OH-YNB ja OH-ALK

[Pentti Hyvärinen 1]

Kaipaan koneissa olleitten nimiä.

OH-YNB, Cessna C-145, putosi laskuun tullessaan Lieksanjoen suuhun 5.6.1939. Luultavasti kaartosakkauksen takia. Ohjaaja oli nimeltään Pentti Ruotanen, mutta ketkä olivat 5 muuta surmansa saanutta?

OH-ALK, Junkers Ju 52, teki pakkolaskun mereen kaikkien kolmen moottorin pysähdyttyä pienin väliajoin 7.11.1941 Taivassalon luona. Koneessa oli kaksi miehistöön kuuluvaa ja neljätoista matkustajaa, joista kaksi matkustajaa hukkui.

Vastata voi vaikka privana.

Pappa kiittelee jo etukäteen toivorikkaana.

 

[Guest Juha_M.]

Vastaan näin julkisesti kuitenkin. Tiedot on tämän ilmailuinnostuksen johdosta luetuista kirjoista ja lehdistä.

OH-YNB:n kaputissa oli kai saman perheen lapsia ja kaksi aikuista matkustajaa.

OH-ALK:n kaputtia käsittelee Suomen ilmailuhistoriallinen lehti numerossaan 4/1994. Lehteä voit muuten kysellä ainakin Keski-suomen ilmailumuseosta, josta itsekin sen ostin.

 

Miehistö:Karl Westermark,Lauri Miettinen

Matkustajia 13 aikuista ja yksi lapsi, nimettyjä ainakin rouvat Wartiovaara ja Henriksson.

Onnettomuudessa kuolivat herra Henriksson ja saksalainen neiti Richers.

[Mikko Suokas 1]

OH-YNB, Cessna C-145, putosi laskuun tullessaan Lieksanjoen suuhun 5.6.1939. Luultavasti kaartosakkauksen takia. Ohjaaja oli nimeltään Pentti Ruotanen, mutta ketkä olivat 5 muuta surmansa saanutta?

 

Valitettavasti en osaa vastata kysymykseesi, vaan teen itse kysymyksen: mistä olet saanut OH-YNB:tä ja sen tuhoutumista koskevat tiedot? Asia kiinnostaa lähinnä siksi, että minulla sattuu olemaan tallessa Ilmailu nro 6-7/1972, jossa Uuno Karhumäki kertoo Veljekset Karhumäen maahantuomasta ja ansiolentotoimintaan käyttämästä "Kympistä", joka oli Suomen ensimmäinen Cessna, tyyppimerkinnältään C-37 ja tunnukseltaan OH-VKF.  Samassa yhteydessä mainitaan myös OH-YNB:

 

"Samalla kun Veljekset Karhumäki tilasi ensimmäisen Cessnansa, sovittiin veljeksille Cessnan myyntiedustus Suomeen. Seuraavana vuonna eli 16.5.1939 luovutettiin Yrjö Nissiselle Viipurista hänen tilaamansa C-39 Airmaster, joka merkittiin ilma-aluksien rekisteriin tunnuksella OH-YNB. Tämä kone tuotettiin täydellisin vesilentovarustein Edo-kellukkein, ja se aloitti lentonsa vesikoneena."

 

Koneen tuhoutuminen mainitaan vain ohimennen. Sen romut ostettiin sotien jälkeen vakuutusyhtiöltä uudelleen veljesten omistukseen, kone korjattiin ja myytiin Ruotsiin, kuten myös OH-VKF, joka oli sotien ajan ollut ilmavoimien käytössä.

[Jukka Nisula 2 265]

edit: Jospa saan vastata tähän väliin: Tietoa löytyy mm. kirjallisuudesta:

 

Kellukekone Cessna C-145 "Tähti", vno.464, OH-YNB.

 

Kellukekone toi matkustajia Kolilta Lieksaan maanantaina 5.kesäkuuta 1939. Lentäjä alkoi lennättää paikkakuntalaisia. Palatessaan ensimmäiseltä huvilennolta 12.30 kone putosi Lieksanjoen suuhun Pieliseen. Kukaan ei pelastunut. Koneessa oli ohjaajan lisäksi kaksi miestä ja toisen kolme lasta. Lähtö oli ollut tavanomainen. Koneen palatessa ohjaaja yritti laskua mahdollisimman lähelle ankkuripaikkaa. Hän kaartoi loppuosalla, moottori tyhjäkäynnillä, laituria kohti. Silminnäkijöiden kertoman mukaan "kaarrossa kone ilmeisesti menetti kantokykynsä alkaen noin 50 metrin korkeudesta sivusuunnassa nopeasti pudota nokka alaspäin Lieksanjokeen." Kone oli lentänyt kaikkiaan vain noin 40 tuntia.

 

lähde: Seppo Jylhä: Siviili-ilmailun viimeiset lennot 1927-1994

 

Tuosta Junkers 52:n onnettomuudesta on ollut juttua myös aiemmin:

 

http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,39263.msg401641.html#msg401641

 

Jukka

 

[Pentti Hyvärinen 1]

Juhalle ensin:

Kyllä julkinenkin vastaus on aivan ok. OH-ALK:n tapaus sai sen selvityksen, mistä olinkin kiinnostunut. KIITOS.

 

Mikolle:

Nisulan Jukka selvittikin sen, mitä kysyit. Itselläni on sama lähde. YNB tuotiin kai Karhumäen välittämänä Nissiselle ja sen ura oli lyhyt. Karhumäkiset ostivat romut ja tekivät niistä lentokoneen, jonka möivät sitten Ruotsiin. Tällä YNB:llä oli lempinimi Tähti ja Ritarannan ison rekisterikirjan mukaan se oli C-145, niinkuin Jukkakin kirjoitti.

C-37:n ja C-145:n erot kuvista päätellen eivä minun silmiini erotu. Jostakin olen saanut päähäni, että toisessa oli "belly flaps", jotka on myöhemmissä versioissa muutettu "tavallisiksi".

Tarkoittaako tuo belly sitten sitä, että koneen joissakin versioissa olisi ollut lentojarrut rungon alla?

 

Minulla oli näitä vastineita kirjoitettuna jo pari tuntia sitten ja olin lähettävinänikin ne. Minne lie taas sain ne piilotettua.

YNB kaputin menehtyneet ovat vielä vastausta vailla. Mahdolliset lähteetkin kiinnostavat. Liekö Ilmailulaitos ainoa?

[Guest Juha_M.]

OH-YNB:n kohtalokkaalla lennolla oli ohjaajana Pentti Ruotanen.

Lähteenä on Ismo Tervosen kirja Veljekset Karhumäki.

[Pentti Hyvärinen 1]

OH-YNB:n kohtalokkaalla lennolla oli ohjaajana Pentti Ruotanen.

Lähteenä on Ismo Tervosen kirja Veljekset Karhumäki.

 

Tämä selvä. Kiitti ja muut nimet kun jostakin saisi.

Olen lisäämässä nimiä omaan Seppo Jylhän kirjaani ja ei kovin monta puutetta enää olisi.

[Pentti Hyvärinen 1]

Taas yksi juttu sai nimensä. Kiitos Rajalan Kallen hyvän muistin. Ei vain ollut kumpikaan näistä nyt kysymistäni, joista YNB:n kohta kaipaa nimiä.

[Anu Leppänen 0]

Koneessa OH-YNB oli isoisäni veli Otto Mikkonen ja perheen lapset Anja, Tuomo ja Hannu. Oton leski Taimi os. Tuhkasen seuraavasta avioliitosta syntyivät ns. Eduskunna kaksoset, joista toinen, Leena Rauhala, kirjoitti kirjan: Eduskunnan kaksosten äidin tarina.

[Pentti Hyvärinen 1]

Kiitokset Anu.

Tämä tietosi varmistaa jo aikaisemmin saamani tiedot ja sukulais suhteesi antaa asiaan hienon silauksen.

 

Hyvää kvättä toivotaen  Pena