Paikka?

[Armin Zuger 247]

Kjeller: isoja halleja, mutta minusta ei täsmä. Kuva v 1943:

[Jukka Nisula 2 336]

4 tuntia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

Rovaniemen kentän ympäristö oli rakennettu saksalaisten toimesta käsin jonka he kohteliaasti lähteissään purkivat.

Tämä laittamasi kuva ei ole kuitenkaan Rovaniemen lentokentältä, kuten aavistelin. Kuva on Rovaniemen kaupungin keskustasta. Kaverini Rovaniemeltä varmisti, että oikealla oleva kivirakennus on Kemijoen rannalla upealla paikalla Ounaskosken sillan kupeessa oleva entinen Kemijoen Uittoyhdistyksen toimitiloina ollut rakennus, joka on pystyssä edelleen. Säästyi sodalta siis. Mm. Trafi on toiminut muutaman vuoden talossa aikoinaan ja Senaattikiinteistö omistaa nykyään. 

Uitonkatu 3, 96100 Rovaniemi.
Rakennus näkyy alla linkissä, vanhempi vaaleanruskea kivirakennus.

https://maps.app.goo.gl/ef5b3xXnTSZi8B2j7

Linkin kuva on samalta puolelta otettu kuin Tapion laittama vanha mv-kuva.

edit: lisätty kuva: finna.fi / Museovirasto / Rakennushistorian kuvakokoelma / valmistusaika 2008 / Kemijoen uittoyhdistyksen toimitalo /
Forsius, Johanna, kuvaaja 

edit: lisätty toinen kuva: finna.fi / Lapin maakuntamuseo / Kemijoen Uittoyhdistyksen rakennus. Takana Lapin sodassa räjäytetty Ounaskosken silta.

Öhrling, Werner, valokuvaaja 1944

(Kuvat ovat eri puolilta taloa)

Jukka

Muokattu: sunnuntai klo 22:43, käyttäjä: Jukka Nisula
lisätty tekstiä ja valokuvat

[Jukka Nisula 2 336]

11 tuntia sitten, Tapio Heinomaa kirjoitti:

Kartta sivulta:
https://kalevimikkonen27.blogspot.com/2017/07/rovaniemen-lentokentta-jatkosodan.html

Lentokonehallien takana Keminkorkialla useita rakennuksia

Tässä toinen kartta Rovaniemeltä. Saksalaisten lentokonehallit merkitty numerolla 11. Raunion alkuperäisessä kuvassa oleva korkea vaalea (kivitalo?) rakennus on aivan kiinni lentokonehallissa tai aivan sen sen takana. Sen sijaan kartassa olevien hallien välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia, muutamien takana kauempana on.

Tuollainen lentokonehalli on itsessään jo kookas ja korkea. Ja rakennus vielä yli puolet siitä ylöspäin. Tuollainen massiivinen korkea rakennus ei ole mielestäni rakennettu sodan ajan olosuhteissa Rovaniemen kentälle. Kaikissa näkemissäni Rovaniemen kentältä otetuissa ja näkemissäni valokuvissa rakennuskanta on matalaa ja pääosin tyypillistä saksalaista ns. parakkimallista ja pääosin yksitasoista. Niin oli saksalaisten kenttäolosuhteissa rakennetut parakit, varastot ja asuin- ym. rakennukset toisissa suurissa tukikohdissa ja lentovarikoilla Porissa ja Kemissäkin, kuten yleensä muuallakin pohjolassa kuten Norjassa.

Minusta J. Raunion kuva on otettu mahdollisesti jossain Euroopan kentällä tuon lomareissun aikana, ja lekohallin takana näkyvä todennäköisesti kivirakennus on vanhempaa perua, mahdollisesti jo rauhan aikana ennen sotia tehty.

Karttakuva: Jaakko Alakulppi, Lapin ilmailuhistoria I.

Alin kuva: Rovaniemi, miehistöparakki, "(Erg.St./StG 5) yliluutnantti Franz-Josef Schoppe miehistöparakin ulkopuolella valmiina starttiin.", vapaasti suomennettuna norjan kielestä. Lähde: digitaltmuseum.no

Jukka

Muokattu: maanantai klo 08:56, käyttäjä: Jukka Nisula

[Seppo Kohonen 318]

19 tuntia sitten, Armin Zuger kirjoitti:

LN+LH - vastaan puhuu minun mielestäni (muun muassa) se, ettei löydy muita kuvia Bf 110-koneista joilla on tunnus LH+..H, mutta monta kuva koneista joilla on tunnus LN+...R.

Pitääpä seuraavan kerran oikolukea omat teköälypromptinsa, ennekuin postaa yhtään mitään.  Tarkoitukseni oli hakea nimenomaan tuosta LN+LR konesta eikä LN+LH:stä 

[Tapio Heinomaa 372]

10.3.2025 at 17.56, Jukka Raunio kirjoitti:

Kuvatekstissä (Digitalmuseum.no) tarjotaan Malmia ja vuotta 1941. Ei kyllä istu Malmille eikä mielestäni tyypilliseen välilaskupaikkaan Kauhavallekaan. Puuhalli on jotenkin suomalaisen näköinen, mutta mahtaako olla täältä koko kuva. Kyseiset poijjaat Brandis ja Baus kyllä toimivat Petsamossa.

Brandisin ylennys 25.1.42 Oblt. joten kuvan ottoaika 25.1.- 2.2.42.

jos kuvassa Ltn niin silloin ottoaika 29.11.1941-25.1.1942

Muokattu: maanantai klo 10:14, käyttäjä: Tapio Heinomaa
jossittelu

[Seppo Kohonen 318]

Tuolta löytyy Luftwaffen arvomerkit: https://en.wikipedia.org/wiki/Ranks_and_insignia_of_the_Luftwaffe_(1935–1945) 

[Seppo Kohonen 318]

Mielenkiintoinen listaus: https://www.military-art.com/mall/aces.php?PilotID=1638, jossa on listattu Felix-Maria Brandisin ilmavoitot. 

Brandis mainitaan luutnanttina vielä 15.4.-41. ja ensimmäisen kerran yliluutnanttina 1.6.-41. Mutta sitten ilmavoitot 24.10.-41 eteenpäin taas luutnanttina.

Lyöntivirhe vai oliko Saksassa tuolloin käytössä erikseen sotilasarvo ja palvelusarvo?

[Tapio Heinomaa 372]

39 minuuttia sitten, Seppo Kohonen kirjoitti:

Mielenkiintoinen listaus: https://www.military-art.com/mall/aces.php?PilotID=1638, jossa on listattu Felix-Maria Brandisin ilmavoitot. 

Brandis mainitaan luutnanttina vielä 15.4.-41. ja ensimmäisen kerran yliluutnanttina 1.6.-41. Mutta sitten ilmavoitot 24.10.-41 eteenpäin taas luutnanttina.

Lyöntivirhe vai oliko Saksassa tuolloin käytössä erikseen sotilasarvo ja palvelusarvo?

Luftwaffe Officer Career Summaries
https://www.ww2.dk/Lw Offz - A-F Apr 2024.pdf

[Vesa Viero 74]

16.3.2025 at 17.15, Raimo Heikkinen kirjoitti:

Sopiiko paikaksi Kirkkoniemi?

Ei oltu Kirkkoniemessä siihen aikaan.   Kyseisenä ajankohtana oli päivänvaloa niukasti.

Käsitykseni mukaan mentiin Rovaniemeltä saksaan kotilomalle . Ilmeisesti kone meni suurempaan

huoltoon ja  paluu tapahtui mahdollisesti eri koneella .   

Kävisikö Pori ?   tai joku kenttä   Suomenlahden eteläpuolella.

Mitään syytä ei ollut lentää Norjaan .

Muokattu: maanantai klo 17:56, käyttäjä: Vesa Viero

[Jukka Nisula 2 336]

2 tuntia sitten, Vesa Viero kirjoitti:

Kävisikö Pori ?   tai joku kenttä   Suomenlahden eteläpuolella.

Mitään syytä ei ollut lentää Norjaan .

Puollan lausetta ”tai joku kenttä Suomenlahden eteläpuolella”.

Porin kentältä otetuissa sodan ajan kuvissa ei näy minkään lekohallin takana tuollaista korkeaa rakennusta. Esimerkiksi Jukka Uharin kirjassa ”Porin lentokentän historia osa 1” on sivulla 109 pari ilmakuvaa kenttäalueelta vuodelta 1943. Rakennuksia on paljon, mutta kaikki ovat käytännössä puisia yksitasoisia eri kokoisia parakkeja. Tyypillistä saksalaista sota-ajan infrastruktuuria kuten jo aiemmin kirjoitin. 

Jukka

[Raimo Heikkinen 2 522]

Satakymppi "Suomenlahden eteläpuolella".

Deutsches Technikmuseum Berlin.

[Seppo Kohonen 318]

Ja tunnuskin on sattumalta LN+NR.  https://mechtraveller.com/2016/03/messerschmitt-bf110f-2-5052/

"This aircraft served with 13./Zerstörergruppe JG5 at KemiJarvi, Finland during 1943."