä tiedoista on apua.

Ystävällisin terveisin,

Salon historiallinen museo
 

[Carl-Fredrik Geust 842]

Seppo,

voisitko vielä pyytää museon väkeä lähettämään kuvia em. osista, sekä tarkistamaan onko niissä mitään valmistusnumeroita tms. SB-koneen valmistusnumero oli 11/81, miehistö v.luutn. Semen Balbuhov (ohj), v.luutn Ivan Tshernov (täh) ja n.jjoht Nikolai Kukushkin; ks. Punailmavoimat talvisodassa -kirja (Red Stars 7 -kirjan päivitetty ja täydennetty versio),

yt. CFG 

[Seppo Kohonen 311]

Laitan viestiä Perniön kotisutuyhdistykselle, koska osat ovat ilmeisesti heidän kokoelmissaan.
https://www.pernio.fi/

[Jukka Nisula 2 235]

2.10.2024 at 13.37, Seppo Kohonen kirjoitti:

Lienee Virosta operoineen yksikön 35 LBAB kone (SB), joka oli pommittamassa Riihimäkeä tai Tamperetta. Putosi 14.1.1940 it-osumasta Kosken kulmille.  (Geust: Red Stars 7). ”

Ystävällisin terveisin,

Salon historiallinen museo
 

Pieni täsmennys Riihimäkeä tai Tamperetta -kohtaan yllä lainatussa tekstissä. Tamperetta pommitettiin 13.1.1940 ja seuraavan kerran 15.1., eli 14. päivä ei ollut kaupungissa pommitusta. Surinaa ja ilmahälytys oli, mutta koneet kääntyivät lumipyryn takia takaisin. Tämä käy ilmi Ilmapuolustusaluekeskus 51:n spk:sta, joka ohessa. Toisena lähteenä: Esko Lammi: Talvisodan Tampere (kirja). Ilmeisesti SB-kone oli pommittamassa Riihimäen seutua silloin? Ainakin Hausjärveä pommitettiin 14.1.1940:

Hausjärven pommituksia

"Hausjärvellä pommitettiin mm. 14.1.1940 Ryttylää, jossa toimi Sakon patruunalataamo.
Lasitehtaan hytti eli tehdashalli sai täysosuman ja tuhoitui täysin.
Vaaran huonekalutehtaan päätyyn rakennetusta tornista onnistuttiin ampumaan it-konekiväärillä
osumia koneeseen, joka räjähti ilmassa Vähikkälän Sauvalan yläpuolella.
Kirkonkylässä ns. Isonkuusen risteyksen kohdalla yksi kone tulitti konekiväärillään hautajaissaattuetta !
Tämä tapaus pääsi lehtien palstoille ulkomailla asti !"
https://www.akiranta.com/www.akirana:com/22283;jsessionid=DB90B9DBA93A3634B040CE5463789D56

Lisäksi Ilmapuolustusaluekeskus 14 (Lahti) spk:ssa on 14.1.1940 maininta, että "Pommitusta Riihimäen länsipuolella". Vihollisen pommikoneita oli runsaasti liikkeellä tuona päivänä Etelä-Suomessa. Riihimäen kauppalaa ei kuitenkaan pommitettu tuona päivänä, vaikka sielläkin oli ilmahälytyksiä pitkin päivää. Koneet lensivät joko yli tai ohi muualle.

Seuraava kysymys: onko tietoa mikä it-yksikkö konetta ampui ja missä, kun se sai osuman?

Edit: Riihimäeltä on lähes sata kilometriä Perniön Koskelle. Löysin kuitenkin seuraavaa tietoa Riihimäen ilmatorjunnasta talvisodassa, lainaus:

Il­ma­puo­lus­tus Rii­hi­mäel­lä

"Strategisen merkityksensä vuoksi Riihimäen kauppalan ilmapuolustus oli suunniteltu hyvin jo ennen sotaa ja Riihimäelle oli sijoitettu ilmatorjuntakalustoa, sekä Ilmapuolustusaluekeskus 12, joka huolehti lähialueen ilmapuolustuksen koordinoinnista. Kauppalaan perustettiin yhdeksän ilmavalvontapistettä, mm. Vuorelanmäelle, VR:n vesitorniin ja Kokinmäkeen.

Riihimäellä toiminut Ilmapuolustusaluekeskus toimi aluksi Kansalaisopiston kellarissa, mutta siirtyi opiston kärsimien pommitusvaurioiden vuoksi 22.1. Eteläiselle koululle. Riihimäen alueen ilmavalvonta-asemien miehistövahvuus oli korkeimmillaan 153, joista lottia oli 135.

Riihimäen ilmatorjunta-aseistus koostui aluksi ilmatorjuntakonekivääreistä sekä 20 mm:n ja 40 mm:n ilmatorjuntatykeistä. Niiden ongelmana oli lyhyt kantama, joka 40 mm:n tykeilläkin oli korkeintaan noin 2,5 kilometriä. Lisäksi aseita oli liian vähän. Neuvostolentäjät joutuivat kuitenkin nostamaan lentokorkeuttaan niiden ulottumattomiin eli noin 3000-6000 metriin. Tämä aiheutti turhautumista riihimäkeläisissä it-miehissä, jotka joutuivat voimattomina katselemaan kauppalan pommitusta. Toisaalta korkealta tehdyt pommitukset olivat myös epätarkkoja. Vain noin viidesosa tiputetuista pommeista osui asemakaava-alueelle suurimman osan päätyessä metsiin ja pelloille.

Joulukuun lopun pommitusten jälkeen kauppalan ilmatorjuntaa vahvistettiin muutaman päivän ajaksi 1. Raskaalla Liikkuvalla Ilmatorjuntapatterilla, jolla oli käytössään 76 mm:n Vickers-tykit. Niiden avulla torjuttiin vuoden viimeisenä päivänä tehty ilmahyökkäys. Vihollisen pommituslaivue kaarsi ilmatorjuntatulen pelästyttämänä takaisin ennen pommien pudottamista.

Riihimäen suojana toimi 6.1. alkaen 22. Raskaan Liikkuvan Ilmatorjuntapatterin II Jaos. Sen aseistuksena oli kaksi Boforsin 76 mm:n raskasta ilmatorjuntakanuunaa m/28-29. Patteri tuhosi Riihimäellä talvisodan aikana kuusi vihollisen konetta ja vaurioitti pahasti ainakin kolmea muuta. Myös kauppalan kevyet it-joukot ainakin vaurioittivat joitakin koneita, mahdollisesti jopa tiputtivat yhden tai useampia.

Raskas patteri oli sijoitettuna Riihimäen eteläpuolelle, sillä viholliskoneet lähestyivät kauppalaa yleensä Hyvinkään suunnasta. Yöhyökkäykset myötäilivät yleensä etelästä tulevaa rataa. Kevyempi ilmatorjunta-aseistus vaihtoasemineen oli ryhmitetty hajautetusti ympäri kauppalaa.

Ilmahälytyksiä annettiin Riihimäellä talvisodan aikana 126 kertaa. Todellisia ilmahyökkäyksiä kauppalaan kohdistui 52 kertaa."

Lähde: https://www.riihimaenkaupunginmuseo.fi/nae-ja-koe/verkkonayttelyt/talvisodan-aika-riihimaella/ilmapuolustus-riihimaella/

Valitettavasti digikansallisarkistossa ei ole Ilmapuolustusaluekeskus 12:n (IPAK 12) sotapäiväkirjaa talvisodan ajalta. Sen sijaan IPAK 51:n spk (Tampere) löytyy.

Alla: Tampereen pommitukset 13. ja 15.1.1940. Ilmapuolustusaluekeskus 51 spk. Lähde: Kansallisarkisto

Jukka

Muokattu: Lokakuu 4, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäyksiä, täsmennyksiä

[Seppo Kohonen 311]

Laitoin viestiä kotiseutuyhdistykselle. Puheenjohtaja koittaa päästä ottamaa osista kuvia lähiaikoina.

[Martti Vieru 0]

Hei vaan!

Syyskuussa 2000 olin työporukan kanssa Teijossa pitämässä liikuntapäivää. Siellä jossain sitten oli vanha makasiini, minne kurkkasin, ja kas, siellähän oli pala lentokonetta. Sen verran olen ilmailusta kiinnostunut, että pystyin päättelemään, että siiven/vakaajan kärki ei ole ainakaan mistään mopocessnasta. Sotakoneesta, kenties?

Soittelin asiasta Suomen Ilmailumuseoon, mistä luvattiin tutkia asiaa. Meni tovi, ja museosta otettiin yhteyttä ja kyseltiin tarkemmin aiheesta. Käytiin sitten parin museomiehen kanssa paikan päällä tutkimassa kappaletta. Aikanaan se päätyi ilmailumuseoon, missä se taitaa tällä hetkelläkin olla.

Liittyykö kenties palanen ketjun alussa mainittuun venäläiseen koneeseen?

Martti Vieru

Turku

 

 

[Tapio Heinomaa 355]

2 tuntia sitten, Martti Vieru kirjoitti:

Hei vaan!

Syyskuussa 2000 olin työporukan kanssa Teijossa pitämässä liikuntapäivää. Siellä jossain sitten oli vanha makasiini, minne kurkkasin, ja kas, siellähän oli pala lentokonetta. Sen verran olen ilmailusta kiinnostunut, että pystyin päättelemään, että siiven/vakaajan kärki ei ole ainakaan mistään mopocessnasta. Sotakoneesta, kenties?

Soittelin asiasta Suomen Ilmailumuseoon, mistä luvattiin tutkia asiaa. Meni tovi, ja museosta otettiin yhteyttä ja kyseltiin tarkemmin aiheesta. Käytiin sitten parin museomiehen kanssa paikan päällä tutkimassa kappaletta. Aikanaan se päätyi ilmailumuseoon, missä se taitaa tällä hetkelläkin olla.

Liittyykö kenties palanen ketjun alussa mainittuun venäläiseen koneeseen?

Martti Vieru

Turku

Palasessa yhteneväisyyttä SB-2:n siivenkärjen muotoon.

[Seppo Kohonen 311]

Sain tähän vastauksen:

"Lentokoneen osat (2 kpl) ovat siis Salon historiallisen museon huomassa ja meillä säilytyksessä. Kävin kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan kanssa yhdessä katsomassa niitä kokoelmatiloissamme ja etsimme niistä mahdollisia sarjanumeroita tai muita vastaavia merkintöjä. Sellaisia niistä ei valitettavasti kuitenkaan löytynyt. Siihen asiaan emme siis saaneet lisää selkoa.

Ystävällisin terveisin,

Salon historiallinen museo"