Nauretaan kaikki yhdessä airliners.netin sankareille

[Guest killjoy]

...

 

...

 

Tuo samaan suuntaan liikkuminen on kyllä ihan ok ratkaisu, mutta minun mielestäni on kyllä järkevämpää olettaa, että ongelman asettaja on ajatellut sen liikkuvan estävään suuntaan, mahdollisista tekstin epäselvyyksistä huolimatta.  Ei tuota kysymystä olisi edes syytä esittää muussa tapauksessa.

[Esa Lehtinen 0]

Luulen todellakin, että alkuperäisen kysymyksen esittäjä ei ole loppuun asti ajatellut, mitä hänen sanomansa oikeastaan merkitsee! Teinkin päätelmäni sen perusteella, mitä hän kirjoitti.

[Guest raimo]

Minä juon nyt kahvia, myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. 

 

Siis kertoisiko joku minulle mikä estäisi lentokoneen nousemisen ko. hihnalta?

Kuten jo todettua, lentokoneissa ei ole pyörävetoa, vaan varsin yleisesti joko työntävä

tai vetävä voimalaite, joka ei tasan välitä yhtään siitä liikkuuko alusta vai onko se paikallaan.

Eteenpäin liikuttava voimahan ei mitenkään kohdistu siihen alustaan jolla kone liikkuu.

Eri asia jos koneen pyörät olisi jumissa, ja silloinkin jos työntövoimaa on riittävästi,

kone nousisi ilmaan. Nyt, kun kerran pyörät pyörivät, se nousee heittämällä, aivan kuin kentältä lähtisi.

 

Suorastaan naurettava koko aihe. 

 

 

 

 

 

[Guest killjoy]

Tässä on tullut aika paljon sekaannusta ongelman tekstin takia.  Ehdotan, että jatkossa riitelemme ainoastaan seuraavasta kuvasta:

 

 

Yritin poistaa kaiken epämääräisyyden.  Jos siellä on vielä jotain epäselvää, huomauttakaa siitä ja korjaan sen.  Objektia K ei enää tarvitse olettaa lentokoneeksi.  Ja muistakaa, että tapahtumaketju riippuu suuresti olettamuksista.  Älkää ratkaisko mitään mainitsematta niitä.

 

Ja a.netille piti nauraa sen takia, että keskustelu meni siellä ihan pelleilyksi.  Täällä se on ollut suhteellisen sivistynyttä, vaikka emme olekaan kaikki vielä täysin samaa mieltä.

[Matias Ojala 0]

Siis kertoisiko joku minulle mikä estäisi lentokoneen nousemisen ko. hihnalta?

Kuten jo todettua, lentokoneissa ei ole pyörävetoa, vaan varsin yleisesti joko työntävä

tai vetävä voimalaite, joka ei tasan välitä yhtään siitä liikkuuko alusta vai onko se paikallaan.

 

Olen jo yrittänyt, mutta yritetään hieman erilaista lähestymistapaa. Määrittelen ensin pari asiaa: eteenpäin tarkoittaa koneen nokan suuntaan ja taaksepäin vastakkaiseen suuntaan. Renkaan nopeus tarkoittaa kehänopeutta.

 

1. Hihna liikkuu taaksepäin nopeudella 10 m/s ja kone sen mukana moottorit tyhjäkäynnillä, pyörät ei pyöri.

2. Lisätään moottorin tehoa niin, että tehoasetuksella kuljettaisiin normaalikiitotiellä 10 m/s eteenpäin.

3. Nyt lentokone pysyy paikoillaan, koska hihnan taaksepäin kuljettava vaikutus on kumottu moottorin työntövoimalla. Tässä tilanteessa renkaat pyörivät samalla nopeudella kuin hihna.

4. Yllä olevaa voidaan toistaa lisäämällä hihnan vauhtia niin kauan kunnes moottorista loppuu potku.

[Guest killjoy]

1. Hihna liikkuu taaksepäin nopeudella 10 m/s ja kone sen mukana moottorit tyhjäkäynnillä, pyörät ei pyöri.

2. Lisätään moottorin tehoa niin, että tehoasetuksella kuljettaisiin normaalikiitotiellä 10 m/s eteenpäin.

3. Nyt lentokone pysyy paikoillaan, koska hihnan taaksepäin kuljettava vaikutus on kumottu moottorin työntövoimalla. Tässä tilanteessa renkaat pyörivät samalla nopeudella kuin hihna.

4. Yllä olevaa voidaan toistaa lisäämällä hihnan vauhtia niin kauan kunnes moottorista loppuu potku.

 

No tuo nyt ainakin on väärin, eikä tehtävänannossa edes ollut kyse siitä.  Normaalilla kiitotiellä kone puskee ilmanvastusta ja renkaitten pyörimiskitkaa vastaan.  Esimerkissäsi renkaitten pyörimiskitka on sama, ja ilmanvastus pienempi, joten kone liikkuisi takuulla hihnaan nähden enemmän kuin 10 m/s.  Ei ehkä hirveästi, mutta vähän ainakin.

 

Työntovoiman ollessa sama loppunopeus löytyisi siitä kohdasta, jossa lisääntynyt pyörimiskitka = vähentynyt ilmanvastus.

 

Ja tuo esimerkki hajoaa vielä enemmän, kun aletaan puhumaan lentoonlähtönopeuksista.  Niissä ilmanvastus on niin paljon suurempi, kuin pyörimiskitka, ettei ole lähes mitään väliä, onko se tuplasti suurempi.

[Matias Ojala 0]

Aivan.  Sehän tässä pointti juuri onkin.  Ja sen takia oikean maailman esimerkki ei voi ikinä vastata tehtävää.

Yritän vielä edellisen vastaukseni avulla. Pääkohdat on lihavoitu.

Itseasiassa tilanteessa työnnetään autoa(sormen ja auton välillä vaikuttaa voima, eikö niin?), mutta paperin vetäminen kumoaa auton liikkeen eteenpäin. Arvoitus käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla. Työnnettävä kappale ei tiedä, tuleeko työntävä voima sormesta vai suihkumoottorista.

 

Ja lisää selitystä: Ilman sormea auto liikkuu paperin mukana. Sormi kohdistaa autoon vain sen verran voimaa, että liike paperin mukana pysähtyy ja auto pysyy lattian suhteen paikoillaan. Nyt ajattele sormen tilalle vaikka suihkumoottori. Suihkumoottorista otetaan ulos vain sen verran työntövoimaa, että auto lakkaa kulkemasta paperin mukana ja auto pysyy lattian suhteen paikoillaan.

 

Mutta mistä sinä tiedät, pitääkö se sen paikallaan?  Siinä pitää tehdä joitakin oletuksia esineitten ominaisuuksita.  Selitä ideasi kunnolla.

 

En aivan ymmärtänyt. Jos työntövoima ja kitkavoima kumoavat toisensa, kone pysyy paikallaan. Tätäkö tarkoitit?

 

ps. Huomasin kyllä tuon kuvan. Katson huomenna saanko siitä jotain irti.

[Juha Stenberg 0]

Olen jo yrittänyt, mutta yritetään hieman erilaista lähestymistapaa. Määrittelen ensin pari asiaa: eteenpäin tarkoittaa koneen nokan suuntaan ja taaksepäin vastakkaiseen suuntaan. Renkaan nopeus tarkoittaa kehänopeutta.

 

1. Hihna liikkuu taaksepäin nopeudella 10 m/s ja kone sen mukana moottorit tyhjäkäynnillä, pyörät ei pyöri.

2. Lisätään moottorin tehoa niin, että tehoasetuksella kuljettaisiin normaalikiitotiellä 10 m/s eteenpäin.

3. Nyt lentokone pysyy paikoillaan, koska hihnan taaksepäin kuljettava vaikutus on kumottu moottorin työntövoimalla. Tässä tilanteessa renkaat pyörivät samalla nopeudella kuin hihna.

4. Yllä olevaa voidaan toistaa lisäämällä hihnan vauhtia niin kauan kunnes moottorista loppuu potku.

 

Tuota... onhan tuossa perää.

 

- renkaiden vierintävastus on pienempi kuin se vastus jolloin renkaita yritetään saada pyörimään (vrt. koneen liikkeelle saaminen todellisuudessa). Otetaan nyt vaikka tämä 10 m/s. Nopeuden ylläpitämiseksi tarvitaan lähes tyhjäkäyntiteho, ainoastaan renkaiden saamiseksi liikkeelle tarvitaan siis suurempaa tehoa.

- vierintänopeuden kasvaessa täytyy lisätä moottoritehoja(hyvin, hyvin vähän). Ajatellaan, että renkaiden kestävyys on kuten todellisuudessa. Renkaat hajoavat ennen kuin moottoreista loppuu teho. Renkaiden maksiminopeus kestävyyden kannalta lienee jossain 200 solmun paikkeilla, näin olen jostain lukenut.

 

- Jos taas renkaat ja laakerit oletetaan hajomattomiksi, jossain vaiheessa renkaan ja laakeroinnin vierimisvastukset kasvavat niin suuriksi, että ne kumoavat moottoreiden tehon.

 

- Jos taas renkaan ja laakeroinnin vierimisvastus oletetaan nollaksi, ei synny liikettä vastustavaa voimaa ja kone nousee ilmaan olettaen, että renkaat kestävät rajattoman pyörintänopeuden.

 

- Jos renkaan ja laakeroinnin vierimisvastus oletetaan edelleen nollaksi, mutta kestävyys todellisuutta vastaavaksi, renkaat hajoavat ennen kuin kone saavuttaa riittävän ilmanopeuden.

 

Oikeita vastauksia on varmasti monia ja oikea vastaus riippuu siitä, miten kestävyydet, massat (myös hitausmomentit) ja kitkat yms. määritellään.

 

Typo

 

[Ville Pirttinokka 0]

Mä yritän kanssa vähän erilaista lähestymistapaa. Oon miettinyt tätä asiaa

ajattelemalla jotain pientä leikkiautoa liikkuvalla hihnalla. Jos autosta ei pidä

kiinni, se tietenkin liikkuu hihnan mukana taaksepäin. Mutta jos liikkeen pysäyttää

sormella, auto pysyy paikoillaan. Ja vaikka sen jälkeen hihnan nopeutta kasvatettaisiin,

suurenisiko se voima joka vaaditaan pitämään auto paikallaan? Tai jos autoa vielä

työntäisi hihnan liiikesuunnan vastaisesti, vaikuttaisiko hihnan nopeus vaadittavaan

voimaan? Työntävä voima tarkoittaa tässä esimerkissä tietenkin lentokoneen

moottorien kehittämää voimaa.

 

Ainut asia mitä en tässä tilanteessa saa järkeiltyä on se, minkä mukaan hihnan

nopeus sitten kasvaisi ja miten paljon, mutta mielestäni ainut asia mikä lentokoneen

liikettä rajoittaa on laskutelineiden ja renkaiden välissä olevien laakereiden kitka.

 

Oon kyllä koko ajan ollut sitä mieltä että kone lähtisi lentoon, mutta käykö tässä

kuvitellussa esimerkissä kuitenkin niin että tämä laakereiden kitka lopulta rajoittaisi

koneen nopeutta niin paljon ettei lentoonlähtö onnistuisi?

 

Jaahas, ei tämä lähestymistapa ollutkaan niin erilainen. Lähetetään nyt tämä viesti

ja pohditaan taas lisää.

 

Lisäys: Tossahan se taisi Juhalta tulla juuri niin kuin sen itekkin ajattelin. Mun mielestä

tää homma on nyt selvä.

[Matias Ojala 0]

No tuo nyt ainakin on väärin, eikä tehtävänannossa edes ollut kyse siitä.  Normaalilla kiitotiellä kone puskee ilmanvastusta ja renkaitten pyörimiskitkaa vastaan.  Esimerkissäsi renkaitten pyörimiskitka on sama, ja ilmanvastus pienempi, joten kone liikkuisi takuulla hihnaan nähden enemmän kuin 10 m/s.  Ei ehkä hirveästi, mutta vähän ainakin.

 

Totta, nyt tuli ajatusvirhe.  Tarkoitus oli esittää asia selvemmin, mutta ilmanvastuksen takia se ei onnistu. Muutenhan idea oli oikein. Alla korjattu versio

 

1. Hihna liikkuu taaksepäin nopeudella 10 m/s ja kone sen mukana moottorit tyhjäkäynnillä, pyörät ei pyöri.

2. Lisätään moottorin tehoa niin, että kone liikkuu hihnan suhteen eteenpäin nopeudella 10 m/s.

3. Nyt lentokone pysyy paikoillaan, koska hihnan taaksepäin kuljettava vaikutus on kumottu moottorin työntövoimalla. Tässä tilanteessa renkaat pyörivät samalla nopeudella kuin hihna.

4. Yllä olevaa voidaan toistaa lisäämällä hihnan vauhtia niin kauan kunnes moottorista loppuu potku.

[Guest killjoy]

Itseasiassa tilanteessa työnnetään autoa(sormen ja auton välillä vaikuttaa voima, eikö niin?), mutta paperin vetäminen kumoaa auton liikkeen eteenpäin. Arvoitus käyttäytyy täsmälleen samalla tavalla. Työnnettävä kappale ei tiedä, tuleeko työntävä voima sormesta vai suihkumoottorista.

 

Arvoitus ei käyttäydy samalla tavalla.  Kaikki muu on oikein, paitsi jatko.  Kysymys koskee sitä, mitä tapahtuu, kun kone yrittää liikkua nopeammin.

 

Ja lisää selitystä: Ilman sormea auto liikkuu paperin mukana. Sormi kohdistaa autoon vain sen verran voimaa, että liike paperin mukana pysähtyy ja auto pysyy lattian suhteen paikoillaan. Nyt ajattele sormen tilalle vaikka suihkumoottori. Suihkumoottorista otetaan ulos vain sen verran työntövoimaa, että auto lakkaa kulkemasta paperin mukana ja auto pysyy lattian suhteen paikoillaan.

 

Mutta sormi ja suihkumoottori eivät ole kilttejä.  Ne yrittävät väkisin päästä eteenpäin, eivätkä lopeta tehoja nollaliikkeeseen.  Pystyisikö paperisi pitämään autoa paikallaan, jos työntäisit sitä kovempaa?  Ei.  Tehtävän maaginen hihna saattaisi, jos kitkalle annetaan oikeat parametrit, mutta niitten täytyisi olla täysin epärealistiset.

 

En aivan ymmärtänyt. Jos työntövoima ja kitkavoima kumoavat toisensa, kone pysyy paikallaan. Tätäkö tarkoitit?

 

Pysyy toki.  Mutta sinun pitää todistaa, että renkaiden läpi pystyy välittymään tarpeeksi voimaa kumoamaan työntövoiman.

 

 

ps. Huomasin kyllä tuon kuvan. Katson huomenna saanko siitä jotain irti.

 

Joo, jatketaan mieluummin siitä.  Sitten voi kritisoida toisen laskutoimituksia, eikä juuttua väärinymmärryksiin.

 

Totta, nyt tuli ajatusvirhe.  Tarkoitus oli esittää asia selvemmin, mutta ilmanvastuksen takia se ei onnistu. Muutenhan idea oli oikein. Alla korjattu versio

 

1. Hihna liikkuu taaksepäin nopeudella 10 m/s ja kone sen mukana moottorit tyhjäkäynnillä, pyörät ei pyöri.

2. Lisätään moottorin tehoa niin, että kone liikkuu hihnan suhteen eteenpäin nopeudella 10 m/s.

3. Nyt lentokone pysyy paikoillaan, koska hihnan taaksepäin kuljettava vaikutus on kumottu moottorin työntövoimalla. Tässä tilanteessa renkaat pyörivät samalla nopeudella kuin hihna.

4. Yllä olevaa voidaan toistaa lisäämällä hihnan vauhtia niin kauan kunnes moottorista loppuu potku.

 

Tuo on loogisempi, mutta huomaa ettei vertauksesi enää noudata suhdetta H.v = -R.v.t.  Katso myös Juhan vastaus.

 

En ole varma ajatteletko, että hihna pystyisi estämään lentoonlähdön liikkumalla vain negatiivisella lentoonlähtönopeudella.  Se ei kuitenkaan ole mahdollista.  Jos hihnasi haluaisi oikeassa elämässä kumota lentoonlähtötehon tuottamallaan kitkalla, sen pitäisi pyöriä niin jumalattoman nopeasti, että laakerit sulaisivat.

[Guest killjoy]

Oon kyllä koko ajan ollut sitä mieltä että kone lähtisi lentoon, mutta käykö tässä

kuvitellussa esimerkissä kuitenkin niin että tämä laakereiden kitka lopulta rajoittaisi

koneen nopeutta niin paljon ettei lentoonlähtö onnistuisi?

 

Riippuu siitä, mistä esimerkistä puhutaan.  Tuo minun tekemäni kuvatulkinta nimittäin aiheuttaa tilanteen, jota ei oikein voi verrata oikeaan maailmaan, eikä sitä voi sopia noin yksinkertaisesti.  Jos sen sijaan vain sanotaan, että hihna yrittää pyöriä mahdollisimman nopeasti väärään suuntaan, niin on lähinnä kyse siitä, hajoavatko koneen vai hihnan laakerit ensin.  Moottori ei ainakaan aiheuttaisi häviötä. Turha riidellä sellaisista...

 

Lisäys: Tossahan se taisi Juhalta tulla juuri niin kuin sen itekkin ajattelin. Mun mielestä

tää homma on nyt selvä.

 

No ei se nyt oikeastaan ole selvä, koska kukaan ei ole vieläkään laskenut, mitä siinä mahdottomassa tilanteessa voisi tapahtua.

[Guest juhake]

En tajua noista kaavoista mitään, mutta kaikista helpoin testata mitä käy: Ottakaa RC auto mukaan kauppaan ja asettakaa se siellä liukuhihnalle. Ei se auto liiku, pysyy samalla paikalla koko ajan, jos hihnan nopeus vastaa aina auton pyörien nopeutta.

 

Kouluni entistä matikka/kemia/fysiikka opettajaa kiinnostaisi tämä pulma... Laskenut senkin, että näkyykö Kiinan Muuri avaruudesta.

[Matias Ojala 0]

Arvoitus ei käyttäydy samalla tavalla.  Kaikki muu on oikein, paitsi jatko.  Kysymys koskee sitä, mitä tapahtuu, kun kone yrittää liikkua nopeammin.

 

Oletko oikeasti kokeillut asiaa leikkiautolla? Minä nimittäin olen. Legopalikat ovat olleet ahkerassa käytössä. Leluautolla homma toimii, miksi ei toimisi oikeasti? Ajatellaan tilanne samanlaiseksi oikeasti kuin se on leluauton kanssa. Oletetaan, että hihna liikkuu hitaasti nopeudella 1 m/s taaksepäin ja kone pysyy työntövoiman avulla paikoillaan ja renkaat pyörii myös nopeudella 1 m/s. Unohdetaan tässä vaiheessa kiihdyttäminen. Haluan tietää vain ja ainoastaan, väitätkö, että tilanne on mahdoton? (Miksi?)

 

[Mikko Kallas 0]

Tulen sotkemaan soppaa 

 

Leikkiauto paperin päälle ja mahdollisimman nopealla nykäisyllä paperi pois auton alta. Jääkö auto pöydälle vai lentääkö se vauhdilla seinään?  Kuinka tulos vaikuttaa lentokoneongelmaan?

 

MikkO

alkuperäisessä ongelmassa ei ole annettu riittävästi reunaehtoja (muutenhan nämä arvuuttelut ei velloisi näin kauaa )

[Kimmo Wjuga 1]

Ratkaisusi ovat sinänsä järkeviä, mutta ne eivät poista sitä alkuperäistä kompastuskiveä.  Siinä määritellään, että hihnan nopeus = renkaiden nopeus.  Tarkoitan nyt renkaan nopeudella sitä nopeutta, jolla rengas liikkuisi eteenpäin normaalilla alustalla. Eli ts. itsenäisesti pyörivä rengas pysyisi paikoillaan ongelman hihnalla.

 

Eipäs. Katsoppa ratkaisu c) "työntövoima niin suuri, että rengas ei ehdi kiihtyä". Tällöin työntövoima kiihdyttää konetta vimmatusti , mutta renkaan pyöriminen ei kiihdy yhtä kovaa. Tällöin koneen nopeus kasvaa enemmän kuin renkaan => kone voi liikkua ilman suhteen. Ja hihnan nopeus alla mukautuu siihen mitä rengas pyörii. Eli nimenomaan se tilanne missä rengas raahaa.

Tuo tilanne on tosin mahdollinen vain, jos työntövoima kasvatetaan hyvin nopeasti hyvin suureen arvoon, sillä mikäli työntövoiman lisäys on hidas, ehtii rengas jatkuvasti vastata työntövoiman muutoksiin, jolloin selkeästi vain kohdat a) ja b) ovat mahdollisia reunaehdon täyttymiseksi.

Eli siinä lienevät aikalailla kaikki ratkaisut...

Tietty neljäs ratkaisu on että rengas on kokonaan lukossa ja työntövoima riittäisi liikuttamaan konetta, tosin aika huono tapa koettaa saada kone liikkeelle.

[Kimmo Wjuga 1]

b) Tämä on sama tilanne, kuin a.  Jos kone ei liiku eteenpäin, niin hihna ei koskaan aloita pyörimistä.  Jos se liikkuu, niin joudutaan heti tilanteeseen c.

 

Top tykkänään. Jos lisäät työntövoiman renkaiden vierimiskitkan suuruiseksi, niin myös reunaehto R+H=0 toteutuu. Eli hihna liikkuu alla ja työntövoima pitää koneen paikallaan. Jos poistat työntövoiman, niin kone lähtee hihnan mukana. Kuvittele että työntövoiman sijaan pidät lentokonetta vaikkapa käsin paikallaan ja vedät paperia koneen alta toisella kädellä. Se voima joka kohdistuu käteesi on juuri työntövoiman suuruinen. Tuossa tilanteessa pyörimisnopeuksien reunaehto toteutuu, mutta kone ei liiku minnekään. Mut erona on siis se, että a)ssa ei ole työntövoimaa ja b)ssä työntövoima on päällä.

 

edit: tää oliki aika turha. Käsitin siitä sun viestistä, että jos hihna liikkuu, niin mennään tilanteeseen c, mut tarkotit vissii konetta... mutta jos kone tosiaan liikkuu, niin tottakai ainoastaan kohta c on mahdollinen. Mutta tossa mun aikasemmassa viestissä siis on ratkaisu kokonaisuudessaan, eli kaikki tilanteet, joissa annettu pyörimisen reunaehto toteutuu, ja sitten niistä kohta c toteuttaa sen, että kone voi myös nousta.

[Kimmo Wjuga 1]

Tämmöisen kysymyksen pohtiminen on kyllä totisesti mitä suurinta ajanhukkaa!

 

Eipä tuo ajanhukkaa ole. Ennemmin se saattaisi opettaa ihmisille hieman fysiikkaa. Tämäntyylisiä sitä esim. yliopistolla pohditaan (ei siis suoranaisesti lentokoneisiin sovellettuna, mutta kuitenkin). Ja nyt jos tuohon sinun esitykseesi pitää vastata, niin selkeästi siinä haetaan sitä, että hihna pyörii estävään suuntaan. Eli jos esim. kone on lähdössä oikealle, niin hihna kiertää vastapäivään ja rengas myötäpäivään.

Tuossa sinun ratkaisussasi koneen ilmanopeus olisi muuten 2 kertaa hihnan/renkaan nopeus, eli ei se mikään marginaalinen vaikutus olisi, mutta tuo on niin idioottiselkeä ratkaisu, että selvästikin näkee, että kysymyksen täytyy olla toisinpäin.

Ja luistamista ei missään kielletty. Reunaehtona oli, että hihnan ja renkaan nopeudet täytyy olla samat. Ja taas selvästikin siinä haetaan sitä, että nakin kehänopeus vastaa hihnan nopeutta. Muutenhan ratkaisut olisivat aivan järjettömiä.

[Kimmo Wjuga 1]

Suorastaan naurettava koko aihe. 

 

Sama juttu kuin esalle, eli lue tehtävä tarkemmin. Tottakai kone nousee, jos tehoa lykätään, mutta tehtävässä oli rajoitus renkaan pyörimisnopeuksille, joka tekee tilanteesta hankalamman.

 

edit. Aika hyvin sitä aivot toimii, vaikka kaverin tupareista o just tultu...

edit2: Lukekaa ne mun tai Jensin aikasemmat, niin homma selviää sitten. Niille jotka ei kässää, niin yksinkertaisesti. Työntöä tarvitaan niin perkuleesti, että se rengas todella raahaa. Esim. napauttakaa sitä leikkiautoa takaapäin niin lujaa, että renkaat raahaa, eikä pyöri samalla nopeudella millä auto liikkuu. Siinä on siihen leikkiautoon verrattuna tuo lentokoneen ilmaannousu ratkaistu. Jos oikein realisti pitää olla, niin ei tietenkään fillarit kestä, koska tilanne on tasan sama, kuin jos tehtäisiin lentoonlähtö renkaat lukossa kiitotieltä. Mutta teoriassa edelleen se meikäläisen ratkaisu c) menee, joka koittaa sanoa samaa, kuin Jensin eka viesti niine kaavoineen...

[Jukka Siirilä 80]

Alkuperäisen tehtävän mukaan kone lähtee ilmaan jos kitkaa ei oteta huomioon. Jos kitka otetaan huomioon, niin jää paikalleen jos renkaat eivät saa luistaa. Jos saavat luistaa, niin lähtee ilmaan.

 

Jos renkaat luistavat, niin silloin hihnan ei tarvitse enää pyöriä äärettömällä nopeudella ja kuitenkin se hihna voi pyöriä samalla nopeudella kuin renkaat.

 

Laitetaan hihnalle vaikka lentsikka suksilla. Ei mikään pyöri joten hihna on paikallaan  Ja ilmaan se lähtee jos pystyy voittamaan hihnan ja suksien välissä olevan kitkan.

 

Täytyy sanoa, että alkuperäinen kysymys on niin huonosti määritelty, että se on oikein tarkoitettu saamaan aikaan hämmennystä.

[Jukka Siirilä 80]

Kouluni entistä matikka/kemia/fysiikka opettajaa kiinnostaisi tämä pulma... Laskenut senkin, että näkyykö Kiinan Muuri avaruudesta.

 

Eihän toi ole edes vaikea asia laskea. Siinä sentään on pulma aika hyvin määritelty.

[Guest killjoy]

Jos kitka otetaan huomioon, niin jää paikalleen jos renkaat eivät saa luistaa. Jos saavat luistaa, niin lähtee ilmaan.

 

Jos renkaat luistavat, niin silloin hihnan ei tarvitse enää pyöriä äärettömällä nopeudella ja kuitenkin se hihna voi pyöriä samalla nopeudella kuin renkaat.

 

---

 

Täytyy sanoa, että alkuperäinen kysymys on niin huonosti määritelty, että se on oikein tarkoitettu saamaan aikaan hämmennystä.

 

Olet muuten oikeassa, mutta jos tosiaan otat kitkan huomioon, niin se luistaminen kiihdyttää renkaita, mihin hihna vastaa, joka lisää luistoa, jne.  Tuloksena ääretön nopeus.

 

Ja on kyllä tosiaan mukava trolli tuo arvoitus.  Ei ollut tarkoitus aiheuttaa tällaista riitaa täällä .

[Guest Henkka]

Äkkiseltään kun vilkaisee, niin eipä tämäkään keskustelu kohta häpeä airlinerssin vastaavaa... 

[Guest killjoy]

edit: tää oliki aika turha. Käsitin siitä sun viestistä, että jos hihna liikkuu, niin mennään tilanteeseen c, mut tarkotit vissii konetta... mutta jos kone tosiaan liikkuu, niin tottakai ainoastaan kohta c on mahdollinen. Mutta tossa mun aikasemmassa viestissä siis on ratkaisu kokonaisuudessaan, eli kaikki tilanteet, joissa annettu pyörimisen reunaehto toteutuu, ja sitten niistä kohta c toteuttaa sen, että kone voi myös nousta.

 

Joo, kyllä.  Ymmärsin ehkä vähän väärin, mitä hait noilla ratkaisuilla.  Huomaa kuitenkin, että tilanteeseen b olisi aika vaikea päästä, sillä hihna ei liiku ennen kuin kone liikkuu, joten pitäisi käydä c-tilanteen kautta ja jotenkin palata b:hen.

 

Eipäs. Katsoppa ratkaisu c) "työntövoima niin suuri, että rengas ei ehdi kiihtyä". Tällöin työntövoima kiihdyttää konetta vimmatusti , mutta renkaan pyöriminen ei kiihdy yhtä kovaa. Tällöin koneen nopeus kasvaa enemmän kuin renkaan => kone voi liikkua ilman suhteen. Ja hihnan nopeus alla mukautuu siihen mitä rengas pyörii. Eli nimenomaan se tilanne missä rengas raahaa.

 

Jos tarkoitit samaa tilannetta, kuin minä, niin ok.  Nuo sinun lisäehtosi vain ovat turhia.  Rengas raahautuu aina nopeudella K.v (käytän nyt muuttujianimiä siitä kuvasta), joten koneen kiihtyvyys ei muuta sitä.  (Todistus on edellisessä viestissä)  Jos oletamme siihen kitkan, niin hihna lähtee kiihtymään äärettömään nopeuteen heti, kun kone on edes liikahtanut.  Se on se ongelma, joka vaatisi ratkaisua, etkä esittänyt mitään teoriaa siihen.

 

[Guest killjoy]

Lukekaa ne mun tai Jensin aikasemmat, niin homma selviää sitten. Niille jotka ei kässää, niin yksinkertaisesti. Työntöä tarvitaan niin perkuleesti, että se rengas todella raahaa. Esim. napauttakaa sitä leikkiautoa takaapäin niin lujaa, että renkaat raahaa, eikä pyöri samalla nopeudella millä auto liikkuu. Siinä on siihen leikkiautoon verrattuna tuo lentokoneen ilmaannousu ratkaistu.

 

Lisäisin vielä, että periaatteessa ei edes pitäisi verrata hommaa niihin leikkiautoihin, sillä ongelma rakentaa tilanteen, joka on mahdoton oikeassa maailmassa.  Voisimme toki vaihtaa ongelmassa lentokoneen tilalle käsintyönnetyn leikkiauton, mutta se ei siltikään vastaisi oikean elämän tilannetta.

 

Jos oikein realisti pitää olla, niin ei tietenkään fillarit kestä, koska tilanne on tasan sama, kuin jos tehtäisiin lentoonlähtö renkaat lukossa kiitotieltä.

 

Kyllä ja ei.  Jos laakerit kestävät, ja kitkaa on tarpeeksi, niin se vaikuttaisi samalla tavalla.  Mutta jos tosiaan ollaan realisteja, niin laakerit hajoaisivat paljon aikaisemmin.