Millaisilla nousutehoilla lentelette?

[Jouni Laukkanen 55]

Onko kenelläkään hyppy/hinaus-lentäjistä kokemusta näistä paremmista (sähköisistä) moottorinvalvontamittareista kuten vaikka JPI:n tuotteet: http://www.jpinstruments.com/ ?

 

Peter on ainakin laitetta kovasti kehunut. Samoin amerikkalaiset lentäjägurut.

 

/Harri

 

Kohta pitäis olla. TamLK on hankkinut CMT:hen JPI800:n.

[Guest sky driver]

Ovatko mekaanikot olleet mukana seuraamassa lennolla miten sitä moottoria käytetään, kun tietävät sanoa tällaista?

Luulisin sen perustuvan vankkaan kokemukseen ,osa kyllä lentää myös itse.Mielestäni sellainen on ihan loogista ilmajäähdytteisessä moottorissa.Neste jäähdytteisessä motissa sellaisia epätaisaisuuksia lämpöjen suhteen ei niinkään helposti tule.

KARI

[Jouni Laukkanen 55]

Luulisin sen perustuvan vankkaan kokemukseen ,osa kyllä lentää myös itse.Mielestäni sellainen on ihan loogista ilmajäähdytteisessä moottorissa.Neste jäähdytteisessä motissa sellaisia epätaisaisuuksia lämpöjen suhteen ei niinkään helposti tule.

KARI

 

Kysytään tämä sitten hieman toisin. Perustuuko tämä vankka kokemus siihen, että heidän käsiensä lävitse on kulkeutunut huomattava määrä moottoreita; hajonneita ja kunnossa olevia? Ja että heillä on tarkka tietämys siitä, että hajonneet moottorit on hajotettu suuriin lämpövaihteluihin ja kunnossa olevia on ajettu pienin lämpötilamuutoksin? Ja millä ihmellä nuo mekaanikot ovat saaneet tiedon miten sitä moottoria on koko jakson aikana käytetty? Onko sielläpäin käytössä lennonrekisteröintilaitteita?

 

Meinaan täytyy olla melkoinen fakiiri, että pystyy sanomaan mistä vaurio on tullut. Se olisi vähän sama, kuin että lääkäri määräisi hoidon potilaalle, jolla olisi kohonnut verenpaine tätä näkemättä ja haastattelematta - tietämättä onko kyse elintavoista, perimästä vai juuri tapahtuneesta liikuntasuorituksesta.

 

Edelleen minua jää ihmetyttämään miten ruotsalaisten Pawnee-hinureissa ja yleismaailmallisesti temppukoneissa moottorit eivät hajoa, vaikka niitä käytetään tämän esittämäsi teorian mukaan aivan totaalisen väärin.

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 218]

Vaatimaton kontribuutioni tähän nousutehoon:

 

Alkeislennonopettajani, jonkin sortin hävittäjälentäjä Olli Riekki sanoi minulle, että jos moottori on simahtaakseen, niin se valitsee itse, koska se haluaa simahtaa. Kylmällä, kuumalla, nousussa, laskussa, läpärissä, milloin tahansa.

 

Ja moottoreita, sylintereitä, magneettoja, männänrenkaita, sekä uusia koneita saa rahalla kaupasta. Henkiä sinulla on kuitenkin vain yksi, eikä rullatuolissa tai rautakeuhkossa ole hauskaa.

 

Niinpä varsin laiskat C-150-koneet, CEN, CCN, CSV ja CSW lämmityskäytettiin kunnolla ja nousut tehtiin tappi pohjassa niin jyrkällä nousukulmalla kuin mahdollista, sakkauspillin rääkyessä, jotta pikaisesti päästäisiin sellaiseen turvalliseen korkeuteen, josta pakkolasku etusektoriin olisi mahdollinen pienimmin mahdollisin vaurioin. Ja kaikkien kiitoteiden pakkolaskusektorit käytiin läpi.

 

"Kun olet tarpeeksi korkealla, niin alashan aina pääsee..."

 

Näin vuonna 1970. Siinä ei tehoja vähennetty...enkä muista yhdenkään moottorin tehneen tenän niihin aikoihin. Tosin silloin ei paljon onnettomuustutkimuskertomuksia luettu.

[Guest sky driver]

Meinaan täytyy olla melkoinen fakiiri, että pystyy sanomaan mistä vaurio on tullut. Se olisi vähän sama, kuin että lääkäri määräisi hoidon potilaalle, jolla olisi kohonnut verenpaine tätä näkemättä ja haastattelematta - tietämättä onko kyse elintavoista, perimästä vai juuri tapahtuneesta liikuntasuorituksesta.

 

Tälläisen diagnoosin pysyvät eläkesäätiön lääkärit kyllä tekemään. Ilmailulaitoksen lääkäreillä on kuulemma samanlainen tyyli tehdä ratkaisuja ?.Nyt meni kyllä kauas aiheesta ,mutta kun en voinut olla laittamatta sori.

 

 

[Guest sky driver]

Kysytään tämä sitten hieman toisin. Perustuuko tämä vankka kokemus siihen, että heidän käsiensä lävitse on kulkeutunut huomattava määrä moottoreita; hajonneita ja kunnossa olevia? Ja että heillä on tarkka tietämys siitä, että hajonneet moottorit on hajotettu suuriin lämpövaihteluihin ja kunnossa olevia on ajettu pienin lämpötilamuutoksin? Ja millä ihmellä nuo mekaanikot ovat saaneet tiedon miten sitä moottoria on koko jakson aikana käytetty? Onko sielläpäin käytössä lennonrekisteröintilaitteita.

Edelleen minua jää ihmetyttämään miten ruotsalaisten Pawnee-hinureissa ja yleismaailmallisesti temppukoneissa moottorit eivät hajoa, vaikka niitä käytetään tämän esittämäsi teorian mukaan aivan totaalisen väärin.

 

Kokemus perustuu varmaankin kokemukseen ja tietoon asiasta.. Mutta kun kyse on moottorista niin eipä siitä tosiaankaan hajoamisen jälkeen tiedä miten sitä on käytetty.Eikä myöskään kunnossa oleva mitenkään ilmoittele millaisia lämpötila muutoksia on joutunut kokemaan koska rekisteröintilaite puuttuu. Uusissa diesel lento moottoreissa se jo kuitenkin on,niistähän takuu raukeaa jos moottoria on käytetty väärin.Lisäksi metallurgia ja termodynamiikka ovat melkein yhtä kummallisia aiheita kuin aerodynamiikka ,mitä pidemmälle mennään sitä monimutkaisemmaksi asiat muuttuu.Edellen tukeudun ammattilaisten tietoihin ,koska oma tietouteni ei välttämättä riitä kaikkiin yksityiskohtiin .Maitsemissasi koneissa on jo suunnittelu vaiheessa otettu huomioon käyttötarkoitus ,eli nopeat moottorin lämpö vaihtelut ?.

KARI

 

[Erkki Mikola 1]

Autenttista opetusmateriaalia, millaisilla nousutehoilla neuvottiin lentelemään F4U-Corsairia lentokentiltä ja tukialuksilta, löytyy:

http://video.google.com/videoplay?docid=-1056703518162002454&q=ww2+gov

(= yli 20 minuutin opetuselokuva)

kts.myös  http://www.zenoswarbirdvideos.com/F4U.html

 

(Kiitos Spilän Sepon postauksen http://forum.12oclockhigh.net/showthread.php?t=4038    )

http://prodocs.netfirms.com/

http://video.google.com/videosearch?q=ww2+gov

 

(Toivottavasti tämä ei ollut keikkien ennestään tuntemaa asiaa)

 

[Guest Nipsu]

Peruskoulutuksessahan opetetaan että lämmityskäyttö hoidetaan huolella. Tämän jälkeen nousu täystehoilla kentästä. Tämä pitää saada ensin selkärnakaan siksi että oppilaan ensimmäisillä matkalennoilla on muutakin peuhattavaa ja jos läpärin tekee vaikkapa Alavudelle pitkäksi ja nouseekin vajailla tehoilla (vahingossa tai jos on tottunut tehonvähennykseen), voi sen kuusen omistaja tykätä kyttyrää.

 

Kokeneemmille piloteille suositellaan järjenkäyttöä ja esim. Vaasassa jossa baanaaa riittää ilman reunaesteitä, voi lähteä pienemmillä tehoillakin.