Kirjoitettu Marraskuu 7, 2013 Löytyykö keltään tai mistään nettisivulta kuvia Finnjetin konehuoneesta? Kiinnostaisi juuri kuvat niistä turbiineista. Mun on pakko esittää ensin pahoitteluni että kaikki alla olevat kuvat ovat p****a -laatuisia... Alkuperäiset tiedostot on menetetty ikiajoiksi, jotka olivat teräviä ja aikaansa (2002) nähden hyvälaatuisia kuvia, joista on enään jäljellä nämä kehnot kopsut. Yleiskuvaa valvomosta. Kuvaajan (minun) selkäni taakse jäisi sähkötaulutsuoraan edessä keulan puolella olisi palovaroitin järjestelmä ja tilan toisella puolen työvaatteiden vaihtotilat ja arkisto missä oli laivan piirustukset ja muut dokumentit. Vasemmalle konsolin etupuoelle jäisi kahvittelu nurkkaus ja keskustaa hallitsevan pulpetin oikealla olisi päivämestarin ja konepäällikön työpöytä tilaa . Valvomo oli tilava verrattuna esim. Finnlady:yn jossa on isohko ja todella iso verrattuna pieniin valvomoihin kuten Silja Serenade/Symphony ja vaikkapa RG1. [ attachment removed / expired ] Paarpuurin puolen hallintalaitteita. Perinteinen telegrammi (käskynvälitin) ja paapurin P&W:n turbiinin ohjainlaitteet. Yläpaneelissa vasemmalla on paneeli mistä hallinnointiin eri ajomoodeja (turbiini + turbiini, turbiini + diesel, diesel + diesel tai vaikkapa all in) [ attachment removed / expired ] Paapuurin turbiinin käynnistinnapit [ attachment removed / expired ] Tahdistusta [ attachment removed / expired ] Feel the power - nyt tosin ei käynnissä.. Eli kuva otettu todennäköisesti ilta kymmenen jälkeen Tallinnassa [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Tätä selitinkin jo tossa ylempänä [ attachment removed / expired ] Perinteitä, perinteitä... Viimeisimmästä laivastani ei tätä enää löytynyt [ attachment removed / expired ] Selma, mihin tuli konehälyt. Sillä pystyttiin myös ohjaamaan tiettyjä venttillejä ja pumppuja. [ attachment removed / expired ] Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa [ attachment removed / expired ] Turbiinithan oli pienet. Muistaakseni jotain 1,2m halkaisijaltaan ja oliko pituutta jotain 3,5 metriä ja painoa 4000 kiloa. Joten niihin suhteutettuna vaihdelaatikko oli melkoinen. Kuten kuvassa olevasta normimittaisesta miehestä pystyy ymmärtämään. Hammaspyörät oli ontot... En muista painoa. Suorituskyvystä mainittakoot, että free turbine pyöri muistaakseni täysillä ajettaessa 8000 kierrosta, power turbine pyöri noin 4000 rpm ja vaihdelaatikon perässä oleva potkuri vaatimattomat 120 kierrosta minuutissa. Koko voiman siirtto oli täynnä superlatiiveja. Kannatinlaakereita oli muistaakseni potkuri akselissa 6 kappaletta ja sen pituus oli yli 50 metriä. Potkuri oli siten erikoinen - jo telakoinnin haasteiltaan ja mahdollisilta pohjakosketuksiltaan, että se tuli kölin alapuolelle. Nyt en muista, oliko se 70cm vai 80cm alempana. [ attachment removed / expired ] Turbiinisalissa turbiini kytketty irti ja nostettu boksistaan ulos ja oottamassa nostoa yläpuolella olevan luukun kautta autokannelle ja kuljetukseen Siljan omaan huoltoverstaaseen Vuosaareen. Pari konemestareista oli Pratt & Whitneyllä koulutettu tekemään turbiinien tavanomaiset huollot ja korjaukset. Alkuaikoina homman teki Finnair. Turbiineita oli mun aikana neljä: Kaksi kiinni pelipaikoillaan, yksi varalla mukana ja yksi vuorollansa maissa huollossa. [ attachment removed / expired ] Sama kuvani eleli sittemmin osaston joulukortissakin jouluna 2012, jolloin jetti teki vanhojen aikojen kunniaksi vielä kerran matkan Travemündeen. Miehistön lisäksi matkalla oli vaatimattomat noin 600 henkeä jos oikein muistan. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Turbiini boksissaan. Kaikki liitännät kytkettynä. Aluksen yläkansilta perästä lähti valtava kuilu alas turbiinisaliin ja näihin kahteen boksiin ja pakopuolen kautta korsteenista sitten ulos. Ilmaa meni turbiinin läpi muistaakseni 100 kiloa sekunnissa. Polttoainetta per turbiini tarvittiin muistaakseni 120 kiloa minuutissa. Aluksen kaksi suurta bunkkeritankkia keskilaivasta keulan puolelle vetivät yksistään muistaakseni 1295 kuutiota. - Niin, laivan konehuone oli lähes koko laivan mittainen ollessaan 195 metriä... Se oli käsittämätön laitos verrattuna nykyisten matkustaja-autolauttojen mahdollisimman vähän "hukkatilaa" vieviiin ahtaisiin koppeihin. Turbiinin vaihtoi nopeimmillaan jos oli pakko, noin 1,5 tunnissa käyvästä koneesta toiseen. Meillä ei ollut kiire... rauhassa irroittelimme ja nostelimme ulos ja laitoimme toisen sisään - 4,5 tuntia. Lentokone turbiini oli alkuaikoina melko kovillaan kun sitä ajettiin raskaalla. Minun aikana sitä ajettiin MDO:lla, koska ajettiin pääasiassa lyhyttä legiä - eli Helsinki-Tallinna väliä. Rostockin ajossa MDO ja HFO:ta käytettiin 70:30 suhteella. [ attachment removed / expired ] Vuonna 1981 autokanenn peräosasta lohkaistiin täkkiä uuteen käyttöön ja sinne ilmestyi kaksi näitä- Wärtsilä 32 Vasa:n V18 sylinterisiä perinteisempiä laivamoottoreita. Nämä oli jotain esisarhja/protyksilöitä Wärtsilälle muistaakseni ja ne oli yhdistetty generaattoreihin. Tämän takia laivan oikeaoppinen tyyppi ei enää ollut GTS vaikka sitä käytettiinkin hyvin yleisesti koko laivan historian myös virallisissakin julkaisuissa. Todellisuudessa alus oli Codelag Finnjet (Combined-Diesel-Electric-and-Gas-Turbine Kun jetti alkuaikoinaan 70-luvun lopussa paahtoi 22 tunnissa Suomesta Saksaan ja meno-paluu reissulla kului noin 600 tonnia polttoainetta. Sama matka, jos se ajettiin Dieseleillä, kesti puolet pidempään, mutta kulutuskin oli vaatimattomat 150 tonnia. Dieseleillä pääsi 16-17 solmua. Turbiineilla sellainen 30 meni vaivatta. 33,5 ollen huippu. Laiva pysähtyi noin 1200 metrin matkalla täydestä vauhdista ja saavutti nollasta kolmeen kymppiin vauhdin noin kolmessa minuutissa. Mainittakoon historian havinana, että minun aikana, kun yhtiö ei vielä ollut Tallinkin, oli suunnitelmia, että kevään/kesän 2003 telakan yhteydessä lukuisten muiden muutosten ja parannusten ohessa tulevaa (sittemmin viksiksi muodostunutta) Pietari-Rostock liikennettä varten suunniteltiin jopa uusia turbiineja laivaan. Ne olisivat olleet Rolls-Roycen Trent johdannaiset, mutta en muista oliko kyseessä MT30 vai MT36. Todennäköisesti 30, koska Prat & Whitneytkin olibvat vain 27,5 megawattisia teholtaan. Kun P&W:n ominaiskulutus oli jossain 360g/kwh luokassa, olisi Rollsit vieneet 214-217g/kwh, eli huomattava parannus. Vertailun vuoksi, Karibian meren risteilijöissä ja vaikka FInnstar luokan laivoissa suosituilla Wärtsilä 46 moottoreilla ominaiskulutus on noin 165-175g/kwh [ attachment removed / expired ] Yksi aluksen viidestä apukoneesta, jotka tuottivat hotellipuolelle sähköä. Wärtsilä 22V12 Knoppina ja yleissivistyksenä kaikille, että Wärtsilän moottorien eka numero ennen moottorin konstruktiotyyppiä (R tai V ja sylinterimäärä) viittaa aina männän halkaisijaan. [ attachment removed / expired ] Bryka. Ollaan Skattalla. Kello jotain viisi iltapäivällä. Tultiin Cinderellan lähdettyä kaijaan puoli viiden aikaan, nopea käännös ja ulos kello kuudelta tukholman trafiikin mentyä - niin ja oopeera lähti aina heti Cinderellan perään joten trafiikkia riitti silloin puoli viiden aikaan. Varmaan jonkinlainen laivakuvaajien unelma aika silloin... Cinderellakin oli vielä punainen... [ attachment removed / expired ] Bryka yöllä [ attachment removed / expired ] Gotlanti juuri sivuutettu matkalla Tallinnaan. [ attachment removed / expired ] Sama asia paperikartalla. Turbiinien kanssa paahdettiin tyypillisesti Gotlannin länsipuolelta. nykypäivänä moista reittivalintaa voi perustella matkustajanäkökulmalla, koska kännykkäkuuluvuus on parempi länsireitillä varsinkin pohjoiseen päin mentäessä, jolloin itäreitti kaistojen takia on kaukana maista GSM signaalille. [ attachment removed / expired ] ECDIC:sen COnning näyttö. Sen lisäksi, että Finnjetillä on monia superlatiivisa titteleitä ja osa vieläkin hallussaan, mainittakoon, että jos se oli järjestyksessään neljäs laiva kaasuturbiineilla - ja ensimmäinen siviilialus, oli se myös ECDIS laivana maailman ensimmäinen siviilialus. [ attachment removed / expired ] Joku outo heppu 30-40 kiloa kevyempänä ja 10 vuotta nuorempana poseeraa Atlaksen komeiden vehkeiden edessä... Harmi... He lopettivat siviilikäyttöön tutkien tekemisen... [ attachment removed / expired ] Sama häiskä, kymmenen vuotta ja + 40 kiloa myöhemmin seilausuransa hieararkian toisessa ääripäässä vaihteeksi testailemassa merikoeajojen merkeissä Kelvin Hughesin vastaavia leluja. [ attachment removed / expired ] Kiitos, anteeksi ja näkemiin Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 7, 2013 Perhana Ville, rupes taas alanvalinta kysymykset pyöriä mielessä. Mielenkiintoisia kuvia Finnjetistä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 7, 2013 Vau Ville! Mahtava nostalgiamatka Finnjetin maailmaan! Kiitos! Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 8, 2013 Kiitos kiitos palautteesta. Matiakselle toteaisin, että ala oli joskus hyvä... Ja se oli hyvä aikaa ennen minua... Kauan aikaa sitten siis... Palkkataso perus perämiehenä ei esim. ole kovin hyvä ja palkka kehitys maatöihin verrattuna on ollut huono jo usean vuoden ajan... Päälliköksi ei kuitenkaan jokainen valmistunut merikapteeni pääse kenties koskaan... Työ tuhoaa modernit parisuhteet nopeasti, koska tyttö/poikaystävät eivät nykypäivinä ole kenties yhtä odottavasia kuin ennen muinoin ja ennenkaikkea nyky-nuoret-aikuiset arvostavat enemmän yhdessäoloa ja vapaa-aikaa, minkä merityö usein pilaa... Lisäksi ensimmäisen perämiehen jobin saanti on nykyään alalla todella vaikeaa ja pitkäkestoiset urat samassa yhtiössä ovat harvinaisuuksia. Monet tekevät määräaikaisuuksia. Laivat ja samoin työpaikat vähenevät Suomessa halpatyövoiman eksyessä jo suomalaisiinkin varustamoihin. Ulkomaille lähdettäessä taas kilpailu on kovaa, ja työvuorot usein pitkiä. Soppaa sekottaa vielä se, että miehistöt ovat pienentyneet paljon ja työtehtävien luonne ja sisältö muuttunut melkoisesti joten perämiehistä ei enää voi puhua useinkaan valkokaulus työntekijöinä. Myös monet loistoristeilijä varustamot ovat riistofirmoja joissa tehdään tyypillisesti vuorottelurytmillä, jossa on tyypillisesti 4kk töitä ja 2kk ollaan kotona, jolloin töitä tehdään siis enemmän vuoden aikana kuin suomalaisella varustamolla ja palkka ei ole edes kilpailukyskyistä niilläkään yhtiöillä - puhumattakaan sitten että työskentelisi jollain rahtivarustamoilla ulkomailla. Joku miettii tietysti heti, että ollaanhan maissakin 11kk töissä, mutta laivalla töitä thedään jokainen viikon päivä, ja työmäärä vaihtelee 10-14 tunnin välillä/päivä. Eli puolessa vuodessa tekee saman verran töitä kuin päivätyöläinen Suomessa ja näin ollen on helppo laskea, onko ulkomailla työskentely tällöin kannattavaa... Offshore hommissa tienaa esim. Pohjanmeren öljykentillä, mutta ne taas ei ole millän muotoa mukavuudenhaluisen ihmisen työpaikkoja. Suomessa minusta koulutetaan alalle liikaa ihmisiä... Mutta toisaaltaan tyypillisesti puolet keskeyttää alalla jo opiskeluaikana ja valmistuneistakin vain noin puolet päätyy päällystöuralle ja urat kestää erään lukemani tutkimuksen mukaan tyypillisesti noin 10 vuotta kunnes vaihdetaan maihin töihin erinäisistä syistä. Omana opiskeluaikana meille sanottiin, että jokaisesta luokasta kenties yhdestä joskus tulee alukseen päällikkö. Se on hyvin totta ja realistista. Sanoisin, että jos rahkeet riittää johonkin muuhun alaa, vaikka lentäjäksi, lääkäriksi tai lakimieheksi esim. niin kannustan lämpimästi. Ala ei ole helppo eikä ruusuinen. Itse olen oppinut sen kaa elää - mutta eihän mulla sitten yksityistä elämää kotona olekaan vuosiin ollut... Kyse on valinnoista. Minulle aikoinaan eräs esimies totesi, että tää on kutsumusammatti niin kuin papin työ. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 8, 2013 Ville kertoo tämän päivän merimiesammatista aika realistisesti. Siitä on romantiikka kaukana. Minulla oli 1960 luvulla harvinaislaatuinen onni ja etuoikeus kuulua viimeisiin suomalaisiin, jotka saivat kokea tarunhohtoista merimiesromantiikkaa. Seilasin kahdessa trampissa. Toisen reviiriä olivat Etelä- ja Pohjois Amerikka sekä Meksikonlahti ja toisen Intian valtameri ja Tyynimeri. Alussa olin kolme vuotta laivassa yhteen kyytiin ilman ainuttakaan lomapäivää. Euroopassa ei edes käyty. Satamissa oltiin vähintään viikko ja joskus kuukausikin. Olin nuori ja nautin sydämeni pohjasta. Tähän nykyajan hektiseen merimieselmään en suostuisi. Lopuksi selfie matkustajalaivan radiohytissä elokuussa 1974. Rederi AB Sallyn (Solstad) m/s Viking 5 / OIED, IMO 7349601. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 8, 2013 Matiakselle toteaisin, että ala oli joskus hyvä... Ja se oli hyvä aikaa ennen minua... Kauan aikaa sitten siis... Palkkataso perus perämiehenä ei esim. ole kovin hyvä ja palkka kehitys maatöihin verrattuna on ollut huono jo usean vuoden ajan... Päälliköksi ei kuitenkaan jokainen valmistunut merikapteeni pääse kenties koskaan... Työ tuhoaa modernit parisuhteet nopeasti, koska tyttö/poikaystävät eivät nykypäivinä ole kenties yhtä odottavasia kuin ennen muinoin ja ennenkaikkea nyky-nuoret-aikuiset arvostavat enemmän yhdessäoloa ja vapaa-aikaa, minkä merityö usein pilaa... Lisäksi ensimmäisen perämiehen jobin saanti on nykyään alalla todella vaikeaa ja pitkäkestoiset urat samassa yhtiössä ovat harvinaisuuksia. Monet tekevät määräaikaisuuksia. Laivat ja samoin työpaikat vähenevät Suomessa halpatyövoiman eksyessä jo suomalaisiinkin varustamoihin. Ulkomaille lähdettäessä taas kilpailu on kovaa, ja työvuorot usein pitkiä. Soppaa sekottaa vielä se, että miehistöt ovat pienentyneet paljon ja työtehtävien luonne ja sisältö muuttunut melkoisesti joten perämiehistä ei enää voi puhua useinkaan valkokaulus työntekijöinä. Myös monet loistoristeilijä varustamot ovat riistofirmoja joissa tehdään tyypillisesti vuorottelurytmillä, jossa on tyypillisesti 4kk töitä ja 2kk ollaan kotona, jolloin töitä tehdään siis enemmän vuoden aikana kuin suomalaisella varustamolla ja palkka ei ole edes kilpailukyskyistä niilläkään yhtiöillä - puhumattakaan sitten että työskentelisi jollain rahtivarustamoilla ulkomailla. Joku miettii tietysti heti, että ollaanhan maissakin 11kk töissä, mutta laivalla töitä thedään jokainen viikon päivä, ja työmäärä vaihtelee 10-14 tunnin välillä/päivä. Eli puolessa vuodessa tekee saman verran töitä kuin päivätyöläinen Suomessa ja näin ollen on helppo laskea, onko ulkomailla työskentely tällöin kannattavaa... Offshore hommissa tienaa esim. Pohjanmeren öljykentillä, mutta ne taas ei ole millän muotoa mukavuudenhaluisen ihmisen työpaikkoja. Suomessa minusta koulutetaan alalle liikaa ihmisiä... Mutta toisaaltaan tyypillisesti puolet keskeyttää alalla jo opiskeluaikana ja valmistuneistakin vain noin puolet päätyy päällystöuralle ja urat kestää erään lukemani tutkimuksen mukaan tyypillisesti noin 10 vuotta kunnes vaihdetaan maihin töihin erinäisistä syistä. Omana opiskeluaikana meille sanottiin, että jokaisesta luokasta kenties yhdestä joskus tulee alukseen päällikkö. Se on hyvin totta ja realistista. Sanoisin, että jos rahkeet riittää johonkin muuhun alaa, vaikka lentäjäksi, lääkäriksi tai lakimieheksi esim. niin kannustan lämpimästi. Ala ei ole helppo eikä ruusuinen. Itse olen oppinut sen kaa elää - mutta eihän mulla sitten yksityistä elämää kotona olekaan vuosiin ollut... Kyse on valinnoista. Minulle aikoinaan eräs esimies totesi, että tää on kutsumusammatti niin kuin papin työ. Tällaista olen kuullut puhuttavan, merityössä on jonkinverran yhtäläisyyksiä kuin joissakin kuljetusalan hommissa. Ja nykyään asiat menee huonompaan päin vähän alalla kuin alalla. Siksi opiskelenkin siistiä sisätyötä amk:ssa. Mutta kutsumukset on kutsumuksia ei tiettyjä töitä tehdä ensisijaisesti rahan tai muiden etujen takia. En enään edes ihan joka toinen päivä mieti paluuta työelämään ja opintojen keskeyttämistä. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 8, 2013 Mahtavaa 70-lukulaista "varman päälle" tehdyn näköstä tekniikkaa noissa Villen kuvissa. Ois kiva nähdä vaikka ihan vertailumielessä millasta on 2000-luvulla tehdyssä laivassa, siis konehuoneessa / valvomossa + silta. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 9, 2013 Tämä laiva (tai vene) tuli vastaan varsin yllättävässä paikassa. [ attachment removed / expired ] Alus oli laskettu keskelle tietä ylämäessä, koska kuljetuslavetista oli puhjennut rengas. Onneksi varoituskolmio oli muistettu laittaa... Loppumatkakaan ei mennyt ihan ongelmitta: Paatilla hankala matka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 10, 2013 Tuo varoituskolmio näyttäisi olevan aivan liian lähellä (kuten ne usein ovat - ainakin ne joita itse olen tien päällä nähnyt). Laki ei taida tosin puhua muusta kuin "riittävästä etäisyydestä". No, riittäpähän sitten eri oikeusasteilla ja lakimiehillä (turhaa) työtä. Etenkin pimeällä tuo on todella vaarallinen, jos vaikka tuo katulamppu sattuisi sammumaan tai keli olisi huono. Esimerkki: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288421654003.html . Pekka Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 10, 2013 Tuo varoituskolmio näyttäisi olevan aivan liian lähellä (kuten ne usein ovat - ainakin ne joita itse olen tien päällä nähnyt). Laki ei taida tosin puhua muusta kuin "riittävästä etäisyydestä". No, riittäpähän sitten eri oikeusasteilla ja lakimiehillä (turhaa) työtä. Etenkin pimeällä tuo on todella vaarallinen, jos vaikka tuo katulamppu sattuisi sammumaan tai keli olisi huono. Voisihan se vähän kauempanakin olla, mutta paikka näyttää sellaiselta, että nopeusrajoitus lienee matalahko, joten tuohon törmääminen vaatisi luultavasti myös törmääjältä varsin onnistunutta suoritusta. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 10, 2013 Tuo varoituskolmio näyttäisi olevan aivan liian lähellä (kuten ne usein ovat - ainakin ne joita itse olen tien päällä nähnyt). Laki ei taida tosin puhua muusta kuin "riittävästä etäisyydestä". No, riittäpähän sitten eri oikeusasteilla ja lakimiehillä (turhaa) työtä. Etenkin pimeällä tuo on todella vaarallinen, jos vaikka tuo katulamppu sattuisi sammumaan tai keli olisi huono. Esimerkki: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288421654003.html . Pekka Vanha merimiesvitsihän kertoo, että kivilleajon jälkeen kulkuvalot sammutetaan ja sytytetään pihavalot. Tässä tapauksessa se näyttäisi olevan todella aiheellinen toimenpide. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 16, 2013 N O O R D E R L I C H T by Miska Suoreijus, on Flickr Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2013 Adamas matkalla Imatralta Szczeciniin. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Marraskuu 17, 2013 Cacciatorpedinieri Caio Duilio D554 kiinnittämässä ja kiinnittyneenä Melkin laiturissa Länsisatamassa [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 2, 2013 Tällä pikkuhöyryllä seilattiin viime kesänä Kyrösjärvellä, oli hieno kokemus. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 16, 2013 Viipurista Port Vyborg by Miska Suoreijus, on Flickr Saimaan kanavalta N O O R D E R L I C H T by Miska Suoreijus, on Flickr Iso-Pukki by Miska Suoreijus, on Flickr Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Joulukuu 28, 2013 Yleisnäkymää Viipurin satamasta. Laiturissa rahtialus Kaili ja jäänmurtaja Kapitan M. Izmaylov. Lisää viipurista.. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 8, 2014 Tuossa järjestyksessä sitten kaikkosivat kirjoilta Kotkasta lopullisesti. Ensin Kristina Regina 28.8.2010 ja tänään sitten Kristina Katarina. Hienot laivat, leppoisat lomareissut ja upeat miehistöt :'(. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 16, 2014 Tallinkin Silja Europa saapumassa Helsinkiin tänään illansuussa. Kuvausetäisyys noin 9 kilometriä. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Tammikuu 21, 2014 Muutama Kristina Regina kuva KC:n muistoksi. Kanarialla joulukuussa 2001. [ attachment removed / expired ] Vuosaaren telakalla kesällä 2003. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Muita laivoja dialaatikoiden kätköistä. Silja Opera Riiassa maaliskuussa 2003. [ attachment removed / expired ] Ja Vuosaaressa toukokuussa 2003. Tämähän seilaa nykyisin jossain Kuuban vesillä ja kuskaa Kanadalaisia turisteja. Cruise Business. Risteilyfirman sivut. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Silja Serenade Vuosaaressa tammi-helmikuussa 2003. [ attachment removed / expired ] Jäänmurtaja Voima Vuosaaressa huhtikuussa 2003. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] Jäänmurtaja Sisu Vuosaaressa toukokuussa 2003. [ attachment removed / expired ] [ attachment removed / expired ] MS Breant Munkkisaaren laiturissa syksyllä 2003. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Maaliskuu 3, 2014 Tässä sekä vanhaa, että uutta kalustoa. Laiva on Kalmar Nyckel, tai sii oikeastaan reproduktio laivasta, jonka alkuperäistä muotoa ei tunneta ihan tarkasti. Tämä kopio on rakennettu 1998 kopioksi alun perin 1625 rakennetusta laivasta, joka vei suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita Wilmingtoniin Delawareen 1638 perustamaan siirtokuntaa nimeltä New Sweden. Sen yksi osa oli siirtokunta nimeltä Finland. Kun Peter Stuwyesant sittemmin vallioitti siirtokunnan ja otti sen osaksi hollantilaista siirtokuntaa Amerikassa, on laivassa varmuuden vuoksi kaikkia maita edustavat liput. Timo [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 4, 2014 Baltic Princess. Kuvattu Ruissalossa. Vanhan Krimin sodan aikaisen tykkipatteriston kohdalta mäessä. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 8, 2014 Tässä sekä vanhaa, että uutta kalustoa. Laiva on Kalmar Nyckel, tai sii oikeastaan reproduktio laivasta, jonka alkuperäistä muotoa ei tunneta ihan tarkasti. Tämä kopio on rakennettu 1998 kopioksi alun perin 1625 rakennetusta laivasta, joka vei suomalaisia ja ruotsalaisia uudisasukkaita Wilmingtoniin Delawareen 1638 perustamaan siirtokuntaa nimeltä New Sweden. Sen yksi osa oli siirtokunta nimeltä Finland. Kun Peter Stuwyesant sittemmin vallioitti siirtokunnan ja otti sen osaksi hollantilaista siirtokuntaa Amerikassa, on laivassa varmuuden vuoksi kaikkia maita edustavat liput. Timo Kuvasin saman aluksen vuosi sitten vaimoni entisessa kotikaupungissa, Chestertownissa, Marylandissa. Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 13, 2014 Saimaan liikennekausi käynnistyi Protectorin johdolla viime viikon lauantaina. [ attachment removed / expired ] Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
Kirjoitettu Huhtikuu 17, 2014 Iso laiva tulee käymään Helsingissä: http://www.iltalehti.fi/matkajutut/201404170145148_ma.shtml Tiistaina 20.05.2014 Saapuminen 0700 ja lähtö 1600 Jaa viesti Link to post Jaa muulla sivustolla
