Malmin liikennemäärät 50-70-luvuilla?

[Seppo Sipilä 8]

Olisikos kellään hallussaan Malmin liikennetilastoja (laskeutumiset tai yleensä lento-operaatiot per vuosi) 50-70-luvuilta? Käytännössä vanhat painetut Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ja sittemmin sen alaisen ilmailutoimiston sekä Ilmailuhallituksen vuosikertomukset olisivat varmaan hyvä lähde. Netistä en ole löytänyt lukuja kuin vuodesta 1980 eteenpäin.

 

Vanhemmatkin Malmin tilastot toki kiinnostavat. Kesällä 1937 Malmilla oli tiettävästi 14 säännöllistä operaatiota päivässä, paljonko lie ollut muita

 

Edit: Ainakin Ilmailu-lehdessä 2/1950 sivulla 7 on ilmeisesti lukuja wanhoista ajoista. Löytyykö keltään?

 

[Juha Klemettinen 28]

Minulla on etäinen muistikuva, että Ilmailu-lehti on julkaistu 1960-70-luvuilla lentokenttien liikennetilastoja.

Juha.

[Seppo Sipilä 8]

Totta tosiaan, Ilmailu voisi olla hyvä lähde. Löytyykö keltään hyllystä (tyhmä kysymys, totta kai)?

 

[Esa Karanko 1 234]

Malmin lentoasemalla on ollut monta isäntää. Minunkin aikanani Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ilmailuosasto, Ilmailuhallitus ja Ilmailulaitos. Kaikki ovat pitäneet liikennetilastoja. Kannattaisi ehkä kääntyä Ilmailulaitoksen tiedottajan puoleen. Hänen johdollaan on kirjoitettu monenlaisia Suomen ilmailua käsitteleviä historiikkeja. Aineisto on varmasti tallessa.

 

Malmi oli 70 -luvun alussa Suomen vilkkain lentopaikka. Joinakin vuosina saavutettiin 100 000 operaatiota. Vilkkaimpina päivinä vuorossa oli yhtäaikaa kolme lennonjohtajaa. Ennätyspäivinä tuhannen operaation raja ylittyi. Se oli ilmailun juhlaa, tarkkailipa sitä sitten tornista tai laskukierroksesta tai muuten vain maasta.

[Klaus Wesa 4]

Minulla on etäinen muistikuva, että Ilmailu-lehti on julkaistu 1960-70-luvuilla lentokenttien liikennetilastoja.

Ilmailu 3/66 kertoo Malmilla tapahtuneen vuonna 1965 operaatioita(nousut+laskut)  40 098 kpl.

[Seppo Sipilä 8]

Malmin kentän 50-vuotisjuhlajulkaisusta löytyi tieto, että ennätysvuonna 1973 lento-operaatioita oli 130.000 eli laskeutumisia luokkaa 65.000. On mahtanut olla tohinaa tornissa Siitä lukemat sitten taantuivat alle puoleen 1980-luvun alkuun tultaessa, osaksi öljykriisin aiheuttaman kustannusten nousun vuoksi.

 

Samassa artikkelissa kerrotaan, että koko 50-luvun alun Malmin vuotuiset operaatiomäärät olivat 10.000 tuntumassa (eli noin 5000 laskeutumista), ja vuonna 1956 määrä ponkaisi kolminkertaiseksi Ilmailuliiton lentäjäkoulutuksen päästyä kunnolla vauhtiin.

 

[Esa Karanko 1 234]

Oli se aika hulinaa. Kerrankin pyysin laskukierroksessa kakkosena olevaa lentokonetta seuraamaan ykköstä. Harjoituslennolla oleva ykkönen eksyi Malmin finaalista Helsingin kaupungin ylle.  Kakkonen, joka myös oli harjoituslennolla, seurasi tiivisti ykköstä. Kaksi konetta eksyksissä! Onneksi ykkönen kertoi, että alla on joku suuri huvipuisto.

 

Eräänä ilmailupaivänä laskuvarjohyppäjät tekivät näytöshypyn. Hyppäjien kenkiin oli sidottu soihdut jotka laukaistiin koneesta poistuttaessa. Yksi palava soihtu irtosi ja vieri koneeseen yksin jääneen ohjaajan penki alle. Pilotti laskeutui äkkiä Malmille kaiken liikenteen sekaan, pysäytti koneensa kiitotielle, juoksi ulos ja sammutti palon koneen jauhesammuttimella. Sitten hän kertoi radiolla tilanteesta.

 

Televisio teki ohjelmaa naislentäjistä. Tämmän 99 -yhdistyksen, ninety naiset (en kehtaa ääntää) ryhmittyivät lentoonlähtöä varten jonoon kiitotielle 18 peräjälkeen. Yli 20 lentokonetta . Ensimmäisenä oleva legendaarinen ammattilentäjä Helena Heide-Mäkelä tuijotti silmät pullistelen edessä olevan kiitotien lyhyyttä. Sitten hän kysyi mahtaako kiititie riittää. Nuoren miehen itsevarmuudella takasin sen riittävän. Kaikki meni hyvin ja televisio sai filminsä.