Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2007 Tänäänkin oli komeeta ja kallista "purkkia" satamassa ... tarvii varmaan laittaa lottoa vetämään [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2007 Tänäänkin oli komeeta ja kallista "purkkia" satamassa ... tarvii varmaan laittaa lottoa vetämään Juu tuo oli Tallinassa? Meinaa näytti vanhemmatkin tuon näköisen kuvan, kun tulivat Tallinasta. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2007 Laivoja ne nämäkin.. Tänään oli vuorossa yhdestoista Vantaanjoen Kaljakellunta. Lähtöpuuhia.. Ilmaa veneisiin.. Paattejahan on eri kokoisia ja näköisiä.. Samoin asu on aika vapaa Väriä riittää maisemassa.. Kansanjuhlan tuntua Hyvä meininki ainakin tuossa vaiheessa - harvoin iso väkijoukko osaa olla noin hyvällä mielellä viihteellä yhdessä. Koko setti: http://www.flickr.com/photos/tigert/sets/72157601054938876/ //T Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Heinäkuu 28, 2007 Juu tuo oli Tallinassa? Meinaa näytti vanhemmatkin tuon näköisen kuvan, kun tulivat Tallinasta. Tuo paatti kylläkin on Helsingin kauppahallin edustalla... Voihan tietysti olla, että se on tullut tänne lahden toiselta puolelta. - Ville - Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 No niin Ei nyt liity laivakuvaamisenn mutta laivoihin: Epäillään että Estonia onnettomuuden aiheutti Räjähdys. Linkki Katsokaas elokuva joka kertoo Estoniasta siinä myös näytetään videokuvaa kun ne sukeltaa. Siinä näkyy kuinka laivan runko on vääntynyt ja muutenkin erikoisen näköinen. En viitsinyt tehdä tälle omaa aihetta. ??? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Minä en ainakaan henk. kohtaisesti usko räjähdykseen, ainakaan kovin vahvasti. Se "Estonia mallinen" lukitus keulavisiirissähän ei ole_välttämättä_kaikkein_paras. Se on rakenteeltaan jotenkin sellainen, että se ei oikein kestä jatkuvia (siis pitkiä) myrskyjä. Eikös ollut jokin toinenkin botski, jossa oli samanlainen visiiri kuin Estoniassa, jolle tuli ongelmia myöskin myrskyssä. ??? Saattoipi mennä vikaan, viisaammat korjailkoot, jos on korjailtavaa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Säännöllisellä tarkastuskierroksellaan ollut kansiosaston vahtimatruusi Silver Linde kuuli vähän ennen kello yhtä metallisen pamahduksen keulan alueelta samaan aikaan, kun laiva kohtasi suuren aallon. Linde ilmoitti tästä toiselle perämiehelle, joka käski selvittää, mikä äänen oli aiheuttanut. Linde jäi rampin luokse kuuntelemaan, ja tarkisti myös rampin lukituslaitteiden merkkivalot. Hän ilmoitti, että kaikki vaikutti normaalilta. Kuitenkin n. klo 01.05 alkaen seuraavien kymmenen minuutin aikana vapaavuorollaan hyteissään olleet miehistön jäsenet sekä useat matkustajat kuulivat useita ylimääräisiä epätavallisia metallisia kolahduksia laivan rungosta. Linden palatessa kierrokseltaan vahdinvaihdon jälkeen hän näki kapteeni Arvo Andressonin saapuvan komentosillalle ennen häntä. Pian tämän jälkeen hänet käskettiin takaisin alas ottamaan selvää mikä oli aiheuttanut ilmoitetut äänet. Hän ei kuitenkaan onnistunut pääsemään autokannelle. Mutta ei se vielä ainakaan mikään räjähdys ole voinut olla koska laiva upposi klo:01.15. Mä luulen ainakin että autossa on ollut joku pommi mutta... Edit: Kun Estonia oli uppoamassa joissakin laivoissa havaittiin valaisematon tuntematon alus joka meni suoraan poispäin Estoniasta. Estonian varustamo oli saanut useita pommiuhkauksia ilmeisesti venäjän mafialta ennen uppoamistaan. http://elaestonia.org/sea/index.php Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Mutta ei se vielä ainakaan mikään räjähdys ole voinut olla koska laiva upposi klo:01.15. Mä luulen ainakin että autossa on ollut joku pommi mutta... Edit: http://elaestonia.org/sea/index.php Tuo juttu että autossa on ollut pommi on hyvin todennäköistä. Sitä epäiltiin siinä Elokuva/Dokumentissa. Sitä tuskin pystytään selvittämään. Mutta jotenkin tuntuisi hassulta että jos laiva on ajanut suurinpiirtein kohtisuoraan aallokkoon että se olisi "nostanut" keulaporttia niinpaljon ylöspäin että se olisi rikkonut "kannattimet". Eikö keulaportin jälkeen ole nykyään se "Ramppi" josta autot ajavat ulos (Avautuu keulaportin jälkeen) Elikkä ei vesi ihan suoraan ole päässyt virtaamaan sisälle. Ei tiedä ei Nykyäänhän on paljon samanlaisia keulaportteja. Miksi ei yhdelläkään laivalla ole käynyt vaarailanteita tuolaisen keulaportin kanssa? Niitähän on vahvistettu mutta... Nykyäänhän portis suunnitellaan siten että mitä isompi aallokko sitä tiiviimmin ne painuvat kiinni. (Ainakin Silja Sere ja Symppi) Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Tuo juttu että autossa on ollut pommi on hyvin todennäköistä. Sitä epäiltiin siinä Elokuva/Dokumentissa. Sitä tuskin pystytään selvittämään. Mutta jotenkin tuntuisi hassulta että jos laiva on ajanut suurinpiirtein kohtisuoraan että se olisi "nostanut" keulaporttia niinpaljon ylöspäin että se olisi rikkonut kannattimet. Eikö keulaportin jälkeen ole nykyään se "Ramppi" josta autot ajavat ulos (Avautuu keulaportin jälkeen) Elikkä ei vesi ihan suoraan ole päässyt virtaamaan sisälle. Ei tiedä ei Nykyäänhän on paljon samanlaisia keulaportteja. Miksi ei yhdelläkään laivalla ole käynyt vaarailanteita tuolaisen keulaportin kanssa? Niitähän on vahvistettu mutta... Nykyäänhän portis suunnitellaan siten että mitä isompi aallokko sitä tiiviimmin ne painuvat kiinni. (Ainakin Silja Sere ja Symppi) Estoniassa oli kyseinen ramppi mutta se ei ollut kunnolla kiinni, ja aallot itämeressä ovat terävia meren mataluuden takia joten ne pakkaavat aikalailla voimaa. Kun olin merivalvontaa tekemässä 02 kotkassa niin koulutusvaiheessa meille kerrottiin itämeren ja suomenlahden vaarosita. Muistakaas ettei se keula visiirikään ollut kunnolla kiinni. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Estoniassa oli kyseinen ramppi mutta se ei ollut kunnolla kiinni, ja aallot itämeressä ovat terävia meren mataluuden takia joten ne pakkaavat aikalailla voimaa. Kun olin merivalvontaa tekemässä 02 kotkassa niin koulutusvaiheessa meille kerrottiin itämeren ja suomenlahden vaarosita. Muistakaas ettei se keula visiirikään ollut kunnolla kiinni. Lukeeko tuo jossain? OTK:n mukaan aallon voima olisi rikkonut kiinnitykset ja näinollen koko ramppi olisi irronnut-----> Vettä sisään ja pohjaan ??? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Lukeeko tuo jossain? OTK:n mukaan aallon voima olisi rikkonut kiinnitykset ja näinollen koko ramppi olisi irronnut-----> Vettä sisään ja pohjaan ??? Jep, vettä sisään ja kun ei ole vesitiiviitä osastoja ja autot pääsi liikkumaan ja laiva kallistumaan niin se on siinä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Jep, vettä sisään ja kun ei ole vesitiiviitä osastoja ja autot pääsi liikkumaan ja laiva kallistumaan niin se on siinä. Jos tuo luukku on ollut auki koko matkan niin miksi sinne ei ole jo aikaisemmin tullut vettä ko. matkalla? Ongelmahan tuossa oli se että Estonian komentosillalata ei nähnyt Keulaporttia Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 4, 2007 Paras keino muodostaa salaliittoteorioita jne on pitää kaikki tutkimus salamyhkäisyyden verhossa kuten suomalaiset kaiketi tuossa kunnostautuivat. Samoin suomen poliisi onnistuu usein tuhrimaan mahdollisuutensa...kun jotain sattuu niin poliisi hajoittaa koko porukan lähitienoilta ja sanoo ettei täällä ole kenellekkään mitään mielenkiintoista...hajaantukaa. Samalla he poistavat paikalta kaikki silminnäkijät. Sitten alkuviikon lehdistä voimme lukea kun he kuuluttavat ja etsivät silminnäkijöitä. Hölmöjä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 5, 2007 Paras keino muodostaa salaliittoteorioita jne on pitää kaikki tutkimus salamyhkäisyyden verhossa kuten suomalaiset kaiketi tuossa kunnostautuivat. Samoin suomen poliisi onnistuu usein tuhrimaan mahdollisuutensa...kun jotain sattuu niin poliisi hajoittaa koko porukan lähitienoilta ja sanoo ettei täällä ole kenellekkään mitään mielenkiintoista...hajaantukaa. Samalla he poistavat paikalta kaikki silminnäkijät. Sitten alkuviikon lehdistä voimme lukea kun he kuuluttavat ja etsivät silminnäkijöitä. Hölmöjä. just joo, kylläpä ne poliisit on aina ainakin omalla kohalla kysyny nimen ja kuvannu ihmisiä, jotka parveilee paikalla. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 5, 2007 Jos tuo luukku on ollut auki koko matkan niin miski sinne ei ole jo aikaisemmin tullut vettä ko. matkalla? Ongelmahan tuossa oli se että Estonian komentosillalata ei nähnyt Keulaporttia Aallokon suunnan ja laivan kulkusuunnan takia sinne aluksi ei mennyt oiastaan vettä nimeksikään, vaikka sanoin visiirin olevan auki niin se rako ei ollut kovin iso tarpeeksi iso ettei lukitusmekanismit kiinnittyneet. Kun laiva saapui itämerelle ja alkoi kulkemaan vasta-aallokkon niin silloin itä meressä aallon korkeus oli jo yli metrin ja kun aallot ovat tiiviisti kasassa ja laiva kulkee niitä vastaan niin voit siitä sitten laskea kuinka isolla voimalla sitä visiiriä aalot moukaroivat. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 6, 2007 Ongelmahan tuossa oli se että Estonian komentosillalata ei nähnyt Keulaporttia Ja vaikka olisikin nähty, niin tuskin mitään pelastus toimia olisi käynnistetty. Olihan se Estonia aika kallellaan, kun ottivat radiolla yhteyttä johonkin muuhun alukseen, tyyliin: "joo, meillon tas vahan kallistuma, 20-30 astett" tsjp., vaikka todellisuudessa kallistuma oli rankasti paljon suurempi kuin mitä tuossa radio viestissä kapteeni Arvo Anderson (?) sen kertoi olevan. Kannattaa Dani, ja miksei muutkin Estoniasta kiinnostuneet lukea Martti Saaren kirja Estonia, joka perustuu Estonialta selvinneiden keromuksiin. Taas kerran, viisaammat saa korjailla, jos meni vikaan. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 6, 2007 Älkää nyt hyvät ihmiset jaksako naurattaa. Siellä koskaan mitään pomma ja räjähdystä ole ollut. Tässä tiivistettynä muutamia faktoja: -Kyseinen keulaportti on tuottanut vastaavan kaltaisia onnettomuuden vaaratilanteita jo ennen Estoniaa. Näitä on sattunut mm. pariin otteeseen Viking Linelle. Esimerkiksi M/s Mariella joutui aikoinaan palaamaan Helsinkiin sen keulaportin auettua merellä. -Kyseisen visiiri on lähtökohtaisesti suunnittelultaan epäonnistunut. Estonian tapauksessa ongelma oli se, että Visiirin takana sijaitseva ramppi (joka vastasi tiiveydestä), oli rakenteellisesti liian pitkä ja sitä varten oli visiiriin rakennettu boksi, mihin rampin pää sijoittui. Nyt kun visiirin kiinnikkeet pettivät, visiiri painuessaan alas eteenpäin automaattisesti kiskoi myös rampin auki. Näin ei olisi käynyt, jos ramppi olisi ollut erilailla sijoitettu visiiriin nähden. -Valtavat pamaukset ja kolahdukset ovat aiheutuneet siitä, että ensinnäkin kiinnikkeiden pettäessä visiiri on leikannut tiensä kannen poikki. Tänä aikana visiiri on liikkunut ylösalas iskien runkoon aallokon vaikutuksesta. Viimerinen isku on ollut kun visiiri irrotessaan on osunut aluksen bulbiin. Nämä kaikki on voitu nähdä aivan selvästui niin ylösnostetusta visiiristä kuin aluksella myöhemmin suoritetuissa kuvauksissa. Lisäksi pelastuneiden kertomukset keulan hyttiosastoilta ovat vahvistaneet tämän. -Bryka on suunnittelullisesti ollut virheellisesti sijoitettu, koska alempana sijaitsevan torpan rakenteellinen toteutus on ollut sellainen, mikä on aiheuttanut katveen ja estänyt täysin keulan näkymisen brykalle. -Visiirin kiinnityksessä on aikaisempien tarkastusten yhteydessä löydetty huomautettavaa, mutta se ei ole aiheuyttanut korvaavia toimenpiteitä. -Viestinkulku laivalla onnettomuushetkellä ei ole toiminut. Konevalvomossa on selvästi havaittu kameroissa että vettä tulee sisään. Tietoa tilanteesta ei ole vaihdettu brykan ja konevalvomon välillä. Ilmeisesti koneessa on oletettu, että brykalla on nähty sama asia. Tiedonvaihtoa, jossa olisi käynyt ilmi keulaportin puuttuminen ei missään vaiheessa ole ollut. -Tiedonpuutetta brykalla kuvaa se, että aluksen kallistumisen korjaamiseksi aluksen asentoa aallokkoon nähden on pyritty muuttamaan edullisemmaksi tavalla, mikä olisi ollut oikea, mutta tässä tapauksessa kun brykalla ei ilmeisen todennäköisesti ole tiedetty visiirin ja puuttumista ja rampin pettämistä, ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa edesautettiin tahtomatta vedenvirtauksen lisääntymistä kasvavalla nopeudella. Kääntäminen päinvastaiseen suuntaan ja perä aallokkkoa vasten olisi todennäköisesti muuttanut tilannetta radikaalisti. Tämä on jälkiviisastelua ja sinänsä turhaan koska tilannetietoisuus oli väärä jo lähtökohtaisesti. -Veden kertyminen alukseen on aiheuttanut perän vajoamista ja voimakkaan kallistumisen. Kun perä on vajonnut tarpeeksi yhdistettynä kallistumaan, ovat aluksen takana sijainneet ravintolan ikkunat murtuneet paineen vaikutuksesta ja vettä on alkanut virtaamaan aluksen sisään tätä kautta kiihtyvällä voimalla. Tässä vaiheessa alus on ollut jo käytännössä katsoen menetetty. -Mayday-kutsu on annettu aivan liian myöhään, kun tilanne on kestänyt jo aivan liian kauan. Samoin matkustajille on annettu hälytys virheellisesti ja aivan liian myöhään. Käytännössä laivasta pelastautuminen on muuttunut erittäin vaikeaksi kun aluksen kallistuma on ollut 30 astetta ja muuttunut mahdottomaksi noin 45 asteen kallistumassa. Aikaa siitä kun viisiiri on irronnut ja alus lähtenyt kallistumaan, oli noin 15-20 minuuttia kun kallistuma muodostui liikkumisen esteeksi. Hälytys tuli vasta tässä vaiheessa, se tuli viroksi ja se ei ollut informatiivinen vaan panikoituneen ihmisen yritelmä ja siitä ei enään ollut apua. -Mitä tulee pommiteorioihin niin niissä näkyy selvästi tämä klassinen ruotsalaisten itsetunto ongelma joka esim. tsunaminkin yhteydessä aiheutti ministerien eroamisia. Ruotsalaiset kun eivät ole sodissa sun muissa ryvettyneet moneen sukupolveen, on heiltä kadonnut jonkinlainen psyykkinen valmius sietää minkäänlaisia edes pienimuotoisia kriisejä. Tähän kun on vielä yhdistetty Jutta Raben kaltainen toimittajapersoonallisuus, joka haluaa tehdä rahaa salaliittoteorioillaan, niin arvata voi kuinka siinä käy. Estonian tapauksessa onnettomuuden syntymisen ja toteutumisen kannalta ole mitään epäselvää. EDIT: Tämä teksi on onnettomuustutkintaraportista tiivistettyä ja referoitua materiaalia, joka on ollut osa merikapteenityöni tutkimusta. Tämä teksti ei keskity rakenteellisiin seikkoihin eikä syihin, koska merikapteenityöni keskittyy autolauttojen matkustajapalvelumiehistön katastrofien hallintaan, mutta siitä saa hyvän käsityksen, mitä laivalla on tapahtunut ja millä tempolla: 4 M/S ESTONIAN SUURONNETTOMUUS 4.2 Katastrofin tapahtumat todistajien kokemana Ensimmäiset havainnot ongelmista tehtiin kello 00:55. Todistajalausuntojen mukaan matkustajat kansilla 1 ja 4 havaitsivat selvästi keulaportin irtoamisesta aiheutuneen voimakkaan metallisen äänen ja laivan tärähtämisen ja tämän jälkeen alkavan kallistumisen ja kannella 1 myös veden esiintymisen. Useiden hyttien ovet aukenivat ja käytävillä oli useita ihmisiä, osa alasti, osa pukeutuneena vain alusvaatteisiin. Monet olivat paniikissa ja he huusivat ja kirkuivat. Osa juoksi edestakaisin ja törmäili toisiinsa, osa seisoi jähmettyneenä, ilmeisesti shokissa. Käytävät olivat täynnä ihmisiä, jotka kamppailivat päästäkseen vasemmanpuoleisia portaikkoja kohti. Alus alkoi kallistua nopeasti. Monet ihmiset eri puolilla alusta paiskautuivat vasten laipioita. Kallistuma synnytti välittömästi paniikkia väkijoukossa. Erään arvion mukaan alus kallistui muutamaa hetkeä pamauksen jälkeen ja kallistuma jäi noin 15 asteen suuruiseksi. Kymmenen sekuntia myöhemmin tuli uusi kallistuminen, jota seurasi välittömästi toinen. Näiden kolmen kallistuman jälkeen aluksella oli noin 45 asteen kallistuma. Erään toisen todistajan mukaan alus alkoi keinua ja parin heilahduksen jälkeen seurasi kohtalainen kallistuma. Noin kymmenen sekuntia ensimmäisen kallistuman jälkeen tuli toinen, ja laivan pubissa ollut irtaimisto lähti liikkeelle aluksen asettuessa 30 asteen kallistumaan noin 5-6 minuutin ajaksi. Kolmannen tai neljännen kallistuman myötä lähes kaikki kaatuivat ja valuivat irtaimiston mukana kasaksi laivan laipiota vasten. Aula oli melko avonainen tila. Kallistuma teki liikkumisen vaikeaksi ja portaikkoihin oli vaikea päästä. Pakokauhun vallassa monet ihmiset kirkuivat liukuessaan matolla aulan poikki vasten laipiota ja useimmat heistä loukkaantuivat. Ihmisiä saapui suurin joukoin sisääntuloaulaan sekä perän että keulan puoleisilta hyttikäytäviltä. Muuan todistaja on kertonut, että siellä oli eräs miehistön jäsen, joka yritti auttaa matkustajia. Monet heistä vain seisoivat paikallaan vailla minkäänlaisia mahdollisuuksia kiivetä ylöspäin. Ihmisiä saapui yhä enemmän. Monet makasivat pahoin loukkkaantuneina ja verta vuotaen, jotkut luultavasti kuolleina. Paikalla vallitsi täysi paniikki ja kaaos. Todistajalla, joka johdatti vanhempiaan ja tyttöystäväänsä, oli vaikeuksia päästä portaikkoon. Sinne päästyään hän kääntyi katsomaan muita kolmea, jotka olivat yhä toisella puolella. He eivät päässeet aulan poikki ruumiiden ja tungoksen takia. He huusivat ja kehottivat häntä jatkamaan kiipeämistä portaikossa yksin. Osa matkustajista oli täysin paikallaan, näennäisesti jähmettyneenä ja kauhuissaan. Todistajan mukaan eräs matkustaja yritti edetä perässä sijainneen kahvion pöytien jaloista roikkumalla äitinsä kanssa. Äiti sanoi pojalleen, ettei hänellä enää ollut voimia. Poika kehotti äitiään jatkamaan, mutta turhaan. Samalla vesimassa alkoi virrata tilaan. Portaiden kiipeäminen vaikeutui jatkuvasti. Ohittaessaan kannen 5 todistajat näkivät, miten rivi peliautomaatteja kaatui ihmisten päälle. Kukaan ei voinut tehdä mitään auttaakseen, sillä jos he olisivat irrottaneet otteensa, he olisivat menehtyneet itsekin. Seitsemännellä kannella, jossa sijaitsi miehistön hytit, oli useita miehistön jäseniä paniikissa huutaen hysteerisesti. Eräs todistaja sanoi odottaneensa turhaan ohjeita tai hälytysmerkkejä ja päätti, kallistuman ollessa 30 astetta, lähteä. Pääportaikosta muodostui aluksen surmanloukku. Monet ihmiset loukkaantuivat yrittäessään edetä. Toiset vain istuivat ja makasivat. Todistajat näkivät muiden ihmisten olevan avuntarpeessa, mutta he eivät voineet juurikaan auttaa muita, kun pystyivät hädintuskin auttamaan itseään. Monet itkivät. Osa todistajista koki olleensa ansassa kun ihmiset heidän edessään eivät yrittäneet edes liikkua. Kaiteet murtuivat viimein. Eräs todistaja kertoi odottaneensa kansien 4 ja 5 välillä noin viisi minuuttia tungoksen takia. Ulkona kannella oli runsaasti pelastusliivejä ja miehistön jäseniä. Osa todistajista ei nähnyt miehistön taholta minkäänlaista järjestäytynyttä toimintaa. Eräs todistaja sanoi myös, että miehistö vaikutti hämmentyneeltä eikä näyttänyt tietävän, mitä tehdä. Jotkut miehistön jäsenet kuitenkin todistettavasti auttoivat matkustajia. Todistajalausuntojen perusteella on tunnistettu mm. kaksi perämiestä, pursimies, perämiesharjoittelija, vahtimatruusi, muutama myymälänhoitaja, turvamies ja vaihtomiehistön päällikkö. Eräs todistaja jakoi pelastusliivejä ja totesi, että eräs miehistön jäsen ulkona kannella oli passiivisempi kuin useimmat matkustajat. Useat todistajat kertoivat yrittäneensä avata pelastuslauttojen koteloita. Myös veneiden laskua yritettiin. Useat todistajat kertoivat, että kannella monet ihmiset joutuivat paniikin valtaan ja ”jokainen piti huolen vain itsestään”. Valot sammuivat useasti. Eräs miehistön jäsen seisoi rauhallisesti ja vakuuttavana yrittäen rauhoitella peloissaan olevia. Hän järjesti ihmisketjun ja huolehti, että kaikki saivat pelastusliivin, sekä neuvoi ja auttoi niiden pukemisessa. Erään myymälänhoitajan kerrottiin huolehtineen eräiden pelastustoimien johtamisesta ja pursimiehen kyenneen sankarillisiin suorituksiin. Kannella oli pelastusliivit päällä noin 250 hengellä, joista useimmat eivät olleet pukeutuneet. Monet olivat tulleet ulos ensimmäisten 5-10 minuutin aikana. Kannella syntyi tappeluita pelastusliiveistä ja siellä oli myös humalaisten nuorten ryhmiä. Laiva alkoi kallistua ja upota perä edellä lopullisesti. Noin 100 ihmistä istui aluksen rungon päällä. Jotkut hyppäsivät mereen, monet huuhtoutuivat aaltojen seurauksena. Ihmiset yrittivät epätoivoisesti päästä pelastuslautoille. Perämiesharjoittelijan on todistettu järjestelmällisesti avanneen useita lauttoja. Meressä oli useita pelastuslauttoja ylösalaisin, pelastusliivejä sekä kuolleita ihmisiä. Sillä hetkellä kun alus upposi, kuului paljon huutoa, mutta sitten tuli äkillinen hiljai-suus. Kuu valaisi ympäristöä. Onnettomuusraportissa on käsitelty pelastuslauttojen ja –veneiden tapahtumia hyvin lyhyesti ja pintapuolisesti. Voidaan kuitenkin todeta, että lautoissa ”I” ja ”Q”, joissa oli paljon matkustajia ja miehistöä, miehistö toimi erittäin aktiivisesti. Tätä toimintaa ei ole tarkemmin määritelty. Pelastuslautassa olijat kärsivät laajalti merisairaudesta oksennellen lauttojen sisällä. Ongelmina olivat lauttojen väärinpäin olo ja veden kertyminen. Osa ihmisistä osasi oma-aloitteisesti mm. äyskäröidä, sulkea lautan kulkuaukon ja käyttää hätäraketteja. Lautalla ja veneissä olijat kuulivat paljon avunhuutoja veden varassa olijoilta, mutta heidän paikantaminen oli vaikeaa, ja voimien puutteen vuoksi monissa tapauksissa auttaminen veden varasta pois osoittautui äärimmäisen vaikeaksi. Lautoilta katosi aaltojen huuhtomina sekä kuoli hypotermian ja vammojen vuoksi moni alkuvaiheessa pelastautuneista. Monilla lautoilla tunnelmat olivat apaattisia, eräässä lautassa syntyi kahdesti tappelu. Veden varassa huudot loppuivat ajan kuluessa hypotermiaa seuranneiden hukkumiskuolemien takia. Yksi ihminen, aluksen konemestari, onnistui pelastumaan uituaan yli kolme tuntia. 4.3 Yhteenveto evakuoinnista, pelastautumisesta ja onnettomuuden uhreista Tutkintakomissio on arvioinut, että mahdollisuudet pelastautua Estonian avoimille kansille katosivat, kun kallistuma oli noin 45 - 50 astetta. Noin kello 01:20 eli viisi minuuttia kallistumisen jälkeen heikko naisääni kuulutti kaiutinjärjestelmän avulla: ”Häire, häire, laeval on häire” (suomeksi: ”Hälytys, hälytys, laivalla on hälytys”). Pian tämän jälkeen toinen perämies hälytti: ”Mr Skylight to number one and two”. Komentosillan antama hätämerkki tuli vasta viisi minuuttia kallistumisen jälkeen, kun tilanne oli jo vakava. Mahdollinen selitys ”Mr Skylight” –hälytyksen käytölle on se, että komentosillalla ei vielä ymmärretty tilanteen vakavuutta, mutta miehistölle haluttiin antaa ennakkovaroitus evakuoinnin varalta. Noin kaksi minuuttia myöhemmin annettiin yleinen kansainvälinen pelastusvenehälytys. Pääsyyn avoimelle kannelle oli aikaa vain noin 15 - 20 minuuttia alkaen siitä, kun ihmiset lähtivät liikkeelle siihen, kun kallistuma oli 45 - 50 astetta. Suunnilleen näillä kallistuskulmilla joillakin kyllin tarmokkailla henkilöillä, jotka olivat saaneet apua aluksen sisältä ja ulkoa, on saattanut olla pieni mahdollisuus päästä aluksesta ulos. Suurimmalle osalle laivalla olleista, jotka eivät havahtuneet ennen ensimmäistä kallistumaa, tämä aika oli noin kymmenen minuuttia. Kun muistetaan käytävien kapeus ja pelastettavien määrä, aika oli erittäin lyhyt. Evakuointiin käytettävissä ollut aika oli hyvin lyhyt, noin 10 - 20 minuuttia. Minkäänlaista organisoitua evakuointia ei suoritettu. Vähintään 237 mutta todennäköisesti 310 ihmistä pääsi ylemmille kansille. Tähän on laskettu mukaan kansilla 7 ja 8 nähdyt ihmiset, jotka ovat yhä kateissa, 138 pelastunutta, joista yksi kuoli sairaalassa, ja 70 löydetystä 94 vainajasta. Seuraavana päivänä löydettiin 24 vainajaa hylyn läheisyydestä, ja on varsin todennäköistä, että he ovat tulleet ylös hylyn sisältä. Luku 237 täsmää hyvin todistajanlausuntojen kanssa, joiden mukaan 200 - 300 ihmistä nähtiin ulkona kannella. Suurin osa uhreista jäi loukkuun aluksen sisälle. Miehistön jäsenet ja matkustajat jakoivat pelastusliivejä sekä laukaisivat ja laskivat veteen pelastuslauttoja. Miehistön jäsenten nähtiin työskentelevän järjestelmällisesti heidän irrottaessaan pelastuslauttoja ja jakaessaan pelastusliivejä. Kansilla olleilla matkustajilla oli kuitenkin vaikeuksia ymmärtää, miten pelastusliivit puetaan. Useimmissa tapauksissa ohjeita ei etsitty, löydetty, luettu tai ymmärretty kunnolla. Tämä johtui eräissä tapauksissa siitä, että matkustajat olivat tunteidensa vallassa, ja toisissa taas stressistä johtuvasta keskittymiskyvyn heikkenemisestä. Matkustajat jopa ponnistelivat irrottaakseen pelastuslauttoja omin päin, vaikka tehtävä oli tarkoitettu ainoastaan miehistön jäsenille. Eräissä tapauksissa monet matkustajat tekivät samanaikaisesti suunnittelemattomia ja hyvin stressaantuneita yrityksiä, ilman että kenelläkään olisi ollut kykyä ryhtyä johtamaan toimintaa tai aikaa toimia järjestelmällisemmin. Miehistö ei onnistunut laskemaan ainuttakaan 10 pelastusveneestä. Kallistuksen nopea lisääntyminen ja ajan puute pelastustoimien kunnolliseksi organisoimiseksi ovat pääsyyt tähän lopputulokseen. Kukaan ei poistunut aluksesta järjestäytyneesti. Osa joutui hyppäämään, mutta useimmat huuhtoutuivat mereen aaltojen mukana tai liukuivat mereen pelastuslautan kanssa joko sen sisällä tai riippumalla sen ulkopuolella. Kello 01:50 m/s Estonia oli uponnut. Se upposi vain noin tunnin kuluttua ensimmäisistä onnettomuutta enteile-vistä havannoista ja vain noin 30 minuuttia ensimmäisestä hätäkutsus-ta. Ilman pelastusliivejä veteen joutuneet sekä tajuttomat tai pahasti loukkaantuneet hukkuivat tai menehtyivät nopeasti. Heidän auttamiseksi ei ollut mitään tehtävissä. Onnettomuushetkellä tuulen voimakkuus oli jopa 25 metriä sekunnissa. Ilman lämpötilä oli +8…+12 astetta, veden lämpötila +10…+1 astetta. Näkyvyys oli vesikuurojen vuoksi huono. Mainituissa olosuhteissa ihmisen todennäköinen selviäminen vedessä on korkeintaan yksi tunti ja lautalla tuulelta ja vedeltä suojassa korkeintaan seitsemän tuntia. Saaristomeren merivartioston käsityksen mukaan kaikki ne, jotka oli mahdollista pelastaa hengissä, saatiin pelastetuksi. Vainajien kuolinsyyksi todettiin useimmissa tapauksissa hukkuminen. Pelastuslautoille ja –veneisiin onnistui pelastautumaan noin 160 ihmistä. Heistä noin 20 kuoli hypotermiaan tai siitä aiheutuneeseen hukkumiseen. Pelastustoimien aikana menetettiin ainakin kaksi ihmistä. Onnettomuuspaikalle ehti ensimmäisenä m/s Mariella noin 50 minuutin kuluttua hätäsanomasta. Se oli paikalla kello 02:12. Onnettomuuspaikalle tultaessa alukselta nähtiin valonheitinten avulla lukuisia ihmisiä meressä ja lautoilla. Pelastustoimintaa vaikeuttivat pimeys, huomattavan korkea aallokko joka oli arviolta 10 - 12 metriä pahimmillaan, sekä kuurottainen sade. Toimintaa vaikeutti myös se, että meri oli täynnä pelastuslauttoja. Aluksi oli hyvin vaikea tietää, mitkä lautat oli tarkastettu ja mitkä ei. Myöhemmin tarkastetut lautat joko merkittiin repimällä tai kiinnittämällä niihin jonkinlainen merkki. M/s Estonian matkustajia pelastettiin alueella olleille muille aluksille merestä sekä helikoptereiden saattamana. Matkustajien joukossa olleet vapaaehtoiset lääkärit ja terveydenhoitohenkilöstöön kuuluvat hälytettiin avustamaan. Pelastuneet antoivat myöhemmin suuren arvon alusten henkilöstön ja heidän vapaaehtoisten avustajiensa ammattitaidolle ja palvelusalttiudelle. Merestä sekä pelastuslautoista ja -veneistä laivoille pelastettiin yhteensä 34 henkeä, heistä valtaosa Viking Linen Isabellalle ja Mariellalle. Paikalla olleet alukset miehistöineen auttoivat parhaan kykynsä mukaan äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa paikoitellen sankarillisesti itsensä vaarantaen. Aluksella olleista 989 ihmisestä 137 jäi eloon. Merestä löydettiin 95 onnettomuuden uhria. Onnettomuudessa henkensä menetti kaikkiaan 852 ihmistä. Pelastuneista 111 oli miehiä ja 26 naisia, yhteensä 14 prosenttia koko aluksen henkilömäärästä. Naisista pelastui 5 prosenttia, miehistä 22 prosenttia. Pelastuneista 43 oli miehistön jäseniä. 4.4 Komission johtopäätökset ja suositukset Yhteenvetona voidaan todeta, että kallistuman nopea lisääntyminen myötävaikutti siihen, että kuolonuhrien määrä oli suuri. Lisäksi pelastusvenehälytys annettiin vasta noin viisi minuuttia kallistuminen alkamisen jälkeen, kun kallistuma oli jo 35 astetta. Matkustajia ei myöskään millään tavoin informoitu kaiutinjärjestelmän avulla. Siinä vaiheessa, kun hälytys annettiin, kallistuma teki pelastautumisen aluksen sisältä erittäin vaikeaksi. Tämä yhdessä pelastusvälineiden käytössä ilmenneiden ongelmien kanssa johti osaltaan traagiseen lopputulokseen. 4.5 Muuta huomioitavaa m/s Estoniasta ja sen turvallisuusorganisaatiosta Onnettomuusyönä organisoidun evakuoinnin puutteista huolimatta jotkut yksittäiset miehistön jäsenet reagoivat vastuuntuntoisesti ja aloitteellisesti. He organisoivat paikallisesti evakuointia opastamalla matkustajia, auttamalla, järjestelemällä ihmisiä jonoihin, jakamalla pelastusliivejä ja irrottamalla pelastuslauttoja. On saatu todisteita miehistön johtamista yrityksistä sisällä olleiden pelastamiseksi ulkokannelta käsin mm. pelastusveneiden köysitikkailla. Erään todistajan mukaan todennäköisesti miehistön jäsenet myös yrittivät pidätellä ihmisiä portaikoissa. On ymmärrettävää, että he ennen evakuointikäskyä pyrkivät estämään spontaanit pakoyritykset. Miehistön päätehtävä oli vastata matkustajien evakuoinnin organisoimisesta. Tehtävä muuttui lähes mahdottomaksi, kun tilanne myöhemmin kehittyi kaikkien kannalta yhtä uhkaavaksi. Turvallisuuskäsikirjan mukaan piti missä tahansa hätätilanteessa miehistölle annettavien hälytysten lisäksi antaa matkustajille yleistä informaatiota ja ohjeita kaiutinjärjestelmän välityksellä. Vastuun kantaminen merkitsee riskien ottamista, ja onnettomuuden aikana riskit olivat yhtä suuret miehistöllä ja matkustajilla. Miehistön jäsenten vastuulla oli huolehtia matkustajista. Matkustajilla on oikeus olettaa, että miehistö tietää tämän ja on ainakin aktiivinen. Eräiden miehistön jäsenten passiivisuus viittaa siihen, että koulutus ja valmistautuminen ei ollut riittävää. Tämän osoittaa sekin, että taloushenkilökunnalla ei ollut mitään merkittävää osuutta evakuoinnissa. Yksittäiset kansi- ja konepuolen miehistön jäsenet kantoivat vastuunsa matkustajista ja työtovereistaan ja osa ylsi sankarillisiin suorituksiin piittaamatta omasta turvallisuudestaan. Myös matkustajat auttoivat ja kannustivat toisiaan. EDIT2: Tässä linkki filminpätkään, joka havainnollistaa hyvin Estonian visiirin teknisiä näkökohtia onnettomuuden kannalta: http://www.onnettomuustutkinta.fi/uploads/3sqpxz3h.asf EDIT 3: Lyhennelty Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 6, 2007 Kiitos Ville Kyllä tuolla on varmasti ollut karmeaa olla :'( Kyllä täytyy hattua nostaa niille jotka ovat jaksaneet "ponnistellakseen selviytymään" Pistetty Yv.tä Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 6, 2007 Ja vaikka olisikin nähty, niin tuskin mitään pelastus toimia olisi käynnistetty. Olihan se Estonia aika kallellaan, kun ottivat radiolla yhteyttä johonkin muuhun alukseen, tyyliin: "joo, meillon tas vahan kallistuma, 20-30 astett" tsjp., vaikka todellisuudessa kallistuma oli rankasti paljon suurempi kuin mitä tuossa radio viestissä kapteeni Arvo Anderson (?) sen kertoi olevan. Kannattaa Dani, ja miksei muutkin Estoniasta kiinnostuneet lukea Martti Saaren kirja Estonia, joka perustuu Estonialta selvinneiden keromuksiin. Taas kerran, viisaammat saa korjailla, jos meni vikaan. Pekko: Tässä on äänite jossa kuuluu:Estonian Yhteydenotot ja Maydaykutsu. Ja sitten loppusanat jotka kuuluivat viimeiseksi: " Todella pahalta näyttää nyt tässä" Kapteeni ei puhunut Radioon. Alla oalevasta "tarinasta" poimittu: "kolmas perämies Andres Tammes puhuu 20-30 asteen kallistumasta oikealle ja sähkökatkosta." Tässä hyvin mielekiintoinen tarina. Tuossa on sellaista tietoa josta tuskin monikaan on tiennyt. Tuossa(kin) on haastateltu selviytyneitä. Ja. Ps Olen Hyvin kiinnostunut M/S Estoniasta joten jos teillä on jotain "erilaista tietoa" mitä ei tiedetä niin ottakaa yhteyttä yv:nä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 6, 2007 Ja. Ps Olen Hyvin kiinnostunut M/S Estoniasta joten jos teillä on jotain "erilaista tietoa" mitä ei tiedetä niin ottakaa yhteyttä yv:nä. +1. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 8, 2007 Tällainen jahti oli tänään Turun linnan kohdilla Aurajoessa. Pitäisi lähteä aamulla 04.30. [ attachment removed ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 8, 2007 Tällainen jahti oli tänään Turun linnan kohdilla Aurajoessa. Pitäisi lähteä aamulla 04.30. [ attachment removed / expired ] Taitaa olla varsin raskaassa lastissa, vai miksi tuo ui noin syvällä? Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 8, 2007 Taitaa olla varsin raskaassa lastissa, vai miksi tuo ui noin syvällä? Ei se sen syvemmällä ui. Joen piennar on vaan sen verran paljon merennenpinnan yläpuolella, että näyttää, että ui kovin syvällä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 15, 2007 Transfennica tuonut autolastia Hankoon. Liikennöi Suomen ja Keski-Euroopan väliä: [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Elokuu 18, 2007 Vaasassa uiva asunto-osakeyhtiö The world [ attachment removed ] Raippaluodon luotsiasema [ attachment removed ] Lady-M kiihdyttää Neiturin kanavan jälkeen kesäisessä heinäkuussa 2007 [ attachment removed ] Kapeenkosken kanava [ attachment removed ] Hyörylaivojen kokoontuminen Kärkisten salmessa Yhtiö, ohjeet konehuoneeseen huudettiin puheputkeen [ attachment removed ] Aure [ attachment removed ] NP Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
