Erikoista vihollisen lentotoimintaa Hauholla 6.1.1940

[Juha Ritari 243]

Sattui käteen Oiva Kulon kirja Kohtalon vuodet 1939 - 1945 kotiseudulla. Kirjan painovuosi on 1975.

Kirjassa Pirkanmaan sotaveteraanipiirin henkilöt kertovat muistojaan sotien ajalta. Kirjan erikoinen tapahtuma skannattu tähän. Onko tälle kertomukselle olemassa dokumentoitua tietoa?

Muokattu: torstai klo 19:42, käyttäjä: Juha Ritari

[Jukka Nisula 2 258]

Kyllä tämä totta on! Täydennyslentorykmentti 2:n sotapäiväkirjasta, lähde Kansallisarkisto.

Lentomestari Pasi Jääskeläinen kävi "Kukolla" eli Gamecockilla paikalla ammuskelemassa. Tämä siis tapahtui 29.1.1940 ja kirjassahan puhutaan yleensäkin tammikuun lentotoiminnasta, ja tuo ensimmäinen kahdeksan koneen pulja on nähty kyllä 6. päivä, mutta kirjan tekstissä on mielestäni useita erillisiä tapauksia kerrottuna siitä lähtien eteenpäin. Näin tulkitsen kirjan tekstin.

Kuvassa suomalaisille sotasaaliina ja ehjänä jäänyt Iljushin DB-3 pommikone "numero 15". Koneesta tuli Ilmavoimissa ensin VP-101, myöhemmin VP-11. Kuva: digitaltmuseum.se

Jukka

Muokattu: torstai klo 20:23, käyttäjä: Jukka Nisula

[Juha Ritari 243]

No uskottava nyt on. Mutta mikä tarkoitus noin riskialttiilla touhulla? Tuskin presidenttiä tultiin noutamaan. Olisi tarvinnut melkoinen joukko desantteja touhuamaan alueella kaappamaan herra jotenkin ja kuljettamaan jäälle. Erikoista on ollut myös DB:n jättö ehjänä ilmavoimiemme vahvistukseksi.

[Carl-Fredrik Geust 845]

Niin, tämä ei tapahtunut 6. tammikuuta 1940, vaan 29. tammikuuta 1940!

Tässä ote Punailmavoimat talvisodassa - kirjani 53 DBAP-osiosta 29.1.1940 (Koala 2020, sivut 177´ja 179);

[Jukka Nisula 2 258]

1 tunti sitten, Juha Ritari kirjoitti:

No uskottava nyt on. Mutta mikä tarkoitus noin riskialttiilla touhulla? Tuskin presidenttiä tultiin noutamaan. Olisi tarvinnut melkoinen joukko desantteja touhuamaan alueella kaappamaan herra jotenkin ja kuljettamaan jäälle. Erikoista on ollut myös DB:n jättö ehjänä ilmavoimiemme vahvistukseksi.

On tiedossa, että presidentti Kyösti Kallion terveys reistaili talvisodan aikana. Hän on toki voinut olla välillä jossain maalla rauhassa lepäämässä. En löytänyt vielä tietoa hänen olinpaikastaan 29.1., mutta ainakin 2.3.-40 presidentti oli Helsingissä. Ohessa hänen kirjoittamansa kirje tuolloin. 

https://kyostikallio.fi/kirje-1940-2-3-helsinki/

Paasikiven muistelmien mukaan presidentti Kallio oli Helsingissä ainakin 26.1-40. (Presidentin istunto).

https://jkpaasikivi.fi/book/j-k-paasikiven-talvisodan-paivakirja/

Mitä tulee venäläisten pommikoneisiin, niin eksyksissähän ne olivat. Ja polttoaine loppui tältä yhdeltä. Ilmeisesti lentomestari Jääskeläisen tulitus ilmasta aiheutti jäällä pakokauhua, ja miehet ahtautuivat hädissään muihin koneisiin. Yhden mainitaan kuolleenkin tulituksessa. Konetta eivät ehtineet tuhota sen vuoksi ja se jäi ehjäksi. 

Jukka

Muokattu: torstai klo 21:40, käyttäjä: Jukka Nisula
Lisäyksiä

[Juha Ritari 243]

Kiitos Jukka ja Calle! Tämäkin kumman tuntuinen tarina on lentotoiminnan osalta nyt kasassa. Ja tosiaan Kalle Aaltonen kertoo jutussaan laajemminkin tammikuun ajan lentotoiminnasta eli tuon pommikoneparven tapaus oli 29.1. Kirjassa on myös paikalla olleen veteraanin yksityiskohtainen kertomus (ks. Callen skannaus) Lempäälän Korteselän Peurauden lahteen Ehnroothin ja Puhakan tulituksen vuoksi pakkolaskun tehneen pommikoneen miehistön viime vaiheista. Yksi kuoli palovammoihinsa, haavoittunut jäi vangiksi ja palautui rauhan tultua Neuvostoliittoon mutta koneen kapteeni pakeni metsään, jossa sai surmansa erään ladon luona onnistuttuaan ensin ampumaan häntä pidättämään tulleen luutnantti Kaarlo Tiilin. Tiili komentaa lentäjää laskemaan aseensa esittäytymällä "finski loudnant", johon lentäjä vastaa "ruski kapitän" laukaisten samalla aseensa neljästi Kaarlo Tiiliä kohti, joka kuolee. Heti perään suomalaispartio ampuu venäläisen. 

[Risto Suomala 76]

Samasta aiheesta aiempi ketju tällä foorumilla..

Risto

[Jukka Nisula 2 258]

Tällainen muistelu vuodelta 2010:

"Ensinnä laivueen kapteeni kohtasi rannassa kivennapalaisen rautatieläisen ja mökkiläisen Jaakko Suden. Ilo oli suuri kun tämä puhui venäjää, mutta toivo sammui saman tien kun selvisi että laskeutumispaikka olikin vihollismaa Suomessa. Susi näytti vielä todisteena suomalaisen tupakka-askin."

Lisää täältä:

https://yle.fi/a/3-5709103

Jukka

Muokattu: perjantai klo 09:07, käyttäjä: Jukka Nisula