Vaarallisin ilmailun laji

[Antti Asikainen 1]

Joku foorumin osaavista tietänee linkin tilastoihin, joista selviää vaarallisin ilmailun laji Suomessa ja maailmalla eri tavoin eriteltynä (kuolleet/loukkaantuneet/nousut/laskut/tuntimäärät jne).

 

Silkka arvaukseni on, että varjoliito on aika korkealla. 

 

[Mikko Kartano 157]

Silkka arvaus ilman tilastotukea: basehyppääminen.

 

-m

 

[Antti Asikainen 1]

Silkka arvaus ilman tilastotukea: basehyppääminen.

 

Saatat olla oikeassa, joskaan en ole varma lajin laillisuudesta kaikissa maissa.

 

Tuosta selviää varjoliito-onnettomuuksista jotain suuntaa antavaa. Esimerkiksi vuonna 2003 USHGA:han kuului 4526 jäsentä ja kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli yhdeksän. Loukkaantuneita taas oli yli 60, joskin raportissa huomautetaan, että pienistä loukkaantumisista ei ole tapana ilmoittaa.

 

Varjoliito.netin vaaratilanne-osiosta näkee, että Suomessakin sattuu yhtä ja toista. Myös J. Juvankoski on kerännyt tapauksia yhteen ja mietiskellyt onnettomuuksien syitä.

 

Hurjimmilta tuntuvat näin ulkopuolisen näkökulmasta onnettomuudet, joissa siipi lähtee konkreettisesti alta (yltä). Myös matalalla tapahtuvat hinausonnettomuudet, jotka näyttävät johtavan usein vakavaan loukkaantumiseen, arveluttavat. Laji vaikuttaa mielenkiintoiselta, mutta onnettomuusluvut mietityttävät. 

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 219]

Lentoyhtiöiden maailmanlaajuinen onnettomuustilasto (onnettomuudet ja kuolleiden lukumäärä) vuodesta 1942:

 

http://aviation-safety.net/statistics/period/stats.php?cat=A1

 

Nämä luvut pitäisi sitten suhteuttaa esim. lennettyjen tuntien lukumäärään, jotta saataisiin numeroista jotain tolkkua. En jaksa etsiä IATA:n lentotuntitilastoja tähän hätään.

 

USA:n esimerkki:

 

Lentoyhtiöiden onnettomuudet 1985-2004, NTSB:

 

http://www.ntsb.gov/Aviation/Table5.htm

 

Viime vuosina 0,011 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100000 lentotuntia. Eli, ei paljon.

 

Yleisilmailun onnettomuudet 1985-2004, NTSB:

 

http://www.ntsb.gov/Aviation/Table10.htm

 

Noin 1,5 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100000 lentotuntia, eli yli 100 kertaa vaarallisempaa per lentotunti kuin liikennekoneessa istuminen. Eri asia on taas, onko reilua verrata lennettyjen tuntien määrien perusteella.

 

Mitä BASE-hyppyihin tulee, netin mukaan yli 1000 hyppääjää on tähän mennessä saanut BASE-numeron suoritettuaan onnistuneesti kaikki 4 erityyppistä hyppyä (Building, Antenna, Span, Earth). Jokavuotisessa Bridge Day-hyppytapahtumassa hypättiin yhdessä päivässä v. 2004 645 hyppyä, ja hyppääjillä oli takanaan keskimäärin 65 suoritettua BASE-hyppyä.

 

Toisaalta BASE jump fatality list kertoo tällä hetkellä kuolleiden hyppääjien luvuksi 91. Listalla löytyy hyppääjiä, joilla oli yli 500 hypyn kokemus.

 

Jos nyt lasketaan karkeasti: 1000 hyppääjää, 91 kuollutta = 9 % hyppääjistä on kuollut. Parempi olisi kuitenkin verrata kuolemantapauksia hyppyjen lukumäärään, mutta sitähän ei kukaan tilastoi tarkasti.

[Antti Asikainen 1]

Jos nyt lasketaan karkeasti: 1000 hyppääjää, 91 kuollutta = 9 % hyppääjistä on kuollut. Parempi olisi kuitenkin verrata kuolemantapauksia hyppyjen lukumäärään, mutta sitähän ei kukaan tilastoi tarkasti.

 

Tilastointi on hankalaa, koska suoritukset eivät ole vertailukelpoisia (esim. hyppy ja lento), mutta se nyt on selvää, että liikenneilmailu on huikean paljon turvallisempaa kuin harrasteilmailu. Harrasteilmailun vaarallisuutta pohtiessa pitäisi selvittää, mikä vaarallisuudesta on seurausta turvallisuuskulttuurin tai koulutuksen puutteesta ja mikä sellaista, jolle ei voi tehdä mitään. 

 

Lueskelin muutamia foorumeita ja osa varjoliitäjistä näyttää pitävän lajia vaarallisempana kuin BASE-hyppäämistä, mutta mielipiteet tässä asiassa mennevät pahasti ristiin. Tuolla ja jossain muuallakin väitetään, että pelkästään Alpeilla olisi kuollut yhtenä vuonna 50 varjoliitäjää. Se on aika paljon, vaikka vuosi olisi ollutkin poikkeus.

 

Ja minä kun ajattelin, että se olisi turvallista (ja suht edullista muuhun ilmailuun verrattuna).

 

[Otto Kilpirinne 0]

Silkka arvaus ilman tilastotukea: basehyppääminen.

 

-m

 

 

Ja täällä pohdiskelua siitä onko base-hyppääminen ilmailua

[Peter Lord 191]

BASE-hypyt eivät todellakaan ole ilmailua.

 

Sen sijaan ilmailun piiriin kuuluva ultralentäminen vaikuttaa olevan vain rohkeiden miesten puuhaa.

 

 

Luonnonlaeista riippumattomalla asialla on myös alan lehti.

http://www.ultra-lehti.com/

 

Peter

[Jouni Laukkanen 55]

Sen sijaan ilmailun piiriin kuuluva ultralentäminen vaikuttaa olevan vain rohkeiden miesten puuhaa.

 

Peter

 

Ultrakevytilmailussa on ongelmia, joita ei käy kieltäminen. Osittain kyse on muutamien harrastajien (joukossa lennonopettajia) epäasiallisesta asenteesta ja sen seurauksena toiminnasta, osittain siitä, että ultrakevytilmailu on iältään melko nuori laji. Lajiin ei ole vielä päässyt pesiytymään varsinaista turvallisuuskulttuuria. Mutta on muistettava, että 60-70-lukujen taitteessa tapahtui ja myös sattui erityisen paljon moottorilentämisen puolella. Tällä hetkellä vauriotiheys on samaa luokkaa moottoripurjekoneiden kanssa eli n. 800-900 h/vaurio.

 

Edellämainitusta syystä Suomen Ilmailuliiton Experimental- ja ultrakevyttoimikunta (EUT) on kuluneena vuonna hakenut keinoja, joilla päästään vaikuttamaan asenteisiin erityisesti opettajapuolella sekä yhdenmukaistamaan tarkastuslentäjien tasoa. Myös tavallisen harrastelentäjän tasoa pyritään nostamaan PPL-maailmasta tutuilla keinoilla. Muutos vie aikansa, mutta jo ehkä muutaman vuoden kuluttua nähdään ovatko toimenpiteet tuottaneet tulosta.

 

Ultralentäminen on kuitenkin tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava kiinteäsiipisillä lentämisen muoto.

 

Terveisin,

Jouni Laukkanen

EUT:n puheenjohtaja

[Tero Knuth 0]

Tällä hetkellä vauriotiheys on samaa luokkaa moottoripurjekoneiden kanssa eli n. 800-900 h/vaurio.

 

Onkohan näitä tilastoja tehty yhtään eritellymmin eli onko tutkittu, että jakaantuvatko vauriot tasaisesti koko konekannalle vai painuttavatko ne kenties yksityisomisteisiin koneisiin tai tiettyihin kerhoihin?

 

-Tero-

[Ilkka Mäkelä 1 219]

Täytyy täydentää, kun sattui käymään silmiin:

 

Helikopteritoiminta USA:ssa: 1,5 kuolemaan johtanutta onnettomuutta per 100000 lentotuntia, eli melko lailla tasoissa yleisilmailun kanssa.

 

Suurin osa näistä onnettomuuksista on tapahtunut lennettäessä yöllä mm. pelastus/mediheli-lentoja jouduttaessa vahingossa IMC-säihin.

 

Tähän ollaan kiinnittämässä melkoisesti huomiota. Esim. yönäkölaitteet (Night Vision Goggles) yleistyvät, ja simulaattorikoulutusta lisätään koko ajan, ja uusia simulaattori/Flight Training Device-malleja tulee kopteripuolellekin jatkuvasti lisää useilta valmistajilta.

 

Huippuluokan hekosimulaattorit (ns. 6-degree-of-movement) (ja erittäin yksityiskohtainen laajakangasvisuaalinäyttö sekä mm. oikeista koptereista samplatyt oikeat äänitehosteet, rungon vibraatio, jatkuva ympäripyörivä liike - constant jaw- jne) maksavat kuitenkin 20-25 miljoonaa dollaria/kpl, joten huippuluokan simukoulutus on kallista, toistaiseksi. Simut ovat kuitenkin ympärivuorokautisessa käytössä paitsi huoltojen aikana.

 

(HAI/Rotor&Wing Nov. 2005)

[Ismo Nurmi 2]

PC-simulaattorilentäminen. Seurauksena yleinen passiivisuus, selkävaivat, ylipaino, näön heikkeneminen, ihmissuhdeongelmat.

[Jani Nissi 0]

Löytyykös mistään tietoa, että kuinka paljon purjekoneille sattuu onnettomuuksia keskimäärin? Ja kuinka vakavia ne ovat olleet. ???

[Janne Kuutti 4]

Löytyykös mistään tietoa, että kuinka paljon purjekoneille sattuu onnettomuuksia keskimäärin? Ja kuinka vakavia ne ovat olleet. ???

 

Riippuu mitä tarkoitat onnettomuuksilla. Henkilövahinkoja vai koneiden särkymistä? Purjelento harrastuksen parissa riski kuolla tai loukkaantua on tosi pieni, en edes muista milloin viimeksi purjelennon parissa on joku kuollut. Suurempi todennäköisyys on loukkaantua tai kuolla liikenteessä kuin purjelennon parissa.

Vaarallisin ilmailun laji on luultavasti laskuvarjohyppääminen, sen parissa sattuu eniten onnettomuuksia  ilmassa vietettyä aikaa kohden. 

 

[Tero Knuth 0]

Purjelento harrastuksen parissa riski kuolla tai loukkaantua on tosi pieni, en edes muista milloin viimeksi purjelennon parissa on joku kuollut.

 

Eikös nuorten MM(?)-kisoissa viime vuonna menehtynyt valokuvaaja jäätyään koneen alle?

 

-Tero-

[Guest Sakari Pyörre]

Riippuu mitä tarkoitat onnettomuuksilla. Henkilövahinkoja vai koneiden särkymistä? Purjelento harrastuksen parissa riski kuolla tai loukkaantua on tosi pieni, en edes muista milloin viimeksi purjelennon parissa on joku kuollut. Suurempi todennäköisyys on loukkaantua tai kuolla liikenteessä kuin purjelennon parissa.

 

DG:n sivujen mukaan Saksan 7 000:lle purjekoneelle sattuu vuosittain 10 fataalia onnettomuutta. Jos samaa suhteuttaisi Suomen miljoonaan autoon, meillä kuolisi autoissa 1 400 ihmistä vuosittain... liikennekuolemia on "vain" 400.  On purjelento silti suhteellisen turvallista.