Finnairin lentäjien työehtosopimusneuvottelut (2024/2025)

[Tatu Koiranen 1 893]

Nyt on laskettu kokonaisansioita ja on huomattu, että maksuun menneet kokonaispalkat ovat nousseet enemmän kuin verrokkialojen palkat viimeisen viiden vuoden aikana, nousua Finnairin liikennelentäjillä on ollut n. 23 %. Tämä pitänee paikkaansa, mutta samaan hengenvetoon pitää ymmärtää, että tässä ei suinkaan ole kyse siitä, että sopimukset olisivat muuttuneet 23 % paremmiksi lentäjille, vaan työmäärä ja erilaiset toteutuneet haittalisät / ylityölisät / vastaavat ovat nostaneet kokonaisnasiota, joka lunnollisesti tulee myös romahtamaan takaisin "normaalille tasolle" ja jopa sen alle (koska ehtoja on huononnettu 2020 alkaen), kun Venäjän ilmatilan kierto päättyy.

Finnairin kokoaikaisten liikennelentäjien ansiot työnteosta (ilman mahdollisia bonuksia) vuonna 2019 olivat n. 122 005 euroa, kun vuonna 2024 ansiot olivat n. 150349 euroa.

Tulevaisuudessa Finnair tuskin tulisi tekemään merkittäviä tasokorotuksia palkkoihin silloin, kun Venäjän ilmatilan kiertäminen loppuu ja lentäjät putoavat kokonaitulokehityksessä paljon verrokkialojen taakse, todennäköisesti silloin nostetaan esiin taulukkokorotukset esimeriksi aikaväliltä 2022-2027 ja sanotaan, että [taulukko]palkat ovat nousseet hirveästi sen jälkeen, kun ehtoja ensin heikennettiin hirveästi ja jo sovittuja palkankorotuksia peruttiin.

Kokonaisuutena näyttää siltä, että tässä on tehty kolme olennaista virhettä:

1) Koronasta ja sodasta liittyvistä heikennyksistä yhtiön eduksi on sovittu ilman ennalta määriteltyjä takarajoja tai ehtoja, eli heikennykset eivät poistu sen perusteella, kun tilanne muuttuu paremmaksi tai normaaliksi, vaan tietyistä eduista/oikeuksista luovuttiin pysyvästi.

2) Kumpikaan osapuoli ei ole ilmeisesti edes yrittänyt ehdottaa neuvotteluratkaisuja, jotka olisivat sidoksissa esimerkiksi Venäjän ilmatilan aukeamiseen tai siihen, että Finnair lentäisi ko. ilmatilan kautta, sillä mitään siihen viittaavaa ei valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksissa ole näkynyt. Ymmärrän itse, että ihan hirveän paljon juuri nykyisiä kokonaisansioita ei välttämättä ole varaa nostaa, mutta en ymmärrä sitä, miksei TES-muutoksista edes yritetä sopia ehdollisesti.

3) Delegoida ei voida. Esimerkiksi Bangkokin basen (Qantasin lentoja varten) avaamisen estää se, että kukaan muu kuin lentäjä-management-hahmo ei sitä voi tehdä ja heillä on nyt niin kiire taas työtaistelun takia, kun pitää ensin olla päivä toimistolla ja sitten lähteä yöksi lentämään. Sopimushan tästä on tehty jo viime vuonna Finskin ja SLL:n välillä. Miettikää, mitä olisi saatu aikaan, jos olisi käytetty vaikka sata tonnia kuussa viime keväästä lähtien TES-neuvotteluun ja otettu neuvottelemaan ratkaisukeskeisiä ihmisiä, jotka sen osaavat? Aika pieni kustannus verrattuna nykyisiin tappioihin. Toki mistään rahankäytöstä ei ole apua, jos johtajat eivät pysty omasta tärkeydestään ja itse tekemisestään luopumaan.

Samaan aikaan Emirates on aloittanut aktiivisen rekrytointikampajan Suomessa ja koittaa houkutella käytännössä Finnairin lentäjiä lentämään A350:ta. Nettopalkka on luonnollisesti parempi, noin kaksinkertainen, vaikka itselle tulee väkisin mieleen, että niinköhän moni Finnairin työtahtiin sopeutunut vielä sopeutuu Emiratesin työmääriin, jossa esimerkiksi vuosittainen 900h blokkiaikaraja ei kulu leparilla vietetyistä minuuteista lainkaan.

Muokattu: Maaliskuu 1, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tatu Koiranen 1 893]

SLL on lähettänyt selvityspyynnön valtakunnansovittelijalle, joka liiton mielestä toimii vastoin lain henkeä:

Lentäjiä edustava Suomen liikennelentäjäliitto SLL lähetti torstaina valtakunnansovittelijalle selvityspyynnön siitä, miksi SLL:n ja työnantajapuolen Paltan välistä sovittelua yhä jatketaan. SLL toteaa selvityspyynnössään, että marraskuusta alkaen tapaamiskertoja sovittelijan johdolla on järjestetty yhteensä 42. Ammattiliitto on hylännyt kaikki kolme sovintoehdotusta. SLL:n mukaan lain esitöissä puhutaan erikseen sovittelun keskeyttämisestä tilanteessa, jossa riitapuolten vaatimukset eivät ole suurten näkemyserojen vuoksi soviteltavissa yhteen.

Perjantaina kello 14.30 antamassaan vastauksessa valtakunnansovittelija Anu Sajavaara ja sovittelija Nina Pärssinen sanovat, että lain mukaan sovittelun keskeyttäminen on ”täysin sovittelijan harkinnassa”.

Ei sinänsä liene tarpeen muistuttaa, että ihan vaan sattumalta ex-Paltalainen Sajavaara on saanut talostaan virkatyönä aikaan jo kolme työnantajaleirin etuja niin hyvin valvovaa sovintoehdotusta, että nämä olisivat hyväksyneet ne mutinoitta. Ehdotukset ovat olleet liikennelentäjien kannalta katastrofaalisen huonoja. En todellakaan ymmärrä, miksi Sajavaara ryhtyi alunperinkään sekaantumaan asiaan, jossa hän on totaalisen jäävi yleisen oikeuskäsityksen kannalta (ei välttämättä jäävi lainsäädännöllisesti), siirryttyään nykyiseen tehtäväänsä suoraa johtajan paikalta Paltasta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000011071393.html

Muokattu: Maaliskuu 3, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tatu Koiranen 1 893]

Aihetta sivuten, vaikka lentäjille ei juuri nyt riitä rahaa kohtuuttomiin vaatimuksiin, samaan aikaan Finnairin: hallitus esittää maltillista muutosta johtajien palkitsemiseen:

Hallitus ehdottaa yhtiökokouksen käsiteltäväksi yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan, joka on edellisen kerran käsitelty 17.3.2021 pidetyssä yhtiökokouksessa. Palkitsemispolitiikkaa on muutettu nostamalla toimitusjohtajan muuttuvien palkanosien enimmäismäärä 120 prosentista 200 prosenttiin vuosittaisesta peruspalkasta. Lisäksi politiikassa esitetään toimitusjohtajan sijaisen palkitsemista koskevat periaatteet. Palkitsemispolitiikkaa koskeva yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava.

Kyllä näin suuren vahingon aiheuttamisesta osakkeenomistajille pitääkin vähän palkita, eikä vanha skaala olisi riittänyt. Oheinen taulukko näyttää aika selvästi, kenellä ne tulot oavt nousseet ja kenellä eivät.

Muokattu: Maaliskuu 3, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Tatu Koiranen 1 893]

Ei varsinaisesti työtaisteluasia, mutta selkeä linkki siihen kuitenkin, koska tätä ei olisi Finnairin lennolla sattunut ainakaan tällä koneyksilöllä, jos yhtiön toiminta ei olisi johtanut työtaisteluun. Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt lukuisissa eri kanavissa kuvia Finnairin lennosta kutsulla FIN7RC (AY868), joka yritti lähtöä jäisellä siivellä 10.2.2025. Vasta kun matkustajana ollut [väitetysti lentäjä] puuttui asiaan, kone teki käännöksen ympäri ja rullasi pesupaikalle. Kyseessä on DAT LT:n operoima lento Airbus A320-232 -lentokoneella OY-JRS, jonka Finnair on ostanut käyttöönsä lentäjien työtaistelun murtamiseksi. Näyttää siltä, ettei turvallisuus ole tärkeimpiä kriteereitä operoinnissa, tai sitten DAT:lla ei yksinkertaisesti vain osata asioita, vaikka yhtiöllä onkin IOSA-hyväksyntä.

Kuvasta voi päätellä, että pesua ei oltu suunniteltu, koska jos kone pestään, se pestään sileänä - mutta kuvassa etureunasolakot ovat lentoonlähtöasennossa. Myöskään rullausreitti ei tue sitä ajatusta, että pesu oli suunniteltu. Sääolosuhteet kentällä ovat olleet melko tyypilliset ns. active frost -ilmiön kannalta. Vaikka tuulta onkin ollut jonkin verran, lämpötilan ja kastepisteen ero on ollut vain 2 astetta. Kun samaan aikaan vallitsee pilvetön sää, siipi säteilee infrapunasäteilyä avaruuteen niin paljon, että sen pintalämpötila laskee ulkoilman lämpötilaa kylmemmäksi ja saavuttaa kastepisteen (-4 astetta ko. päivän olosuhteissa), jolloin siihen alkaa tiivistyä kosteutta. Ensimmäisenä jäähtyvät ne alueet, joissa rakenne on kevyt ja/tai joiden lämmönjohtokyky on huono. Tilannetta voi edesauttaa/pahentaa kärkitankin alueella myös mahdollinen kylmä polttoaine. Itselläni ei ole lainkaan kokemusta A320:lla kylmissä olosuhteissa operoinnista (lennän A321:ta, jossa on erilainen polttoainejärjestelmä/tankkiratkaisu siivessä ilman ulompaa siipitankkia), joten en osaa itse tarkemmin arvioida, miten herkkä kärkitankki on esimerkiksi läpitankkauksen tai kylmän polttoaineen tankkauksen yhteydessä keräämään jäätä, mutta kuvan perusteella vaikuttaisi kyllä siltä, että kyseessä on läpitankkaus tai ainakin ylimääräistä polttoainetta on raahattu mukana Ruotsiin (hyvä varakenttä oli lähellä saatavilla, hyvällä sääennusteella).

A320:n polttoainejärjestelmä toimii lyhyesti ja hieman oikoen siten, että ensin käytetään mahdollisten lisä- ja keskitankkien polttoaine, sitten polttoainetta kulutetaan siipien sisemmistä tankeista. Aikanaan, kun jomman kumman siiven sisemmän tankin jäljellä oleva määrä laskee n. 750 kiloon, avautuvat siipien ulomman ja sisemmän tankin väliset venttiilit, jotka päästävät ulompien tankkien polttoaineen sisempiin tankkeihin. Kun tämä tapahtuu, polttoainetta on jäljellä yhteensä vajaa 3000 kg (sisemmät tankit 2x750 kg + ulommista tankeista n. 2x700 kg).

Jos lento laskeutuu siten, että ulommat tankit eivät ole tyhjentyneet sisempiin tankkeihin, ne eivät tyhjenny sinne maassakaan. Kun konetta tankataan, siipiin menevä polttoaine kulkee aina ulompien tankkien kautta sisempään tankkiin, eli ulompi tankki täyttyy aina ensin ja sen jälkeen polttoaine, joka ei ulompaan mahdu, valuu sen ohi sisempään. Tämän vuoksi ulompien tankkien polttoaine kyllä lämpenee jos koneeseen tankataan lämpimämpää polttoainetta kuin mitä ulommassa tankissa on, mutta jää silti kylmemmäksi kuin mitä tankatun polttoaineen lämpötila tankkausletkussa oli.

Kone oli saapunut Göteborgiin 19.50 UTC ja lähti liikkeelle uudestaan noin tuntia myöhemmin.

METAR ESGG 102050Z 07008KT CAVOK M02/M04 Q1040=
METAR ESGG 102020Z 07007KT CAVOK M02/M04 Q1040=
METAR ESGG 101950Z 07007KT CAVOK M02/M04 Q1040=

Selvyyden vuoksi todettakoon, että ohut huurre ei sinänsä ole vaarallinen asia siivissä, mutta sallittu se ei ole. Tutkimustiedon valossa esimerkiksi tyypin IV ns. anti-icing neste aiheuttaa suuremman haitan nostovoiman kannalta, kuin ohut huurre (ks. linkistä figure 24), mutta koska huurteen paksuuden luotettava arviointi ei käytännön operoinnissa onnistu, on siksi ns. clean wing concept (tai clean aircraft concept) ehdoton vaatimus, ellei muuta ole erikseen hyväksytty (esimerksi A320:ssa sallitaan tietty määrä huurretta rungossa, sekä siiven alapinnoilla tietyillä alueilla).

Slattien alueen huurre kärkitankin ulkopuolisella alueella voi oikeastikin olla syntynyt sen jälkeen, kun kone on kierretty, mutta tuohon siivenkärkitankin alueella olevan huurteen myöhäiseen ilmestymiseen en usko. Kärkitankki lienee syynä sillekin, että tuo uloin slat (5) on niin paljon tymäkämmässä huurteessa, kuin slatit 3 ja 4.

Matkustajan ottama kuva siivestä

Lennon rullausreitti. Kuvakaappauksen hetkellä kone on juuri saapunut jäänpoistopaikalle. Vauhtia on haettu rullaustien K kautta:

Ei muuta kun turvallisia lentoja keltaviherpunavalkoisin siivin, vielä ole onneksi tuollaista omalle kohdalle osunut operaattoriksi.

Muokattu: maanantai klo 02:13, käyttäjä: Tatu Koiranen
Lisätty tapahtuman päivämäärä ja A320 polttoainejärjestelmän kuvausta

[Toni Kannusmäki 8]

Kaveri oli a350 periksenä viime torstaina lentäneelle lennolle johonkin Japanin kentistä, olikohan Naritaan. Noh, paluulento olikin sitten peruttu osana työtaistelutoimia ja nyt on kuulemma jumissa torstaihin asti Tokiossa.

Yksi menolennon lentäjistä oli kuulemma heti viikonloppuna tiedon saatuaan lähtenyt omalla rahalla KLM:llä takaisin Suomeen. 😆😆

[Tatu Koiranen 1 893]

Helsingin itsepalvelubagdropissa kiersi eilen huhu, jonka mukaan Finnair olisi palauttamassa ID-liput käyttöön noin viikon kuluttua. Viereisellä automaatilla ollut vanhempi herra tiesi kertoa lähes varmana tietona, että mm. United ja Turkish olisivat olleet laittamassa Finnairia katkolle, jos ID-liput eivät pikkuhiljaa palaudu heidän työntekijöittensä käyttöön.

Mitäkö ihmettä minä sitten itsepalvelutiskillä tein? No en jaksanut jonottaa (ja ei ole platinaa).

Muokattu: maanantai klo 16:28, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Harri Mattila 135]

Eipä jää huhuksi, ID-etu palautuu ensi viikolla. https://www.hs.fi/talous/art-2000011089002.html

 

[Tatu Koiranen 1 893]

Yhtiön johto on nyt omien bonuksiensa lomassa tai kenties nimenomaan niistä johtuen syvästi huolissaan siitä, että työtaistelun takia (jota työnantaja nimittää lakkoiluksi) joku nuori lentäjä on kuulemma irtisanoutunut toisesta yhtiöstä, muuttanut takaisin Suomeen ja on nyt tyhjän päällä. Tunteikkaassa viestissä unohtuu vain sellainen pieni yksityiskohta, että nuoren lentäjän töiden aloituksen viivästys johtuu puhtaasti muutosneuvotteluista, jotka Finnair on käynnistänyt ja jotka eivät ole Finnarin mukaan työtaistelutoimenpide. Toinen seikka, joka siinä unohtuu, on se, että nimenomaan Finnair ihan omaa kusipäisyyttään ja alalla olevaa työvoiman ylitarjontaa hyväksikäyttäen palkkaa lentäjät vasta, kun linjakoulutus alkaa, eli töihin perehdyttäminen tehdään omalla ajalla ja omalla riskillä: työsopimus allekirjoitetaan käytännössä vasta ensimmäisen matkustajalennon jälkeen postyymisti. Tämä ei varmasti ole mikään vahinko, vaan laskemoitu tapa, jota voidaan Suomessa käytettää käytännössä aina, koska lentäjiä on jonoksi asti hakemassa töitä.

Normaaleissa lentoyhtiöissä palkanmaksu alkaa siitä, kun työhön perehdytys alkaa. En tiedä juuri muita työpaikkoja Suomesta, joissa perehdytys tehdään pääasiassa työsuhteen ulkopuolella palkatta.

Finnair jatkaa myös valehtelua siitä, ettei yleistä linjaa voisi ylittää, kun Finnair on Paltan jäsen. Tämähän pitää paikkaansa vain hyvin kapearajaisesti ja teknisesti, sillä vaikka suorat palkankorotukset taulukkopalkkoihin eivät Paltan puolesta voisikaan ylittää yleistä linjaa, Palta tai yleinen linja eivät kumpikaan millään tavalla estä sopimusta muista työehtojen muutoksista, jotka tosiasiassa nostavat ansioita. Viestinnässä unohtuu sattumalta sen tosiasian esille tuominen, että kun satamissa, tieliikenteessä ja kaupassa on tänä talvena noudatettu yleistä linjaa, ei näillä toimialoilla toisaalta myöskään heikennetty työehtoja koronan takia 5 vuotta sitten. Ratkaisuja kyllä löytyy, jos halua on, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että Finnair pyrkii vain löytämään tekosyitä.

Finnair saattaisi päästä eteenpäin tavoitteissaan ja työehtosopimuksen solmimisessa, kun se lopettaisi naurettavat muutosneuvottelut kaukoliikennelentäjien kohdalla tilanteessa, jossa se ei pysty edes päästämään osa-aikaiselle sopimukselle siihen haluavia lentäjiä. Firman olisi nyt aika osoittaa vihdoin edes piirun verran suoraselkäisyyttä, laittaa faktat ja sadut erilleen ja keskustella asiasta sen sijaan, että yritettäisiin psykologisen työkalupakin avulla vedota tunteisiin. Toiminta on viimeiset pari vuosikymmentä ollut niin härskiä ja yksilön kunnioittamisen polkemista, ettei se nyt näiden neuvottelujen aikana muuksi muutu. Uskottavuuden saa takaisin teoilla, ei kauniilla sanoilla. Potentiaalia yrityksessä on edelleen olemassa, mutta kvartaalitalouden optimoinnista pitäisi palata optimoimaan asioita vuosikymmenten aikajänteelle siten, että koko yrityksellä on hyvä olla: johdolla, työntekijöillä ja mielellään vielä yritykseen rahaa tuovilla asiakkaillakin. Tämä ei tarkoita omistajien edun unohtamista, sillä vaikka osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena jo lain mukaankin onkin tuottaa voittoa osakkeenomistajille, ei se tarkoita, että lyhyen tähtäimen voittoja pitäisi yrittää maksimoida kokonaiskannattavuuden kustannuksella esimerkiksi 50 vuoden aikajänteellä, vaikka johdon omat bonusohjelmat kovin lyhytjänteisiä ovatkin.

Siitä ei muuten ole kuin vuosi, kun Finnair purki tekemiään sopimuksia oman edun tavoittelun nimissä. Ihan niin huono muisti tuskin lentäjilläkään on, että tämä olisi jo unohtunut ja katsottaisiin vain hymyssä suin eteenpäin, kun perse on edelleen ruvella sen kairaamisesta...

Muokattu: maanantai klo 20:15, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Harri Mattila 135]

Tämän päivän Iltalehti kertoo, kuinka Palvelualojen työnantajat, Palta on,laskenut paljonko viimeksi hylätyn esityksen mukaan Finnairin lentäjät saisivat keskimäärin  12406 euron palkankorotuksen kolmessa vuodessa. Tämä tekee heidän mukaansa kuukausipalkkaan kolmessa vuodessa 985 euroa.

Mistäs minä, tai kukaan muukaan eri lehtiä/nettijulkaisuja lukeva tietää, mikä on totta ja mikä tarua. Mutta kuvaavaa on, ettei Suomen Liikennelentäjien liiton puheenjohtaja Vesa Uuseltoa tavoitettu, eikä hän vastannut soittopyyntöön. Toki, voihan hän olla lentämässä tms.

Itse kukin voi lukea jutun halutessaan: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d86ff659-3f2e-4fd8-84cf-7100b71f1004

[Pauli Halme 45]

1 tunti sitten, Harri Mattila kirjoitti:

Mistäs minä, tai kukaan muukaan eri lehtiä/nettijulkaisuja lukeva tietää, mikä on totta ja mikä tarua.

Niinhän se on. Tässäkin ketjussa esitetään omia mielipiteitä "koko totuutena".

[Ilkka Mannikainen 777]

Miksiköhän Uuspellon pitäisi käydä mitään keskustelua työriidasta missään mediassa ?

Hän käsittääkseni on jäsenistölle jonkinlaisessa viestintävastuussa asioista eikä lentäjien (eikä oikein kenenkään muunkaan) palkatkaan voi kiinnostaa kuin asianomaisia eli lentäjiä ja työnantajaa.

Kovasti se tässä maassa kummastuttaa miksi muiden palkka-asiat kiinnostaa aina vaan.

[Harri Mattila 135]

@Ilkka, eikös palkkaus ole yksi kipupiste tässä Finnairin kiistassa? Ainakin niin olen ymmärtänyt Tatun jatkuvasta viestittelystä. 

[Pauli Halme 45]

Palkkaus on kaiketi varsin keskeinen asia, mutta periaatteellisella tasolla tekstikohdat, joihin ei vuosien varrellakaan ole saatu ratkaisua ovat iso kivi kengässä.

[Mikko Kartano 157]

5 tuntia sitten, Ilkka Mannikainen kirjoitti:

Kovasti se tässä maassa kummastuttaa miksi muiden palkka-asiat kiinnostaa aina vaan.

Eikä pelkästään palkka-asiat, vaan yleensäkin muiden asiat. Kun HS uutisoi eilen, että Finnair palauttaa id-liput henkilökunnalleen, niin ensimmäinen yleisökommentti oli, että "onhan tämä etu varmasti verotettu?" 

Ja onhan Tatukin tässä ketjussa varmaan aktiivisin kirjoittaja, vaikka ainakaan Facebookin mukaan Tatu ei työskentele Finnairilla lentäjänä eli nämä tes-neuvottelut ja niiden kipukohdat eivät häntä edes koske...

[Ilkka Mannikainen 777]

1 tunti sitten, Mikko Kartano kirjoitti:

Eikä pelkästään palkka-asiat, vaan yleensäkin muiden asiat. Kun HS uutisoi eilen, että Finnair palauttaa id-liput henkilökunnalleen, niin ensimmäinen yleisökommentti oli, että "onhan tämä etu varmasti verotettu?" .

Juuri tuollainen kertoo surullista kieltään tästä maasta miten voi olla niin paljon katkeruutta esimerkiksi muiden työsuhde-eduista. Ilmankos kynnetään ja kynnetään pitkään.

Tatultahan on tullut asiallista tekstiä. Lähinnä kummastelin miten mediassa pitää käydä työtaisteluvääntöä ja esittää propagandana oman puolen laskelmia milloin mistäkin vaikutuksesta vaikkei se kosketa kun ko. lentäjiä sekä palkan maksajaa.

Muillehan se ei kuulu millään muotoa mitä kukakin tienaa työllään eikä muiden työsuhteet vaikuta omaan elämään. Tai ainakaan ei pitäisi vaikuttaa. Suomessa vaan tuntuu vaikuttavan ja haittaavan kovasti.

Muokattu: 20 tuntia sitten, käyttäjä: Ilkka Mannikainen

[Tatu Koiranen 1 893]

3 tuntia sitten, Mikko Kartano kirjoitti:

Ja onhan Tatukin tässä ketjussa varmaan aktiivisin kirjoittaja, vaikka ainakaan Facebookin mukaan Tatu ei työskentele Finnairilla lentäjänä eli nämä tes-neuvottelut ja niiden kipukohdat eivät häntä edes koske...

En tosiaan ole lentänyt työkseni Finnair-konsernissa sitten vuoden 2021 ja Finnair Oyj:ssa en koskaan, vaikka olinkin vuosia Finnair Oyj:ta koskevan TESn piirissä.

Koska johdon toiminta aiheuttaa minulle yhtiön omistajana haittaa, seuraan kuitenkin tilannetta aktiivisesti. Myös se lisää kiinnostusta asiaan, että tunnen n. 200 lentäjää, joihin tämä vaikuttaa Finnairilla. Katson, että asiassa olisi ollut mahdollista päästä paljon parempaan lopputulokseen ilman mitään valtakunnansovittelijoita, jos asioista olisi rehdisti keskusteltu jo vuosi sitten, mutta johdon piti päästä taas näyttämään, kuka on herra talossa ja kenen pitää kumartaa, sen sijaan, että olisi pyritty keskustelemaan tai neuvottelemaan.

 

2 tuntia sitten, Ilkka Mannikainen kirjoitti:

Muillehan se ei kuulu millään muotoa mitä kukakin tienaa työllään eikä muiden työsuhteet vaikuta omaan elämään. Tai ainakaan ei pitäisi vaikuttaa. Suomessa vaan tuntuu vaikuttavan ja haittaavan kovasti.

Siitä tulee kuitenkin hyvä mieli, jos tietää, että kaverit saa kohtuullisen korvauksen työntekoon käytetystä ajasta ja tokihan laajemmassa kuvassa työmarkkina on melko kansainvälinen ja se on alan yleiselle palkkatasolle hyväksi, jos palkkoja ei päästä polkemaan joissain firmoissa liikaa, jokuhan saattaa alkaa pian kuvitella, että Finnairin kaltainen korvaustaso* on normaali alalla. Suurin yksittäinen seurannaisvaikutus Finnairin palkoilla on varmasti siihen, millaista palkkaa Norralla viitsitään maksaa. Firman johto tietysti vuodattaa krotiilin kyyneleitä minkä kerkeää kun nuorilla perämiehillä on asiat niin huonosti, mutta itsehän he ovat johdossa päättäneet, ettei perehdytyksestä tässä talossa makseta senttiäkään palkkaa.

* kuten todettu jo aiemmin, juuri nyt kun venäjän ilmatilaa kierretään, rahaa tulee normaalia enemmän työmäärästä/pitkistä vuoroista johtuen kaukoliikenteessä, mutta nykyinen kokonaisansio ei edusta millään tavalla sitä, mitä tällä hetkellä voimassa olevilla työehdoilla saisi palkkaa normaalien maailmanpoliittisten olosuhteiden vallitessa.

Muokattu: 18 tuntia sitten, käyttäjä: Tatu Koiranen