Shetsov M-11 ja lumikiituri / moottorireki

[Mika Laakso 718]

Lumikiiturit / moottorireet ei varsinaisesti kuulu ilmailuhistoriaan, mutta on niistä ennenkin tällä palstalla keskusteltu. Yleensähän niissä oli joku lentokoneen moottori. Kävin eilen 19.12.2024 kaverin pimeässä hallissa ja puhelimen huonolla kameralla pari kuvaa (ilmeisesti) sotasaalis kiiturista. Moottori on 5-sylinterinen tähtimoottori, ilmeisesti Shetsov M-11? Jos täältä ei löydy tietoa, niin osaako joku kertoa mistä voisi lähteä etsimään tietoa ko. laitteesta?

Muokattu: 14 tuntia sitten, käyttäjä: Mika Laakso

[Jukka Nisula 2 265]

Näissä SA-kuvissa on sotasaalis-kelkka, jossa on ilmeisesti 5-pyttyinen Shvetsov M-11 -moottori. Kulmikas ikkuna kyljessä kuten Mikankin kuvissa. 

Kuvat on otettu samassa yhteydessä Äänislinnassa /Suurlahdella ja kelkkaa on käytetty miehistönkuljetuksiin.  Päivämäärä 19.2.1944. SA-kuva.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 20, 2024, käyttäjä: Jukka Nisula

[Raimo Heikkinen 2 491]

Mika, löytyykö numeroita moottorille ja potkurille?

[Tapio Heinomaa 360]

Kolmesuksinen

[Mika Laakso 718]

28 minuuttia sitten, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Mika, löytyykö numeroita moottorille ja potkurille?

Mitään numeroita siellä pimeässä ei löydetty. Reki kuormalavalla, sukset irrallaan. Moottori ja -pukki lavalla ja potkuri siinä irrallaan.

[Jarmo Kohtanen 237]

Kovasti samannäköinen kuin tämä hydrokopteri/kiitoreki/jääkiitäjä:

https://www.flickr.com/photos/141806384@N07/31366426670

Kyseessä ilmeisesti Suomenlahden merivartioston hydrokopteri jostain 50-70 luvuilta.

https://www.flickr.com/photos/141806384@N07/31592649792/in/album-72157683853973482

Lisää kuvia:

https://finna.fi/Record/kymenlaaksonmuseot.YLEV51856:239?sid=4888367778&imgid=1

https://finna.fi/Record/kymenlaaksonmuseot.MVMMVMV39:127?sid=4888368198

https://finna.fi/Record/kymenlaaksonmuseot.MVMMVMV41:4?sid=4888368198

[Jukka Nisula 2 265]

21.12.2024 at 05.24, Jarmo Kohtanen kirjoitti:

Kovasti samannäköinen kuin tämä hydrokopteri/kiitoreki/jääkiitäjä.

Ei epäilystäkään. Ihan selvästi saman mallinen reki, jos ei peräti ole sama yksilökin. Ikkunat samat, runko, hiihtosuksien kannattimet (3 kpl allekkain) kyljissä samanlaiset, moottori sama jne.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 22, 2024, käyttäjä: Jukka Nisula

[Jukka Nisula 2 265]

Sain tärkeää tietoa Pentti Manniselta, jonka luvalla laitan tänne hänen seuraavanlaiset kommenttinsa:

"Kiito/moottorireistä on aika huonosti luotettavaa tietoa saatavilla. Sinänsä hämmästyttävää, koska Maavoimilla, Merivoimilla ja Merivartiolaitoksella oli näitä runsaasti käytössään eri versioina. Erityisesti A.F. Airo oli kelkkojen kannattaja erityisesti Äänisellä venäläisten yllätyshyökkäyksien torjumiseksi.

Kahdeksansuksinen kiitoreki kuvissa kuului kiitorekiin numerot 141-160, jotka olivat Helsingin Autokoritehtaalla 1943-44 rakennettu sarja mallia MR-43 (luovutukset joulukuu-helmikuu 1944). Kummallisen näköinen aiempiin MR-rekiin verrattuna, joissa oli perinteinen 4-suksinen alustaratkaisu. Uudet Sh 14 moottorit asennettiin näihin kaikkiin MR-43 rekiin. Kauden 1943/44 vahvuus oli "kauden alussa" yhteensä 40 kpl kaikkia tyyppejä: MR-42 15 kpl, MR-42 S 2 kpl, MR VP 3 kpl ja MR-43 20 kpl.

Sodan jälkeen kiitoreet varastoitiin Pansioon riippumatta "omistajasta".Talvella 1944/45 MVL:lla oli uusia MR-43 kiitorekiä 3 kpl käytössä tukkimassa laitonta rajanylitystä ja salakuljetusta Merenkurkussa Pohjanlahdella. (lisäksi 4 kpl vanhaa MR-43 mallia).

Tuossa jäljelle jääneessä MR-43 kelkassa on oikeastaan "väärä" moottori ja moottoritelinekin samoin. Muistuttaa kovasti MR-42:n venäläistyyppistä ripustusta. Pitäisi olla Sh 14 ja sille pakokaasun koojarengas yhtenäisellä pitkällä pakoputkella. Sh 14 asianmukaisella varustuksella on noissa Kymenlaakson museon kuvissa helposti tunnistettavissa. Merivoimille siirrettiin kaikki jäljellä olleet M-11 moottorit, joten niistä joku on tietysti voinut päätyä tähän säilyneeseen yksilöön. Vaikka käytössä M-11 ei ollut riittävän tehokas varsinkin hankikeleillä.

Isosaari-kirjassa on samanlaisesta 8-suksisesta kuva ja ajoitus 1948.Kovin paljon pidempää "uraa" ei näille moottorirekityypeille todennäköisesti voinut olla. Rakenne oli niin heppoista keveyden takia, että varakoreja varsinkin piti rakentaa aina uusi satsi talvikautta varten.

Tämä moottorireki on todellinen harvinaisuus. Sotamuseon kirjanpidon mukaan ainoa museoitu moottorireki on hävitetty joskus jo kauan aika sitten "huonokuntoisena". Tämän sotasaaliina talvisodassa saatu tyyppi oli KR-23 (vihollinen ampui rikki 17.3.44 ja luovutettu Sotamuseolle)."

Pentti

ps. Mika Laaksolta saamani tiedon mukaan tallessa oleva reki on kuusisuksinen versio. Poikkeaa siltä osin minun laittamista SA-kuvista, joissa on kuvattu sotasaalismalli neljällä suksella. Finnan kuvissa oleva on kahdeksalla suksella oleva versio, mutta kori ikkunoineen on sama.

Jukka

Muokattu: Joulukuu 22, 2024, käyttäjä: Jukka Nisula

[Mika Laakso 718]

4 tuntia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

ps. Mika Laaksolta saamani tiedon mukaan tallessa oleva reki on kuusisuksinen versio

Kuusi suksea ja suksen pidikettä siitä laskettiin. Äsken reen omistaja kertoi, että siinä olisi, ehkä, paikat neljännelle suksiparille. Että olisiko yksi pari suksipidikkäitä ja suksia vain vuosien saatossa kadonnut?

[Esa Muikku 133]

Mikan lähettämissä kuvissa on kotimaista tuotantoa oleva kahdeksansuksinen moottorireki mallia MR-43. Alla olevasta kuvasta (osasuurennos SA-kuvasta) näkyy, että rungon nurkissa pystyasenossa oleviin paksuhkoihin iskunvaimentimiin kiinnittyy poikittaiset akseliputket, joiden päissä on keinuva telirakenne kaksine peräkkäin olevine suksineen.

Kuvassa oleva moottorireki on sarjan prototyyppi ja sen moottoriasennus ja potkurisuojus muutettiin sarjarekiin toisenlaiseksi. Kuvan reestä puuttuu Mikan kuvissa näkyvä "etukontti" (tavaratila). Moottorireet olivat sodan jälkeen käytössä ainakin 1950-60-luvun taitteeseen asti ja on hyvinkin mahdollista, että niihin on asennettu tuossa vaiheessa muissa rekimalleissa käytössä olleita M-11-moottoreita alkuperäisten Siemens-Halske-moottorien tilalle.

Jarmo Kohtasen laittamissa linkeissä Finnan kuviin näkyy sarjakonfiguraatiossa oleva MR-43. Jukan laittamat kuvat sotasaaliiksi saadusta NKL-16 vm 1941 -moottorireestä eivät kuulu tähän asiaan muuten kuin moottorimallin osalta.

Muokattu: Joulukuu 26, 2024, käyttäjä: Esa Muikku
tekstilisäys

[Esa Muikku 133]

Tässä kuvakaappaus Finlandia-katsauksesta 145, jossa MR-43 näkyy maaliskuussa 1951 alkuperäisellä moottorilla.

Muokattu: Joulukuu 26, 2024, käyttäjä: Esa Muikku
kirjoitusvirhekorjaus

[Esa Muikku 133]

Sen verran vielä lisää moottorireki- ja moottoriasiaa, että jo talvisodan aikana saatiin sotasaaliiksi kolmisuksisia suipponokkaisia NKL-16 vm 1937 moottorirekiä, jotka kopioitiin ja niitä valmistettiin Suomessa jatkosodan aikana mallimerkinnällä MR-42. Näistä oli myös sanitääri- eli sairaankuljetusversio, jonka kyljessä oli paaripotilasta varten pitkä luukku. Neuvostoliittolaisissa oli alunperin tietysti M-11-moottori ja kotimaista valmistetta olevissa periaatteessa Siemens-Halske - ellei niitä sitten moottorivaurioiden takia vaihdettu ristiin. Alla kuvat molemmista (SA-kuvia molemmat). Alemmassa kuvassa on aito sotasaaliiksi saatu NKL-16 vm 1937. Moottorirekiä käytettiin kummallakin puolella rintamaa myös sellaisiin tehtäviin avoimilla järvien jäillä, missä tarvittiin kättä pitempää omasuojaksi. Senpä takia niissä oli pikakivääriaseistus it-tähtäimellä.

Muokattu: Joulukuu 26, 2024, käyttäjä: Esa Muikku
tekstilisäys

[Raimo Heikkinen 2 491]

22.12.2024 at 18.23, Jukka Nisula kirjoitti:

Sain tärkeää tietoa Pentti Manniselta, jonka luvalla laitan tänne hänen seuraavanlaiset kommenttinsa:

"Kiito/moottorireistä on aika huonosti luotettavaa tietoa saatavilla. Sinänsä hämmästyttävää, koska Maavoimilla, Merivoimilla ja Merivartiolaitoksella oli näitä runsaasti käytössään eri versioina. Erityisesti A.F. Airo oli kelkkojen kannattaja erityisesti Äänisellä venäläisten yllätyshyökkäyksien torjumiseksi.

Kahdeksansuksinen kiitoreki kuvissa kuului kiitorekiin numerot 141-160, jotka olivat Helsingin Autokoritehtaalla 1943-44 rakennettu sarja mallia MR-43 (luovutukset joulukuu-helmikuu 1944). Kummallisen näköinen aiempiin MR-rekiin verrattuna, joissa oli perinteinen 4-suksinen alustaratkaisu. Uudet Sh 14 moottorit asennettiin näihin kaikkiin MR-43 rekiin. Kauden 1943/44 vahvuus oli "kauden alussa" yhteensä 40 kpl kaikkia tyyppejä: MR-42 15 kpl, MR-42 S 2 kpl, MR VP 3 kpl ja MR-43 20 kpl.

Sodan jälkeen kiitoreet varastoitiin Pansioon riippumatta "omistajasta".Talvella 1944/45 MVL:lla oli uusia MR-43 kiitorekiä 3 kpl käytössä tukkimassa laitonta rajanylitystä ja salakuljetusta Merenkurkussa Pohjanlahdella. (lisäksi 4 kpl vanhaa MR-43 mallia).

Tuossa jäljelle jääneessä MR-43 kelkassa on oikeastaan "väärä" moottori ja moottoritelinekin samoin. Muistuttaa kovasti MR-42:n venäläistyyppistä ripustusta. Pitäisi olla Sh 14 ja sille pakokaasun koojarengas yhtenäisellä pitkällä pakoputkella. Sh 14 asianmukaisella varustuksella on noissa Kymenlaakson museon kuvissa helposti tunnistettavissa. Merivoimille siirrettiin kaikki jäljellä olleet M-11 moottorit, joten niistä joku on tietysti voinut päätyä tähän säilyneeseen yksilöön. Vaikka käytössä M-11 ei ollut riittävän tehokas varsinkin hankikeleillä.

Suunnitelmissa olevan moottorireen MR-43 varustamista vuonna 1943:

Lähde: KA.

[Armin Zuger 238]

Mielenkiintoinen "silta" mootttorireestä. Saksalainen retkeilijä/tutkija Alfred Lothar Wegener käytti 1930 Grönlanti-tutkimusmatkalle kaksi moottorirekeä, joka valmistettiin Suomessa (Valtion lentokonetehtaalla Helsingissä). Väri: punainen. Lähteen linkki (saksaksi)

Lainaa

Die Finnische Staatliche Flugzeugfabrik in Helsingfors, die während des Winters zum Verkehr zwischen den Helsingfors vorgelagerten Inseln Propellerschlitten verwendet, fertigte unsere beiden Motorschlitten als Sonderkonstruktion für die Zwecke der Expedition an.
(...)
Vier breite und starke Skier aus Hickoryholz saßen paarweise, durch Gummizüge abgefedert, drehbar auf zwei Achsen. Das vordere Kufenpaar war nach Art einer Automobilsteuerung lenkbar. Ein luftgekühlter Siemens-Sh-12-Flugmotor von 112 PS Leistung diente jedem Schlitten als Antrieb. Für den Brennstoff war ein Behälter, der 200 Kilogramm faßte, im Schlitten eingebaut. (..)
Wir benutzten diese Gelegenheit, unsere beiden Schlitten (...) auf die Namen »Schneespatz« und »Eisbär« taufen zu lassen.

Muokattu: Joulukuu 30, 2024, käyttäjä: Armin Zuger
typot ja kieli, täydennys

[Jukka Nisula 2 265]

4 tuntia sitten, Armin Zuger kirjoitti:

Mielenkiintoinen "silta" mootttorireestä. Saksalainen retkeilijä/tutkija Alfred Lothar Wegener käytti 1930 Grönlanti-tutkimusmatkalle kaksi moottorirekeä, joka valmistettiin Suomessa (Valtion lentokonetehtaalla Helsingissä). Väri: punainen. Lähteen linkki (saksaksi)

 

 "Schneespatz"  eli "Lumivarpunen" -kelkka näkyy myös täällä jutussa:

https://www.environmentandsociety.org/exhibitions/wegener-diaries/expedition3

Ja täällä vielä enemmän kuvia, toinen kelkka oli nimeltään "Eisbär" eli "Jääkarhu". Lopussa on värikuva toisen kelkan jäänteistä, jotka löytyvät Grönlannista.

http://www.alternativefinland.com/finnish-aerosleds-greenland-1930-wegener-expedition/

Jukka

Muokattu: Joulukuu 30, 2024, käyttäjä: Jukka Nisula

[Topi Falkenberg 412]

Nämä Grönlannin kelkat olivat Arvo Tervasmaan käsialaa, ja jotain jäänteitä niistä on nähtävissä paikallisessa museossa. Arvon poika, ”Tavallinen kapteeni” kirjan kirjoittaja, Antti Tervasmaa kävi paikan päällä kuvaamassa kelkkojen osia joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla. Kuvia Antin retkestä voi olla taltioituna Ilmailumuseon kokoelmissa? 

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Arvo_Tervasmaa

jk. Kovinkaan paljon ei kelkoista enää ollut jäljellä. Muistaakseni jotain metallirakenteita, ehkä myös moottorin ja suksien osia?

Aiheeseen liittyvää keskustelua, sekä Raimon löytämät ison kelkan käyttö- ja ajo-ohjeet tuolla: https://www.flightforum.fi/topic/32538-santahamina-1921-1922-valokuvia/

 

Muokattu: Joulukuu 30, 2024, käyttäjä: Topi Falkenberg

[Jukka Nisula 2 265]

2 tuntia sitten, Topi Falkenberg kirjoitti:

Nämä Grönlannin kelkat olivat Arvo Tervasmaan käsialaa, ja jotain jäänteitä niistä on nähtävissä paikallisessa museossa. 

jk. Kovinkaan paljon ei kelkoista enää ollut jäljellä. Muistaakseni jotain metallirakenteita, ehkä myös moottorin ja suksien osia?

Kuten edellä kirjoitin, tämän linkin lopussa on värivalokuva Grönlannista, jossa nuo säilyneet jäänteet näkyvät:

http://www.alternativefinland.com/finnish-aerosleds-greenland-1930-wegener-expedition/
 

Jukka

[Topi Falkenberg 412]

35 minuuttia sitten, Jukka Nisula kirjoitti:

Kuten edellä kirjoitin, tämän linkin lopussa on värivalokuva Grönlannista, jossa nuo säilyneet jäänteet näkyvät:

http://www.alternativefinland.com/finnish-aerosleds-greenland-1930-wegener-expedition/
 

Jukka

No siellähän se oli Anttikin tutkimassa jäänteitä 👍. 

[Esa Muikku 133]

Feeniksin numerossa 2/1997 on Antti Tervasmaan 3½-sivuinen juttu isänsä kelkoista.

Kelkat filmillä: 

 

Muokattu: Tammikuu 1, käyttäjä: Esa Muikku
tekstilisäys

[Jukka Nisula 2 265]

9 tuntia sitten, Esa Muikku kirjoitti:

Feeniksin numerossa 2/1997 on Antti Tervasmaan 3½-sivuinen juttu isänsä kelkoista.

Ohessa kyseinen artikkeli, Feeniks-lehti 2/1997.

Jukka / Imy / Feeniks / toimittaja

Muokattu: Tammikuu 2, käyttäjä: Jukka Nisula

[Mika Laakso 718]

20.12.2024 at 23.28, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Mika, löytyykö numeroita moottorille ja potkurille?

Kaveri löysi jotain. Moottorin tyyppikilpi pahoin ruostunut. Jos moottorin lohkoon on stanssattu jotain numeroita, niin mistäpäin moottoria niitä etsiä?

[Raimo Heikkinen 2 491]

13 tuntia sitten, Mika Laakso kirjoitti:

Kaveri löysi jotain. Moottorin tyyppikilpi pahoin ruostunut. Jos moottorin lohkoon on stanssattu jotain numeroita, niin mistäpäin moottoria niitä etsiä?

En tiedä, onko Suomessa enää muita M-11 -moottoreita kuin entisöidyn Polikarpov Po-2:n nokalla oleva, jossa voisi moottorin tyyppikilpeen tutustua tarkasti. Tämä kone ei enää vuosiin ole ollut museoissa esillä.

Vastaavanlainen konetyyppi oli suomalaisen komennuskunnan tutkittavana, kun sellainen laskeutui Sirkiänsaarelle syyskuussa 1935. Näyttää vahvasti siltä, että tämä 1935 suomalaisten syynättävänä ollut moottori ja Mika Laakson laittamien valokuvien moottori ovat olleet samanaikaisesti tehtaan tuotannossa!

Vuoden 1935 moottoritiedot: Valmistusnumero: 6727. Valmistusaika: 14.12.1934. Teho: 90-100 hv.? Kierr./min.: 1600.

Mikan kuvien moottoritietoja: Mahd. valmistusnumero: 0732. (Pyydän tarkistusta, onko 0 mahd. 6?). Valmistusaika: 9.12.1934. Teho: 104 hv.? Kierr./min.: 1600.

Potkurin tiedoissa on kirjain-numeroyhdistelmä (A 10161), joka oli hyvin tyypillinen VL:n piirustusten numerointi tapa, ja on Suomessa valmistettu. Muita merkintöjä en tunnista.

Lähde: Ilmavoimamuseon arkisto. Kuvattu kesäkuussa 2012.

[Carl-Fredrik Geust 847]

Raimo,

käykö ptk:sta ilmi U-2 koneen rekkari ja laskeutumispvm?

[Raimo Heikkinen 2 491]

39 minuuttia sitten, Carl-Fredrik Geust kirjoitti:

Raimo,

käykö ptk:sta ilmi U-2 koneen rekkari ja laskeutumispvm?

Laskeutumispäivämäärää ei mainita pöytäkirjassa. Konetarkastaja, res.luutn U. Mäkelä komennuskuntineen kävi koneella Polikarpov U 2. Totesi koneen merkinnöistä: "Tehtaan merkki: Ei löytynyt (vain N:o 5505)."

Liitteet: Ilmavoimamuseon arkisto.

[Carl-Fredrik Geust 847]

Tämä tapaus käsiteltiin Karjala-sanomalehdessä 18-22.9.1935. Pakkolasku tapahtui 17.9.1935, lentäjät olivat komentaja Jegor Uljachin (ilmeisesti koneen päällikkö) ja Aleksandr Lutshiskin. Lehtileikkeet Kansalliskirjaston digikokoelmasta.