Malmin kustannusten hallintaan

[Jaakko Kuusisto 3]

 

Malmin kenttää käytetään suruttomasti, kustannukisa ajattelematta.

<kausikortin voisi jakaa eri luokkiin.

1) IRF-maksu,

2) Kentän paika-aurausmaksu sellaselle koneelle joka haluaa tulla/lähteä säähän katsomatta

3) VFR-kortti, jolla pääsee hyvässä säässä ja silloin kun kenttä on aurattu, ilman ylitöitä ja sateen loputtua.

alla lisää:

 

Malmin kustannuksia voisi huimasti alentaa auraamalla kenttä kuntoon, ison lumimyräkän jäljiltä, päiväsaikaan, ei ylitöinä .

 

Jos joku Cessna- kerholainen tms ultra-hupilentäjä haluaa taivaalle, maksakoon kentän pika-aurauksen ihan itse erikseen.

 

Sama sirkus on hallissa. Siellä siirretään sen kuustoista konetta pihalle ja mennään puoleksi tunniksi lentämään.

Hallin lämpötila laskee pakkasen puolelle.

no, ovet kiinni ja lämpö täysille.

 

Mutta, tuleehan se puolentunninlentäjä tuomaan takasin koneensahalliin tunnin kuluttua, taas lämpimään.

 

Sama ovi-auki-sirkus jatkuu.

Taas lämmitetään hallia.

 

Tätä koko sirkusta valvoo kenttäpäivystäjä, palkattu virkamies,

 

Tuo on ihan hölmöläisten hommaa, ei tartte ihmetellä kustannusten karkaamista käsistä.

 

Noita asioita tarkoitin.  Kate ihan nollilla, näitä tarkoitin turhasta maksamisesta.

 

Kentän pika-auraksen maksaa se joka tilaa.

Kenttäpäivystäjän palvelut maksullisiksi.

[Jaakko Kuusisto 3]

Eipä olis hallin ovet turhaan sepposen selällään pitkiä aikoja, jos avausmaksu olisi  esim 10€ minuutti.

Avauksen tilaajan laskuun.

 

Lisäksi, kuten huoltoyhtiöissäkin,  päivystäjän avausmaksu 10€ kerta, tilaajan piikkiin.

 

Tuollaisilla maksuilla saisi kulut aisoihin, sekä maksut kohdistettua todellisille kulujen aiheuttajalle.

 

Ei nykyinen tasatunnein avaus ole mistään kotoisin. Ovet ovat levällään pitkiä aikoja.

 

 

 

 

 

 

[Tero Auranen 0]

Niinkuin monesti muulloinkin, ääripäät tuskin tuovat parasta hyötyä.

 

Veikkaisin, että siinä missä hallin ovien aukipitäminen talvella pitkiä aikoja ei ole kustannustehokasta, niin myöskään avausmaksu/minuutti tms. ei ole sitä myöskään -> kukaan ei ota konettaan ulos, paitsi kun joku muu tilaa avauksen -> hallia ei avata -> koneet eivät lennä -> ei tuloja, ei toimintaa.

 

Sen sijaan olen itse sitä mieltä, että nykyiseen historialliseen lentokonehalliin pitää siirtää Suomen ilmailumuseo kokonaisuudessaan. Malmilla pitää tämän lisäksi rakentaa KAKSI isoa uutta hallia, joissa on enemmän tilaa ja jotka ovat moderneja sekä lämmönpitävyydeltään, kuormattavuudeltaan (joku helppo RO-RO systeemi) ja avattavuudeltaan...lisäksi voisi olla niinsanottuja "T-hangaareja" iso liuta. Tilaa on kyllä.

 

Tällöin hallipaikkoja olisi enemmän -> maksut voisivat olla järkevämpia, mutta silti enemmän tuloja -> lämmityskustannukset vähenisivät -> enemmän toimintaa -> enemmän tuloja -> uusi upea ilmailumuseo sille otollisessa ympäristössä -> turisteja kentälle -> lisää tuloja jne. jne....loputtomat mahdollisuudet!

 

Lisäksi rakennetaan lisää toimistotilaa, yleisötilaa, ilmailulukio (vaikkapa sinne Falkullan päätyyn), avataan harrastelajien keskus, lisätään ilmailualankoulutusta entisestään, avataan ilmailun teemapuisto lapsille ja suurelle yleisölle, markkinoidaan maailmalla, aloitetaan pienimuotoinen säännöllinen reittiliikenne Balttian maihin, siirretään pienrahtiliikenne Malmille (esim. PC-12, Caravan jne. tyyppinen kalusto) ja järjestetään kentän ympärille lintutorneja, koneenbongausalustoja sekä luontopolkuja.

 

Sillä se Malmi kehittyy...kaikki voittavat ja pääsevät harrastamaan tai tekemään työtään järkevin kustannuksin!

 

t. tero

[Raine Haikarainen 4]

Samaa mieltä Teron kanssa. Eikä Jaskankaan huomiot ole vähäarvoisia. Eikös joku laskenut, että talvella hallin ovien kertaaukaisu maksaa lämmityskuluina kymmnen euron luokkaa? Vai oliko vielä enemmänkin?

 

Teron listaan voisi vielä lisätä, että kaiken edellämainitun lisäksi yleisöä vetää tietysti Malmille alkuperäisiin Finnairin väreihin palautettu Super Caravellen prototyyppi (No 169) OH-LSG. Sen kauniit linjat hallitsevat koko ykköshallin museaalista näkymää.

 

Mutta yhdestä asiasta olen Malmin kustannusten nousun ohessa myös huolestunut. Ettei Jaskalla ja Terolla olisi vaan paha addiktio tälle palstalle, kun kirjoittelette tesktejänne myöhäisinä/aikasina pikkutunteina...

[Tero Auranen 0]

Samaa mieltä Teron kanssa. Eikä Jaskankaan huomiot ole vähäarvoisia. Eikös joku laskenut, että talvella hallin ovien kertaaukaisu maksaa lämmityskuluina kymmnen euron luokkaa? Vai oliko vielä enemmänkin?

 

Teron listaan voisi vielä lisätä, että kaiken edellämainitun lisäksi yleisöä vetää tietysti Malmille alkuperäisiin Finnairin väreihin palautettu Super Caravellen prototyyppi (No 169) OH-LSG. Sen kauniit linjat hallitsevat koko ykköshallin museaalista näkymää.

 

Mutta yhdestä asiasta olen Malmin kustannusten nousun ohessa myös huolestunut. Ettei Jaskalla ja Terolla olisi vaan paha addiktio tälle palstalle, kun kirjoittelette tesktejänne myöhäisinä/aikasina pikkutunteina...

 

Heh...ehkei sentään addiktio, mutta onhan tuo Malmitilanne ylipäätään jotenkin välillä hallitseva päässäpyörivä asia, valitettavasti joskus jopa öisin ;-)

 

Tehdäänpä pieniä laskelmia hallin avauksien suhteen:

Jos halli avattaisiin talvikuukausina (lasketaan niitä olevan vaikkapa marras-maaliskuu, eli 5 kuukautta...yhteensä noin 150 päivää) klo 8-21 (14h) jokaisen päivän jokaisella tasatunnilla. Tällöin lämpö karkaisi maksimissaan 150x14 (=2100) kertaa. Jos yksi "laaki" maksaa kympin, maksaa siis hallien availut 21 000 euroa. "Leikitään, että näiden uudelleenlämmityksien lisäksi normaali lämpötilan ylläpitokulu olisi vaikka toinen mokoma. Nyt ollaan 42 000 eurossa.

 

Hallissa voisi olla aikatarkkaan 50 konepaikkaa (joskus tällaisen laskelman olen kuullut). Keskimäärin (pikkupiperin tai 172:n kokoinen) koneen pitäminen hallissa maksaa 400 euroa kuukaudessa omistajilleen. Näistä tuotot vuositasolla (koska paikkaa ei voi vuokrata vain talvikuukausiksi) tekevät 240 000 euroa (miinus verot).

 

Uskoakseni jäljellejäävällä reilulla 200 000 eurolla maksetaan kyllä komeasti tuo 42 000 euron lämmityslasku sekä kenttäpäivystäjän ympärivuotuinen palkka....tai sitten kenttäpäivystäjän palkka on sen verran suuri, että haluan itse välittömästi kenttäpäivystäjäksi :-)

 

Hallin kustannukset ovat varmasti toki iso menoerä, mutta eivät ratkaisevia Malmin tilanteessa. Lisäksi hallipaikan kustannukset ovat jo nyt niin suuret per kone, että mielestäni siinä toteutuu kyllä hyvin se totuus, että käyttäjä maksaa kulunkit.

 

Toki hallin ylläpitoon varmaan menee muutakin rahaa ja muitakin kuluja on...mutta näin suuruusluokkia laskien tullaan yllämainitun kaltaisiin suhteisiin. En kuitenkaan olen kehitystä vastaan tässäkään, jos tätäkin kulua voidaan jakaa järkevämmin ja käyttöperusteisesti paremmin, niin mikäs siinä. Mutta vaatisi varmaankin jotain laskelmia ja kokeiluja, ennenkuin sen optimi löydettäisiin.

 

Malmin "tappioiden" suurin kuluerä lienee lennonjohto (ei halli, ei kentän auraus), koska sen palvelut "ostetaan" Helsinki-Vantaalta. Joku on esittänyt arvioita, että Malmi toimisi hyvin korpikenttänä ja tässä voitaisiin säästää. Itse olen tästä eri mieltä, lentokoulutuksellisesti lennonjohto tarvitaan ja Helsinki-Vantaan läheisyys vaatii sitä myös (okei, ei kaikessa toiminnassa, mutta ainakin osassa). Tähänkin lienee löydettävissä kehitysmahdollisuuksia, jopa siten että lennonjohto Malmilla olisi pidempään auki (säännöllinen liikenne jne.).

 

Edit: lisätään vielä lennonjohtajien koulutus ja tehdään Malmista johtava Suomalaisten lennonjohtajien koulutuskeskus sekä harjoitusalusta....saadaan kustannustehokkuutta tuohon ja nykyiset lennonjohtajat voivat lisäksi kehittää itseään kouluttajina. Nythän kai osaksi näin jo tapahtuukin, mutta sitäkin voisi lisätä.

 

Edit2: lisään vielä senkin, että jos hallin avaus maksaisi erikseen, ei olisi enää perusteltua laskuttaa hallipaikasta nykyisen suuruisia summia....tulot eivät välttämättä noista kasvaisi, vaikka avaukset vähenisivätkin.

 

Edellisessä viestissäni kuvailmani "ilmailuparatiisi" voisi toimia omillaan siten, että lennonjohto on melkein yötä päivää auki. Turistinähtävyyden voimaa ei kannata vähätellä.

 

t. tero

 

[Hannu Niemi 1]

Eipä olis hallin ovet turhaan sepposen selällään pitkiä aikoja, jos avausmaksu olisi  esim 10€ minuutti.

Avauksen tilaajan laskuun.

 

Kyllä tuo vähän arveluttaisi, kova kiire kun väkisinkin johtaisi ennemmin tai myöhemmin erinäisiin kolauksiin hallissa. Eikä kuulostaisi kauhean tasapuoliselta koneiden sijoittelun osalta. Asia ei sinänsä mitenkään koske itseäni, mutta yleensä tuo kiire ja lentäminen eivät ole kauhean turvallinen yhdistelmä.

 

hannu - taatusti aina VFR:ssä

[Ari Katajamäki 0]

Hyviä kommentteja ja ideoita.

 

Sellainen tuli mieleeni, että voisiko noita hallin suuria oviaukkoja talviaikaan pienentää pystysuunnassa? Eli mitä jos vaikka kerhotöinä rakennettaisiin oviaukon yläosaan verho, vaikka vaan lainapeitteestä. Jätettäisiin sellainen 3m korkea aukko alas, joten siitä mahtuisi suunnilleen jokainen kone kulkemaan eikä koko hallin lämmin ilma pääsisi karkaamaan ulos ja pakkanen sisään?

 

Tuosta aurauksesta olen Jaskan kanssa suunnilleen samaa mieltä. Välttämättä kukaan ei kaipaa sitä aurausta heti lumimyräkän jälkeen sunnuntaina klo 8. Toisaalta ainakin ilmailukerhojen kannalta talviviikonloput ovat kyllä aktiivisinta aikaa. Joten jonkin verran lentäminen vähenisi, jos kenttä aurattaisiinkin vasta virka-aikana. Mutta paljonko säästyisi kustannuksia?

 

[Tero Auranen 0]

Hyviä kommentteja ja ideoita.

 

Sellainen tuli mieleeni, että voisiko noita hallin suuria oviaukkoja talviaikaan pienentää pystysuunnassa? Eli mitä jos vaikka kerhotöinä rakennettaisiin oviaukon yläosaan verho, vaikka vaan lainapeitteestä. Jätettäisiin sellainen 3m korkea aukko alas, joten siitä mahtuisi suunnilleen jokainen kone kulkemaan eikä koko hallin lämmin ilma pääsisi karkaamaan ulos ja pakkanen sisään?

 

Tuosta aurauksesta olen Jaskan kanssa suunnilleen samaa mieltä. Välttämättä kukaan ei kaipaa sitä aurausta heti lumimyräkän jälkeen sunnuntaina klo 8. Toisaalta ainakin ilmailukerhojen kannalta talviviikonloput ovat kyllä aktiivisinta aikaa. Joten jonkin verran lentäminen vähenisi, jos kenttä aurattaisiinkin vasta virka-aikana. Mutta paljonko säästyisi kustannuksia?

 

 

En usko, että AIP:ssa aukiolevaksi kentäksi merkitty lentopaikka saa olla auraamatta kovin pitkään lumisateen jälkeen aukioloaikanaan. Ei liene turvallista eikä järkevääkään, kun joku saattaa sinne tulla sitten kuitenkin vaikka ilman plaania jostain muualta. Lisäksi olisi varmaan aika hassua lennonjohtajan istua töissä aktiivisena jos kentällä ei voi edes lentää....toisaalta, onhan noi helikopterit.

 

Mutta kannattaako molempia kiitoteitä putsata heti, vai voisiko esim. talviaikaan (ydintalvi) olla poikkikiitotie suljettuna ilman kunnossapitoa....ja vain lumettomina aikoina tai kun lumi on itsestään sulanut, käytössä?

 

t. tero

[Guest petri2]

 

Mutta kannattaako molempia kiitoteitä putsata heti, vai voisiko esim. talviaikaan (ydintalvi) olla poikkikiitotie suljettuna ilman kunnossapitoa....ja vain lumettomina aikoina tai kun lumi on itsestään sulanut, käytössä?

 

t. tero

 

Tuo on vaarallinen ajatus!

Vaasassa on aikoinaan suljettu toinen kiitotie.

Nyt kun Ultrailmailijat haluaisivat sitä käyttää niin se on wallan mahdotonta saada enää auki.

Käyvät Kruunupyyssä lentämässä koululentoja.

Reitti- ja "peltikoneet"(=PPL) eivät välitä sivutuulesta mutta Ultralla se on epämiellyttävää.

 

Ajattelin vain sitä että jos suljet jotain talven ajaksi voi joku älypää ymmärtää sen niin ettei sitä sitten tarvita kesälläkään ja pelissä 0-1 Malmin kaatajille...

[Tero Auranen 0]

Tuo on vaarallinen ajatus!

Vaasassa on aikoinaan suljettu toinen kiitotie.

Nyt kun Ultrailmailijat haluaisivat sitä käyttää niin se on wallan mahdotonta saada enää auki.

Käyvät Kruunupyyssä lentämässä koululentoja.

Reitti- ja "peltikoneet"(=PPL) eivät välitä sivutuulesta mutta Ultralla se on epämiellyttävää.

 

Ajattelin vain sitä että jos suljet jotain talven ajaksi voi joku älypää ymmärtää sen niin ettei sitä sitten tarvita kesälläkään ja pelissä 0-1 Malmin kaatajille...

 

Kyllähän Malmilla välillä on ollut poikkikiitotie pidemmän aikaa suljettuna, joskus talvisinkin. Sinänsä tämä ei olisi siis edes mitään uutta, mutta kustannussäästöjä kun haetaan, niin mielummin siitä kuin esim. lennonjohdosta tai vielä korotettuja maksuja!

 

Kun asia tehtäisiin oikein, siis nimenomaan ohjeistamalla ja päättämällä, että ainoastaan talvikunnossapito loppuu tms. tietyksi ajaksi, ei silloin olisi vaaraa kokonaan sulkemisesta.

 

Ultrilla lennetään muuallakin kuin Malmilla ja kummasti siellä pärjätään vaikka poikkikiitoteitä ei ole koskaan ollutkaan. Epämiellyttävää tai ei, niin sivutuulilaskujakin täytyy harjoitella ja ne tulee osata. Jos taas tuuli on liian kova kulloinkin käytössä olevalle koneelle (siis sivutuuli), niin sitten jätetään suosiolla lento tekemättä.

 

Sain nimittäin tietoa siitä, mitä maksaa tuo sulatusoperaatio/aineet/auraus jne. per kiitotie ja per kerta (kentästä riippumatta)...se on niin älytön summa, että soisi miettivän ovatko muutamat ultrapilotit valmiita maksamaan sitten omasta pussistaan moisen summan, jos siitä kerran ei voi säästää?

 

EDIT: olen toki samaa mieltä siitä, että poikkikiitotein tarpeesta ei saa antaa vastustajille väärää kuvaa siitä, etteikö sitäkin tarvittaisi. Perusteluina voi käyttää vaikkapa kesän suurempia lentomääriä jne. Talvikunnossapitohan voidaan keskeyttää NOTAM:illa, ilman että siitä sen kummemmin täytyy julistaa lehdistössä yhtään mitään...

 

t. tero

 

[Tero Knuth 0]

Sain nimittäin tietoa siitä, mitä maksaa tuo sulatusoperaatio/aineet/auraus jne. per kiitotie ja per kerta (kentästä riippumatta)...se on niin älytön summa, että soisi miettivän ovatko muutamat ultrapilotit valmiita maksamaan sitten omasta pussistaan moisen summan, jos siitä kerran ei voi säästää?

 

Mimmoisistahan summista tässä puhutaan? Tulot ja kustannukset ovat ilmeisesti 3/4 miljoonaa euroa epätasapainossa, joten vaikka pienistä puroista sanotaankin kasvavan iso virta, niin varmasti tarvitaan myös suuria yksittäiseriä joko säästöinä tai lisätuloina, jotta tuo saataisiin tasapainoon. Summa vastaa kuitenkin noin 15 euroa per Malmille suoritettu laskeutuminen eli mikäli tämä lätkäistäisiin suoraan vaikkapa 150 laskeutumista Malmille sisältävän PPL-kurssin hintaan, niin kurssin hinta pompsahtaisi pelkästään tästä 2250 euroa lisäkustannuksina. Mikäli tuo summa jaettaisiin tasan 45 lentotunnille, niin tuntihinta kasvaisi 50 eurolla.

 

Jos summa suhteutettaisiin puolestaan lentotunneiksi, niin vaikkapa 150 euron hintaisia lentotunteja summalla saisi 13,5 kappaletta vuoden jokaiselle päivälle.

 

-Tero-

[Tero Auranen 0]

Mimmoisistahan summista tässä puhutaan? Tulot ja kustannukset ovat ilmeisesti 3/4 miljoonaa euroa epätasapainossa, joten vaikka pienistä puroista sanotaankin kasvavan iso virta, niin varmasti tarvitaan myös suuria yksittäiseriä joko säästöinä tai lisätuloina, jotta tuo saataisiin tasapainoon. Summa vastaa kuitenkin noin 15 euroa per Malmille suoritettu laskeutuminen eli mikäli tämä lätkäistäisiin suoraan vaikkapa 150 laskeutumista Malmille sisältävän PPL-kurssin hintaan, niin kurssin hinta pompsahtaisi pelkästään tästä 2250 euroa lisäkustannuksina. Mikäli tuo summa jaettaisiin tasan 45 lentotunnille, niin tuntihinta kasvaisi 50 eurolla.

 

Jos summa suhteutettaisiin puolestaan lentotunneiksi, niin vaikkapa 150 euron hintaisia lentotunteja summalla saisi 13,5 kappaletta vuoden jokaiselle päivälle.

 

-Tero-

 

Terve,

 

En tiedä kuinka luottamuksellisia tietoja nämä yksittäisten asioiden kustannukset ovat, mutta sanotaanko nyt vaikka niin että yhden radan yhden kerran putsaus ei hoidu tuhannella eurolla. Jos ratoja on kaksi ja putsauskertoja vaikkapa 50 talven aikana (okei, en tiedä onko noin montaa, mutta jos jäätä täytyy sulattaa, niin helpostikin) tekee se 100 000 euroa. Jos tästä puoletkin voitaisiin säästää, niin olisi aikamoinen aloitus sille joelle, joka noista pienistä virroista voitaisiin saada aikaan.

 

Ei kaikkea voida sitoa laskeutumisiin tai operaatioihin, niiden hintaanhan ei tuon viimeisen korotuksen jälkeen ilmeisesti aiota koskea. Mutta jos jotkut lisäpalvelut tulisivat maksullisiksi, poikkiradan kunnossapidossa säästettäisiin pitkä penni ja vaikkapa tuo hallin ovien yläosan "tilkitseminen" verholla toteutettaisiin, voisi säästöille olla siinä jo aikamoinen alku. Lisäpalaveluita voisivat olla esim. hallin ovien avaukset muulloin kuin tasatunnein (vaikka myös kesällä), erilaiset hinaus- ja kuljetuspalvelut kenttäpäivystäjän toimesta tehtynä jne. jne. Nythän esim. rikkoutuneen koneen voi pyytää hinaukseen vaikkapa jostain pöpeliköstä ja homma menee kentän piikkiin, vaikka rikkoutumisen syy olisi lentäjässä tai koneen omistajassa tai ihan luonnonoikussa.

 

t. tero

[Tero Knuth 0]

Ei kaikkea voida sitoa laskeutumisiin tai operaatioihin, niiden hintaanhan ei tuon viimeisen korotuksen jälkeen ilmeisesti aiota koskea.

 

Terve,

 

Summahan on yksinään kestämättömän suuri lisättäväksi maksettavaksi pelkkien lento-operaatioiden mukaisesti. Kuitenkin hallituksen esitys Ilmailulaitokseen liittyviksi laeiksi sisälsi seuraavaa:

 

Valtion talousarvioon voitaisiin ottaa yhtäkkisten hinnankorotusten mahdollisesti aiheuttamien muutosten lieventämiseksi asteittain pienenevä määräraha Malmin lentoaseman yleisilmailun tukemista varten. Hintatuki laskisi vuosittain ja päättyisi kokonaan vuonna 2009. Ilmailulaitos nostaisi vastaavasti asteittain yleisilmailulta perittäviä käyttäjämaksuja siten, että palvelujen kustannusvastaavuus toteutuu. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2006 todetaan, että

Malmin lentoasema palvelee yleisilmailun lisäksi koulutustoimintaa ja on liiketaloudellisesti alijäämäinen.

 

Tämä näyttää mielestäni siltä, että ensi vuoden korotusten ei ole tarkoitus jäädä viimeisiksi, vaan vuoteen 2009 mennessä perittäviä maksuja olisi tarkoitus korottaa siten, että ne vastaavat aiheutuvia kustannuksia. Kustannusvastaavuuteen toki päästäisiin myös kustannuksia leikkaamalla, mutta mimmoinenhan osa tuosta on mahdollista säästää ilman, että kentän palvelutaso laskee radikaalisti?

 

Mitenköhän suurta osaa kentän kustannuksista tuo 750 000 euron alijäämä vastaa? Tämän suhteen tunteminen auttaisi suhtauttamaan summan nykyiseen toimintaan.

 

-Tero-

[Tero Auranen 0]

Terve,

 

Summahan on yksinään kestämättömän suuri lisättäväksi maksettavaksi pelkkien lento-operaatioiden mukaisesti. Kuitenkin hallituksen esitys Ilmailulaitokseen liittyviksi laeiksi sisälsi seuraavaa:

 

Tämä näyttää mielestäni siltä, että ensi vuoden korotusten ei ole tarkoitus jäädä viimeisiksi, vaan vuoteen 2009 mennessä perittäviä maksuja olisi tarkoitus korottaa siten, että ne vastaavat aiheutuvia kustannuksia. Kustannusvastaavuuteen toki päästäisiin myös kustannuksia leikkaamalla, mutta mimmoinenhan osa tuosta on mahdollista säästää ilman, että kentän palvelutaso laskee radikaalisti?

 

Mitenköhän suurta osaa kentän kustannuksista tuo 750 000 euron alijäämä vastaa? Tämän suhteen tunteminen auttaisi suhtauttamaan summan nykyiseen toimintaan.

 

-Tero-

 

En tiedän noista kokonaissummista...mutta sellaisen tiedon sain, että esim. nyt tulleita vuosikorttikorotuksia ei olisi odotettavissa tulevina vuosina lisää, ainakaan normaaleja indeksikorotuksia suurempia.

 

Tuo koulutusstatus lisäksi pitäisi varmistaa sen, että Malmin ja Porin tapauksissa tuota alijäämää nimenomaan EI tarvitse siirtää kokonaan käyttäjien maksettavaksi.

Näiden lisäksi käsitin, että Malmi jäi JO nyt ilman mitään tuossa tekstissä puhuttua määrärahaa, jota meni puolestaan Poriin 200 000 euroa.

 

Eli tuo asteittainen korotus toteutui heti täysmääräisenä ja luvatut rahat jäi saamatta?

 

t. tero

[Tero Auranen 0]

Lisäksi tuli mieleen sellainen asia, että eiköhän tuo lakiteksti kosketa enimmäkseen uutta Ilmailuhallintoa eli viranomaismaksuja. Malmihan on yhä jatkossakin ILL:n alaisuudessa, se ei liity sinänsä mitenkään Ilmailuhallintoon, joka perustetaan. Tällöin tuo määräraha lienee tarkoitettu yleisilmailijoiden viranomaismaksujen asteittaiseen kasvamiseen vuoteen 2009 mennessä.

 

Niiltä osin, kuin missä todella on kyse Ilmailulaitoksen tukemisesta määrärahoilla valtion toimesta, ei se tarkoittane täysimääräisenä rahan poistumista Malmilta.

Koulutusstatuksen turvin Ilmailulaitoksella on omasta halustaan jatkossakin mahdollisuus subventoida Malmin toimintaa (kuten Porinkin) muilta kentiltä (käytännössä EFHK) tulevilla rahoilla. Siis jos se itse niin haluaa, kuten olen käsittänyt sen haluavan. Uusi liikelaitoslaki ei koulutuskenttiä tule koskemaan, näin minulle on luvattu.

 

Kuten yleensäkin, voin olla pahasti väärässä ;-)

 

t. tero

[Tero Knuth 0]

Lisäksi tuli mieleen sellainen asia, että eiköhän tuo lakiteksti kosketa enimmäkseen uutta Ilmailuhallintoa eli viranomaismaksuja.

 

Oma ymmärrykseni taasen on, että ao kohdalla viitataan juurikin Ilmailulaitoksena tunnettavaan liikelaitokseen, jonka käyttäjämaksuilla on tarkoitus kattaa palveluiden tuottamisesta aiheutuvat kustannukset. Ennen tuota lainattua kohtaa ristisubventoinnista kirjoitetaan seuraavaa:

 

Ristisubventio ei olisi liikelaitoksessa enää mahdollista. Liikelaitoslain perustelujen mukaan ristisubventiona ei kuitenkaan pidetä tilannetta, jossa yhtenäishinnoitelluista lentoasemista muodostuu liiketoiminnallisesti yhtenäinen verkosto. Ilmailulaitoksessa tämä verkosto tarkoittaa toisiinsa liiketaloudellisesti

sidoksissa olevia lentoasemia eli käytännössä reittiliikennettä palvelevia lentoasemia. Jos reittiliikenteen kysyntä joillakin kentillä loppuu, Ilmailulaitoksella on oikeus liiketaloudellisin perustein sopeuttaa palveluitaan. Pelkästään sotilasilmailun, valtion muun lentotoiminnan, muiden erityispalvelujen tai yleisilmailun käyttämät palvelut hinnoitellaan omista lähtökohdistaan kannattaviksi.

 

eli hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti liikelaitos ei voisi käyttää reittiliikenteestä saatuja tuloja yleisilmailun käyttämien palveluiden tukemiseen, vaan ne on hinnoiteltava kannattaviksi.

 

Laki Ilmailulaitoksesta kuitenkin mahdollistaisi kannattamattoman toiminnan 4§:ssä, mutta lain perusteluiden mukaan tällaisen kannattamattoman toiminnan tulee perustua Ilmailulaitoksen ja palvelun tuotantoa haluavan tahon kanssa.

 

-Tero-

[Guest Sakari Pyörre]

En tiedä kuinka luottamuksellisia tietoja nämä yksittäisten asioiden kustannukset ovat, mutta sanotaanko nyt vaikka niin että yhden radan yhden kerran putsaus ei hoidu tuhannella eurolla. Jos ratoja on kaksi ja putsauskertoja vaikkapa 50 talven aikana (okei, en tiedä onko noin montaa, mutta jos jäätä täytyy sulattaa, niin helpostikin) tekee se 100 000 euroa. Jos tästä puoletkin voitaisiin säästää, niin olisi aikamoinen aloitus sille joelle, joka noista pienistä virroista voitaisiin saada aikaan.

 

Kunnossapidon kustannuksia ei kannata laskea kertasuorituksen mukaan. Jos kustannuksia halutaan alentaa, ainoa tehokas keino on vähentää henkilöitä. Ko henkilöt kuitenkin ovat kentällä aina valmiudessa. Raha palaa vaikka eivat tekisi mitään.

 

Yhden miehen kustannukset ylitöineen vuoden ajalta ovat noin 40 000. Yhden raskaan kuorma-auton kustannukset liuoslevittimineen, auroineen ovat noin 50 000 vuodessa. Materiaalikustannukset ovat suhteessa pienempiä. Ylitöiden osuus ei ole kovin iso - suuri osa vaihdetaan vapaisiin (olettaisin).

 

Jos halutaan säilyttää palvelutaso, voidaan ehkä käyttää alihankintaa oman, vähennetyn porukan jatkeena. Sekin on kallista, mutta ei läheskään niin kallista kuin omien miesten pito vähillä töillä. Ilmailulaitos tosin perinteisesti ei käytä alihankintaa.

 

Nyt kuuluu kuitenkin kysymys: miten iso palokunta Malmilla pitää olla? Samat aurakuskit ovat palomiehiä.

 

Tämä ei sitten ole mikään kannanotto siihen, mitä Ilmailulaitoksen tulisi tehdä, otinpahan vain kantaa siihen, että kunnossapitoa ei kannata vähentää, jos miehet ja kalut on jo kentällä.

[Ari Aho 62]

Hyviä kommentteja ja ideoita.

 

Sellainen tuli mieleeni, että voisiko noita hallin suuria oviaukkoja talviaikaan pienentää pystysuunnassa? Eli mitä jos vaikka kerhotöinä rakennettaisiin oviaukon yläosaan verho, vaikka vaan lainapeitteestä. Jätettäisiin sellainen 3m korkea aukko alas, joten siitä mahtuisi suunnilleen jokainen kone kulkemaan eikä koko hallin lämmin ilma pääsisi karkaamaan ulos ja pakkanen sisään?

 

Tällainen verho oli ainakin -70-80 luvun taitteessa käytössä.

[Tero Auranen 0]

Kunnossapidon kustannuksia ei kannata laskea kertasuorituksen mukaan. Jos kustannuksia halutaan alentaa, ainoa tehokas keino on vähentää henkilöitä. Ko henkilöt kuitenkin ovat kentällä aina valmiudessa. Raha palaa vaikka eivat tekisi mitään.

 

Tämä ei sitten ole mikään kannanotto siihen, mitä Ilmailulaitoksen tulisi tehdä, otinpahan vain kantaa siihen, että kunnossapitoa ei kannata vähentää, jos miehet ja kalut on jo kentällä.

 

Joo, onhan se näinkin. Noista mainitsemistani kustannuksista oli kuitenkin valtaosa "kemikaalikustannuksia" jne....kyse ei siis ollut työvoimasta.

 

t. tero

[Guest Sakari Pyörre]

...ristisubventoinnista kirjoitetaan seuraavaa:

eli hallituksen esityksen perustelujen mukaisesti liikelaitos ei voisi käyttää reittiliikenteestä saatuja tuloja yleisilmailun käyttämien palveluiden tukemiseen, vaan ne on hinnoiteltava kannattaviksi.

Laki Ilmailulaitoksesta kuitenkin mahdollistaisi kannattamattoman toiminnan 4§:ssä, mutta lain perusteluiden mukaan tällaisen kannattamattoman toiminnan tulee perustua Ilmailulaitoksen ja palvelun tuotantoa haluavan tahon kanssa.

 

Luin samat kohdat. Lukemani ja kokemukseni toisesta valtion liikelaitoksesta johtivat seuraavaan päätelmään:

1. Liikelaitos pyrkii kannattavaksi. Liikelaitos pyrkii itse saamaan jokaisen myymänsä palvelun kannattavaksi. Se poistaa kilpailua vääristävän ristisubventoinnin automaattisesti.

2. Jos jokin kenttä (eli tietysti Helsinki-Malmi) on kannattamaton, laitos joko sopeuttaa toimintaa tai "myy" palvelun jollekin osapuolelle, joka katsoo sen maksamisen arvoiseksi. Nämä osapuolet voivat olla joko yritykset (ja RVL), tai valtio, joka näin tukisi yrityksiä.

 

Ja näin pääsemme johtopäätökseen, että Malmille pitää saada valtion budjettirahaa, tai Malmin palveluita supistetaan.

[Sami Virkkula 0]

Mielenkiinnolla lukenut tätä keskustelua.

 

Onko Terolla tai jollain muulla tietoa pyöriikö hommassa mukana myös EU:n rahaa. Se "firma" kun tuppaa olemaan kaikessa mukana. Jos ei ole niin onko siihen jotain syytä miksi sitä ei käytetä tai voisiko sitä käyttää?

[Tero Auranen 0]

Mielenkiinnolla lukenut tätä keskustelua.

 

Onko Terolla tai jollain muulla tietoa pyöriikö hommassa mukana myös EU:n rahaa. Se "firma" kun tuppaa olemaan kaikessa mukana. Jos ei ole niin onko siihen jotain syytä miksi sitä ei käytetä tai voisiko sitä käyttää?

 

En tiedä voisiko sitä käyttää, mutta melko varmasti pystyn sanomaan, että ainakaan sitä ei käytetä (tämä ei ole tieto, vaan olettamus).

 

Sakarin kirjoitukseen sen verran, että periaatteessa varmaan homma menee jotenkin noin....mutta: Malmin tilannetta muuttaa sen koulutusstatus, jonka myös Ilmailulaitos on tunnustanut ja pitää tärkeänä. Sillä on periaatteessa valta (huom, niin halutessaan!) subventoida Malmin toimintaa jos ja kun se katsoo sen olevan edellytys sen kokonaistoiminnalle yleensäkin. Niinkuin se on kertonut tekevänsäkin.

 

Tästä päästään taas siihen, että niin kauan kuin Malmilla on ammattilentäjäkoulutusta (ja vieläpä valtaosa koko maan tarpeesta), valtion rahaa tai ei, Ilmailulaitoksella ei yksinkertaisesti ole varaa luopua siitä tai tinkiä sen toiminnoista. Toinen on Raja ja mahdollisesti jatkossa myös Puolustusvoimat, joiden "avulla" tähän jossain vaiheessa voisi olla odotettavissa valtion rahaa.

 

Kapuloita rattaisiin tässä tulee varmastikin, mutta uskon kyllä vakaasti, että sopiva tie vielä löytyy ja homma voi jatkua järkiperusteisesti. Mikään ei myöskään estäisi sitä, että jossain vaiheessa Helsinki-Vantaasta tehtäisiin ihan oikeasti _Helsingin_ lentoasema liittämällä Malmi kokonaisuuteen kiitoteiksi numerot 4 ja 5. Tällöin tämä "Helsingin lentoasemakokonaisuus" tuottaa voittoa ja siihen ei pääse kukaan väliin valittamaan turhia.

 

Noh, tämä on omaa spekulaatiotani, mutta muodostan kantani sillä tiedolla, mitä olen saanut henkilökohtaisissa keskusteluissa sekä päättäjien, Ilmailulaitoksen, että muiden osapuolien kanssa. Olen tavannut ministeriön väkeä, laitoksen pääjohtajan ja paljon muita nimenomaan näissä merkeissä...en sen kummemmin nyt erittele, että mitä kukakin on sanonut, mutta kuitenkin kuulemani perusteella uskallan olla melkein jopa hyvillä mielin tulevaisuudesta. Ei tämä sitä tarkoita, että minulle olisi luvattu "että mikään ei kallistu" tai "kaikki säilyy ennallaan", kun näin ei kerran ole...mutta uskoakseni mihinkään hysteriaan ei nyt olisi kuitenkaan syytä ;-)

 

t. tero

[Tero Knuth 0]

Sakarin kirjoitukseen sen verran, että periaatteessa varmaan homma menee jotenkin noin....mutta: Malmin tilannetta muuttaa sen koulutusstatus, jonka myös Ilmailulaitos on tunnustanut ja pitää tärkeänä. Sillä on periaatteessa valta (huom, niin halutessaan!) subventoida Malmin toimintaa jos ja kun se katsoo sen olevan edellytys sen kokonaistoiminnalle yleensäkin. Niinkuin se on kertonut tekevänsäkin.

 

Perustuuko tuo mahdollisuus mihin? Liikelaitoslain perusteluissa kerrotaan, että "Ristisubventiona ei pidetä yhtenäishinnoittelua tilanteessa, jossa useasta toimintayksiköstä muodostuu liiketoiminnallisesti yhtenäinen verkosto." Ilmailulaitoksen tapauksessa Ilmailulaitosta koskevan lain perusteluissa määritellään tämä "yhtenäinen verkosto" käsittämään reittiliikenteeseen käytettävät lentokentät. Laissa annetaan erikseen mahdollisuus Ilmailulaitokselle ylläpitää koulutukseen tarvittavia palveluita kustannuksia edullisemmin, jos joku taho tällaisen palvelun haluaa tilata.

 

Presidentti vahvisti tänään Ilmailulain ohella Ilmailulaitosta koskevan lain ja päätöksessä mainitaan seuraavaa:

 

Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto tarvittaessa lisätalousarviossa huolehtii siitä, että liikenne- ja viestintäministeriön ehdottama 3,0 miljoonan euron määräraha sisällytetään Ilmailulaitoksen nettomenoihin.

 

Tarkoittaisiko tämä sitä, että Ilmailuhallinto saisi maksujen korotusta hillitsevän määrärahan vai onkohan tuo pelkkää poliittista sanahelinää?

 

-Tero-

[Guest Sakari Pyörre]

... Malmin tilannetta muuttaa sen koulutusstatus, jonka myös Ilmailulaitos on tunnustanut ja pitää tärkeänä. Sillä on periaatteessa valta (huom, niin halutessaan!) subventoida Malmin toimintaa jos ja kun se katsoo sen olevan edellytys sen kokonaistoiminnalle yleensäkin. Niinkuin se on kertonut tekevänsäkin.

Tästä päästään taas siihen, että niin kauan kuin Malmilla on ammattilentäjäkoulutusta (ja vieläpä valtaosa koko maan tarpeesta), valtion rahaa tai ei, Ilmailulaitoksella ei yksinkertaisesti ole varaa luopua siitä tai tinkiä sen toiminnoista. Toinen on Raja ja mahdollisesti jatkossa myös Puolustusvoimat, joiden "avulla" tähän jossain vaiheessa voisi olla odotettavissa valtion rahaa.

 

Mikä on ylläolevan logiikka? Miksi Ilmailulaitoksen pitää tukea koulutustoimintaa?

 

Liikelaitoslain ja Ilmailulaitoslain mukaan Ilmailulaitoksen tulee tarjota palveluja kaupallisin perustein, eli aina pitää löytyä maksaja. Ilmailulaitoksen pitää siis aktiivisesti markkinoida ja myydä palveluitaan, myös Malmin ylläpitoa, sellaisille osapuolille, jotka ovat siitä valmiit jotain maksamaan. Esim valtio. Opetusministeriö tai Liikenneministeriö, ja Puolustusvoimat ja RVL.

 

Miksi Ilmailulaitos lahjoittaisi rahaa Malmille? Mikä on siitä toiminnasta saatava hyöty Ilmailulaitokselle? Vai onko jossain kirjattu sellainen velvoite, missä?

[Tero Auranen 0]

Mikä on ylläolevan logiikka? Miksi Ilmailulaitoksen pitää tukea koulutustoimintaa?

 

Liikelaitoslain ja Ilmailulaitoslain mukaan Ilmailulaitoksen tulee tarjota palveluja kaupallisin perustein, eli aina pitää löytyä maksaja. Ilmailulaitoksen pitää siis aktiivisesti markkinoida ja myydä palveluitaan, myös Malmin ylläpitoa, sellaisille osapuolille, jotka ovat siitä valmiit jotain maksamaan. Esim valtio. Opetusministeriö tai Liikenneministeriö, ja Puolustusvoimat ja RVL.

 

Miksi Ilmailulaitos lahjoittaisi rahaa Malmille? Mikä on siitä toiminnasta saatava hyöty Ilmailulaitokselle? Vai onko jossain kirjattu sellainen velvoite, missä?

 

Kerron vain, mitä minulle ovat laitoksen edustajat jopa sanoneet suoraan.

 

Hyödyt laitokselle ovat ainakin nämä:

1) Pienkoneet poissa isojen jaloista Hki-Vantaalla

2) Lentäjiä koneisiin, jotka operoivat muilta kentiltä (koulutus)

3) Ilmailuharrastuksen vaikutus ilmailun ammatteihin työntävänä puskurina -> ilmailun kehitys -> Ilmailulaitoksen intressi

4) Kokonaisen lentoasemaverkoston ylläpitäminen, tyyliin: "vain yhdellä lentoasemalla ei tee mitään"

5) Ilmailualan imago, PR-työ (kyllähän esim. isot firmat lahjoittavat hyväntekeväisyyteen tai "hyväntekeväisyyteen" paljonkin rahaa, halutessaan näyttää hyvältä)

6) Muu, kuin lentäjäkoulutus...mekaanikot, lennonjohtajat jne. Ilmailulaitos tarvitsee näitä kaikkia ja sillä on intressi niiden osa-alojen hyvinvointiin, vaikka muut kuin lennonjohtajat eivät suoranaisesti olekaan laitoksen palveluksessa.

 

Ilmailulaitoksen kokonaistulokseen tuo plussaa tietty ylläpidetty kokonaisuus...miksi näitä eri lentoasemia täytyisi pitää "eri yksikköinä", eihän Ilmailulaitos kokonaisuudessaan tuota tappiota...päinvastoin!?

 

Edit: Malmia tulee ajatella tavallaan Ilmailulaitoksen tukiorganisaationa (esim. yritysten mikrotuki, asiakaspalvelu jne.)...eivät nekään tuota mitään muuta, kuin menoja yrityksessä kuin yrityksessä. Silti niitä ei lopeteta, vaan toiminta rahoitetaan kun sitä tarvitaan.

 

t. tero