Guest sky driver

Hyppylentämisestä juttuja

69 viestiä aiheessa

Jo purjelentokurssillla sanottiin et suoraan lentäminen on vaikeinta. Näinhän se oli, kaartamaan oppi ensin ja sitten vasta lentämään suoraan.

 

Joo. Ja aika monella lennonoppilaalla on semmonen kumma käsitys, et niitä siipiä pitää räpytellä eestaas, et pysyy ilmassa ;)

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Varhain eräänä lämpimänä kesäaamuna vuonna 1972 nuori kaunis neito hyppäsi laskuvarjolla Malmin lentoasemalla vähissä vaattehissa. Kaunottarella oli yllään laskuvarjot valjaineen, hyppykengät ja kypärä. Kamerat odottivat maassa. Upeat kuvat julkaissut viikkolehti oli suosittu. Jälkeenpäin neito kertoi miettineensä, että mitä jos hän olisi tipahtanut Malmin taajaman keskustaan.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Morjens täältä meiltäkin Stolli-Olli. Mukava saada sutkin porukkaan.

. Pertti vois muistaa tarkempia yksityiskohtia, mutta

nousuun ei paljon aikaa käytetty.

Terv. Tomppa

 

Morjens Tomppa!

Kyllä on mukavat muistot Jämiltä, 11 kautta, enemmän ja vähemmän.....

Kyllä TAMLK:n hyppyporukka oli mahtavaa, homma pelasi koluarvosanalla 10+

Aina vaan en pilottina osannut toimia hyvän ilmailutavan ( airmanship ) mukaisesti. Ko. tapaus on pyyhkiytynyt muistista mutta nousevat ilmavirtaukset tulivat tietenkin käytettyä

hyväksi aina vain kun oli mahdollista ja hyppääjät suostuivat. Eihän se hyppääjille varmasti ollut aina mukavaa kun pilotti unohtaa olevansa hyppykoneen puikoissa ja rupee keskittään hyvään nostoon. Yleensä kyllä taisin kysyä asiakkailta miten he moiseen touhuun suhtautuvat.

 

Cboogeissa oli hyppykoneiden ( neljä ) nousu sektorit jaettu hienosti paikallisen ammattitaitoisen hyppääjän toimesta, BA pohjoinen sektori nousuun kuului radiosta, sitten vaan pohjoiseen kelaamaan korkeutta, kun tuli aika lähteä alaspäin, niin taas radiosta ohjeet, BA pudottamaan korkeudet etelä sektoriin. Homma toimi hienosti , JEE JEE 8)kiitos Tompalle.

 

Terv PO

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

No sehän on hyvä, jos opastukset kelpas. Taitaa meikäläinen olla siinä hommassa "elinkautinen".

Muistuu muuten sellainenkin tapaus mieleen, että kesken nousun otti Alue yhteyttä koneeseen ja pyysi

konetta lähtemään opastamaan palokuntaa metsäpalopaikalle. No eikun hyppääjät pihalle ja pilotti

otti suunnan palopaikalle. Löydettyään palokunnan, alkoi pilotti opastuksen. Vaan eipä tullut asia selväksi palopäällikölle, niin pilotti otti ja toi koneen laskuun pienelle tien-pätkälle paloautojen viereen.

Palopäällikkö radioineen kyytiin ja ilmaan. Johan löytyi paloautoille reitti. Sitten palopäällikkö takaisin

tienposkeen ja kone kentälle jatkaan hyppytoimintaa. Ei voi suositella kaikille, mutta kun on STOL-varusteinen C-185 koneena ja Stolli-Olli puikoissa, niin homma käy (silloinkin kun tultiin pirkkalan

paanalle melkein poikittain, mutta se onkin jo toinen juttu).

T. Jämin radioääni Tomppa

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tuli vielä pari vanhempaa tapausta mieleen. Oltiin legendaarisessa Härmälän lentokattilassa (EFTA) ja

vuosi oli jotain -83. Olin taas päässyt kiilaamaan itseni isän kyytiin hyppääjiä viemään. Oli jännää hommaa pikkupojalle istua satakasivitosen takapenkillä, ja katsella kun hyppääjät katosivat avoimesta

oviaukosta, hui, en minä vaan koskaan uskaltaisi... Viimeisen hyppääjän jälkeen isä alkoi laittaa ovea

kiinni: Vasen jalka pohjaan ja oikealla kädellä ovesta kiinni. Oikea käsi haroi tyhjää parikertaa ja lennettiin kokoajan jalka pohjassa. Sitten isä sai oven kiinni ja samassa moottori sammui!!! Isä katsoi taakse, ja sanoi, että kiristäpä vyö. Sitten isä painoi nokan alaspäin, ettei lapa pysähdy. Buusteripumppu

päälle ja kone käynnistyi taas. Oli tullut polttoaineensyöttöhäiriö, kun lennettiin liian kauan "kuula laidassa". Kyllä kerkis pikkupoikaa jännittämään. Myöhemmin mittaritauluun lisättiin kilpi "vältä lentämistä

kuula sivussa".

Toinen tapaus oli samoihin aikoihin samalla kentällä. Oli täys poka, joten en mahtunut kyytiin. Viimeisen hyppääjän jälkeen, kun isä alkoi laittaa ovea kiinni, tuli sisään kunnon pyörre ja takapenkki ei ollut silloin kiinni missään. Penkki lähti matkustamossa ilmojen teille, ja isä sai sen kopattua ovella kiinni. Olis varmaan pudonnu kaksosten lastenvaunuihin tai jonnekin. Tamän tapauksen jälkeen penkki sitten saranoitiin takareunastaan lattiaan.

Tämmösiä tarinoita tälläkertaa.

T. Tarina-Tomppa

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Edellisestä tuli mieleeni:

Vuonna 86 olin tuomarniemen metsätalousopistossa ja siellä oli myös yksi kotkalainen kaveri joka halusi päästä hyppäämään laskuvarjolla...

Lähimpänä ollut Alavus voitti ja kävimme Harrin kanssa lukuisia kertoja paikalla...

 

Pääsin kerran koneeseen kuvaamaan kun pokaa vietiin pariin kilometriin. Ovi auki, ukot ulos ja Ahosen akanpoika roikkui oviaukossa kuvaamassa...

se oli mahtavaa :)

Toivottavasti Alavutelaisilla on vielä ne ottamani kuvat tallella... ;) Mulla nimittäin ei oo :'(

 

Itse olen senverran pelkuri että en hyppäisi ehjästä koneesta :laugh: (HUULI!! MELONIT POIS SIERAIMISTA!!!) Nostan hattua ja paljastan hahtuvani henkilöille jotka tuota harrastavat!

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Noniin, ensimmäiset hyppylennot diisselillä takana. Ensivaikutelma; erittäin positiivinen. 4 kilsan poka parhaimillaan 31 minuuttia (startista laskuun).

Alastulo on aika vauhdikas, ilmeisesti kolmilapainen potkuri jarruttaa huomattavasti paljon enemmän kuin vanha.

Polttoaineen kulutus on noin 39 litraa / tunti hyppykäytössä (käytännössä kaasu pohjassa ylös, ja jonkin verran tehoja alas tullessa.

Miinuspuolia, täristää tyhjäkäynnillä ja tehovipu on melko herkkä (tosin tottumiskysymys), kerosiinin tuoksu kamppeissa ja tätä virnettä on vaikea pyyhkiä pois naamalta  ;D

 

Jotain kuvia oli ainakin kertsin kotisivuilla www.kemi.fi/laskuvarjo

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Morjens vaan ,diesel moottori tuntuu olevan juuri sopiva hyppytoimintaan.Mikä muuten on kerosiinin litra hinta tällä hetkellä.

Lisää kokemuksia dieselistä otetaan suurella mielenkiinnolla vastaan.

t.Kari

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Morjens vaan ,diesel moottori tuntuu olevan juuri sopiva hyppytoimintaan.Mikä muuten on kerosiinin litra hinta tällä hetkellä.

Lisää kokemuksia dieselistä otetaan suurella mielenkiinnolla vastaan.

t.Kari

 

Terve vaan, kerosiinin hinta tais olla Kemissä jotain 80 sentin luokkaa. En tosin ihan satavarma tuosta hinnasta ole. Kieltämättä nyt ainakin tuntuu, että tuo on luotu hyppykoneen nokalle. Ei mitään ongelmia lämpöjen kanssa. Ylöspäin mentäessä sylinteripään lämmöt kävi parhaillaan 159 asteessa (max 186) ja alaspäin tultaessa ne pysytteli tasaisesti 115-120 asteessa (minimi 100). Nyt ymmärtää paremmin tuon keulan muodon ja melkein koko alapohjan kokoiset kidukset. Jotkut ovat sitä rumaksikin haukkuneet, makuasia  ::)

 

Vielähän tämä on alkuvaiheessa ja haetaan vielä vähän tuota hyppylentokäyttöä ja kesäkuumahan luo sille sitten todelliset testiolosuhteet. Belgiassa lentää samanlaisella moottorilla varustettu satakasikakkonen (siis hyppylento käytössä) ja sieltä on ainakin tullut kehuja.

 

Tyhjäpaino nousi 18 kiloa eli ei juuri mitään. Potkuria pitää varoa eritoten, siitä ei viilata pikku kiveniskeymiä niin vain pois.

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Terve vaan, kerosiinin hinta tais olla Kemissä jotain 80 sentin luokkaa. En tosin ihan satavarma tuosta hinnasta ole. Kieltämättä nyt ainakin tuntuu, että tuo on luotu hyppykoneen nokalle. Ei mitään ongelmia lämpöjen kanssa. Ylöspäin mentäessä sylinteripään lämmöt kävi parhaillaan 159 asteessa (max 186) ja alaspäin tultaessa ne pysytteli tasaisesti 115-120 asteessa (minimi 100). Nyt ymmärtää paremmin tuon keulan muodon ja melkein koko alapohjan kokoiset kidukset. Jotkut ovat sitä rumaksikin haukkuneet, makuasia  ::)

 

Vielähän tämä on alkuvaiheessa ja haetaan vielä vähän tuota hyppylentokäyttöä ja kesäkuumahan luo sille sitten todelliset testiolosuhteet. Belgiassa lentää samanlaisella moottorilla varustettu satakasikakkonen (siis hyppylento käytössä) ja sieltä on ainakin tullut kehuja.

 

Tyhjäpaino nousi 18 kiloa eli ei juuri mitään. Potkuria pitää varoa eritoten, siitä ei viilata pikku kiveniskeymiä niin vain pois.

 

Tänään kattelinkin Laurilasta,että hinattiin purtsikkaa.Onko kentällä huomenna jotain toimintaa,jotta voisin tulla mahdollisesti kuvaamaan hieman koneita ja tutustumaan PIY tiloihin tarkemmin??

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Vielähän tämä on alkuvaiheessa ja haetaan vielä vähän tuota hyppylentokäyttöä ja kesäkuumahan luo sille sitten todelliset testiolosuhteet. Belgiassa lentää samanlaisella moottorilla varustettu satakasikakkonen (siis hyppylento käytössä) ja sieltä on ainakin tullut kehuja.

 

Tyhjäpaino nousi 18 kiloa eli ei juuri mitään. Potkuria pitää varoa eritoten, siitä ei viilata pikku kiveniskeymiä niin vain pois.

 

Mitenkäs ensivaikutelma tehojen suhteen tuntuu verrattuna bensamottiin?

 

Potkuri lienee komposiittimateriaalia? Huiska on muotoilultaan aika räyhäkkään näköinen kyllä ;D

 

//Tuomas

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Mitenkäs ensivaikutelma tehojen suhteen tuntuu verrattuna bensamottiin?

 

Potkuri lienee komposiittimateriaalia? Huiska on muotoilultaan aika räyhäkkään näköinen kyllä ;D

 

//Tuomas

 

Nousunopeus täydellä pokalla on säilynyt aika lailla samana. Eroa alkaa tulemaan sitten kahden kilsan jälkeen, kun tuo diisseli repii 500-600 jalkaa ylöspäin neljään kilometriin saakka. Juup, potkuri on komposiittia.

 

Meillä on pitkän matkan tankit niin käsikirja taulukoista saa mukavia toiminta-aikoja satakasikakkoselle, 15 tuntia ja 1700 merimailia, kun ajelee economy cruisea 10 000 feetissä. :D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Tänään kattelinkin Laurilasta,että hinattiin purtsikkaa.Onko kentällä huomenna jotain toimintaa,jotta voisin tulla mahdollisesti kuvaamaan hieman koneita ja tutustumaan PIY tiloihin tarkemmin??

 

Kemin kentällä on aina toimintaa.  ;D

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Miinuspuolia, täristää tyhjäkäynnillä ja tehovipu on melko herkkä (tosin tottumiskysymys), kerosiinin tuoksu kamppeissa ja tätä virnettä on vaikea pyyhkiä pois naamalta  ;D

 

Pieni lisämiinus tulee pakosta tuosta ulkonäöstä. On tuo uusi koppa kyllä ruma kuin prse ;D

 

Noo, eihän se mikään ruusu ole, mutta kukkiihan se perunakin :P

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Meillä on pitkän matkan tankit niin käsikirja taulukoista saa mukavia toiminta-aikoja satakasikakkoselle, 15 tuntia ja 1700 merimailia, kun ajelee economy cruisea 10 000 feetissä. :D

 

Jep. Olettekos kokeilleet mitä se kulkee kohtuullisilla matkalentotehoilla?

 

Ottakaa muuten siitä kuvia, sekä sisältä että ulkoa ja dokumentoikaa kokemuksianne vaikka tuonne kerhon sivuille tai tänne, kiinnostuneita on paljon :)

 

//Tuomas

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Jep. Olettekos kokeilleet mitä se kulkee kohtuullisilla matkalentotehoilla?

 

Ottakaa muuten siitä kuvia, sekä sisältä että ulkoa ja dokumentoikaa kokemuksianne vaikka tuonne kerhon sivuille tai tänne, kiinnostuneita on paljon :)

 

//Tuomas

 

 

No tämä neito, joka lensi sen Norjasta Suomeen (lentoaika 5h 25 minuuttia, yksin koko matka) niin mittarinopeus oli kait ollu jotain 120 solmun luokkaa. Meillä ei ole hirveästi keretty tuota matkalento touhua harrastaa, kun hyppykäytössähän tuo kone on..Hänen oma kone, joka toimii Norjassa SMA:n esittelykoneena kulkee matkalentotehoilla 130 solmua (vasta maalattu ja pyöräsuojat paikallaan).

 

Joo, pitääpä touhuta siitä semmoinen kuvakollaasi ja minulta saa lisätietoja vaikka sähköpostilla tahi puhelimella. Yhteystietoja löytyy profiilista ja hyppykerhon kotisivuilta.

 

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Kiitos Mikko tiedoista. Ja lisää saa laittaa.

Lähinnä kiinnostaa käyttäytyminen lämpötilojen noustessa sekä keskimääräiset keikka-ajat kun tietoja on pidemmältä ajalta.

Tuonne belgian suuntaan olen itsekkin ollut joskus meiliyhteydessä. Muistelen, että olivat miettimässä ylärajaksi 3500 metriä, 4 hyppääjällä. Syytä en muista miksi. Mutta siihen mennessä heillä oli ollut lähes murheeton toiminta koneen kanssa. Oliko ollut yksi pikku teknikaali.

 

Onnea jatkoon, toivottavasti kaikki menee hyvin. Jatkoraportteja ootellessa...

 

Edit: muisti pätkii, en mä minnekkään belgiaan oo ollu yhteydes, vaan alankomaihin. 4 hyppääjällä korkein hinnoiteltu korkeus 12.000ft. tästä ylöspäin menee heidän mielestä turhan hitaasti. vuoden jaksolla keskikulutus hyppykäytös 40 l/h

Jaa viesti


Link to post
Jaa muulla sivustolla

Luo uusi käyttäjätunnus tai kirjaudu sisään

Sinun täytyy olla jäsen osallistuaksesi keskusteluun

Luo käyttäjätili

Rekisteröi uusi käyttäjätili helposti ja nopeasti!


Luo uusi käyttäjätili

Kirjaudu sisään

Sinulla on jo käyttäjätili?


Kirjaudu sisään