Lentäjien työn arvostus

[Esa Sairio 753]

Liikennelentäjän työ on yksi vastuullisimmista ja haasteellisimmista ammateista, mitä tiedän. Sen tähden on tärkeää, että lentäjien palkka on riittävän hyvä.

On myös erittäin tärkeää, että Finnairin koneita lentävät Finnairin lentäjät, joilla on pakollinen hyvä suomen ja englanninkielen taito korkean ammattipätevyyden lisäksi.

Käsittääkseni lentäjät ovat tehneet huomattavia myönnytyksiä työehtoihinsa (kuten ansioihin), kun korona koetteli tätäkin alaa ja sittemmin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.

Nyt kun lentäminen on jälleen globaalistikin kasvussa, on syytä antaa Finnairin lentäjille kunnolliset palkankorotukset. Tällä on merkitystä lentoturvallisuuteenkin, minkä pitää olla ykkösasia kaikille lentoyhtiöille. Eikä lentämisen pidä olla mikään "halpistuote". En käytä koskaan halpalentoyhtiöiden palveluja.

Uskon, että tiedän yli 40-vuotisen lentosimulaattoriharrastuksen takia, kuinka vaativaa liikennelentäminen on. Itselläni ei ole lentolupakirjaa.

[Topi Falkenberg 406]

Arvostan ammattitaitoa, mutta minä en pidä erittäin tärkeänä, tai edes tärkeänä, lentäjän suomen kielen osaamista. Olisin huolissani, jos ohjaamoon alettaisiin joskus tulevaisuudessa värväämään huonosti englantia osaavaa porukkaa säästösyistä.

[Mikko Tuomi 391]

Ei se kyllä kovin vaativaa tai haasteellista ole.

 

[Tatu Koiranen 1 641]

12 tuntia sitten, Esa Sairio kirjoitti:

On myös erittäin tärkeää, että Finnairin koneita lentävät Finnairin lentäjät, joilla on pakollinen hyvä suomen ja englanninkielen taito korkean ammattipätevyyden lisäksi.

Nyt kun lentäminen on jälleen globaalistikin kasvussa, on syytä antaa Finnairin lentäjille kunnolliset palkankorotukset. Tällä on merkitystä lentoturvallisuuteenkin, minkä pitää olla ykkösasia kaikille lentoyhtiöille. Eikä lentämisen pidä olla mikään "halpistuote". En käytä koskaan halpalentoyhtiöiden palveluja.

Olen kouluttanut satoja ansiolentäjiä (en toki yksin nollasta valmiiksi) Suomessa usean vuoden ajan ja sanoisin, että minulla on jonkinlainen näppituntuma siihen "lopputuotteeseen". Mistä kuvitelma, että kaikilla olisi esimerkiksi hyvä englannin kielen taito tai korkea ammattipätevyys? Huonoimmilta koulutus keskeytetään tietysti Finnairillakin kesken, mutta ei se sitä tarkoita, että kaikki joita ei potkita pois ovat sitten hyviä. Itse lennän tällä hetkellä työkseni ultrahalpalentoyhtiössä vanhempana perämiehenä ja ihan samalla tavalla siellä Finnairilla kuin täälläkin on hahmoja, joilla ei ole korkeaa ammattipätevyyttä, mutta kenties riittävä ammattipätevyys.

[Hannu Häkkinen 42]

En ole ammattilentäjä, joten mielipiteeni ovat sivustakatsojan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut palkan ja turvallisuuden suorasta suhteesta. Joskus olen myös todennut tutuille, että lentsikassa on kaksi bussikuskia, joista yksikin voi tuoda koneen ehjänä alas jos toinen kuukahtaa, mutta Helsingin linja-autoissa on vain yksi bussikuski, jonka kuukahdus voi tappaa kerralla kymmeniä. Onko joku eri mieltä? Olen joskus miettinyt myös sitä, olisiko mahdollista jonkun sivullisen käännellä ohjelmointinappeja automaattilaskua varten, jos opettaja antaisi ohjeita radiolla. Oletan, että ei aivan, mutta joku teistä kuskeista osaisi ehkä varmistaa.

Työn vaativuudessa on totta, ettei kuka tahansa oppisi hoitamaan hätätilanteita järjestelmien tms. pettäessä, joten toki Finnairin bussin ajo on vaativampaa kuin Onnibussin, mutta ei siihen ihmeihmistä tarvita. Kovasti vain kallista harjoittelua, joka karsii monelta mahdollisuudet.

Aikoinaan ohjelmoin mm. Finnairin lentäjien palkkajärjestelmää ja hiukan hämmästelin sen aikaista työn/palkan suhdetta vanhoilla konkareilla. Suhde voi olla nykyään heikompi, mutta harvassa on ala, jossa peruspalkka kasvaa automaattisesti vuosien saatossa. Melkoinen peruspalkkahan heille tuli silloin kun ei ole mitään tekemistä - jos joutuu vielä töitäkin tekemään, tuli kaiken maailman lisiä päälle. Siis silloin ennen - uusimmat tessit hyllyssäni taitavat olla 13 vuoden takaa, enkä tiedä tämän päivän tilannetta. Alkuperuspalkka oli vaatimaton noin 2000, johon tuli niitä lisiä, mutta vanhalla jumbokuskilla oltiinkin jo ihan eri maailmassa. Tosin ei lähelläkään esim. jenkkien tasoa. Toki palkan lisäksi oli muitakin kalliita etuja, mutta niitä en osaa verrata muuhun maailmaan.

Eräs lentäjistä tuli kerran valittamaan kollegalleni, että hänen pitää saada juhannus vapaaksi. Kollega selitti, etteivät kaikki voi olla lomalla juhannuksena, vaikka kaikki sitä haluavatkin. Tuo älyn jättiläinen totesi silloin, että "Finnairin pitää palkata niin paljon lentäjiä, että kaikki voivat pitää lomansa silloin kun haluavat". Mitenhän monta siihen tarvittaisiin? Jos ajatellaan, että 90% lentäjistä (siihen aikaan noin 600) haluaa pitää lomansa juhannuksena ja lennoille tarvittiin 250, pitäisi siis palkata 60 konetta varten 2500 lentäjää. Mitä sankarit tekisivät loppuvuonna, kun vain neljäsosalla olisi kerrallan tekemistä. Entä kuka maksaisi palkat? Meillähän oli se tunnettu fraasi muodossa "lentäjä on Jumalasta seuraava - eikä suinkaan alaspäin". 

En viitti tähän kirjoitella niitä hämmästyttäviä palkkoja, koska yleensä palkkatiedot ovat arkoja asioita, mutta voin vakuuttaa, että ainakin 13 vuotta sitten Finnairin hiukan vanhemmat konkarit pystyivät ostamaan näkkileivän päälle jopa juustoa. Mutta tunnetusti kukaan ei ikinä saa tarpeeksi palkkaa.
 

[Mikko Tuomi 391]

9 minuuttia sitten, Hannu Häkkinen kirjoitti:

 

En viitti tähän kirjoitella niitä hämmästyttäviä palkkoja, koska yleensä palkkatiedot ovat arkoja asioita, mutta voin vakuuttaa, että ainakin 13 vuotta sitten Finnairin hiukan vanhemmat konkarit pystyivät ostamaan näkkileivän päälle jopa juustoa. Mutta tunnetusti kukaan ei ikinä saa tarpeeksi palkkaa.
 

Täältä rapakon toiselta puolelta katsottuna Finnairin lentäjät ovat hirvittävässä palkkakuopassa.

 

[Tatu Koiranen 1 641]

1 tunti sitten, Hannu Häkkinen kirjoitti:

En ole ammattilentäjä, joten mielipiteeni ovat sivustakatsojan, mutta en ole kovinkaan vakuuttunut palkan ja turvallisuuden suorasta suhteesta. Joskus olen myös todennut tutuille, että lentsikassa on kaksi bussikuskia, joista yksikin voi tuoda koneen ehjänä alas jos toinen kuukahtaa, mutta Helsingin linja-autoissa on vain yksi bussikuski, jonka kuukahdus voi tappaa kerralla kymmeniä. Onko joku eri mieltä? Olen joskus miettinyt myös sitä, olisiko mahdollista jonkun sivullisen käännellä ohjelmointinappeja automaattilaskua varten, jos opettaja antaisi ohjeita radiolla. Oletan, että ei aivan, mutta joku teistä kuskeista osaisi ehkä varmistaa.

Joku sivullinen joskus jollain lentänyt, niin tämä mahdollisesti kykenee opastettuna käyttämään konetta niin, että autoland onnistuu. Tärkein ennakkotaito on siinä tapauksessa taito käyttää radiota ja hahmottaa ohjaamoa sen verran, että radion hallintalaitteet (mukaanlukien tangentti, vähän "piilossa" pikkubussissakin) ja audiopaneli löytyvät sieltä ilman apua, koska muuten kukaan ei pääse oikein avustamaankaan.

Hieman kääntäen, kaksisuuntaisen radioyhteyden muodostamisen vaikeus on se, joka homman ensimmäisenä estää, kun noviisi ei löydä edes tangenttia jolla puhua nykyiselle taajuudelle. Olen itse kerran kokeillut A320-simulaattorilla puhua alas noin vuoden ajan opiskelleen lento-oppilaan, jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta bussista eikä mitään briiffiä hommaan. Onnistui (autoland). Sen verran huijattiin, että käytettiin whatsapp-puhelua radion sijaan, olin simulaattorissa siihen asti että ko. henkilö itsenäisesti osasi radiolla kutsua lennonjohtoa ja sitten poistuin simun ulkopuolelle. Aika työlästä se on opastaa, kun ei näy yhtään, mitä toinen tekee ohjaamossa ja "closed loopin" pitäminen on aika työlästä kun se toinenkaan ei oikein tiedä mitä tekee ja mitä pitäisi katsoa. Apuna käytin ohjaamon paneleiden kuvia.

Palkoista, Finnairilla kapearunkoperämies tienaa ilman työmäärään ym. perustuvia lisiä 5455e, laajarunkoperämies 6070e, kapearunkokippari 10885e ja laajarunkokippari 12010e. Käytännössä tuohon voi jonkun 30 % pistää päälle lisiä, eli esimerkiksi laajarunkoperämiehen kokonaispalkka on vuodessa suunnilleen sadan tonnin luokkaa. Suurin muutos viime vuosilta on siirtyminen vakanssipalkkaan, eli palkka on sama kun työtehtävä on sama, kokemuksesta riippumatta (hieman yksinkertaistaen). Esimerkiksi aikaisemmin kapearunkoperämiehellä aloituspalkka oli 3850 euron luokkaa ja 10 vuoden kohdalla 7080 euron luokkaa, nyt alussa saa enemmän ja pestin loppuvaiheilla vastaavasti vähemmän. Tämä lienee varsin mukava uudistus työuran alun kannalta, jos on vähän opintolainaa ja muuta velkaa maksettavana, ettei tarvitse kituutta vuosikaupalla, varsinkin kun Finnairillakin perinteisesti sekä yhtiökoulutus että tyyppikoulutus on täysin palkatonta "omalla ajalla puuhastelua", toisin kuin esimerkiksi monella mulla lentoyhtiöllä halpalentoyhtiöt mukaanlukien, joissa koulutusajalta maksetaan palkkaa kuten asiaan sivistuneissä yhtiöissä kuuluukin.

Kuten Mikko ylempänä mainitsi, Finnairin lentäjät ovat enemmän tai vähemmän syvässä palkkakuopassa vähän katsontakannasta riippuen. Finnairin suurimmat vetovoimatekijät ovat ne, että siellä työskentelemällä suomalainen saa asua Suomessa ja että palkka on ainakin parempi, kuin Norralla. Tällä hetkellä noillakin palkoilla tuntuu riittäävän innokkaita työntekijöitä, vaikka stetson-harrison menetelmään perustuen vaikuttaisi siltä, että firmasta myös lähdetään muualle tai muulle alalle töihin nykyään hieman aiempaa enemmän, osittain siksi, että suhteellinen palkkataso on laskenut, työmäärä on noussut ja henkilöstöpolitiikka/johtamistyyli on ei ainakaan erityisemmin houkuttele kuulemaan työyhteisöön.

Muokattu: 6 tuntia sitten, käyttäjä: Tatu Koiranen

[Matti Hyötyniemi 413]

2 hours ago, Mikko Tuomi said:

Täältä rapakon toiselta puolelta katsottuna Finnairin lentäjät ovat hirvittävässä palkkakuopassa.

 

Kaikki ammattilaiset Suomessa ovat rapakon takaa katsottuna pahassa palkkakuopassa josta vielä maksetaan puolet veroakin. Ennen sotealueita sille sentään sai vastinettakin. Älkää valittako, kohta joku tulee vielä tekemään uuden tutkimuksen siitä kuinka onnellisia täällä ollaankaan käyttäen oikeita kysymyksiä!

[Jaakko Rantavuori 68]

Tarvitaanko Finnairin lentäjän työssä suomen kielen osaamista mihinkään muuhun kuin estämään ulkomaisten pääsyä syömään suomalaisten leipää, työ tehdään kuitenkin englanniksi? Englanti pitää sujua kyllä hyvin, oli kotoisin mistä hyvänsä.