Malmin kustannusten hallintaan

[Tero Knuth 0]

Ilmailulaitoksen kokonaistulokseen tuo plussaa tietty ylläpidetty kokonaisuus...miksi näitä eri lentoasemia täytyisi pitää "eri yksikköinä", eihän Ilmailulaitos kokonaisuudessaan tuota tappiota...päinvastoin!?

 

Ilmailulaitoksen vuosikertomus ja hallituksen esitys laiksi Ilmailulaitoksesta käsittelevät tuota kokonaisuutta ja sen määrittelyä. Ilmailulaitoksen on mahdollista jatkossakin tukea sisäisesti kokonaisuuden muodostavaa lentokenttäverkosta, joksi hallituksen esitys määrittelee reittiliikenteeseen käytettävät kentät ja sulkee erikseen pois koulutuskentät tältä subventointimahdollisuudelta. Ilmailulaitos kirjoittaa 2004 vuosikertomuksessaan, että tappiolliset kentät tuottavat yhteensä 5 miljoonaa euroa tappiota vuodessa ja se olisi valmis näitä kenttiä tukemaan, mutta tämä on poliitikkojen päätettävissä.

 

Laki Ilmailulaitoksesta mahdollistaa 4 pykälässään sen, että Ilmailulaitos voi tilaaja-tuottajamallin mukaisesti tuottaa tiettyjä palveluita myös muista kuin liiketaloudellisista lähtökohdista, mutta tämän tulee perustua palvelua tilaavan tahon kanssa tehtäviin sopimuksiin. Malmin kohdalla kyseeseen tulevat omasta mielestäni lähinnä luettelon ensimmäinen ja toinen kohta eli valtion lentoasemaverkoston liiketaloudellisesti kannattamattomien osien ylläpito ja lentoasema- ja lennonvarmistuspalvelujen tuottamista ilmailun koulutustoiminnan erityisiä tarpeita varten. Lakiesityksessä kerrotaan liiketaloudellisesti kannattamattomista kentistä seuraavaa:

 

Julkisena palvelutehtävänä ei pidetä Ilmailulaitoksen nykyisten säännöllisen reittiliikenteen piiriin kuuluvien lentoasemien tarkoituksenmukaista ylläpitoa mikäli

reittiliikenteen palvelutarpeet eivät olennaisesti vähene.

 

Kannattamattoman kenttätoiminnan ylläpidosta lakiehdotus toteaa:

 

Mikäli Ilmailulaitoksen omistajaohjauksessa edellytettäisiin lentoasemaverkoston laajentamista tai lentoasemien palvelutason nostamista muulla kuin liiketaloudellisella perusteella, olisi tästä tehtävä Ilmailulaitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen sopimus.

 

Vaikka tässä ei suoraan olemassaolevia kenttiä mainitakkaan, niin tätä voitaneen soveltaa myös niihin.

 

Koulutustoimintaa tukevasta, liiketaloudellisesti kannattamattomasta lennonvarmistuspalveluiden tarjoamisesta lakiesitys toteaa:

 

Säännöllisen reittiliikenteen tarpeet ylittävästä palvelutasosta tehtäisiin Ilmailulaitoksen ja ilmailun koulutustoiminnasta vastuullisen viranomaisen tai muun näitä palveluja tarvitsevan tahon välinen sopimus.

 

Omasta mielestäni lakiehdotuksen perustelut eivät jätä Ilmailulaitokselle itselleen mahdollisuutta päättää Malmin kentän tukemisesta, mutta esityksen mukaan kentälle pitäisi myöntää tukea Porin tapaan ja ensi vuonna sen tulos saa olla alijäämäinen.

 

-Tero-

[Erkki Mikola 1]

Omasta mielestäni lakiehdotuksen perustelut eivät jätä Ilmailulaitokselle itselleen mahdollisuutta päättää Malmin kentän tukemisesta, mutta esityksen mukaan kentälle pitäisi myöntää tukea Porin tapaan ja ensi vuonna sen tulos saa olla alijäämäinen.

 

Tutustumatta sen tarkemmin lakiehdotuksen tekstiin tekisi mieli muistuttaa, että jokainen laki on niin kuin se tulkitaan. Ei kai tämä uusikaan laki ole tarkoitettu kumoamaan vanhaan lakiin sisältynyttä velvoitetta, että Ilmailulaitoksen piti huolehtia myös ilmailualan yleisestä edusta.

Kun viranomaistoiminta nyt erotetaan liikelaitoksesta, niin eikö sillä pyritä pelkästään ilmailun ja lentomatkustamisen turvallisuuden takaamiseen ja lisäämiseen. Eikö edelleen jää Ilmailulaitoksen omaksi huolenaiheeksi, että sillä riittää maksavia asiakkaita myös tulevaisuudessa?

Tai jos se ei ole Ilmailulaitoksen tehtävä, niin kenelle se kuuluu? Liikenneministeriöllekö?

 

Siteerasit lain kohtia:

1.

Julkisena palvelutehtävänä ei pidetä Ilmailulaitoksen nykyisten säännöllisen reittiliikenteen piiriin kuuluvien lentoasemien tarkoituksenmukaista ylläpitoa mikäli

reittiliikenteen palvelutarpeet eivät olennaisesti vähene.

 

 

Ja tuohan tarkoittaa myös sitä, että ILL saisi ylläpitää Malmin kenttää, kunhan sieltä harjoitettaisiin säännöllistä reittiliikennettä. Onko ILL kieltänyt reittiliikenteen harjoittamisen Malmilta? Tarvitaanko todella joku "säännöllinen reitti" Malmille? Kuinka usein sitä pitäisi lentää?

 

Toisaalta, Malmi on kyllä osa Helsingin lentoasemaa (sehän vähentää pikkukoneista Vantaan kiitoteille aiheutuvaa kuormitusta). Ja siinä mielessä puheet sen tuottamista tappioista ovat hölynpölyä. Kyse on vain Malmilla olevien kiitoteiden ja "apulennonjohdon" kustannuksista.

 

2.

Mikäli Ilmailulaitoksen omistajaohjauksessa edellytettäisiin lentoasemaverkoston laajentamista tai lentoasemien palvelutason nostamista muulla kuin liiketaloudellisella perusteella, olisi tästä tehtävä Ilmailulaitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välinen sopimus.

 

Onko liikenneministeriöllä sitten rahaa ja mahdollisuus tukea lentotoimintaa muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla? Onko velvollisuus tukea ilmailutoiminnan yleistä etua siirretty liikenneministeriölle? Riippuuko se nyt aina siitä, mitkä puolueet ovat vallassa ja kuka sattuu olemaan liikenneministerinä? Mielestäni näin ei voi eikä saa olla, vaan myös ILL:llä pitää olla mahdollisuus edistää lentoasemaverkon palvelujen säilymistä ja kehitystä. Onhan liikkeenjohtokin aina myös ennustamista. Satsaukset tulevaisuuteen joudutaan aina tekemään hyvässä uskossa. Ja yhteen lentoasemaan tehty panostus voi tulla toisten kautta takaisin jos arviointi on tehty oikein.

 

3.

Säännöllisen reittiliikenteen tarpeet ylittävästä palvelutasosta tehtäisiin Ilmailulaitoksen ja ilmailun koulutustoiminnasta vastuullisen viranomaisen tai muun näitä palveluja tarvitsevan tahon välinen sopimus.

 

Kyse Malmin tapauksessa on nimenomaan tästä, halutaanko Helsinki pitää kaiken lentoliikenteen eikä pelkästään säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Jos muilla Suomen lentoasemilla ILL saa tarjota palvelujaan myös omilla tai taksi-koneilla lentäville matkustajille, niin miksei se saisi tehdä sitä myös Helsingissä. Asiaa ei muuta miksikään se, että Helsingissä nuo palvelut on mielekkäintä antaa eri kiitoteillä kun taas muualla Suomessa reittiliikenne ja yleisilmailu voivat käyttää yhteisiä kiitoteitä.

 

 

 

[Tero Knuth 0]

Tutustumatta sen tarkemmin lakiehdotuksen tekstiin tekisi mieli muistuttaa, että jokainen laki on niin kuin se tulkitaan.

 

Nuo lainaukset olivat lakiehdotuksen perusteluista eli selventävää tekstiä sille, mitä itse lain pykälillä halutaan kertoa.

 

Kyse Malmin tapauksessa on nimenomaan tästä, halutaanko Helsinki pitää kaiken lentoliikenteen eikä pelkästään säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Jos muilla Suomen lentoasemilla ILL saa tarjota palvelujaan myös omilla tai taksi-koneilla lentäville matkustajille, niin miksei se saisi tehdä sitä myös Helsingissä. Asiaa ei muuta miksikään se, että Helsingissä nuo palvelut on mielekkäintä antaa eri kiitoteillä kun taas muualla Suomessa reittiliikenne ja yleisilmailu voivat käyttää yhteisiä kiitoteitä.

 

Toivottavasti pääkaupunkiseudulla on jatkossakin tilaa muullekkin kuin kaupalliselle ihmisten ja rahdin kuljetukselle ja mieluiten vielä Malmilla. Antaisivatkohan pykälät myöten sitä, että Ilmailulaitos yhdistäisi molemmat pääkaupunkiseudun lentokentät yhdeksi hallinnolliseksi yksiköksi, jolloin ei olisi enää tappiollista yksikköä?

 

Mikäli Ilmailulaitos ei itse voi Malmin rahoitusta ratkaista, niin täytyy vain toivoa, että jostain löytyisi apua tuohon, sillä kentän käyttäjiltäkään tuskin on nykyistä alijäämää mahdollista kokonaisuutena periä ellei kentän käyttäjämäärä kasva radikaalisti tai kenttää siirry käyttämään kaupallista liikennettä, joka ei ole riippuvainen Helsinki-Vantaan vaihtoyhteyksistä tai muusta infrastruktuurista.

 

-Tero-