Juttua rajauskertoimesta

[Sami Virkkula 0]

 

Eiköhän unohdeta ne "kroppikertoimella 1,6x olevassa kamerassa 100mm putki vastaa 160mm putkea" jutut. Jota myyntimiehetkin höpöttelee.

 

http://www.digitarvike.fi/indexvastavalo.php

[Mikko Maliniemi 5]

Paitsi että periaatteessahan se pitää silti paikkansa. 100mm linssi kiinni 1.6X croppikertoimisessa kamerassa tuottaa samanlaisen kuva-alan, kuin 160mm linssi täyskokoisen kennon kamerassa...

 

EDIT: Hyvin havainnollistettu kuitenkin tuo croppikertoimen idea tuolla sivulla.

[Hannu Tolonen 0]

Tätä on tehnyt mieli jo kauan kysyä. Otetaan halvin suttuzoomi mitä saadaan (jotta kennon tarkkuus ei vaikuta), ja otetaan sillä kuva ensin kameralla jossa on 1.6 croppikerroin ja sitten kameralla jossa on täysikokoinen kenno. Kuviin tulee luonnolisesti erilainen perspektiivi, mutta jos rajataan se täysikokoisella kennolla otettu kuva, samaan kokoon kun pienemmällä kennolla otettu kuva, niin mitä huomataan? Ovatko kuvat yhtä teräviä?

 

Tällä tahtoo kysyä sitä että jos Seppo Spottaaja ostaa 500mm:n objektiivin ja on innoissaan että sehän vastaa 300D:ssä 800mm, mutta saako Kalle Kuvaaja yhtä tarkkoja kuvia tällä samalla linsillä kun hän kuvaa 5D:llä, vaikka hänellä ei periaatteessa ole käytössä kuin tuo 500mm (siis jos kuvat rajataan taas yhtä suuriksi, eli siis Kalle Kuvaaja joutuu croppaamaan kuvaa).

 

Hannu

[Sami Virkkula 0]

Tätä on tehnyt mieli jo kauan kysyä. Otetaan halvin suttuzoomi mitä saadaan (jotta kennon tarkkuus ei vaikuta), ja otetaan sillä kuva ensin kameralla jossa on 1.6 croppikerroin ja sitten kameralla jossa on täysikokoinen kenno. Kuviin tulee luonnolisesti erilainen perspektiivi, mutta jos rajataan se täysikokoisella kennolla otettu kuva, samaan kokoon kun pienemmällä kennolla otettu kuva, niin mitä huomataan? Ovatko kuvat yhtä teräviä?

 

Tällä tahtoo kysyä sitä että jos Seppo Spottaaja ostaa 500mm:n objektiivin ja on innoissaan että sehän vastaa 300D:ssä 800mm, mutta saako Kalle Kuvaaja yhtä tarkkoja kuvia tällä samalla linsillä kun hän kuvaa 5D:llä, vaikka hänellä ei periaatteessa ole käytössä kuin tuo 500mm (siis jos kuvat rajataan taas yhtä suuriksi, eli siis Kalle Kuvaaja joutuu croppaamaan kuvaa).

 

Hannu

 

Just eilen luin Pertti Töttön "Rajauskertoimella vai ilman" -jutun luontokuva lehdestä. Siinä oli täyttä asiaa 4 sivun verran. Luontokuvaajat ovat aikalailla samoissa asetelmissa konekuvaajien kanssa eli täydet millit lähes aina käytössä ja lisää pitäis saada. Kamera jossa on eniten pikseleitä per mm2 saa eniten yksityiskohtia. Jutussa oli vertailtu canonin järjestelmäkameroilla ja sen perusteella teoriassa 20D:llä pitäisi saada tarkinta kuvaa. Helpostihan nuo kyllä itsekkin laskee.

 

Kannattaa lukea juttu (lehdessä 4/2005) Taitaa vielä löytyä kauppojen hyllyiltä.

 

Edit: Tuollainen lehti vetää amatöörin aika hiljaiseksi.

[Guest B777]

D20:llä pitäisi saada tarkinta kuvaa.

 

Huomaa, että on Nikon mies asialla kun menee kirjaimet väärälle puolelle numeroita

[Sami Virkkula 0]

Huomaa, että on Nikon mies asialla kun menee kirjaimet väärälle puolelle numeroita

 

Joo vähän lipsahti. 

[Kai Krause 0]

Tätä on tehnyt mieli jo kauan kysyä. Otetaan halvin suttuzoomi mitä saadaan (jotta kennon tarkkuus ei vaikuta), ja otetaan sillä kuva ensin kameralla jossa on 1.6 croppikerroin ja sitten kameralla jossa on täysikokoinen kenno. Kuviin tulee luonnolisesti erilainen perspektiivi, mutta jos rajataan se täysikokoisella kennolla otettu kuva, samaan kokoon kun pienemmällä kennolla otettu kuva, niin mitä huomataan? Ovatko kuvat yhtä teräviä?

 

Tällä tahtoo kysyä sitä että jos Seppo Spottaaja ostaa 500mm:n objektiivin ja on innoissaan että sehän vastaa 300D:ssä 800mm, mutta saako Kalle Kuvaaja yhtä tarkkoja kuvia tällä samalla linsillä kun hän kuvaa 5D:llä, vaikka hänellä ei periaatteessa ole käytössä kuin tuo 500mm (siis jos kuvat rajataan taas yhtä suuriksi, eli siis Kalle Kuvaaja joutuu croppaamaan kuvaa).

 

Hannu

 

 

 

Pienenä korjauksena totean, että jos otat kuvat noin samasta kohteesta samasta kuvauspaikasta perspektiivi on täsmälleen sama. Eli jos rajaat kuvat samalla lailla niin samasta paikasta kuvattuna perspektiivi on sama polttovälistä tai croppikertoimesta riippumatta. 8)

 

Kai

[Hannu Tolonen 0]

 

Pienenä korjauksena totean, että jos otat kuvat noin samasta kohteesta samasta kuvauspaikasta perspektiivi on täsmälleen sama. Eli jos rajaat kuvat samalla lailla niin samasta paikasta kuvattuna perspektiivi on sama polttovälistä tai croppikertoimesta riippumatta. 8)

 

Kai

Tarkoitinkin että perspektiivi on alkuperäisissä kuvissa erilainen.

 

Hannu

[Ville Pirttinokka 0]

Tarkoitinkin että perspektiivi on alkuperäisissä kuvissa erilainen.

 

Hannu

 

 

Mun mielestä ei ole. Koska esimerkissä tarkotit mielestäni että kuva otettaisiin samalta etäisyydeltä.

 

Rupesin ettimään että mitäs se perspektiivi oikein tarkalleen tarkoittaakaan. Linkistä:

http://digifaq.info/digi_omat/perspektiivi/  löytyy ihan hyvää tietoa. Siellä mainitaan

että perspektiivillä voidaan tarkoittaa joko kuvakulmaa (asteina siis),  mutta:

"Useimmiten kuitenkin kuvakulmalla ja perspektiivillä tarkoitetaan eri asioita.

Tällöin perspektiivillä tarkoitetaan kuvassa näkyvien kohteiden mittasuhteiden

ja aseman muutoksia. Perspektiivi ei riipukaan polttovälistä vaan kuvausetäisyydestä."

 

[Hannu Tolonen 0]

 

Mun mielestä ei ole. Koska esimerkissä tarkotit mielestäni että kuva otettaisiin samalta etäisyydeltä.

 

Rupesin ettimään että mitäs se perspektiivi oikein tarkalleen tarkoittaakaan. Linkistä:

http://digifaq.info/digi_omat/perspektiivi/  löytyy ihan hyvää tietoa. Siellä mainitaan

että perspektiivillä voidaan tarkoittaa joko kuvakulmaa (asteina siis),  mutta:

"Useimmiten kuitenkin kuvakulmalla ja perspektiivillä tarkoitetaan eri asioita.

Tällöin perspektiivillä tarkoitetaan kuvassa näkyvien kohteiden mittasuhteiden

ja aseman muutoksia. Perspektiivi ei riipukaan polttovälistä vaan kuvausetäisyydestä."

 

Joo tarkoitin tosiaan kuvakulmaa.

 

Hannu

[Kai Krause 0]

Paitsi että periaatteessahan se pitää silti paikkansa. 100mm linssi kiinni 1.6X croppikertoimisessa kamerassa tuottaa samanlaisen kuva-alan, kuin 160mm linssi täyskokoisen kennon kamerassa...

 

EDIT: Hyvin havainnollistettu kuitenkin tuo croppikertoimen idea tuolla sivulla.

 

Vielä toinen asia tuli mieleen, eli se, että croppauskerroin tuottaa tosiaan saman kuva-alan, mutta toi cropattu kuva eroaa 160mm teleen kuvasta siten, että sen syvyysterävyys vastaa 100mm optiikalla otetun kuvan syvyysterävyyttä, koska sillähän se on otettu. Siis 160mm teleen kuvassa on terävyysalue pienempi, vaikka kuva-ala ja perspektiivi on sama. Eli mitä pienempi kenno sitä suurempi terävyysalue. 8)

 

Kai

[Guest JH2005]

Joo, toi syväterävyys vaikutelma on vähän kakspiippunen juttu, lopputuloksena tosiaan syväterävyys on isompi. Mutta ei se kuitenkaan ole 100mm, eli digillä ei voi käyttää linssissä olevaa asteikkoa sellaisenaan. Asteikon jako pienenee, eli syväterävyys vähenee digillä. Käytetty lyhyempi polttoväli tai pidennetty kuvausetäisyys, kuitenkin kompensoi eron ja vie vielä syväterävyyden huomattavasti isommaksi. Tästä asia selviää paremmin kun mun selityksestä.

http://www.dofmaster.com/dof_dslr.html

[Kai Krause 0]

Joo, toi syväterävyys vaikutelma on vähän kakspiippunen juttu, lopputuloksena tosiaan syväterävyys on isompi. Mutta ei se kuitenkaan ole 100mm, eli digillä ei voi käyttää linssissä olevaa asteikkoa sellaisenaan. Asteikon jako pienenee, eli syväterävyys vähenee digillä. Käytetty lyhyempi polttoväli tai pidennetty kuvausetäisyys, kuitenkin kompensoi eron ja vie vielä syväterävyyden huomattavasti isommaksi. Tästä asia selviää paremmin kun mun selityksestä.

http://www.dofmaster.com/dof_dslr.html

 

Minusta objektiivin syvyysterävyysasteikko pätee kyllä sellaisenaan digikuvassa croppikertoimesta riippumatta. Eihän croppaus vaikuta siihen mitenkään, tollainen croppautunut kuvahan on vain osasuurennus full-frame kuvasta. Syvyysterävyyshän riippuu vain polttovälistä ja etäisyydestä kohteeseen (ja tietysti aukosta), ei siitä millainen osasuurennus objektiivin  piirtämästä kuvaympyrästä kulloinkin käytetään.

 

Kai

[Guest JH2005]

Joo, toi oli vähän hätäisesti kirjoitettu multa, taisin juoda liikaa kahvia aamulla, ja ajatukset taisi oikoa pari mutkaa. Syväterävyysvaikutelma on sama riipumatta siitä, että otettiinko kuva digille jossa on croppikerroin, vaiko cropattiinko filmiä vastaavasti.

 

Syväterävyyshän ei ole mikään tarkka juttu, vaan ihan oikeasti, hyväksyttävissä oleva syväterävyysvaikutelma. Kuvassahan on vain yhdellä tietyllä etäisyydellä terävä kohta, ja muu on illusiota terävyydestä. Polttovälin ja etäisyyden lisäksi, kyseinen vaikutelma muuttuu myös kuvan loppukäytön mukaan = isompi suurennos- kapeampi terävyysvaikutelma alue.

 

Ei sitä asteikkoa voi pitää kovin tarkkana, sehän on vain valmistajan oletus suurennossuhteeseen oikea, ei muuhun. Valmistajat vielä käyttävät eri oletuksia, jolloin asteikot eri valmistajien samanpolttovälisissä obiskoissa ovat erilaisia. Joten se ja sama. Eihän niitä nykyään linsseissä olekkaan oikeestaan.

[Kai Krause 0]

Joo, toi on ihan totta. Yleinen käytäntö noissa asteikoissa on se, että niissä käytetään sitä terävän tason molemmilla puolilla olevaa aluetta, jolla objektiivi piirtää 30 viivaa/mm siten, että ko. viivamäärä mielletään teräväksi muistaakseni 15/10cm kuvasta. Se asteikko pätee sellaisenaan vain tarkennuksen ollessa lähellä ääretöntä. Tuo terävyys ei ole riittävä diakuvaa katsottaessa esim 1.5/1m suurennoksena valkokankaalta. Eli asteikko on jokatapauksessa vain ohjeellinen. Kuva on aina terävä vain yhdessä tasossa ja tason molemmilla tietyn etäisyyden päässä kuva "vaikuttaa" terävältä.

 

Kai

[Mikko Kallas 0]

Joo, toi on ihan totta. Yleinen käytäntö noissa asteikoissa on se, että niissä käytetään sitä terävän tason molemmilla puolilla olevaa aluetta, jolla objektiivi piirtää 30 viivaa/mm siten, että ko. viivamäärä mielletään teräväksi muistaakseni 15/10cm kuvasta. ...  Tuo terävyys ei ole riittävä diakuvaa katsottaessa esim 1.5/1m suurennoksena valkokankaalta. Eli asteikko on jokatapauksessa vain ohjeellinen.

 

Valkokangasta katsellaan kuitenkin yleensä kauempaa kuin kymppikuvaa ja silmän erottelukyky laskee katseluetäisyyden kasvaessa, joten isomman kuvan ei tarvitse välttämättä olla yhtään "terävämpi" (syväterävyys, tarkennus ja liiketerävyys l. tärähtäminen) kuin pienemmän kuvan. Toisaalta taas esim. näyttelykuvat tulostetaan usein isokokoisiksi ja niitä katsellaan läheltä, joten niiden terävyysvaatimuksetkin ovat siten tiukemmat.

 

Syvyysterävyyshän riippuu vain polttovälistä ja etäisyydestä kohteeseen (ja tietysti aukosta), ei siitä millainen osasuurennus objektiivin  piirtämästä kuvaympyrästä kulloinkin käytetään.

 

Tästä rohkenen olla hiukan eri mieltä...  Oletetaan, että on otettu kuva, jossa etuala ja taka-ala ovat syväterävyysalueen ulkopuolella.  Kuvan keskikohta olisi siis tarkka, ylä- ja alareunassa olisivat enemmän tai vähemmän epätarkkoja.  Jos saman kuvan "aihiosta" rajataan keskeltä alue (ja se suurennetaan ekan kuvan kanssa yhtä suureksi), niin suurempi osa kuvasta näyttää tarkalta, sillä isoimmat epätarkkuudet on rajattu pois. Se näyttääkö tuossa osasuurennoksessa oleva kohde enää niin tarkalta kuin alkuperäisessä riippuu muutamastakin jutusta... kaikki epätarkkuudet ovat kuitenkin suurennoksen myötä kasvaneet isommiksi.  Tämä siis silloin, jos puhutaan samalla kameralla, samasta kuvasta otettuja osasuurennoksia.  Jos otetaan eri kameroilla/linsseillä/etäisyydeltä jne. kuva kohteesta siten, että se täyttää koko ruudun, niin edellä esittämäni ei välttämättä päde. Täytyy myös muistaa, että vaikutus parhaimpaan saavutettavaan tarkkuuteen on silläkin paljonko kennolla/filmillä on kuvaelementtejä neliömillimetrillä (pikseleitä tai rakeita).  Croppikerroin tuo mukanaan liikaa muuttujia tullessaan, jotta suora vertailu olisi mahdollista...   

 

Mutta kuten keskustelussa on tullut jo esille, niin (syvä)terävyydelle ei ole absoluuttista mittaa, on vain tietty terävys, jota kuvaaja tai katselija pitää tietyssä tilanteessa riittävänä. 

 

MikkO

p.s.  Tässä ketjussa on mun mielestä ollut paljon rakentavaa ja opettavaa tekstiä...

[Kai Krause 0]

Jep, on totta, että diaa katsotaan valkokankaalta kauempaa, mutta objektiivien terävyysalueasteikon mukaan kuvattu kuva ei ole terävä kauempaakaan katsottuna. Eli jos asetetaan terävyysalue siten, että objektiivin asteikon mukaan kuva on terävä aukon 8 asteikolla esim. äärettömästä viiteen metriin, niin käytännössä kannattaa käyttää mainitulla tarkennuksella ainakin aukkoa 11 ja mielummin 16, jotta dia valkokankaalle projisoituna on "terävä" äärettömästä viiteen metriin. Mutta jos on erityisen tärkeää, että em. kuvassa ääretön on terävä kannattaa tarkentaa siihen ja sitten himmentää niin paljon kuin mahdollista.

 

Kennojen pikselitiheys vaikuttaa kuvan terävyyteen, mutta ei terävyysalueeseen. Tietysti tiheällä kennolla terävyysaluekin voidaan aistia ehkä laajempana, mutta nykyisillä tiheyseroilla tollaisen ilmiön käytännön merkitys lienee aika olematon.

 

Kai

[Mikko Kallas 0]

Tietysti tiheällä kennolla terävyysaluekin voidaan aistia ehkä laajempana, mutta nykyisillä tiheyseroilla tollaisen ilmiön käytännön merkitys lienee aika olematon.

 

Joo, suurimmat erot saadaan aikaan laskukaavoilla.  Ja koska kyseessä on valokuvaus eikä matematiikka, niin täytynee jatkossakin luottaa siihen miltä kuva näyttää.

 

Croppikertoimeen ja tarkkuus-käsitteeseen liittyen olen myös pohtinut suositusta polttovälin ja valotusajan suhteen.  Perinteinen ohjehan tärähtäneiden kuvien välttämiseksi on ollut 100mm -> 1/100s, 300mm -> 1/300s jne.  Jotkut ovat sitä mieltä, että croppikerroin pitäisi ottaa tuossakin huomioon eli 100mm -> 1/160mm jne. Tässäkin asiassa törmätään taas kuitenkin siihen minkälaisia "raakakuvia" verrataan keskenään. Samalla tavalla tärähtänyt pistehän kuvautuu samanlaiseksi viivaksi, jos polttoväli on sama (riippumatta miten isoa kennoa objektiivi valottaa). Pienemmällä kennolla viiva vaan täyttää koko kuva-alan nopeammin kuin isommalla kennolla, joten tärähdys muuttuu nopeammin huomattavaksi...

 

MikkO

[Olli Vainio 3]

Jos tuota logiikkaa käyttäis ilman croppikertoimen huomioimista niin jossain digipokkarissa jossa on "300mm" niin on oikeasti kuitenkin joku muutaman millin pitkä polttoväli niin eikös silloin pitäisi saada sillä 1/8 ajalla teräviä kuvia? Jos siis olisi 8mm polttoväli...

 

Eipä taida saada.

 

Kyllä tuota nyrkkisääntöä käyttäessä croppi pitää huomioida.

[Guest JH2005]

Kyllä oma kokemus croppidigiin siirtyessä oli, että sillä oli naurettavan helppoa saada teräviä kuvia filmiin verrattuna. Ja samoista paikoista samalla linssillä, ilman kuvanvakautusta,käytänkin nykyään hitaampia nopeuksia. Joten mielestäni ei tartte ottaa kerrointa huomioon. Tämä siitä huolimatta että digirungossani on hidas suljin verrattuna filmirunkoon, jollon valotuksen kokonaiskesto pitenee= tärähdys vaara lisääntyy.  Nopein salamatäsmäysaika mulla digissä 160 ja filmillä 300, joten puolet hitaampi suljin.

 

Pitkillä polttoväleillä taasen paha verrata, Linssit olisivat fyysisesti jo eri kokoluokkaa ja käsittelyltään erilaisia. Siis esim. sigma 80-400 on käsivaralta kuvattavissa. Kun taas Sigma 300-800 ei oikein ole, 6 kilon painoineen, ja suurempine pinta-aloineen. Vaikka massa rauhoittaakin, on liika liikaa.

 

Pokkareita on vaikea verrata järkkäriin, niistä ei saa kunnon otetta ja ovat kevyitä, joten tota kautta paha purkaa ongelmaa.

 

Muutenkin koko homma on suurimmalta osaltaan kiinni kuvaajasta, sekä kamera/linssi yhdistelmän istuvuudesta kuvaajan käteen ja kuvaus tapaan, sekä juodun kahvin määrästä

[Kai Krause 0]

Kyllä oma kokemus croppidigiin siirtyessä oli, että sillä oli naurettavan helppoa saada teräviä kuvia filmiin verrattuna. Ja samoista paikoista samalla linssillä, ilman kuvanvakautusta,käytänkin nykyään hitaampia nopeuksia. Joten mielestäni ei tartte ottaa kerrointa huomioon. Tämä siitä huolimatta että digirungossani on hidas suljin verrattuna filmirunkoon, jollon valotuksen kokonaiskesto pitenee= tärähdys vaara lisääntyy.  Nopein salamatäsmäysaika mulla digissä 160 ja filmillä 300, joten puolet hitaampi suljin.

 

Pitkillä polttoväleillä taasen paha verrata, Linssit olisivat fyysisesti jo eri kokoluokkaa ja käsittelyltään erilaisia. Siis esim. sigma 80-400 on käsivaralta kuvattavissa. Kun taas Sigma 300-800 ei oikein ole, 6 kilon painoineen, ja suurempine pinta-aloineen. Vaikka massa rauhoittaakin, on liika liikaa.

 

Pokkareita on vaikea verrata järkkäriin, niistä ei saa kunnon otetta ja ovat kevyitä, joten tota kautta paha purkaa ongelmaa.

 

Muutenkin koko homma on suurimmalta osaltaan kiinni kuvaajasta, sekä kamera/linssi yhdistelmän istuvuudesta kuvaajan käteen ja kuvaus tapaan, sekä juodun kahvin määrästä

 

Kyllä croppikerroin vaikuttaa samoin kuin polttovälin vastaava pidentyminen. Tärähdysepätarkkuusvaara lisääntyy kuvakulman kavetessa riippumatta siitä, johtuuko ko. kapeneminen croppikertoimesta vai vastaavasta polttovälin pidentymisestä. On myös totta, että digillä on helpompi saada terävä kuva pidemmällä ajalla, mutta se selittyy kyllä sillä, että kuvia voi ottaa enemmän, jolloin niitä teräviä tulee myös vaikka niiden suhteellinen osuus ei ole suurempi kuin filmillä.

 

Terävän kuvan saaminen käsivaralta on taitolaji ja tosiaan sopivan painoinen ja tasapainoinen objektiivi/runko auttaa asiaa. Toi vanha nyrkkisääntö suljinaika = 1/polttoväli selventää tilannetta, mutta kannattaa muistaa, että toi oli aikoinaan tarkoitettu paikallaan oleville kohteille, nopeasti liikkuva kohde on vaikeampi pala ja ei ole huono idea ainakin puolittaa toi ohjeaika, jos aikoo pitää onnistumisprosentit siedettävän korkeina.

 

Vakaajan vaikutus tärähdysepäterävyyteen on jo hieman mutkikkaampi juttu varsinkin liikkuvaa kohdetta kuvatessa. Se onkin jo täysin taitolaji. Tästä on ollut puhetta jo aiemminkin, mutta tulkoon nyt vielä mainittua. On hieman harhaanjohtavaa puhua niin ja niin monta aukkoa pitemmästä "turvallisesta" valotusajasta. Tärkeämpää on miten suuren heilahdusliikkeen vakaaja pystyy kattamaan. Jos se on riittävän suuri, jotta seratessa kohdetta kohde on mahdollista pitää ko. toleranssin sisällä valotusaika voi olla teoriassa vaikka kuinka pitkä ja kuva pysyy terävänä, eli ei voida määrittää mitään "turvallista" aikaa. Toleranssin lisäksi tietysti kuvaajan kyky pysyä tuon tolerassin rajoissa ratkaisee ja tekee hommasta harjoittelemisen arvoisen. Toinen asia, joka kannattaa huomata, että edellä mainittu pätee myös toisin päin, eli jos ei saa pidettyä heilahtelua toleranssien sisällä, niin ei auta vaikka valotusaika olisi kuinka lyhyt tahansa, eli tässä tulee vakaajan huono puoli esiin. Se siis myös sotkee kuvan laatua ja voi aiheuttaa kuvan menon viiruksi lyhyelläkin ajalla, jolloin kuva olisi laadultaan parempi ilman vakaajaa. Tästä johtuu usein puhe siitä, että vakaaja ei toimi kunnolla. Sitä täytyy osata käyttää oikein. 8)

 

Kai

[Guest JH2005]

No joo. Oletetaan, että kuva tärähtää 0,2mm mitattuna croppikennon pinnalta. Se on myös 0,2mm filmipinnalla, kun käytettiin samaa optista polttoväliä.

Nyt se miltä tärähdys vaikuttaa kuvassa, riippuu taas suurennos suhteesta. Jos kummastakin kuvasta tehdään rajaamaton paperikuva samaan kokoon. Vaikuttaa croppikuva pehmeemmältä, eli tärähtäneemmältä. kuvathan ovat eri kuva, koska niissä on eri kuvakulma.

Jos niistä tehdään sama kuva, eli cropataan filmikuvaa vastaamaan digin kuvakulmaa, ovat ne identtisesti tärähtäneet myös paperikuvassa.

 

Käytetään nyt filmillä pitempää polttoväliä kertoimen verran, jotta ottaessa tulee sama kuva. Croppidigille 200 ja filmille 300mm(1,5 crop). Nyt teoreettinen sama tärähdys on 0,2mm kennolla ja 0,3mm filmipinnassa. Ja rajaamaton suurennos kummassakin yhtä tärähtänyt.

 

Kuinka moni tekee digikuvistaan printtejä? Kuinka moni digitoi filmikuvansa? Mihin yhteiseen katselumuotoon näitä 2 eri formaattia väännetään? Ja yleensäkkään, kuka esittelee rajaamattomia kuviaan??

 

Fyysisesti digillä ja filmillä sama tärähdys, samalla polttovälillä, on sama mm. määrä tallennus median pinnalla. Se on kuitenkin tietylle linssille/ rungolle ominainen ja muuttuu linssiä vaihdettaessa,vaikka samanpolttoväliseenkin eri objektiiviin, koska yhdistelmän paino/painopiste/tuulipinta-ala muuttuu.

 

Esim. kiinteä 200mm F2.8 on ihan eri kokoinen kun 300 F2,8 joten ei niillä saa vertailun teoreettista tilannetta aikaiseksi, (kotikonstimiehet huom: jalustalta ei kannata tätä vertailua tehdä) muuten kun viemällä vtt.lle tärisytettäväksi koneella.

 

Että se siitä