Mikko Maliniemi

Ruslanilla kova lasku?

12 viestiä aiheessa

Vähän erikoisemmasta paikasta, eli IS:n urheilusivuilta, bongasin seuraavan jutun. Eli Volvo Ocean Racen ensimmäisellä pätkällä vaurioitunut The Black Pearl purjevene kuljetettiin AN-124:lla Kapkaupunkiin ja lasku oli ollut ilmeisen kova. IS kirjoittaa seuraavaa:

 

"Kuljetukseen köytettiin venäläistä Anonov 124-tyyppistä kuljetuskonetta, joka on ainoana maailmassa tarpeeksi iso 20-metrisen kilpaveneen kuljettamiseen.

Reilun 12000 kilon painoinen lasti oli kuitenkin liian raskas. Laskeutuessaan Antonov puhkaisi usean metrin levyisen ja syvyisen kuopan Kapkaupungin lentokentän

kiitorataan. Kuoppa syntyi juuri kahden pääkiitoradan risteykseen. Lentokenttä jouduttiin sulkemaan korjaustöiden ajaksi ja lentoyhtiöt peräävät nyt korvauksia

lentokenttäyhtiöltä."

 

Tietääkö kukaan, milloin tämä on tarkalleen tapahtunut? Entä missähän kunnossa on kiitotie ollut, kun tuolleen pettää alta? Vai onko kyseessä ollut sittenkin tosissaan kova lasku?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän erikoisemmasta paikasta, eli IS:n urheilusivuilta, bongasin seuraavan jutun. Eli Volvo Ocean Racen ensimmäisellä pätkällä vaurioitunut The Black Pearl purjevene kuljetettiin AN-124:lla Kapkaupunkiin ja lasku oli ollut ilmeisen kova. IS kirjoittaa seuraavaa:

 

"Kuljetukseen köytettiin venäläistä Anonov 124-tyyppistä kuljetuskonetta, joka on ainoana maailmassa tarpeeksi iso 20-metrisen kilpaveneen kuljettamiseen.

Reilun 12000 kilon painoinen lasti oli kuitenkin liian raskas. Laskeutuessaan Antonov puhkaisi usean metrin levyisen ja syvyisen kuopan Kapkaupungin lentokentän

kiitorataan. Kuoppa syntyi juuri kahden pääkiitoradan risteykseen. Lentokenttä jouduttiin sulkemaan korjaustöiden ajaksi ja lentoyhtiöt peräävät nyt korvauksia

lentokenttäyhtiöltä."

 

Tietääkö kukaan, milloin tämä on tarkalleen tapahtunut? Entä missähän kunnossa on kiitotie ollut, kun tuolleen pettää alta? Vai onko kyseessä ollut sittenkin tosissaan kova lasku?

 

Kumma homma... Mutta jos olisi kova lasku ollut niin eiköhän koneen telineille ja renkaille jotain vahinkoa käy, ja itse koneelle muutenkin?

 

Veikkaan, että ei parhaassa kunnossa ole kiitotie ollut kun sisään menee...

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Veikkaan, että ei parhaassa kunnossa ole kiitotie ollut kun sisään menee...

No, ei se asvaltti kauhean kovia painoja kestä. Esimerkiksi meidän ex-talon pihatie oli hieman kaltevaa ja pomppuista, kun isä oli pitänyt kuorma-autoa siinä!

 

Mutta kai tuo kiitoratojen asvaltti on vähän parempaa seosta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No, ei se asvaltti kauhean kovia painoja kestä. Esimerkiksi meidän ex-talon pihatie oli hieman kaltevaa ja pomppuista, kun isä oli pitänyt kuorma-autoa siinä!

 

Ruslanin tyhjäpaino on 175,000kg ja maksimi lentoonlähtöpaino 405,000kg, niin ei kyllä luulisi yhden 12,00kg veneen tuntuvan siellä missään... Ja et kait nyt tosissasi vertaa teidän pihatien asfalttia ja kiitoradan asfalttia?  ::)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Ruslanin tyhjäpaino on 175,000kg ja maksimi lentoonlähtöpaino 405,000kg, niin ei kyllä luulisi yhden 12,00kg veneen tuntuvan siellä missään... Ja et kait nyt tosissasi vertaa teidän pihatien asfalttia ja kiitoradan asfalttia?  ::)

Vähän vitsailin vaan...! ::)

Asfalttia käytettiin noin 150.000 tonnia

Kuinkas paksu seos muuten tuota asvalttia tulee tuohon kiitorataan?

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän vitsailin vaan...! ::)Kuinkas paksu seos muuten tuota asvalttia tulee tuohon kiitorataan?

 

Varmasti usempi kerros. Ja sitä ennen tehdään huolella pohjustustyöt. Eli kaikkineen kiitotien "läpileikkaus " on varmasti hyvin monikerroksinen.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varmasti usempi kerros. Ja sitä ennen tehdään huolella pohjustustyöt. Eli kaikkineen kiitotien "läpileikkaus " on varmasti hyvin monikerroksinen.

 

http://www.ilmailulaitos.fi/files/fcaa/EFHK_uutiskuvat/tasasenpuhe.pdf

 

Kolmannen kiitotien maasto on rakentamisen kannalta haasteellinen. Osa rakennusalueesta oli

suota, josta piti aluksi poistaa turvetta kahdeksan metrin paksuudelta. Tämän jälkeen vahvistettiin

turpeen alla ollutta savikerrosta, joka oli myös kahdeksan metriä paksu. Kova pohja oli siis 16 metrin

syvyydessä. Toinen rakennusalueella sijainnut savikkoalue oli 17 metriä paksu. Savikerrosten

vahvistaminen tehtiin pystyojituksen ja ylipenkereen (kuorman) avulla. Veden puristaminen pois

savikerroksista vaati kaksi vuotta. Suurimmat painumat olivat 2,5 metriä syviä.

 

Pehmeikköjen vastakohdaksi alueella on suuria määriä kalliota. Korkeimmat kallioleikkaukset olivat

24 metriä. Suuresta kalliomäärästä (yli 5 milj. m3) johtuen kaikki rakenteisiin tarvittava

rakennusmateriaali saatiin rakennusalueelta. Ympäröivää tieverkkoa ei tarvinnut kuormittaa

massansiirtokuljetuksiin. Kaikki rakennusalueelta saatu maa- ja kallioaines voitiin hyödyntää

rakentamisessa. Myös osa kaivetusta turpeesta käytettiin kasvualustoiksi kiitotien ja rullausteiden

vierialueiden nurmikentille, joita alueelle rakennettiin 160 hehtaaria.

 

 

Ei löytynyt nopsaan paksuutta, mutta:

 

Asfalttia löytyy 421 052 632kg

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vähän vitsailin vaan...! ::)Kuinkas paksu seos muuten tuota asvalttia tulee tuohon kiitorataan?

 

Ei toi paksuus ole mitenkään merkittävä tossa. Asfalttihan on oikeesti (myös kiitotieasfaltti) aika pehmeetä. Pohjustus on se joka sen kuorman kantaa. asfaltti vain tasoittaa pinnan.

Muistelisin, että Kauhavalla olisi joku 5 - 8 cm kerros asfalttia.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Oli taas vaihteeksi tylsää, joten suoritin pienen laskutoimituksen. Laskin Samin antaman massan perusteella kyseisen kiitotien asfaltin paksuudeksi n. 1,15 metriä, mutta epäilen saamani tuloksen oikeellisuutta. Käytin tiheytenä summittaista keskiarvoa (2000), jonka päättelin löytämäni sivun perusteella. Kiitotien mitat (3060 m * 60 m) katsoin EFHK:n lentokenttäkartasta.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla
Kiitotien mitat (3060 m * 60 m) katsoin EFHK:n lentokenttäkartasta.

 

Tuohon kun lisäät vielä rullaustiet  ja jäänpoisto/odotusalueen, pääset hieman realistisempaan paksuuteen.

 

No, minun lähteeni, Ilmailulaitoksen asiakaslehti Kiitotie 2/2002 kertoo päällystetty alaa olleen sata hehtaaria. Tällä pinta-alalla ja yo. tiedoilla paksuudeksi tulee noin 20cm. Ehkä vähän realistisempi luku.

 

Näyttäis olevan 8 cm asfalttia ja 10 cm bitumistabilointia.

 

Jahas, Jukka löysi suunnilleen samat lukemat, johon tuo laskutoimitus päätyi.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään