Viisaudenhampaiden poisto ?

[Guest Wildchild]

Itselläni on poistettu kirurgisesti kaikki neljä, kaikki samassa operaatiossa. Eihän se mukava tunne ole kun eka lyödään 18x puudutuspiikkiä kitalakiin ja sitte operaation jälkeen oli 16 tikkiä suussa. Parasta kuitenki oli se ulkonäkö leikkauksen jälkeen, leuat turposivat ja sitä näytti viikon verran ihan sammakolta.

 

Operaation jälkeen tikkikohdat tulehtuivat vielä kahdesti mutta kaikenkaikkiaan hyödyllistä oli ottaa hampaat ajoissa pois 

[Guest zikaduu]

Perskele, joku hampaantynkä tuolta vasemmasta alakulmasta on ruvennut puskemaan.. 

Toivottavasti ei jouduta nyhtämään irti kun minulta niitä on ihan tarpeeksi jo revitty. 

[Esa Lehtismäki 0]

Parhaitenhan ne paloina lähtee. Mullakin alhaalta molemnmista porattiin kruunu kokonaan kuikkaan ja juurten vierestäkin luuta vielä, ennenkuin lähtivät. Kokonaisena vetäessä olisi kyllä tullut leukaluu mukana, oli ne juuret niin solmussa. Eihän se noilla puudutuksilla satu, mutta seuraavat pari päivää on kyllä pää turvoksissa eikä saa suuta juuri auki, eli hyvä on varata jotain helppoa syötävää.

[Guest Osku]

Jossain vaiheessa pitäisi poistattaa... Ihan kivan tyyris operaatio tuo. Keväällä kun kävin pitkästä aikaa hampulääkärissä sain ensimmäisen paikan hampaisiini, ja kyllä se puudutus tuntui oudolta. Täältä kun on noita ekan sivun stooreja lukenut, niin ei se tietty mitään ole niihin verrattuna. Mitä nyt muutaman tunnin vaan vähän sössötti ja sai varoa ettei pure itseään.

[Guest slapshot]

Vai tällainenkin topicci täällä. kyllä foorumi sitten aina pystyy yllättämään.

 

Ja elkää perkule pelotelko, mulla kaikki neljä tallella. Leikkaus varattuna lokakuulle.

 

En ole kuullut vielä yhtäkään rohkaisevaa tarinaa tyliin, "ei satu, eikä verta valu" ---->  :'(

 

[Guest Panuone]

eipä viisaudenhampaita... mutta menee samaan kastiin...

 

 

Mulla on hampaita ihan missä sattuu.. puoltoista vuotta sitten selvis, että mulla on kaks hammasta kitalaessa ja yks alaikenessä suht syvällä ... no niitten kanssa on tullut jo vuoden päivät leikittyä. yks leikkaus jo takana..

[Guest Wildchild]

En ole kuullut vielä yhtäkään rohkaisevaa tarinaa tyliin, "ei satu, eikä verta valu" ---->  :'(

Ei sitä vihti alkaa siltikään täällä valehtelemaan. Pää on varmasti kipeä ainakin seuraavan viikon, itselläni teki arkaa vielä noin kuukausi leikkauksen jälkeenkin. Ja ompelusaumat tihkuivat itselläni verta vielä sen viikon ainakin

[Esa Lehtismäki 0]

Niin, kyllä siitä viikon verran vaivaa on, mutta itse operaatio ei satu. Koko leuka puudutetaan tunnottomaksi. Ei sitä pelätä tarvitse. Itsellä on kokemusta toipumisesta sekä tupakoivana että tupakoimattomana. Suosittelen lämpimästi tupakoimattomuutta, puolta nopeammin paranee.

[Jari Mikkilä 0]

 

Ihtellä on viisureista otetu vain yksi pois. Ja sekin sen takia kun lohkesi ja seurauksena reikiintyi. Viisurin poisto kesti kaikkineen 15 minuuttia, josta siitäkin 10 minuuttia ventattiin puudutusaineen vaikutusta.

 

Parani reilusti alle viikossa, vaikka oli alaleuan hammas kyseessä.

 

Eli ei sitä aina näemmä tarvikkaan olla 10 tunnin leikkausta että saa yhden hampaan pois.

 

- J

[Esa Lehtismäki 0]

Vetämällä lähtevän hampaan poisto on nopea. Yläleuasta usein lähtee silleen. Leikkaamalla ja paloittelemalla poistaminen vie kauemmin, mutta alle tunnin siitäkin selviää.

[Guest Wildchild]

Omalla kohalla operaatio kesti lähemmäs kaksi tuntia kaikenkaikkiaan. Tosin kaikki hampaat olivat vielä puhkemattomia ja ienten sisällä niin aikaa kului siihen, sekä lisäksi molemmat yläviisurit oli todella tiukassa.

[Guest outipo]

Voihan perk... näitä tarinoita ei olis hammaslääkäri kammoisen ikinä pitänyt lukea!!!  Pelkään kuollakseni jo tavallista rutiinitarkastusta, saatikka sitten jos pitää porata. Viisaudenhampaan poistoa tai siitä vielä kamalampia toimenpiteitä en uskalla edes kuvitella!! 

[Ilari Uotila 27]

Voihan perk... näitä tarinoita ei olis hammaslääkäri kammoisen ikinä pitänyt lukea!!!  Pelkään kuollakseni jo tavallista rutiinitarkastusta, saatikka sitten jos pitää porata. Viisaudenhampaan poistoa tai siitä vielä kamalampia toimenpiteitä en uskalla edes kuvitella!! 

 

Makunsa kullakin. Minulta on poistettu kaikki viisaudenhampaat. Kaksi lähti vetämällä, yksi vaati pienen leikkauksen, viimeinen hieman isomman tikkeineen. Minusta poraaminen on inhottavampaa kuin tuo työläinkään posto.

[Marko Koponen 0]

Alkukesästä aloittelin purentakalusto remonttia ja samalla sai viisurit lähtötuomion.

Ekaa hammasta lääkäri murjoi reilun puolistuntisen ja meinas jo luovuttaa mut leikkaavalle lääkärille. Vaan sai loppujen lopuks kammettua hampaan "juur mutineen" ylös. Leukanivelet oli sen keikan jälkeen melkein kuukauden kipeet. Hyvä ettei pilliruokaan tarvinnu siirtyä.  :'(

Seuraava hammas poistettiin leikkaamalla (ensin paloittelemalla neljään osaan). Samalla keikalla lähti samanpuolen ylähammas vetämällä suht helposti. Mutta kyllä hävetti lääkärikeskuksen hississä ja kaupungilla kävellessä ku paita oli hiestä märkänä keikan jälkeen. Ja autolla itse ajaen kotiin (40km).

Vaan olipa kotona 3v ja 6v poikien ilmeet näkemisen arvoiset kun iskä roiskas veret suusta tontille !!   

 

Yksi viisuri vielä olis jäljellä mutta.... taitaa jäädäkin sinne ellei ala vaivaamaan.   

[Antti Kähönen 0]

Voihan perk... näitä tarinoita ei olis hammaslääkäri kammoisen ikinä pitänyt lukea!!!  Pelkään kuollakseni jo tavallista rutiinitarkastusta, saatikka sitten jos pitää porata. Viisaudenhampaan poistoa tai siitä vielä kamalampia toimenpiteitä en uskalla edes kuvitella!! 

 

Sama vika oli kyllä Rahikaisellakin, mutta kun oli pakko niin minkäs teit. 

 

Olin hammaslääketieteen laitoksella Ruskeasuolla alan opiskelijoiden käsissä (toinen heistä kaverini edelleen  ) ja ilmoitin jo etukäteen, että riittävästi pameja tms. on ensimmäinen ehto. No, homma alkoi ryypyllä Dormicumia (Helan går  ) ja kun nuppini oli riittävästi sekaisin niin he aloittivat työnsä. Ylempi lähti suunnilleen vetäisemällä, alempaa porattiin useampaan osaan. Pari tuntia meni niiden kanssa (olikohan vasemmalta puolelta), sitten heräämöön koisimaan. Viikon oli kipeä, mutta siitä se helpotti. Särkylääkettä määrättiin siten, että riitti. Onneksi ei tarvinnut autoilla. Kun oli mukana särkylääkkeet (Burana 600 & Panacod), antibiootit ja maitohappokapselit (antibioottien ikävän vaikutuksen ehkäisemiseksi), kannoin viikon rannelaukullista pillereitä! Jotkut jopa ihmettelivät meininkiäni...

 

Toisella kertaa suostuin käsittelyyn ilman tabuja. Kun hammasläääkäreiden opinahjo oli silloisen työpaikkani yläkerrassa, niin kävin vaan iltapäivällä siellä samaisen kaverini käsittelyssä ja tulin jatkamaan töitäni poski turvoksissa ja turtana ja kylmällä hautoen. Se oli ylähammas ja kipu meni muutamassa päivässä ohi.

 

Viimeinen oli sellainen, jota opiskelijat eivät uskaltaneet ottaa, kun oli jokin hermokanava liian lähellä. Edelleen marssin samaiseen paikkaan ja hieman heppoisemman Helan gårin jälkeen suukirurgi nappasi sen viimeisen n. 10 minuutissa. Taas vaan heräämöön ja jokusen tunnin jälkeen kotiin.

 

Mutta aika kultaa muistot, nyt lähes neljän vuoden jälkeen tuo ei hirvitä enää yhtään. Eikä oikeastaan silloinkaan niin paljoa, kun tiesi, että saa sitä rauhoittavaa lääkettä (suosittelen  ). Täysin se ei tajua vie kankaalle, mutta vaikutus on lähinnä se, ettei ikävät asiat häiritse niin pahasti. En edelleenkään rakasta hammaslääkäriä, mutta kun nykyaikana on olemassa kaikki puudutteet sun muut konstit jo ihan paikkaamista varten, niin mukavan lääkärin käsittelyssä ei pelota juuri ollenkaan.

[Esa Lehtismäki 0]

Niin, onhan viisaudenhapaan kirurginen poisto ihan mittava operaatio, jonka jälkeen on aika turpiinsa saanut olo, mutta itse toimenpide ei ole mitenkään kauhea. Sen suorittaa suukirurgi, joka osaa tuontapaiset hommat aivan eri lailla kuin tavallinen hammaslääkäri. Ja ne kaverit kyllä tietävät myös, että jokseenkin jokainen tulee sinne kauhusta jäykkänä, ja osaavat kyllä käsitellä pelokasta potilasta.

 

Ja eipä sitä paljon ole vaihtoehtojakaan. Jos hammas ei mahdu olemaan, se on poistettava. Muuten siihen pahimmassa tapauksessa tulee tulehdus, joka leviää leukaluuhun. Kuulema niitä tapauksia tasaiseen tahtiin käsitellään teho-osastoillakin. Eli kyllä se kannattaa vaan pelostaan huolimatta hoidattaa asia kuntoon.

[Marko Koponen 0]

Muuten siihen pahimmassa tapauksessa tulee tulehdus, joka leviää leukaluuhun. Kuulema niitä tapauksia tasaiseen tahtiin käsitellään teho-osastoillakin. Eli kyllä se kannattaa vaan pelostaan huolimatta hoidattaa asia kuntoon.

 

Näin kävi itselläni tuon tulehduksen kanssa...tosin en nyt ihan teholle joutunut    vaan, jos oikein käsitin, hammaslääk... siis suukirurgi poisti tulehduksen "nakertamaa"  luuta.

 

 

[Guest piuku]

Voihan perk... näitä tarinoita ei olis hammaslääkäri kammoisen ikinä pitänyt lukea!!!  Pelkään kuollakseni jo tavallista rutiinitarkastusta, saatikka sitten jos pitää porata. Viisaudenhampaan poistoa tai siitä vielä kamalampia toimenpiteitä en uskalla edes kuvitella!! 

 

Eipä ole se hammaslääkärissä käynti ikinä ollut minunkaan lempitoimenpiteitä. Pienenä ensimmäisillä hammaslääkärikerroilla tarvittiin kolme ihmistä pitämään mua paikoillaan, että hammaslääkäri edes pystyi katsomaan mun suuhun. Jokaisen käynnin jälkeen kaikki osanottajat oli hiestämärkiä (unilääkkeet olis varmaan ollut poikaa tai edes joku nuijanukutus). No onneksi en sentään kertaakaan muistaakseni/tietääkseni purrut lääkäriä sormeen, sellaistakin kuulemma on tapahtunut.

 

Nyttemmin ei sentään tarvita enää kiinnipitäjiä. Lääkärin olen aina onnistunut vakuuttamaan puudutusaineen tarpeellisuudesta, jos ne vaan yrittääkään laittaa mitään peiliä terävämpää suuhun (no se semmosella koukulla voi varovasti kokeilla, mutta jos vaan suunnitellaankaan poraamista, niin puudutusaine on pakollinen, vaikka toisaalta siinä poraamisessakin ehkä ikävintä on se ääni...).

 

Multa on poistettu kaikki neljä viisaudenhammasta. Kolme revittiin palasina kunnan arvauskeskuksen hammaslääkärin toimesta. Neljättä ne ei sitten uskaltaneet lähteä repimään, kun hammas oli sen verran ikävästi vinossa takahammasta vasten ja juuret oli pahasti hermojen seassa. Se poistettiinkin TYKSissä leikkaamalla. Operaatiosta sinällään en muista mittään, syynä lienee varmaankin ne mömmöt, joita tarjoiltiin, sekä assarina leikkauksessa toiminut nuori ja komea kandipoika  (ja johan tuosta on aikaa toistakymmentä vuotta, ettei senkään vuoksi juuri ole enää muistikuvaa). Leikkauksen jälkeen tuo samainen kandi kävi ehkä n. varttin välein kyselemässä heräämössä, että mikä on vointi, joten se varmaan vaikutti siihen, ettei leikkauksesta sitten seurannut kipuja jälkikäteenkään  Tokihan sitä määrättiin mm 800 mg Buranaa kipujen varalle, mutta eipä niihin tarvinnut koskea.

 

Nykyisellään kun hammaslääkäriin pitää mennä, niin ikään kuin kostoksi yritän muistaa syödä edellisenä päivänä paljon valkosipulia 

[Esa Lehtismäki 0]

Totta kai puudutus aina kun porataan, jos kerran ei edes ole masokisti. En minä ymmärrä, miksi ei puudutettaisi? No, alaleukaa nyt ei kannata, jos on joku pikkureikä isoissa hampaissa, alaleuan puudutuksesta kun on aina leukanivel arkana pari viikkoa, mutta ylös aina ilman muuta. Lopputulos on kumminkin yhtä hyvä, erona on vaan että juiliiko vai ei.

[Guest fishu]

Edellisen viikon tiistaina, lähes viikko sitten, aamulla poistettiin ensimmäinen viisaudenhammas vasemmalta ylhäältä. Heinäkuun 20. päivä sitä myös yritettiin, tavanomaisin ottein, mutta lähti vain "kruunu" irti ja juuri jäi sinne. Tuli resepti viikon penisiliinikuurille ja Burana 600mg:lle. Parina päivänä olisin voinut jättää syömättä, nielemättä ja puhumatta, ihan vain koska nieleminen ja puhuminen sattui enempi tai vähempi. Ei se muuten oikeastaan sattunut, kunhan narkkas buranaa kolmesti päivässä. Aamuisin tunnin ajan oli tietty kipeämpi, yöllisen kudosturpoamisen johdosta. Tuntui kuin olisi ollut pari isoa kosketusherkkää mustelmaa suun sisällä. Jäljelle jäänyt juuri ei onneksi teettänyt kovinkaan isoja ongelmia, vaikka ihmettelinkin että eikö sellainen iso reikä (avoinainen juuri) muka tunnu missään; Juuri oli ainoastaan hiukan kosketusherkkä.

 

1.5kk päästä sitten pääsi "vihdoinkin" haetuttamaan juurta pois. Operaatiota varten oli varattu tunti aikaa ja varmaan monia kirurgisia laitteita, joihin ensimmäisellä lekurilla ei ollut koulutusta. Paljon hermostuneempi olo silloin oli, kuin ensimmäisellä kerralla. Kaiken moista hässäkkää ainakin oli, kun piti suu desifioida ja laittaa suuri operaatioliina peitoksi naaman ja yläkropan ylle, jonka jälkeen laitella desifioidut välineet nätisti & puhtaasti esille. Operaatio tietysti alkoi parilla puudutuspiikillä, jota hetken päästä seurasi veitsi, jolla tehtiin vissiin pieni viilto. Viiltoa seurasi pora ja sitten alkoi repiminen, jota seurasi poraaminen vielä kerran tai kaksi lisää. Lekuri ehti siinä jo rennosti ohimennen mutista jotain että onpa tiukassa tai muuta semmoista. Lisää voimaa vaan ja juuri lopulta lähti pois. Luulin, että siinä saa vielä elämäni ensimmäiset tikit (joo, olen ollut tähän asti vielä ilman suurempia haavoja). Lekuri pohti pistääkkö yksi tikki vai ei, päätyen pistämään yhden tikin, mutta muut tekijät sitten jättivätkin sen yritykseksi ja hommasta tuli läpiveto - Ei tikkejä. Koko homma ohitse puolen tunnin sisään, kokonaisen tunnin sijasta.

 

Hampaalla oli ollut kolme juurta, joista kaksi olivat kietoutuneet yhteen ja kolmas hiukan etäämmällä, lievän mutkan kera koukuttamassa kahta muuta vasten. Ensimäisellä kerralla otetussa läpivalaisukuvassa juuri oli aivan viattoman näköinen. Juuri oli tiukassa, mutta eivät sentään pistäneet sitä osiin.

 

Puudutusaine takasi ainakin parin kolmen tunnin siunatun olotilan, jonka aikana päätin hakea apteekista reseptillä Ketomexia. Vastaanoto olivat lykänneet samaisen tabun käteen jo ennen suun desifiointia. Ehdin siinä sitten tuumailla, että mistähän tähän hätää saisi omat puudutusainepakkaukset. Lopulta puudutus alkoi lakkamaan ja tunsin jo jonkin "roskalta" tuntuvan ihon palasen. Sen enempää ei ole tuntunut ja on jo viikko vierähtänyt. Vertakin tuli vain sen verran, että vain osa sinne työnnetystä valkoisesta tuposta oli verenpunainen. Eikä myöskään ole ollut turvotusta, kuten sitä edeltäneellä kerralla. Pari päivää oli hiukan outo fiilis, että mikähän koira tässä on haudattuna, kun ei tunnu minkäänlaista kipua, ainoastaan haava on hiukan rajoittanut irvistelyä (lähinnä sen takia ettei haava turhaan aukeaisi liiallisen liikkeen johdosta). Nähtävästi aikaisemmin pohtimani asia toimi kuten ennakoin: Terävällä veitsellä tehty viilto vahingoittaa vähemmän hermopäätteitä, kuin mitä tavanomainen ruhjominen.

 

 

...mutta en ole heti kylläkään menossa uudestaan tekemään sitä

Mielenkiintoista kyllä, kesän aikana myös setäni oli käynyt poistamassa viisaudenhampaan. Hän on jo jotain viidenkympin ikäinen ja vuosien ajan ollut reiättömät hampaat. Syykin taisi selvitä hänet tavattuani: Vuosien ajan kuvioissa pysyneet läjät Jenkki-purkkaa olivat vaihtuneet karkkipussiin.

 

[Johan Löfgren 0]

Pieni vinkki jos viisureita tai muita hampaita poistatatte. MENKÄÄ HAMMASKIRURGILLE ! Homma hoituu hetkessä ja paljon pienemmällä tuskalla (ja hikoilulla) 

 

J

[Guest washout]

Pitääpä kirjoittaa oma tarina kun muutama viikko sitten lähti kolmas viisuri.

 

Ekat kaksi otettiin samalla kertaa ylhäältä, katsoin kelloa kun lähdin pyörällä pihasta pois ja koko reissu oli vienyt 15 min! Vetäminenhän ei tietenkään satu, mutta sitä ihmettelin että puudutuspiikkiäkään ei nykyään tunne. Ainoa hieman epämiellyttävä juttu oli se hampaan nitkutus, mutta sekin lähinnä nauratti että ompa erikoista. 2-3 päivää hieman särki ja se oli siinä.

 

Tämä kolmas oli sitten alhaalta. Siinä aikansa kiskottuaan kuului kruts ja lekuri tokaisi "oho, se taisi lentää toiselle puolelle huonetta" tms  No tuo pala löytyi kyllä poskesta hetken päästä. Saha piti ottaa avuksi, mutta lopulta hammas lähti kuitenkin kokonaisena. Tuossa meni ehkä parikymmentä minuuttia eikä taaskaan sattunut missään vaiheessa. Särkyä oli kauemmin, ehkä viikon verran.

 

Ei noita kaikkia olisi edes tarvinnut poistaa mutta halusin kun yhdessä oli reikä ja toinen lohjennut ja sanoisin että takahampaan paikkaus on melkein ikävämpi operaatio. Ja nyt ei reikiä enää noihin tule

 

Jos joudutaan leikkaamaan tai muuta isompaa niin se on varmasti hankalampaa, mutta jos ovat pinnassa ja näyttävät kuvissa hyviltä niin omien kokemusten perusteella ei kannata alkaa pelkäämään... Itse asennoiduin niin että 'puolen tunnin päästä homma on ohi'.

[Guest skyhai]

Tervehdys!

 

On poistettu viisaudenhampaat, tehty juurihoitoja, porattu ym. ym. , mutta eniten kyllä kirpaisee, kun saa hammaslääkärilaskun kouraan 

Onnellisia olkaa te, joita on siunattu vahvoilla hampailla!!

 

Se mikä myös sapettaa, että isoimmissa kaupungeissa saattaa hyvinkin joutua pahimillaan jonottamaan vuoden terveyskeskus hammaslääkärille pääsyä.

Onpa jopa kerran sanottu, ettei edes oteta jonoon. Kysyin mitäs sitten? Käskivät mennä kylmästi yksityiselle, vaikka käsittääkseni hammashoitokin kuulu perusterveydenhoito palveluihin+

 

PS. Laitettaisiinko vielä oma thredi erilaisista tähystyksistä? Ne vasta mielenkiintoisia ovat No, ei sentään...

 

terv. risto

[Guest clooni]

Justiin palasin leegolääkäriltä ja tyly kuitti: viisurit vois pistää kaikki poistoon.

Se kyllä oli jo keväällä osittain tiedossa, kun silloin löyty yhdestä reikä ja tuumittiin, että katsotaan syksyllä lisää. Oma kantakin on kyllä se, että äkkiä pois ne harmia aiheuttamasta. Ei ole mikään vahvin hammaslaatu mulla ja reikiintyy paikat melko herkästi... Vielä hankalaa sieltä perältä koittaa harjailla kaikki partikkelit pois.

 

Eipä kait se sitten kovin paha urakka ole, kun kaikki tuntuisi kasvavan suoraan omilla sijoillaan. 1 on vähän puolitiessään, mutta muut jo selvemmin näkösällä.

[Guest Aaltonen]

Viisaudenhammas muistoja....Kaks vikaa kun menin poistamaan, oli tuo hammas jauhanut tota ientä, jonka alla tämä viisaudenhammas oli. No kun lekuritäti vähän kahteli niin totes, että tämähän on ihan täynnä mätää, no putsasi ja ihmetteli, että miten tää ei kipeempi ole. No sitten kun otti hampaan pois, niin totes samantien, että mätää tulee niin paljon, että nyt otat samantien 2 antibiottia ja jatko putsaamista.... ???

Viimisen kanssa lähes sama tarina, liikaa aikailua, ien tulehdus ja sitten lekuriin ja mätää mätää mätää ja antibiottia ja lisää lääkkeitä....

Eli älkää aikailko kamalasti, jos rupee ärtymistä olemaan.... ei oo kivaa.  ???