LeLv 32 kesällä 1942

[Andrey Korytov aka Dikov 0]

Hei,

Ilmeisesti kaikki tunnetuimmat lähteet (Keskinen ym.) eivät anna yksityiskohtaista tietoa LeLv 32:n toiminnasta kesällä 1942. Samoin lentolaivueen Spk puuttuu netistä. Ymmärtääkseni yksikön Hurricanes suoritti Helsingin ilmapuolustustehtäviä heinä-elokuussa (ja luultavasti Fiats 2/LeLv 26). Mutta ei yksityiskohtia.

Oletko törmännyt johonkin muuhun? Onko mahdollista, että he tekivät yösieppauslentoja lähellä Helsinkiä ja Kotkaa elokuussa?

Venäläiset lennon jälkeiset raportit Kotkan sataman yöpommi-iskuista elokuun puolivälissä mainitsevat yöhävittäjien hyökkäykset tuntemattomilla lentokoneilla yövalonheittimillä.

Varmasti he eivät olleet saksalaisia, joten on mahdollista, että se voi olla HC: tä.

Sitä paitsi päiväsaikaan tiedustelukoneita oli yritetty takaa Suomenlahden yli aikoina, jolloin LeLv 24 tyypit eivät nousseet Römpotista.

[Jukka Nisula 2 235]

6 tuntia sitten, Andrey Korytov aka Dikov kirjoitti:

Hei,

Ilmeisesti kaikki tunnetuimmat lähteet (Keskinen ym.) eivät anna yksityiskohtaista tietoa LeLv 32:n toiminnasta kesällä 1942. Samoin lentolaivueen Spk puuttuu netistä. Ymmärtääkseni yksikön Hurricanes suoritti Helsingin ilmapuolustustehtäviä heinä-elokuussa (ja luultavasti Fiats 2/LeLv 26). Mutta ei yksityiskohtia.

 

Lentolaivue 32:n sotapäiväkirja ei puutu netistä, vaan löytyy kyllä Kansallisarkiston digitoiduista sotapäiväkirjoista:

https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6289208830&aineistoId=2386401087

Jukka

[Andrey Korytov aka Dikov 0]

Olen lukenut kaikki lentolaivueiden spk:t, jotka ovat saatavilla verkossa SA. Kuten saatat nähdä, valitettavasti Spk17928 ei sisällä tietoa Osasto Kalajan HC-lentokoneiden toiminnasta vuodesta 1941 lähtien (vain CU), samoin kuin 2/LeLv 26:sta on mahdotonta löytää mitään. Jos en ole väärässä, HC-koneet siirrettiin sinne kesällä 1942. Sama tilanne LeLv 26:n kanssa - löytyy esikunnan spk ja 3/LeLv 26 spk, mutta ei sen enempää.

[Jukka Nisula 2 235]

Okei, tämä on tiedossa, että osa lentolaivueiden ja niiden lentueiden sotapäiväkirjoista puuttuu arkistoista.

Hieman lisätietoja kuitenkin koskien tätä aihetta. Kirjoitin Ilmailumuseoyhdistys ry:n Feeniks-lehden numeroon 3/2023 henkilöhistorian taitolentäjä Paavo Aikalasta. Tässä ote tekstistäni:

"Ylikersantti Paavo Aikala sai siirron Lentorykmentti 3:een kuuluneesta LeLv 32:sta saman rykmentin LeLv 26:een 2.7.1942. LeLv 26:n 2. lentue siirtyi Malmille 15.7. päivystykseen, lentueen tehtävänä oli Helsingin suojaaminen. Lentueeseen kuului Fiat G.50 -hävittäjien lisäksi muutama Hurricane. Ne oli luovutettu LeLv 32:sta 2. lentueelle 24.6. Malmillakin Hurricanien käyttöä rajoitti edelleen paha varaosapula. Aikala ilmoittautui laivueeseen 4.7. tuoden mukanaan Malmille Kuorevedeltä edellisenä kesänä Hollolassa laskussa rikkoutuneen ja peruskorjauksessa vuoden olleen kangassiipisen HC-455:n. Näin Aikala pääsi Curtissien jälkeen jälleen tutumman Hurricanen ohjaimiin. Tämä koitui valitettavasti hänen kohtalokseen 30.7.1942."

Pieniä mainintoja 2/LeLv 26:n toiminnasta on merkitty Carl-Erik Bruunin kirjaan "Hävittäjälentolaivue 26."

4.7.1942 saapui Malmille HC-455:lla ylik Aikala ja kaksi apumekaanikkoa.

11.7.1942 ylik Lauri Jutila ilmoittautui Malmille.

15.7.1942 2. lentue Malmille. Hämäläinen päällikkönä.

30.7.1942 kuoli ylik. Paavo Aikala HC-455:llä Malmilla, kun vasemman tason kangas repesi kahden kaaren välistä ja kone tuli maahan Malmin kentälle. Tuolloin Hämäläinen oli lähtenyt lomille ja Bruun oli päällikkönä. HC:n lento oli radiokokeilu. Desanttikoneen takaa-ajoa varten oli HC:hen asennettu maavoimien radio.Tällä vastaanottimella piti ohjata Aikala viholliskoneen perään sen jälkeen, kun se oli pudottanut desantit. Jne...

8.11.1942 pommitti yksinäinen Pe-2 Helsinkiä. Yksi pommi putosi elokuvateatteri Tivolin eteen. Yleisö oli juuri ajettu ulos ja pommi putosi väen joukkoon. Kuolleita 28 ja loukkaantuneita 90. Illalla ilmoitettiin Kiviselle, että PLH:n radio mastoineen Santahaminassa on nyt käytettävissä. Sitä Kivinen oli tähän asti anonut turhaan, ja koneiden ohjaus ei onnistunut Malmilta. Laivueen HC-koneita käytettiin torjunnassa, mutta PE-2 oli nopeampi suorassa liussa.

Jukka Piipposen kirjassa "Lauri Hämäläinen - Lentäjän tarina" kerrotaan sivuilla 170-185 Hurricane-lennoista Malmilla kesällä 1942. Syksyllä 1942 HC-kalustolla kokeiltiin yötorjuntaa tuloksetta. Valonheitinyksiköiden valonheittimet eivät löytäneet viholliskoneita yön pimeydessä kokeneen henkilöstön puuttuessa. Merkille pantavaa kuitenkin on, että kun HC:t nousivat torjuntaan, niin venäläiset pommikoneet kääntyivät takaisin. Ilmeisesti niistä varoitettiin desanttien tms. toimesta maasta. Tai sitten se oli sattumaa.

Tuo edellä kirjassa mainittu HC-yölentotoiminta tapahtui kirjan mukaan Malmilla ja Helsinkiä vastaan tulevia pommikoneita vastaan. Kirjassa ei mainita mitään Kotkan seudusta. Hurricaneissa ei mainita myöskään käytetyn valonheittimiä, vaan etsintäapuna käytettiin ilmatorjunnan valonheittimiä maasta käsin.

Edit: Pentti Manninen on kirjoittanut artikkelisarjan yöhävittäjätoiminnasta Suomessa Suomen Ilmailuhistorialliseen lehteen, numerosta 4/2002 alkaen.

Artikkelin ensimmäisessä osassa on mainittu, että "Kevättalvella ja kesällä 1942 ei ollut välitöntä tarvetta yöhävittäjätoiminnalle. Mutta syksyllä öiden pimetessä asia tuli taas esille. Lentolaivue 24:n komentaja evl. Magnusson lähestyi kirjelmällään yöhävittäjäaiheesta Ilmavoimien esikuntaa. Magnusson oli kesällä 1942 keskustellut yöhävittäjätoiminnasta It.Piiri 5.n komentajan majuri Salosen kanssa."

Tämä ei kuitenkaan johtanut mihinkään käytännön toimenpiteisiin eikä toiminnan aloittamiseen. Keskustelujen aiheisiin kuului yhteistoiminta it:n sekä valonheittimien kanssa, viestiverkosto, konetyypit ja koulutus.

Vasta keväällä 1943 alkoivat konkreettiset toimenpiteet maasta johdetun yöhävittäjätoiminnan aloittamiselle, kun Saksaan lähetettiin ensimmäinen delegaatio (ilmatorjunnan henkilöstöä) kapteeni Aake Pesosen johdolla, joka sai tutkakoulutuksen.

Jukka

Muokattu: maanantai klo 10:54, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäys

[Jukka Raunio 515]

Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden numerosta 1/2003 alkaa kuusiosainen juttu "Lentolaivue 32:n vaiheita 1940-1942".

[Jukka Nisula 2 235]

4 tuntia sitten, Jukka Raunio kirjoitti:

Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden numerosta 1/2003 alkaa kuusiosainen juttu "Lentolaivue 32:n vaiheita 1940-1942".

TK-mies Sulo Kolkan vuonna 1943 kirjoittamassa artikkelisarjassa vuoden 1942 tapahtumia käsitellään sarjan kahdessa viimeisessä osassa SIHL -lehdessä numeroissa 1 ja 2/2004.

Ei mitään mainintoja Lentolaivue 32:n mahdollisista kesällä 1942 tehdyistä torjuntalennoista Kotkan tai Helsingin seuduille. Vain kevättalvella 1942 oli LeLv 32 mukana Suulajärveltä käsin taisteluissa Suomenlahdella Suursaaren valtauksen yhteydessä. Laivue siirtyi Nurmoilaan toukokuussa 1942 toiminnan pääpainopisteen ollessa jatkossa Aunuksen Karjalassa. Hurricaneja ei ole mainittu v.1942.

Jäljellä ja kunnossa olleet LeLv 32:n Hurricanet luovutettiin kaikki 2/LeLv 26:lle kesän 1942 aikana. Tämän tarkistin muista lähteistä.

Jukka

Muokattu: maanantai klo 16:09, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 235]

Sain Matti Saloselta 2/LeLv 26:n lentotietoja Malmilta. Ne on koostettu useista eri lähteistä, mm. koneyksilöiden lentopäiväkirjoista. Laivueen Fiat G.50 -koneilla ei lennetty yötorjuntalentoja ollenkaan kesällä 1942 eikä myöhemminkään.

Laivueen Hurricane-koneilla lennettiin Malmilta vain kolme yötorjuntalentoa merelle, nekin vasta marraskuussa 1942. Kaikki kolme lentoa lensi kapteeni Ensio Kivinen Hurricane HC-456:lla, joka oli tuolloin lentueen ainoa lentokuntoinen Hurricane.

Joten mielestäni voidaan sulkea pois se, että elokuussa öisin 1942 Kotkan tai Helsingin edustalla kyseessä olisi ollut 2/LeLv 26 Fiat- tai Hurricane -hävittäjillä. Aiemmin tuli esille, että myöskään LeLv 32 ei yölentoja elokuussa Suomenlahdella lentänyt.

Jukka

 

Muokattu: maanantai klo 19:57, käyttäjä: Jukka Nisula

[Andrey Korytov aka Dikov 0]

On 12/9/2024 at 11:08 AM, Jukka Nisula said:

Okei, tämä on tiedossa, että osa lentolaivueiden ja niiden lentueiden sotapäiväkirjoista puuttuu arkistoista.

Hieman lisätietoja kuitenkin koskien tätä aihetta. Kirjoitin Ilmailumuseoyhdistys ry:n Feeniks-lehden numeroon 3/2023 henkilöhistorian taitolentäjä Paavo Aikalasta. Tässä ote tekstistäni:

"Ylikersantti Paavo Aikala sai siirron Lentorykmentti 3:een kuuluneesta LeLv 32:sta saman rykmentin LeLv 26:een 2.7.1942. LeLv 26:n 2. lentue siirtyi Malmille 15.7. päivystykseen, lentueen tehtävänä oli Helsingin suojaaminen. Lentueeseen kuului Fiat G.50 -hävittäjien lisäksi muutama Hurricane. Ne oli luovutettu LeLv 32:sta 2. lentueelle 24.6. Malmillakin Hurricanien käyttöä rajoitti edelleen paha varaosapula. Aikala ilmoittautui laivueeseen 4.7. tuoden mukanaan Malmille Kuorevedeltä edellisenä kesänä Hollolassa laskussa rikkoutuneen ja peruskorjauksessa vuoden olleen kangassiipisen HC-455:n. Näin Aikala pääsi Curtissien jälkeen jälleen tutumman Hurricanen ohjaimiin. Tämä koitui valitettavasti hänen kohtalokseen 30.7.1942."

Pieniä mainintoja 2/LeLv 26:n toiminnasta on merkitty Carl-Erik Bruunin kirjaan "Hävittäjälentolaivue 26."

4.7.1942 saapui Malmille HC-455:lla ylik Aikala ja kaksi apumekaanikkoa.

11.7.1942 ylik Lauri Jutila ilmoittautui Malmille.

15.7.1942 2. lentue Malmille. Hämäläinen päällikkönä.

30.7.1942 kuoli ylik. Paavo Aikala HC-455:llä Malmilla, kun vasemman tason kangas repesi kahden kaaren välistä ja kone tuli maahan Malmin kentälle. Tuolloin Hämäläinen oli lähtenyt lomille ja Bruun oli päällikkönä. HC:n lento oli radiokokeilu. Desanttikoneen takaa-ajoa varten oli HC:hen asennettu maavoimien radio.Tällä vastaanottimella piti ohjata Aikala viholliskoneen perään sen jälkeen, kun se oli pudottanut desantit. Jne...

8.11.1942 pommitti yksinäinen Pe-2 Helsinkiä. Yksi pommi putosi elokuvateatteri Tivolin eteen. Yleisö oli juuri ajettu ulos ja pommi putosi väen joukkoon. Kuolleita 28 ja loukkaantuneita 90. Illalla ilmoitettiin Kiviselle, että PLH:n radio mastoineen Santahaminassa on nyt käytettävissä. Sitä Kivinen oli tähän asti anonut turhaan, ja koneiden ohjaus ei onnistunut Malmilta. Laivueen HC-koneita käytettiin torjunnassa, mutta PE-2 oli nopeampi suorassa liussa.

Jukka Piipposen kirjassa "Lauri Hämäläinen - Lentäjän tarina" kerrotaan sivuilla 170-185 Hurricane-lennoista Malmilla kesällä 1942. Syksyllä 1942 HC-kalustolla kokeiltiin yötorjuntaa tuloksetta. Valonheitinyksiköiden valonheittimet eivät löytäneet viholliskoneita yön pimeydessä kokeneen henkilöstön puuttuessa. Merkille pantavaa kuitenkin on, että kun HC:t nousivat torjuntaan, niin venäläiset pommikoneet kääntyivät takaisin. Ilmeisesti niistä varoitettiin desanttien tms. toimesta maasta. Tai sitten se oli sattumaa.

Tuo edellä kirjassa mainittu HC-yölentotoiminta tapahtui kirjan mukaan Malmilla ja Helsinkiä vastaan tulevia pommikoneita vastaan. Kirjassa ei mainita mitään Kotkan seudusta. Hurricaneissa ei mainita myöskään käytetyn valonheittimiä, vaan etsintäapuna käytettiin ilmatorjunnan valonheittimiä maasta käsin.

Edit: Pentti Manninen on kirjoittanut artikkelisarjan yöhävittäjätoiminnasta Suomessa Suomen Ilmailuhistorialliseen lehteen, numerosta 4/2002 alkaen.

Artikkelin ensimmäisessä osassa on mainittu, että "Kevättalvella ja kesällä 1942 ei ollut välitöntä tarvetta yöhävittäjätoiminnalle. Mutta syksyllä öiden pimetessä asia tuli taas esille. Lentolaivue 24:n komentaja evl. Magnusson lähestyi kirjelmällään yöhävittäjäaiheesta Ilmavoimien esikuntaa. Magnusson oli kesällä 1942 keskustellut yöhävittäjätoiminnasta It.Piiri 5.n komentajan majuri Salosen kanssa."

Tämä ei kuitenkaan johtanut mihinkään käytännön toimenpiteisiin eikä toiminnan aloittamiseen. Keskustelujen aiheisiin kuului yhteistoiminta it:n sekä valonheittimien kanssa, viestiverkosto, konetyypit ja koulutus.

Vasta keväällä 1943 alkoivat konkreettiset toimenpiteet maasta johdetun yöhävittäjätoiminnan aloittamiselle, kun Saksaan lähetettiin ensimmäinen delegaatio (ilmatorjunnan henkilöstöä) kapteeni Aake Pesosen johdolla, joka sai tutkakoulutuksen.

Jukka

Erittäin mielenkiintoista, kiitos paljon näin perusteellisesta vastauksesta.

Ensimmäinen. Itse asiassa venäläinen puoli havaitsi visuaalisia kohtaamisia suomalaisten hävittäjien kanssa (jotka eivät olleet yhteydessä LeLv 24, 26 BW- tai FA-hävittäjiin, koska tarkastin ja tarkastelin lentoa lennosta), ja erityisesti mainittujen kovien ilmaiskujen aikana Kotkan satamaa vastaan.

Esimerkiksi yöllä 9. elokuuta: "Klo 2.10 - 09.08.42 alt=300 m taistelurata - 45o, gv.luutnantti Bunimovichin miehistö laski A-1-1U miinan kohtaan 60o25,8' 26o56,10'. Klo 01.55 [Lounais] Lehmesaaresta hävittäjä hyökkäsi sen kimppuun valonheittimen ollessa päällä. Radiotykki Starshina Bondarev avasi tulen vihollisen lentokoneeseen, hänen raportin mukaan kone ammuttiin alas. 2 konetta havaittiin klo 23.40 8.8.42 Lavensaari-Suursaaren alueella, 1 klo 01.50 Kotaka-Suursaaren alueella .

Myös Kotkan lähistöllä havaittiin 11. elokuuta yöllä yksi hälytinkone, jossa oli hakuvalo.

Joten voi ainakin olla pohjaa näiden pommikoneraporttien takana, saattaa olla, että jokin parvi on siirretty Uttiin, tätä tutkitaan lisää.

Toinen. En sanoisi, että suomalaiset IT-valot olisivat olleet kouluttamattomia tai kokemattomia. He tekivät työnsä hyvin. Pommittajien mukaan he joutuivat aika ajoin valonheittimien kiinni - kaikki tällaiset tapaukset kirjattiin. Vaikka he eivät kärsineet suuria tappioita IT-palon vuoksi, osa koneista vaurioitui ja 1-2 ammuttiin alas/ei palannut.

Kolmanneksi. Tivoli elokuvateatteri. Todellakin päivätiedustelu Pe-2 kertoi pudottaneensa kaksi FAB-250-pommia Helsingin päärautatieasemalle 8. marraskuuta. Googlailin Iso Robertinkadun ja Yrjönkadun kulmassa sijaitsevaa Tivolia. Se on 750 metriä päärautatieaseman pohjoispuolella. Myöhemmin yritän löytää tarkan lennon jälkeisen raportin, jossa on yksityiskohdat korkeudesta, kurssista ja nopeudesta selvittääkseni, mikä oli virheen syy, joka johti tällaiseen katastrofiin.

Neljäs. Pentti Mannisen artikkeli. Yötaistelijoiden tarve paljastui jo kesällä. Elokuussa tuhoutui useita Kotkan satamalaitteistoja, mukaan lukien Kriegsmarinen korjauslaitos, mikä aiheutti ahdistusta Saksan laivaston komentoissa. Kotka oli tärkeä tukikohta Saksan laivaston sodankäynnille Narwan lahdella Venäjän sukellusveneitä vastaan.

Muokattu: tiistai klo 13:10, käyttäjä: Andrey Korytov aka Dikov

[Andrey Korytov aka Dikov 0]

18 hours ago, Jukka Nisula said:

Sain Matti Saloselta 2/LeLv 26:n lentotietoja Malmilta. Ne on koostettu useista eri lähteistä, mm. koneyksilöiden lentopäiväkirjoista. Laivueen Fiat G.50 -koneilla ei lennetty yötorjuntalentoja ollenkaan kesällä 1942 eikä myöhemminkään.

Laivueen Hurricane-koneilla lennettiin Malmilta vain kolme yötorjuntalentoa merelle, nekin vasta marraskuussa 1942. Kaikki kolme lentoa lensi kapteeni Ensio Kivinen Hurricane HC-456:lla, joka oli tuolloin lentueen ainoa lentokuntoinen Hurricane.

Joten mielestäni voidaan sulkea pois se, että elokuussa öisin 1942 Kotkan tai Helsingin edustalla kyseessä olisi ollut 2/LeLv 26 Fiat- tai Hurricane -hävittäjillä. Aiemmin tuli esille, että myöskään LeLv 32 ei yölentoja elokuussa Suomenlahdella lentänyt.

Jukka

 

Mutta mitä lentoja HC-koneet tekivät sitten elokuussa?

[Jukka Nisula 2 235]

1 tunti sitten, Andrey Korytov aka Dikov kirjoitti:

Mutta mitä lentoja HC-koneet tekivät sitten elokuussa?

Ei yhtään HC-lentoa elokuussa, lentokoosteiden mukaan viimeinen 2/LeLv 26:n Hurricane lento Malmilla oli heinäkuussa, eli ylikersantti Paavo Aikalan surmansyöksy HC-455:lla 30.7.1942. Seuraava lento tehtiin vasta lokakuun 10. päivä! Joten HC-koneet eivät ole olleet mukana yötorjunnassa Kotkassa elokuussa -42.

Hurricanet HC-452 ja HC-454 kuuluivat myös kesällä 1942 2/LeLv 26:n kalustoon. Niitä ei löydy tuosta Malmin lentokoosteluettelosta. HC-452:n lentopäiväkirja on kateissa, se on tiedossa, mutta Matti Salonen on koostanut lentotietoja useista eri lähteistä. On myös tiedossa, että osa HC-koneista seisoi välillä kauankin maassa englantilaisten varaosien puutteen takia, mikä voi selittää sen, että näillä koneyksilöillä ei lennetty. Malmillakin Hurricanien käyttöä rajoitti edelleen paha varaosapula.

Lainaus edeltä / A.Korytov: "Esimerkiksi yöllä 9. elokuuta: "Klo 2.10 - 09.08.42 alt=300 m taistelurata - 45o, gv.luutnantti Bunimovichin miehistö laski A-1-1U miinan kohtaan 60o25,8' 26o56,10'. Klo 01.55 [Lounais] Lehmesaaresta hävittäjä hyökkäsi sen kimppuun valonheittimen ollessa päällä. Radiotykki Starshina Bondarev avasi tulen vihollisen lentokoneeseen, hänen raportin mukaan kone ammuttiin alas. 2 konetta havaittiin klo 23.40 8.8.42 Lavensaari-Suursaaren alueella, 1 klo 01.50 Kotaka-Suursaaren alueella."

Vastaus: Yhtään suomalaista 2/LeLv 26:n Hurricanea ei ammuttu alas 9.8.1942.

Eikä myöskään 9.8. -42 yhtään LeLv 26:n Fiatia, LeLv 32:n Curtissia eikä LeLv 24:n Brewsteriä. Eikä edes LeLv 28:n Moraneakaan.

Jukka

Muokattu: tiistai klo 15:07, käyttäjä: Jukka Nisula
lisäys

[Tapio Heinomaa 355]

Elokuun 1942 alasammutut

BW-378  4/LeLv 24    Suulajärvi?    18.8.1942
MS-324  2/LeLv 28    Äänislinna      18.8.1942