Ympäristöjärjestöt: Liikenneilmailun saastuttava vaikutus estettävä

[Ilkka Mäkelä 1 216]

BBC Worldin FastTrack-matkailuohjelma käsitteli ekoturismia. Ohjelmassa haastateltiin mm. EU-virkanaista, jonka mielestä Euroopan ilmatilan vapauttaminen oli paha erehdys, lyhyet lennot olisi ehdottomasti korvattava junamatkoilla ja lippujen hinnat olisi nostettava niin korkealle, että lentoliikenteen kasvava trendi pysähtyisi ja jopa vähenisi.

 

Onhan se toisaalta selvää, että fossiilisten ilmailupolttoaineiden korvaajaa ei lähitulevaisuudessa löydy, ja joku etanolilla käyvä Moller M400 Skycar ei tule pelastamaan tilannetta mihinkään, ja toisaalta selvää, että hiilidioksidipäästöt korkeilla lentopinnoilla vaikuttavat global warming-ilmiöön...Mutta mitä asialle olisi tehtävissä?

 

Viherjärjestöjen kanta on tietysti kielteinen. Ilmailupolttoaineita olisi verotettava jne.

 

Esimerkkejä järjestöistä:

 

Flight Pledge Union

 

http://www.flightpledge.org.uk/ jossa voi halutessaan sitoutua lentämään mahdollisimman vähän. Gold pledge= ei lainkaan lentoja vuoden aikana, poislukien hätätilanteet. Silver pledge= vain 2 lyhyttä lentoa tai 1 pitkä lento vuodessa, poislukien hätätilanteet. Mitään muuta iloa lupauksen tekemisestä ei ole luvassa kuin ns. lämmintä kättä.

 

Plane Stupid

 

http://www.planestupid.com/ , jossa suurin piirtein samat perustelut ja kehotus "suoraan toimintaan" lentokenttien laajennuksia vastaan ja lentoliikenteen palauttamiseksi "maan pinnalle".

 

Friends of the Earth

 

http://www.foe.org.uk/campaigns/transport/issues/aviation/index.html

 

Synkkiä ennusteita...ja kehoitus esim. boikotoida lentorahtina kuljetettavia tavaroita, mm. elintarvikkeita, kehoituksia lomailemaan kotimaassa eikä aina Kanarialla, jne.

 

Eipä taida olla hyviä neuvoja tähän ongelmakenttään, sillä vaikka koneiden ja moottoreiden polttoainekulutus/taloudellisuus paranee, lentoja tulee olemaan tulevaisuudessa entistä enemmän.

 

Itse en kuitenkaan harvoista lomalennoistani haluaisi tinkiä, sanovat jälkipolvet minun haudallani millaisia kirosanoja tahansa 

[Guest Panuone]

Onhan noita väitteitä vaikea kieltää .. varsinkaan tuota ,että korkeilla lentopinnoilla päästetyt päästöt on haitallisempia.. Toisaalta ,eikö Atr-42:sen uutta versiota mainostettu ,että kuluttaisi löpöä matkustajaa kohden saman verran kuin sähköjuna!?

 

Uskon ,että oikeilla valinnoilla karsittaisiin ongelmia.. Esim. järkevästi ajatellen Regional jetit voitaisiin korvata turbopropeilla jotka ovat huomattavasti ekoystävällisempiä. Tietenkin järki on järkeä.. Tietenkin sitä mielelummin päästelee ERj:llä kuin sf340:sellä..

 

Ja kyllä bensankulutusta varmasti voidaan pienentää .. Epäilen ,että miksi Finskin uudet long-haulit on Airbusseja johtuu siitä ,että ne ovat huomattavasti vähemmän löpöä vieviä ,kuin Boeingit (pelkkä arvaus : Amerikkalaisilla ei mielestäni tunnu olevan vielä hanskassa tuo bensan säästö).

 

maailmaa olisi kiva pitää hengissä jatkossakin ,mutta minä nousen barrikaadeille jos lentoliikenne joutuu uhanalaiseksi 

[Guest fishu]

Toisaalta ,eikö Atr-42:sen uutta versiota mainostettu ,että kuluttaisi löpöä matkustajaa kohden saman verran kuin sähköjuna!?

 

Sähköhän ei tiettävästi saastuta luontoa ja on puhdasta energiaa

 

Ei taitaisi kovin paljon maailma pelastua vaikka matkustaminen siirrettäisiinkin maalle, sillä se vain lisäisi roimasti junien, linja-autojen ja autojen käyttöä, jotka eivät ole niinkään puhtaita. Junilla on ihan turha kuvitella pääsevänsä joka paikkaan ja jatkoyhteydet olisivatkin tarpeen, joka tarkoittaa juurikin linja-autoja. Sen lisäksi pitäisi lentorahtikin siirtää samanlain metallisten ja kumisten pyörien päälle. Sitten taas on aivan eri asia mitenkä paljon huomattavasti hitaammat liikenneyhteydet teettäisivät lisää saastetta, sillä esimerkiksi yhden ihmisen sijasta tarvittaisiin kymmenen ihmistä lisää hoitamaan samaa hommaa, jotta ne ehdittäisiin tehdä samassa aikataulussa ja se taas vaatisi lisää kapasiteettia, eli lisää saastetta.

 

Noh, eihän ympäristöjärjestöt ole ennenkään olleet kuuluisia syvällisestä ajattelumallista, onhan se aina kivempaa valittaa pinnallisesti selviltä näyttävistä asioista.

 

[Olli Jaarinen 0]

Moro!

 

Lisäksi millään muulla alalla ei niin epätoivoisesti yritätetä vähentää polttoaineen kulutusta kuin liikenneilmailussa.. Enkä myöskään usko että VR jälkiasentaisi riemusta hihkuen kaikkiin juniinsa kittiä, joka vähentää junan sähkönkulutusta parilla prosentilla. Sen sijaan jos joku tarjoaa sellaista matkustajakoneeseen, lentoyhtiöt ottavat sen avosylin vastaan. Tietysti suoranaiset tavoitteet ovat jossain ihan muualla kuin luonnonsuojelussa, mutta yhtäkaikki molemmat lehmät ovat samassa ojassa Ja kuten Sami totesikin, jossain se junien sähkökin pitää tehdä...

 

Niin joo, eilen etsiessäni tietoa aiheesta törmäsin tähän: http://www-personal.engin.umich.edu/~murty/planetravel2/planetravel2.html

 

blue skies,

-- Olli

[Guest Panuone]

Eipä olisi kovin hyvä näky kolari tilastoissa varmaan jos kaikki kiireelliset liikemiehet päästelisivät autoilla..

 

Mutta kyllä väittäisin ,että ilmailussa panostetaan mahdollisesti jopa eniten ympäristöystävällisyyteen ,sillä se on yleensä hyötyä tuottavaa myös lentoyhtiöille..

 

Lentoliikenne on vielä nyt 100 vuoden jälkeenkin ihmisille hyvin outoa ja mystistä.. Joten on ihan ymmärrettävää ,että roviot ovat tulessa 

[Tatu Kantomaa 2 907]

Näissä "Euroopan jutuissa" kannattaa muistaa se että moni asia ei pidä paikkaansa pohjoismaissa vaikka Euroopassa ollaankin. Saksassa esimerkiksi pääsee junalla mitä merkillisimpiin paikkoihin ja ihmiset käyttävät junia todella paljon. Keski-Euroopan rataverkosto on hiukan toista luokkaa kuin pohjoismaissa. Se vaan että junalla matkustaminen on sekin aika kallista lystiä ja vuoroja pitää kyllä varmasti lisätä jos yllättäen isompi määrä porukkaa alkaa matkustamaan junilla. En tiedä mikä on kannattavaa ja järkevää, mutta pointtini on se että idea ei välttämättä ole ihan niin tyhmä kuin miltä se meille (ilmailun ystäville) saattaa kuulostaa.

 

Mitä tulee noihin järjestöihin niin en millään voi sietää tyyliä mitä monet järjestöt suosivat, liioittelevat ja paasaavat, tavoitteena vain kerätä ihmisiä jäseniksi. Ihmisiä jotka eivät vaivaudu ajattelemaan itse tai ottamaan asioista selvää, vaan uskovat vain valmiiksi ajatellut periaatteet mutta eivät sisäistä niiden todellista merkitystä. Flight pledge ja plane stupid ovat no niminäkin niin typeriä etten edes viitsi katsoa noita sivuja. Ja englantilaiset matkustaisivat vain kotimaassaan... come on... he eivät sitten varmaan halua että sinne heidän maahansakaan lennätettäisiin turisteja... mutta eihän siitä kukaan puhu.

 

Mutta kyllä väittäisin ,että ilmailussa panostetaan mahdollisesti jopa eniten ympäristöystävällisyyteen ,sillä se on yleensä hyötyä tuottavaa myös lentoyhtiöille..

 

Niin, mutta se taitaa nyt sitten kuitenkin olla se eniten saastuttava matkustusmuoto joten syytä onkin panostaa ympäristöystävällisyyteen. Ei niin etteikö syytä olisi myös kaikilla muilla sektoreilla...

[Guest killjoy]

BBC Worldin FastTrack-matkailuohjelma käsitteli ekoturismia.

 

Minäkin katselin tuota (tai jotain muuta niitten ohjelmaa), ja muistaakseni siellä oli myös joku hörhö, jonka mielestä lentomatkustaminen on väärin jo sen takia, että on luonnotonta olla toisessa paikassa niin nopeasti, eivätkä ihmiset muka sen takia osaa arvostaa sitä.    Kuka tuollaisia jaksaa kuunnella?

 

Lisäksi pitäisi aloittaa järkevämmistä asioista, eikä lentomatkustuksesta.  Ennen mitään erityistoimia sen suhteen, pitäisi mielestäni ensin:

-kieltää kaikki tuotepakkaukset, jotka eivät ole mahdollisimman ympäristöystävällisiä ja pieniä.

-velvoittaa yritykset ja valtiot toteuttamaan kaikki mahdolliset asioinnit internetin kautta.

-verottaa rankalla kädellä muotiturhakkeita, kuten pullotettua vettä paikoissa, joissa vesijohtovesi on täysin terveellistä.

 

Ennen näitä toimia on mielestäni turha syyllistää aloja, joista on suurta hyötyä kulutuksesta huolimatta.  Joko kaikki säästävät, tai sitten minäkään en ala yksin huonontamaan elämänlaatuani turhaan.

 

Tänäänkin kehtasin istua kymmenen tuntia OH-LGD:ssä.  Olen minä kyllä paha ihminen.

 

Epäilen ,että miksi Finskin uudet long-haulit on Airbusseja johtuu siitä ,että ne ovat huomattavasti vähemmän löpöä vieviä ,kuin Boeingit (pelkkä arvaus : Amerikkalaisilla ei mielestäni tunnu olevan vielä hanskassa tuo bensan säästö).

 

Itse asiassa tilanne on lähinnä päinvastainen.  B777 hakkaa A340-sarjan aika pahasti, ja A350 päässee B787:n kulutus/henkilö-tasolle lähinnä sen takia, että se on vähän isompi.

[Teijo Niemelä 21]

Mitä tulee Boeingien taloudellisuuteen, niin sen myönsi hiljattain jopa Airbusin John Leahy. Hänen mukaansa Airbusilla on nyt itsetutkiskelun paikka, kuinka saada A346 yhtä polttoainetaloudelliseksi kuin 777-300ER. Jälkimmäistä kun myytiin kymmenen kertaa enemmän kuin Airbusia viime vuonna. Leahy on ehdottanut, että Airbus korvaisi 340:n asiakkaille sen erotuksen, mikä tulee polttoaineen hinnassa vastaavankokoiseen Boeingiin.

[Kimmo Wjuga 1]

 

Niin, mutta se taitaa nyt sitten kuitenkin olla se eniten saastuttava matkustusmuoto joten syytä onkin panostaa ympäristöystävällisyyteen. Ei niin etteikö syytä olisi myös kaikilla muilla sektoreilla...

 

No enpä tuotakaan nyt suoraan allekirjottaisi... Ehkä jos pelkkää kulutusta katsotaan (joka alkaa olla jo aika pientä), mutta sitten jos vaikkapa ympäristövaikutuksia tarkastellaan, niin esim. laivojen käyttämä kama on aika paljon järeämpää ympäristömyrkkyä. Sama pätee Dieseliin. Hölmöt ihmiset luulevat diesel-autoja ympäristöystävällisemmiksi, koska ne kuluttavat vähemmän, mutta josko vaivautuisivat vilkaisemaan, että mitä se kama on mitä poltetaan, ni ainakin ympäristöihmiset saattaisivat sittenkin kallistua sinne bensiinin puolelle... Tosin dieselistä päästäänkin sitten tylsästi sinne lentokerosiiniin...

Mutta sen verran ympäristöjärjestöille voisi vihjata, että lakkaisivat kitisemästä ja kertoisivat vaihtoehtoisen tavan kuskata ihmiset pitkän matkan päähän nopeasti ja ympäristöystävällisesti, niin minä ainakin käyttäisin. Tällä hetkellä ainoa keino on lentokone. Se ympäristöpellejen tarjoama junavaihtoehto on vähän niinkuin palaisi ajassa 200 vuotta taaksepäin, jolloin matka naapurikaupunkiin kesti 2 päivää hevoskärryillä...

Ja jotenkin tuntuu vielä, ettei niissä ympäristöjärjestöissä ne "ammattilaiset" itsekään oikein ymmärrä mistä puhuvat. Toisaalla kehotetaan käyttämään junia, joiden sähkö on tuotettu ydinvoimalla, ja toisaalla sitten riehutaan ydinvoimaa vastaan... Jotenkin tuntuu, että enemmän noissa on julkisuuden hakuisuutta noissa touhuissa, kuin sitä aitoa huolta ympäristöstä. Sen verran ristiin ne puhuvat, että taitaa taustalla vaan olla halu olla äänessä siellä missä voi. Kuten joku jo sanoikin, niin jäseniä tarvitaan ja jäsenmaksuja on kiva kerätä tyhmiltä...

[Tatu Kantomaa 2 907]

No enpä tuotakaan nyt suoraan allekirjottaisi... Ehkä jos pelkkää kulutusta katsotaan (joka alkaa olla jo aika pientä), mutta sitten jos vaikkapa ympäristövaikutuksia tarkastellaan, niin esim. laivojen käyttämä kama on aika paljon järeämpää ympäristömyrkkyä.

 

Juu, olet oikeassa.

 

Ilmailulaitoksen sivuilta löytyy jotain tietoa myös tästä asiasta. http://www.ilmailulaitos.fi/paastotilmaan

 

Mutta sen verran ympäristöjärjestöille voisi vihjata, että lakkaisivat kitisemästä ja kertoisivat vaihtoehtoisen tavan kuskata ihmiset pitkän matkan päähän nopeasti ja ympäristöystävällisesti, niin minä ainakin käyttäisin. Tällä hetkellä ainoa keino on lentokone. Se ympäristöpellejen tarjoama junavaihtoehto on vähän niinkuin palaisi ajassa 200 vuotta taaksepäin, jolloin matka naapurikaupunkiin kesti 2 päivää hevoskärryillä...

 

Niin vaan eikös tässä kuitenkin ennemminkin tarkoiteta sitä että juurikin niitä lyhyitä lentoja pitäisi karsia pois ja käyttää junaa lentokoneen sijasta. Lentomatkustus on taloudellisinta pitkillä matkoilla ja isoilla koneilla.

 

Mitä tulee matka-ajan pidentymiseen niin se on luonnollisesti väistämätön seuraus jos liikkuu hitaammalla kulkuneuvolla. Se että ihmiset eivät olisi valmiita muuttamaan tapojaan tai kokevat junalla matkustamisen olevan paluuta menneisyyteen niin se on sitten jo ennemminkin sitä ihmiset eivät halua itse kantaa vastuuta näistä asioista. Junamatka Hampurista Frankfurtiin ICE junalla kestää 3 ja puoli tuntia, lento about tunnin. Kauanko kestää että pääsee kentältä kaupunkiin... sanotaan nyt ainakin 45 minuuttia. Jokainen näkee että ei tässä mitään 200 vuotta palata ajassa taaksepäin. Suomen kaupunkipareja voisivat olla vaikka Helsinki-Tampere, Helsinki-Turku.

 

Tulee myös mieleen nykyajan robotti-business-mies joka elää vain työlleen... stressaantuneena ja kurkkuaan myöten täynnä. Hiukan hitaampi tahti sopisi hänellekin paremmin, mutta firmat ovat varmaan laskeneet että mies ei tee töitä jos se istuu kolme tuntia junassa yhden päivän aikana.

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Flight pledge ja plane stupid ovat no niminäkin niin typeriä etten edes viitsi katsoa noita sivuja.

 

Tuli tuosta vielä mieleen, että "Plane Stupid" on englanninkielinen sanaleikki. Lausutaan täsmälleen samoin kuin PLAIN STUPID, eli suomeksi "silkkaa typeryyttä". Siinä mielessä itse asiassa kohtalainen sanavalinta.

 

Argumenteista sitten voidaankin olla eri mieltä. Ajattelin vain, että vaihteeksi katsottaisiin, mitä  ilmailun "vastustajat" sanovat.

[Antti Asikainen 1]

Kysymys ei liity suoraan ketjun aiheeseen, mutta en viitsi uuttakaan aloittaa.

 

Kun vuosien 2000 ja 2020 välillä lentoliikenteen ennustetaan kasvavan 40 %, niin menovettäkin pitää olla. Mitäköhän se tulevaisuudessa on?

[Olli Jaarinen 0]

99.9% varmuudella vuoteen 2020 asti kerosiinia. Öljyhän ei tästä maailmasta tule ikinä loppumaan, se on eri asia mitä se tulee aikanaan maksamaan. Lentokoneet tulevat olemaan viimeisiä sovellutuksia jotka luopuvat öljypohjaisista polttoaineista, koska kehitystyö mikä vaadittaisiin saavuttamaan sama luotettavuus kuin nykyisillä moottoreilla maksaa vielä pitkään paljon enemmän kuin kerosiini.

 

blue skies,

-- Olli

[Guest ohjvg]

esim. laivojen käyttämä kama on aika paljon järeämpää ympäristömyrkkyä.

 

En nyt ihan heti menisi tuollaisia väitteitä allekirjoittamaan.

 

Laivoissa käytetään toki monissa tapauksissa edelleen raskasta. Se on naurettavan halpaa verrattuna esim.- verovapaaseen poltoöljyynkin nähden. Katsoin juuri mitä tänään maksaa rotterdamissa raskas laivaan, niin hinta on noin 300 dollaria tonni. Tästä päästää hauskaan aiheeseen:

Viking Line on tunnetusti aina matkojen hintojen nousun yhteydessä itkemässä iltapäivälehdille polttoaineen kalleutta. Viikkarin laivat kuluttavat noin 40 tonnia per vuorokausi. Näin ollen yhden laivan polttoainelasku on noin 12000 dollaria tämän päivän hinnalla. Jos se jaetaan vaikka 2000 matkustajan kesken, on se 6 euroa per matkustaja ja vastaa suunnilelen yhtä yökerhon paukkua.

 

Takaisin aiheeseen.

 

Raskas on tavallaan sitä alkuperäistä tuotetta, eli sitä ei ole jalostettu. Näin ollen se sisältää erilaisia epäpuhtauksia, vetta ja sedimenttiä mm. Mutta on tärkeää muistaa, että se ei mene laivankaan moottoriin käsittelemättä. Tätä varten laivoissa on separaattorit, joilla polttoaine esikäsitellään ja puhdistellaan ennen sen syöttämistä moottoriin. Lisäksi täytyy myös muistaa, että kaikki laivateivät kulje raskaalla, vaan dieseliä ja kaasua käytetään myöskin. Tietysti puhutaan yksilötapauksista ja syyt/kannustimet muihin kuin raskaan käyttöön ovat tapauskohtauksia (liikennealue, kulttuuri, yhtiön politiikka, kustannusten merkitys jne...). Lisäksi jossain määrin on käytössä myös katalysaattoreita.

 

Laivatekniikka moottorien osalta on ollut poikkeuksen hyvin aina aikaansa edellä verrattuna esim. autoihin ja lentokoneisiin. Monet automaailman uutuudet vuosien varrella kuten common rail ja pumppusuutin esimerkiksi ovat olleet laivamoottoreissa hyvissä ajoin ennen autoja. Suomalainen Wärtsilä on ollut varsinainen uranuurtaja alalla. Heidän moottorit pääsevät parhaimmillaan noin 165g/kWh kulutuksiin työtehollaan, mikä yleensä on noin 85-90 prosenttia koneen maksimitehosta. Lisäksi wärtsilällä on monia innovatiivisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseen mekaanisesti muuttamalla palotapahtumaa ja esim. syöttämällä palotapahtumaan myös vettä (kyllä luit aivan oikein) mukaan. Nykyaikainen laivamoottori on siis teknisesti erittäin hieno laite.

 

Ja vaikka laiva saastuttaa (kaikki on aina suhteellista) on se verraton väline siirrettäessä suuria tavaramääriä taloudellisesti niin pitkiä kuin lyhyitäkin matkoja. Ajatelkaa, jos yksikään konttilaiva ei kulkisi Suomen ja Hampurin tai Rotterdamin välillä, vaan yksittäisiä kontteja kuskattaisiin pelkästään rekkojen varassa. Nyt kontteja siirtyy aasiasta esimerkiksi eurooppaan kerralla yhden laivan kyydissä jo tuhansia ja kaiken lisäksi polttoainekulutus on naurettavan pieni nähden liikutettuun massaan. Asia pitää siis ajatella kokonaisuutena: Päästöt voi olla suuret yksiköinä esim per kilowattitunti, mutta kun koko kulutusmäärä kokonaisuudessa on selvästi vaihtoehtoja pienempi, jää myös todellinen päästömääräkin pieneksi.

 

Linkin takainen vie kerralla yli 6000 konttia:

 

http://people.hofstra.edu/geotrans/eng/ch3en/conc3en/reginamaersk.html

 

Lisätietoa: (Pari oikeasti hyvää linkkiä)

 

http://www.wartsila.com/en,shippower,0,tbd,1603287305700144,0,,.htm

 

http://www.wartsila.com/fi,aboutus,0,generalcontent,3208173160446480,0,,.htm

 

http://www.wartsila.com/fi,aboutus,0,generalcontent,60123030546383540,0,,.htm

 

http://www.wartsila.com/en,shippower,0,product,1403448152744064,400985030680560,,.htm

 

Sekä PDF-esitteitä mm. Wärtsilän EnviroEngine:stä:

 

http://www.wartsila.com/Wartsila/docs/en/ship_power/media_publications/brochures/enviroengine.pdf

 

http://www.wartsila.com/Wartsila/docs/en/ship_power/media_publications/brochures/air_emissions.pdf

 

http://www.wartsila.com/Wartsila/docs/en/ship_power/media_publications/marine_news/2003_2/guide_to_diesel_exhaust.pdf

 

 

 

 

 

[Antti Asikainen 1]

99.9% varmuudella vuoteen 2020 asti kerosiinia. Öljyhän ei tästä maailmasta tule ikinä loppumaan, se on eri asia mitä se tulee aikanaan maksamaan. Lentokoneet tulevat olemaan viimeisiä sovellutuksia jotka luopuvat öljypohjaisista polttoaineista, koska kehitystyö mikä vaadittaisiin saavuttamaan sama luotettavuus kuin nykyisillä moottoreilla maksaa vielä pitkään paljon enemmän kuin kerosiini.

 

Oletetun öljyn hinnan nousun ja lentoliikenteen "rakenteen" seuraaminen tullee olemaan mielenkiintoista. Tuntuisi luonnolliselta, että lyhyillä matkoilla lentokoneet korvataan (nopeilla) junilla ja pitkillä matkoilla konekoot kasvavat, mutta tuo olettamus taas ei taida oikein sopia yhteen 40 % kasvuennusteen kanssa. Toisaalta kasvu taitaa olla vilkkainta Aasiassa ja jos siellä asuville mahdollistuu laajamittainen pallon kierto, niin kai nuo pitkien matkojen lennotkin lisääntyvät selvästi.

[Ville Alho 0]

Tämä ei tietenkään brittien viherpiiperrysjärjestöjä hetkauta suuntaan taikka toiseen, mutta tämänaamuinen Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Suomen sisäisillä matkoilla luonnonsuojelijoiden niin rakastama juna kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja enemmän per henkilökilometri kuin lentokone. Lähteenään Hesarilla on Ympäristöministeriö, mutta tuskinpa tämäkään tieto luontopiirien dogmeja mihinkään muuttaa.

 

Kulkuneuvo    Kulutus kg/henkilökilometri

 

henkilöauto    1,44

juna                1,20

lentokone       0,56

polkupyörä     0,38

linja-auto        0,32

laiva               0,26

 

Juttu on myös Hesarin verkkolehdessä, mutta sen lukeminen sieltä tietenkin maksaa niin en turhaan tunge tähän toimimatonta linkkiä.

[Antti Asikainen 1]

mutta tämänaamuinen Helsingin Sanomat tietää kertoa, että Suomen sisäisillä matkoilla luonnonsuojelijoiden niin rakastama juna kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja enemmän per henkilökilometri kuin lentokone.

 

Niin ikään todetaan, että pyöräilty kilometri kuluttaa yhtä paljon uusiutumattomia luonnonvaroja kuin saman matkan kulkeminen bussilla tai metrolla, koska pyöräteiden käyttöaste on niin alhainen. Lentoliikenteen hyvä tulos selittyy sillä, ettei se vaadi suurta infrastruktuuria.

 

Toisaalta jutussa kuitenkin todetaan, että "Linja-autot, polkypyörä ja metro ovat ekotehokkaimpia, kun vertaillaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta henkilöliikenteessä keskimäärin".

 

Tämä ei tietenkään brittien viherpiiperrysjärjestöjä hetkauta suuntaan taikka toiseen

 

Voi olla, mutta kuitenkin on hyvä muistaa, että on järjestöjä ja järjestöjä. Mm. tätä "Vuonna 2003 käynnistynyttä tutkimusta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto". Sivuillaan se kertoo, että "Luonnonsuojeluliiton toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat avoimuus päätöksenteossa ja tiedottamisessa sekä riippumattomuus puolueista ja muista eturyhmistä. Pyrimme siihen, että kannanottomme perustuvat tuoreeseen tutkittuun tietoon." 

[Ville Alho 0]

Voi olla, mutta kuitenkin on hyvä muistaa, että on järjestöjä ja järjestöjä. Mm. tätä "Vuonna 2003 käynnistynyttä tutkimusta koordinoi Suomen luonnonsuojeluliitto". Sivuillaan se kertoo, että "Luonnonsuojeluliiton toimintaa ohjaavia keskeisiä arvoja ovat avoimuus päätöksenteossa ja tiedottamisessa sekä riippumattomuus puolueista ja muista eturyhmistä. Pyrimme siihen, että kannanottomme perustuvat tuoreeseen tutkittuun tietoon." 

 

Järjestöissä on tietenkin eroja, kaikki eivät ole mitään Greenpeaceja. Mutta näiden järjestöjen ongelma on se, että niiden tavoitteiden täydellinen toteutuminen tekisi järjestöistä tarpeettomia. Niinpä oman etunsa nimissä luonnonsuojelujärjestöjen on aina oltava sitä mieltä, että vaikka millaista edistystä olisi tapahtunut, kokonaisuus on kuitenkin menossa huonompaan suuntaan ja asioille on tehtävä jotain. Siksi myös Luonnonsuojeluliiton lausuntoihin on syytä suhtautua varaukselisesti riippumatta siitä mitä kauniita mainoslauseita he ovat kotisivuilleen kirjoittaneet.

[Guest Lare43]

...

Kulkuneuvo    Kulutus kg/henkilökilometri

henkilöauto    1,44

juna               1,20

lentokone       0,56

polkupyörä     0,38

linja-auto        0,32

laiva               0,26

...

 

Mitenköhän kirjoittajan luetun ymmärtämisen kanssa on?

Nuo luvut ovat muistakseni MIPS:ejä (Material Input per Sevice) eli kaikki se materiaali mitä kuluu ko. vimpaimen elinaikana jaettuna elinaikana tuotetuille palveluille.

 

Maakulkuneuvoilla se on lähes kokonaan soraa ja sepeliä. Junan kohdalla lisäksi vähän rautaa. Eli teitä.

Lentokoneen kohdalla se on lähes kokonaan kerosiinia.

 

Näillä asioilla aineilla on hiukan eroa, jos tarkastellaan liikennöinnin vaikutusta ilmakehään.

/Lare

[Ville Alho 0]

Mitenköhän kirjoittajan luetun ymmärtämisen kanssa on?

Nuo luvut ovat muistakseni MIPS:ejä (Material Input per Sevice) eli kaikki se materiaali mitä kuluu ko. vimpaimen elinaikana jaettuna elinaikana tuotetuille palveluille.

 

Maakulkuneuvoilla se on lähes kokonaan soraa ja sepeliä. Junan kohdalla lisäksi vähän rautaa. Eli teitä.

Lentokoneen kohdalla se on lähes kokonaan kerosiinia.

 

Näillä asioilla aineilla on hiukan eroa, jos tarkastellaan liikennöinnin vaikutusta ilmakehään.

/Lare

 

Niin on, ja jos olisit vaivautunut lukemaan ja oikeasti ymmärtämään viestini, olisit huomannut, että kirjoitin nimenomaan "uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta", en fossiilisten polttoaineiden kulutuksesta. Luetun ymmärtäminen on välillä tosiaan vaikeata...

[Markku Kiiski 2]

Tiheään asutussa euroopassa juna on mukavampi ja nopeampi vaihtoehto lentämiselle, koska junat kulkevat suoraan kaupunkien keskustoihin. Omakohtaisia kokemuksia viime vuodelta Espanjasta noin 500km matkalla molemmilla matkustustavoilla, ja junavaihtoehto (>200km/h) voittaa 100/0 lentämisen. Sitä mukaa kun nopeampien junayhteyksien verkosto kasvaa, etäisyys jolla juna on parempi vaihtoehto lentämiselle, pitenee.

Kulutusvertailu vaikuttaa hiukan omituiselta, sähkö juniin voidaan tuottaa korkeammalla hyötysuhteella, ja vaihtoehtoja energian tuottamiseen on enemmän.

Sitä mukaa kun elintaso, kulutus ja energiantarve kaukoidässä kasvaa nykyvauhdilla, tullee energian reaalihinta moninkertaistumaan varmasti kymmenen vuoden sisällä, ja ko. skenaariossa lentomatkustaminen nykymuodossaan tulee varmasti vähenemään.

[Petri Lehtovirta 903]

EU-komissio on laajentamassa päästökaupan lentoliikenteeseen vuoteen 2011 mennessä.

Kaikille unionialueella liikennöiville lentoyhtiölle kaavaillaan hiilidioksidipäästöjen seurantavelvoitetta jo vuodesta 2010.

Taloussanomat