Esa Kaihlanen

Matkustajakone törmäsi helikopteriin ja putosi jokeen Washingtonissa

86 viestiä aiheessa

  2/1/2025 at 08.33, Aki Suokas kirjoitti:

Julkisesti tiedossa olevan historian mukaan Finnhems (tai sen edeltäjien) ei koskaan ole toiminut Malmilta.

No tämähän on kyllä totta. Mitähän ajatuksissani kirjoittelin...

Yhtä kaikki, D-luokan tarve liittyy myös tähän toimintaan, ettei kopteri häiritse raskasta liikennettä ja lennonjohto ei olisi vastuussa jos kuitenkin kolahtaa.

Muokattu: , käyttäjä: Tatu Koiranen

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miksi tuo sotilashelikopteri oli ylipäätään harjoittelemassa tuolla? Luulisi parempiakin harjoittelupaikkoja olevan, kuten Mojaven aavikolla. 

Ei kai vaan helikopterien toiminta liity jotenkin lähellä olevaan Yhdysvaltain presidentin virka-asuntoon?

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/1/2025 at 12.30, Tarmo Kallio kirjoitti:

Miksi tuo sotilashelikopteri oli ylipäätään harjoittelemassa tuolla? Luulisi parempiakin harjoittelupaikkoja olevan

 
Suomessa ilmavoimat toimii ja harjoittelee yhteistoimintakenttien lisäksi kaikilla muillakin lentokentillä mukaanlukien Helsinki-Vantaa. Maarianhaminassakin on harjoiteltu. Lähetin sinne aikoinaan vahingossa ilmavoimien sotilaslennonjohtajan harjoiteelemaan. Fiksu kaveri ei ottanut univormuansa mukaan.
 
Esa

 

2 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/1/2025 at 08.33, Aki Suokas kirjoitti:

Julkisesti tiedossa olevan historian mukaan Finnhems (tai sen edeltäjien) ei koskaan ole toiminut Malmilta.

On Medi-Heli toiminut Malmilla, koska toiminta alkoi 1992 nimenomaan siellä. Tukikohtana oli pyöreän päärakennuksen itäisen siiven päässä Medi-Helille vuokratut 2 huonetta jossa päivystettiin. Kopteri odotti ulkopuolella. Kävin kerran kahvillakin päivystäjien huoneessa. Sitäpaitsi Lentoposti kertoo myös asiasta:

  Lainaa

Syksyllä 1992 Helsinki-Malmin lentoasemalla toimintansa aloittanut lääkärihelikopteri Medi-Heli ehti 15 ensimmäisen vuotensa aikana muuttaa lukuisia kertoja yhdestä väliaikaisesta tilasta seuraavaan, kun alkuvuosien taloudellinen tilanne ei antanut mahdollisuutta pysyvän ja asianmukaisen toimitilan hankintaan.

https://www.lentoposti.fi/uutiset/medi_heli_luovutti_efhkn_tukikohtansa_vantaan_kaupungille_kopterihalliin_ambulanssi

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varsinkin USA:ssa lentotoiminta on erittäin vilkasta. Siellä on usein käytetty varsin luovaa ajattelua sujuvuuden parantamiseksi. Näin suomalaisittain ajatellen yllättävän vähän siellä kuitenkin tapahtuu uutiskynyksen ylittäviä asioita. Olin 1980-luvulla perämiehenä DC-10:ssä ja meillä oli säännöllinen reitti mm. Los Angelesiin. Siellä oli, ainakin siihen aikaan, mahdollista lentää yleisilmailukoneilla ja helikoptereilla käytössä olevien kiitoratojen poikki visuaalissa muistaakseni 2000 jalassa. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun pohdimme ohjaamossa ylösvetotilannetta. Ylösvetohan saattaa alkaa esim. 1000 jalan korkeudella. Siinä sitten tihrutaan mahdollista pienkoneliikennettä ylösvedon aikana.

Toinen 1980-erityispiire oli lennonjohto. Presidentti Ronald Reaganilla ja lennonjohtoyhdistyksellä meni 1980-luvun alkupuolella sukset aika pahasti ristiin ja Reagan erotti toistakymmentätuhatta lennonjohtajaa. Nämä korvattiin sotilaslennonjohtajilla. Heillä oli sellainen erityispiirre, että fraseologia ei oikein käynyt aina yksiin siviilipuolen fraseologian kanssa. Joskus oli maalaispoika ihmeissään varsin vapaan kielenkäytön kanssa.

Seppo

6 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Eikö noin ahtaassa ja tiheästi liikennöidyssä ilmatilassa voi koptereita selvittää hidastamaan, tarvittaessa vaikka leijuntaan saakka, ennen lähestymislinjan tiukkaa ylitystä/alitusta? Onko tällaisia menetelmiä jossain jo käytössä?  Kopteri kun ei tarvitse kummoista tilaa holdatakseen, niin mikä pakko sinne on ”kaahata vilkkaaseen risteykseen” matkavauhdilla?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/1/2025 at 08.33, Aki Suokas kirjoitti:

Julkisesti tiedossa olevan historian mukaan Finnhems (tai sen edeltäjien) ei koskaan ole toiminut Malmilta.

Tästä en tiedä, mutta Raja toimi (ja ymmärtääkseni toivoi toimivansa edelleen. MIRG-ryhmä ainakin on haettu Malmilta pari kertaa).

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/1/2025 at 21.35, Markku Kyyrönen kirjoitti:

Eikö noin ahtaassa ja tiheästi liikennöidyssä ilmatilassa voi koptereita selvittää hidastamaan, tarvittaessa vaikka leijuntaan

 
Kyllä voi ja olen selvittänytkin helikoptereita pysähtymään ilmassa. Suomessa ja ulkomailla. Leijunta tosin on monestakin syystä vaativampaa kuin matkalento. Helikopteri voi myös tehdä 360 ihan kuin pikkukone.
 
Tämän onnettomuuden juurisyy saattaa olla amerikkalainen työtapa. Olen saanut tutustua siihen Kennedyn ja LaGurdian lennonnjohdoissa. Vastuuta tapahtumien kulusta siirretään lennonjohdosta ohjaajille, eikä tilannetta seurata kovin hyvin.
 
Kun presidentti Reagan ja PATCO riitantuivat, niin amerikkalaisia lennonjohtajia hakeutui Lähi-Itään. Heitä uudelleenkoulutettiin. Aussit, uusiseelantilaiset, eteläafrikkalaiset ja eurooppalaiset osasivat luonnostaan. Amerikkalaisten irtisanomisesta muuten seurasi hyvääkin: Yhtenntörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjestelmä ACAS.
 
Esa
7 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/1/2025 at 21.35, Markku Kyyrönen kirjoitti:

Eikö noin ahtaassa ja tiheästi liikennöidyssä ilmatilassa voi koptereita selvittää hidastamaan, tarvittaessa vaikka leijuntaan saakka, ennen lähestymislinjan tiukkaa ylitystä/alitusta? Onko tällaisia menetelmiä jossain jo käytössä?  Kopteri kun ei tarvitse kummoista tilaa holdatakseen, niin mikä pakko sinne on ”kaahata vilkkaaseen risteykseen” matkavauhdilla?

Tuo hyvä kysymys.....toinen....miten heti onnettomuuden((?) jälkeen oli tornin ja kopterin keskustelua kuultavissa netissä? Siinähän joku kutsui "PAT5":sen palaamaan tukikohtaan. Ei tainnut kuitata.....

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Radioiikenne on salaamatonta ja arvaan, että paikallisilla kuuntelijoilla pyörii tallennus 24/7. Sieltä on sitten helppo tarjota medialle pätkiä, kun jotain tapahtuu. Korvausta vastaan tietysti.

Muokattu: , käyttäjä: Seppo Kohonen
1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

LiveATC.net tarjoaa tämänkin onnettomuuden radiokeskustelutallenteet medialle ilmaiseksi toivomuksella että sivuston nimi mainitaan.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

NTSB:n 1.2. tiedotustilaisuuden mukaan siviililentoliikenne käytti VHF-taajuutta ja sotilashelikopteri UHF-taajuutta. Lennonjohdossa taajuudet oli yhdistetty, eli lennonjohtajan viestit menivät samanlaisina molemmille taajuuksille, mutta eri taajuuksilla olevat ilma-alukset eivät kuulleet toisiaan.

Samassa tiedostustilaisuudessa tuotiin myös ilmi, että netissä, tällä hetkellä, kuultavissa olevat tallenteen sisältävät vain VHF-taajuuden.

 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/2/2025 at 09.26, Reijo Karjalainen kirjoitti:

Tuo hyvä kysymys.....toinen....miten heti onnettomuuden((?) jälkeen oli tornin ja kopterin keskustelua kuultavissa netissä? Siinähän joku kutsui "PAT5":sen palaamaan tukikohtaan. Ei tainnut kuitata.....

Onnettomuuskopterin tunnushan oli PAT25! Tuossa NTSB:n briefingissä näyttää olevan vahvistus sille, mikä jo oli esitetty noilla videoilla: sotilas- ja siviililiikenne käyttivät eri taajuuksia, koneet eivät suoraan kuulleet toisiaan. 

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Rakenna siinä sitten tilannekuvaa ruuhkaisessa ilmatilassa kun radiopuhelinliikenne ei ole kokonaisuudessaan lentävien osapuolien kuultavissa. Voi ristus mitä perseilyä.

Ja kyllä, on varmaan ihan standardi menettelyjä, niin tuo sotilas- ja siviililiikenteen sekoittaminen, viestinnän jakaminen VHF ja UHF kanaville, kuin pimeänäkölaittetarkkarin lentäminen ruuhkaisen lentokentän kahden kiitotien finaalissakin .

Nyt on kyllä kaivettu verta nenästä oikein huolella, ja onnistuttu siinä. Valitettavasti.

1 henkilö tykkää tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Se, mitä tuossa NTSB:n briefingissä selitettiin ja kysyttiin vaikka kuinka monta kertaa, oli koneiden korkeus kun törmäys tapahtui: FDR:n mukaan CRJ oli n. 325 jalan korkeudessa, ATC:n näytöllä korkeus olisi ollut 200 jalkaa. En edes yritä ymmärtää, mistä nuo korkeustiedot tulevat ja mikä voisi aiheuttaa tuon eron.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/2/2025 at 19.31, Tauno Hermola kirjoitti:

Se, mitä tuossa NTSB:n briefingissä selitettiin ja kysyttiin vaikka kuinka monta kertaa, oli koneiden korkeus kun törmäys tapahtui: FDR:n mukaan CRJ oli n. 325 jalan korkeudessa, ATC:n näytöllä korkeus olisi ollut 200 jalkaa. En edes yritä ymmärtää, mistä nuo korkeustiedot tulevat ja mikä voisi aiheuttaa tuon eron.

Briefingin loppupuolella asia (korjaantuu/)tarkentuu: CRJ 325ft(+-25) (ADS-b ja black-box) ja heko 200ft (ATC:n näyttö). Molemmat alustavia tietoja.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/3/2025 at 10.43, Aki Suokas kirjoitti:

Toiminnalla tarkoitin tukikohtaa.  En satunnaisia käyntejä.  Tatun alkuviestissä tarkoitettiin pysyvämpää . 

Olin itse töissä Malmi pyöreässä vuodet 1992-1995. Medi-Helin kopteria tai tukikohtaa joka sijaitsi sivusiivessä, kuten kerroin, ei tullut kuvatuksi koska ei silloin ollut tapana eikä ollut pokkarikameroita eikä kännyköitä joilla sen olisi voinut tehdä helposti. Mutta ei tukikohta Malmilla ollut mikään yhden päivän tähdenlento. Toisaalta tämä asia ei kuulu keskustelun aiheeseen joten parempi että minäkin lopetan sen tähän.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Medi-Helin tukikohta oli Malmilla noin vuoden ajan alkaen syyskuu 1992. Tukikohta muutti syksyllä 1993 Helsinki-Vantaalle. Tiedot  Iltalehden arkistosta.  Malmin ajalta Iltalehden (7.1.1993) lehtileike.    

mediheli.jpg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
  2/2/2025 at 18.00, Juri Pelkonen kirjoitti:

Rakenna siinä sitten tilannekuvaa ruuhkaisessa ilmatilassa kun radiopuhelinliikenne ei ole kokonaisuudessaan lentävien osapuolien kuultavissa. Voi ristus mitä perseilyä.

 

Saamani käsityksen mukaan VHF- ja UHF-kanavat oli koplattu eli VHF-kanavan liikenne työnnetään ulos myös UHF-kanavalla ja päinvastoin. Menetelmää käytetään Suomessa, kun samasta työpisteestä toimitaan useammalla kanavalla/taajuudella.

3 henkilöä tykkäävät tästä

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Onko siis esim. UHF taajuudella huutelevan koneen viestit kierrätetty lennonjohdosta myös VHFlle vai ainoastaan lennonjohdon lähettämät sanomat ? Jälkimmäinen on helppo toteuttaa. Vai miten tämä koplaus on nyt oikein tehty  ? Mielestäni en kuule UHF liikennettä VHF kanavalla, vai kuulenko ?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään