Kysymys lentokoneen paineistuksesta

[Guest kiza]

Olen ymmärtänyt, että lentokoneen cabiini on paineistettu 2500m esim. matkalennossa. Kun tullaan tuon 2500m alapuolelle, niin "lopetetaanko" paineistus, vai miten menetellään sen jälkeen?

[Jukka Kolehmainen 0]

Konetta ruvetaan paineistamaan heti startin jälkeen, kun tehoja ei tarvita enää niin paljoa, jolloin moottoreilta voidaan ruveta ottamaan vuodatusilmaa. Cabiinin "korkeus" laahaa sitten koko ajan lentokorkeuden perässä. Rungon maksimi paine-ero on muistaakseni liikennekoneilla 8-9 psi. Eli jos kone lentää kymppitonnissa, niin paine sisällä vastaa silloin tuota 2500 metrin luokkaa. Vastaavasti lentokorkeuden laskiessa cabiinikorkeus rupeaa laskemaan samalla tuon paine-eron puitteissa. Lopullinen vapaatuuletus tulee sitten kyykkykytkimien ohjaamana kosketuksen myötä. Ei nyt ole muistiinpanot lähellä, että voisin tarkistaa faktat. Korjatkaa, jos meni pahasti metsään. 

[Niklas Lindström 0]

8psi on tosiaan toi paine-ero.

 

Ja kun tullaan maahan niin kabiini laskee jokusen jalan alle kentän korkeuden ja palaa sitten kentä korkeuteen. tällä oli joku funktio mutta en muista mikä.

 

 

[Jan-Erik Andelin 7]

DC-9:ssa taisi olla sen verran kehnot paineistusjärjestelmät, että ylimmiltä pinnoilta oli tultava alas hitaasti, luokkaa < 1000 fpm.

 

Erkki

[Mikko Kartano 157]

Aika monessa koneessa kabiinia aletaan paineistamaan heti työnnettäessä kahvat lentoonlähtötehoille. Ainakin sen huomaa matkustajana hyvin, kun korvat alkaa mennä lukkoon, vaikka kone on vasta nousukiidossa. Yksi selitys tälle oli se, että suhinat pysyy kabiinissa kurissa eikä lentopelkoisten tarvitse panikoida ilmavirran viheltäessä oven tiivisteissä..

 

-m

 

edit: Tähän malliin busseissa:

 

[ attachment removed ]

 

[Guest kiza]

Mietityttää vieläkin  () kun olin tulossa kuusamosta vantaalle, ja laskun jälkeen miehistö tasasi painetta... sen jälkeen syntyi ihme palpatus paineistuksesta heidän kesken... mikä lie ollut...?

[Kimmo Wjuga 1]

Yksi selitys tälle oli se, että suhinat pysyy kabiinissa kurissa eikä lentopelkoisten tarvitse panikoida ilmavirran viheltäessä oven tiivisteissä..

 

Eikä hörpi pakokaasuja tai muuta sisäänpäin vaan virtaus on ulospäin...

[Guest Tähti]

(Lainattu, Mikko Kartano..20:14:57 5.3.2006

Aika monessa koneessa kabiinia aletaan paineistamaan heti työnnettäessä kahvat lentoonlähtötehoille. Ainakin sen huomaa matkustajana hyvin, kun korvat alkaa mennä lukkoon, vaikka kone on vasta nousukiidossa. Yksi selitys tälle oli se, että suhinat pysyy kabiinissa kurissa eikä lentopelkoisten tarvitse panikoida ilmavirran viheltäessä oven tiivisteissä..)

 

 

Hieman tarkennusta:

Konetta ruvetaan paineistamaan jo silloin kun moottorit ovat käynnissä. Siis ennen lentoonlähtöä tai ennen kuin otetaan moottoreita TO tehot niin kone on jo paineistettu ko.lentokentän painekorkeutta "alemmalle tasolle", eli kone on paineistettu jo sen rullatessa kiitoradalle. Paineistuksen itse vasta tuntee, kun kone nousee nopeammin ja kabiinin painekorkeus jää huomattavasti matalemmalle(lyhyessä ajassa) niin tällöin sen paineen tuntee korvissaan varsinkin nousun aikana, kun pystynopeus on take off-moodissa huomattavasti nopeampi kuin climb-moodissa( climbin aikana se paine-ero muutos on sen verran hidasta, että sitä ei tunne korvissaan, ainakaan ei pitäisi).

 

Kuten siitä taulukosta, minkä laitoit esimerkkinä bussin paineistuksesta, kannattaa vähän aikaa ihmetellä sitä niin pystyy tulkitsemaan sitä paremmin

 

Myös kun kone laskeutuu, niin paineistusta(painekorkeutta) viedään taas ko.lentokenttäkorkeuden alapuolelle ja sitten hitaasti rullauksen aikana se paine tasataan.

[Esa Kaihlanen 97]

747-400F "aivasti" paineistustestissä:

http://seattlepi.nwsource.com/business/261731_boeing74704.html?source=mypi

 

-Esa

[Guest kiza]

747-400F "aivasti" paineistustestissä:

http://seattlepi.nwsource.com/business/261731_boeing74704.html?source=mypi

 

-Esa

 

Mihinköhän asti ovat paineistaneet

 

EDIT: Tuossahan se on: The pressure inside the plane was about 3 pounds per square inch, he said.

 

Mitähän tuo sitten vastaa..?

[Juha Stenberg 0]

- 0,210 kg/cm² tai

- 2,1 tonnia/m²

Toisin sanoen runkoon kohdistuu ulospäin yhden neliömetrin alueelle n. 2,1 tonnin paino ... 

 

Vertailun vuoksi: tyhjiön ja maanpinnalla olevan ilmakehän paineen välinen paine-ero synnyttäisi n. 10 tonnin painon neliömetriä kohden.

[Hannu Tolonen 0]

Rungon sisältä kohdistuu ulospäin paine, joka vastaa n:

 

- 0,210 kg/cm² tai

- 2,1 tonnia/m²

Toisin sanoen yhden neliömetrin alueelle kohdistuu n. 2,1 tonnin paino ulospäin... 

Onko tuo nyt niin paljon kun pikaisella päässälaskulla pääteltynä tuo vastaa noin 0,2 baarin paine-eroa.

 

Hannu

[Juha Stenberg 0]

Onko tuo nyt niin paljon kun pikaisella päässälaskulla pääteltynä tuo vastaa noin 0,2 baarin paine-eroa.

 

Hannu

 

Eikös baari ole 100 000 Pascalia ja pascal määritellään N/m². Newton on karkeasti 0,1 kg joten Pascal = n. 0,1 kg/m²

=> 100 000 Pa =10 000kg/m² =10t/m²

 

Muutin siis eka paunan kiloiksi ~0,454 kg ja neliötuuman neliösenteiksi ~6,45cm² ja lähdin siitä jatkamaan...

[Mikko Kartano 157]

Paineistuksen itse vasta tuntee, kun kone nousee nopeammin ja kabiinin painekorkeus jää huomattavasti matalemmalle(lyhyessä ajassa) niin tällöin sen paineen tuntee korvissaan varsinkin nousun aikana, kun pystynopeus on take off-moodissa huomattavasti nopeampi kuin climb-moodissa( climbin aikana se paine-ero muutos on sen verran hidasta, että sitä ei tunne korvissaan, ainakaan ei pitäisi).

 

Jaa-a, itse kyllä tunnen tarvetta nieleskellä korvia auki heti lähtökiidosta alkaen. Herkät korvat? Muuten vaan hullu?

 

Kuten siitä taulukosta, minkä laitoit esimerkkinä bussin paineistuksesta, kannattaa vähän aikaa ihmetellä sitä niin pystyy tulkitsemaan sitä paremmin

 

En kyllä osaa tulkita tuota punaista tuulipussin näköistä symbolia aikajanalla, mitä lie indikoimassa. Mutta ainakin graafista selviää se, että kabiini on paineistettu jo ennen nousua koneen ollessa maassa. Samoin se, että kabiinin korkeus on lennolla aina suoraan suhteessa lentokorkeuteen. Liekö sitten riippuvainen konetyypistä, milloin kabiinin paineistaminen aloitetaan, moottorien käynnistyksestä vai t/o-tehoista, vaikea sanoa kun en tunne kaikkia mahdollisia ratkaisuja.

 

-m

 

[Hannu Tolonen 0]

Eikös baari ole 100 000 Pascalia ja pascal määritellään N/m². Newton on karkeasti 0,1 kg joten Pascal = n. 0,1 kg/m²

=> 100 000 Pa =10 000kg/m² =10t/m²

 

Muutin siis eka paunan kiloiksi ~0,454 kg ja neliötuuman neliösenteiksi ~6,45cm² ja lähdin siitä jatkamaan...

Tarkoitinkin juuri sanoa että eihän se paine-ero ole loppujen lopuksi suuri, koska se on vain 0,2 baaria. Tuo 2.1 t/m² voipi äkkiä vaan tuntua niin suurelta paineelta.

 

Hannu

[Guest moppeli]

Liekö sitten riippuvainen konetyypistä, milloin kabiinin paineistaminen aloitetaan, moottorien käynnistyksestä vai t/o-tehoista, vaikea sanoa kun en tunne kaikkia mahdollisia ratkaisuja.

 

-m

 

 

Liikennekoneista en osaa sanoa juuri mitään, mutta eräässä bisnes/commuter turboprop koneessa paineistus alkaa siinä vaiheessa kun pääteline irtoaa maasta ja Dumppiventtiili menee kiinni. Alas tultaessa paineistus säädetään muutamia satoja jalkoja lentokentän painekorkeutta korkeammalle, ettei samainen dump valve aiheuta ikävyyksiä matkustajien korville laskuun tultaessa.

[Guest Tähti]

No mietitäänpä tämä lasku nyt ihan uudestaan matkalennolla olevan liikennekoneen "realistisilla" lukuarvoilla:

 

Jos ulkoilman ja kabiinin välille tulee paine-eroa se 8psi. Eli jos 14.7 psi on 1 bar tai 100 000 Pascal, 1bar on kilo per neliösentti, niin silloin 8 psi:n paine-ero vastaa kiloina 0.54kg per neliötuuma.

 

Lasketaan esim oveen kohdistuva voima:

0.54/6.45 = 0.084kg per neliösentti

Oven pinta-ala on noin 100cm * 200cm eli 20000 neliösenttiä eli kaksi neliömetriä. 20000* 0.084 on 1680 kg eli noin 1,5 tonnin voimalla pelkästään oveen, joka on noin 2 neliömetriä, eli neliömetriä kohden se tekisi n.750.kg

 

Ellei mulla ole mennyt pilkut ja pisteet sekaisin, niin kuin on yleensä tapana , mutta jotain tuollaista siitä pitäisi tulla suurinpiirtein.

 

Ja vielä lukuarvot vertailuna:

 

14.7psi = 1bar = 100 000 Pascalia

1 neliötuuma = 6.45 neliösenttiä

[Juha Stenberg 0]

...

niin silloin 8 psi:n paine-ero vastaa kiloina 0.54kg per neliötuuma.

...

 

Pitäisi olla pikemminkin 0.54 kg per neliösentti?

 

 

Jos pauna on n. 0,454 kg => 8 paunaa on 8 x 0,454kg => 3,632 kg / neliötuuma. Tämä tarkoittaisi 5,6 tonnin painoa neliömetrille.

 

Paineen näkee jo silmämääräisesti eli 8 on yli puolet 14,7:stä => siis yli puolet 100 000 Pascalin paineesta (>50 000 Pascalia). Jaetaan 9.81:llä ja saadaan paine kiloina.

 

Pitääkö tuo 8 psi:n paine-ero tosiaan paikkansa?

[Guest Tähti]

Pitäisi olla pikemminkin 0.54 kg per neliösentti?

 

Paineen näkee jo silmämääräisesti eli 8 on yli puolet 14,7:stä => siis yli puolet 100 000 Pascalin paineesta (>50 000 Pascalia). Jaetaan 9.81:llä ja saadaan paine kiloina.

 

No, mielestäni naula/pauna(massayksikkö) ei kuulu voimayksikkönä tähän laskuun, kun lasket sen 3.632kg per neliötuuma. Koska jos 14.7 psi on 1bar ja 1 bar on 1kg/neliösentti ja jos paine-ero on 8psi on reilut puolet siitä 14.7psi niin siitähän pystyy helposti päättelemään että se voima mikä kohdistuu siihen neliötuumalle, eli se 0.54kg.

Vertailuna lentokoneen hydrauliikkapainejärjestelmä:

Jos liikennekoneen hydrauliikkapainejärjestelmän vakiokäyttöpaine on n.3000psi ja tämä vastaa n.207 bar painetta, eli 207 kg per neliösentti.

 

No mielestäni tuo lasku lasketaan noin, mutta saatan tietty olla väärässä. Ehkä joku matematiikkanero osaisi kertoa oikean vastauksen?

 

Ja tuo 8psi on hyvä esimerkki paine-erosta, mutta todellisuudessa se vaihtelee konetyypistä riippuen 6-8,5psi välillä. Ja siitä kuinka korkealla matkalento tehdään ko.konetyypillä.

 

 

[Hannu Tolonen 0]

No, mielestäni naula/pauna(massayksikkö) ei kuulu voimayksikkönä tähän laskuun, kun lasket sen 3.632kg per neliötuuma. Koska jos 14.7 psi on 1bar ja 1 bar on 1kg/neliösentti ja jos paine-ero on 8psi on reilut puolet siitä 14.7psi niin siitähän pystyy helposti päättelemään että se voima mikä kohdistuu siihen neliötuumalle, eli se 0.54kg.

Vertailuna lentokoneen hydrauliikkapainejärjestelmä:

Jos liikennekoneen hydrauliikkapainejärjestelmän vakiokäyttöpaine on n.3000psi ja tämä vastaa n.207 bar painetta, eli 207 kg per neliösentti.

 

No mielestäni tuo lasku lasketaan noin, mutta saatan tietty olla väärässä. Ehkä joku matematiikkanero osaisi kertoa oikean vastauksen?

 

Ja tuo 8psi on hyvä esimerkki paine-erosta, mutta todellisuudessa se vaihtelee konetyypistä riippuen 6-8,5psi välillä. Ja siitä kuinka korkealla matkalento tehdään ko.konetyypillä.

8 psi:n paine on 0.55 baria eli 55158 N/m², joka on 5622 kg/m², eli kahden neliön oveen kohdistuu noin 10 tonnin paine. Tuossa on käytetty TI-86 laskimen yksikönmuunnos toimintoa, jäi vaan vähän epäillyttämään kun se sanoo että 1 bar on 14.5 psi, voiko tuossa olla joku amerikkalainen vs. englantilainen ero yksiköissä? Noh, suuruusluokka on kuitenkin oikein.

 

Hannu

[Olli Jaarinen 0]

Moro

 

ero tulee siitä että 1 bar on 1000 hPa, mutta 1 atm = 1013,25hPa = 14,7psi.

 

Hauskaa kun joku jaksaa laskea nää läpi

 

blue skies,

-- Olli

[Guest Tähti]

8 psi:n paine on 0.55 baria eli 55158 N/m², joka on 5622 kg/m², eli kahden neliön oveen kohdistuu noin 10 tonnin paine. Tuossa on käytetty TI-86 laskimen yksikönmuunnos toimintoa, jäi vaan vähän epäillyttämään kun se sanoo että 1 bar on 14.5 psi, voiko tuossa olla joku amerikkalainen vs. englantilainen ero yksiköissä? Noh, suuruusluokka on kuitenkin oikein.

 

Huomioi tuohon laskuusi se, että yksi neliötuuma on edelleen 6.45 neliösenttiä,  8psi on edelleen sinne neliötuumalle ja jos kerta toi 8psi on 0.55 bar neliötuumalle, niin ei siitä voi mitenkään tulla tuota 10 tonnia kahdelle neliömetrille. Siis toi 0.55 pitää jakaa 6.45, jotta saadaan yhdelle neliösentille kohdistuva paine, eli 0.55kg/6.45neliösenttiä = 0.0852kg neliösentille. Ovi on kaksi neliömetriä eli 20000 neliösenttiä. Tällöin 0.0852kg * 20000 = n.1705kg eli neliömetrille kohdistuu 852kg paine noilla esittämilläsi arvoilla. En vain ymmärrä kuinka tuosta voi tulla se 10 tonnia painetta, jos kerta huomioit neliösentit ja tuumat.

 

Eli selvennys:

 

Neliötuumalle painetta on 0.55kg

Neliösentille vastaavasti 0.0852kg

[Hannu Tolonen 0]

Huomioi tuohon laskuusi se, että yksi neliötuuma on edelleen 6.45 neliösenttiä,  8psi on edelleen sinne neliötuumalle ja jos kerta toi 8psi on 0.55 bar neliötuumalle, niin ei siitä voi mitenkään tulla tuota 10 tonnia kahdelle neliömetrille. Siis toi 0.55 pitää jakaa 6.45, jotta saadaan yhdelle neliösentille kohdistuva paine, eli 0.55kg/6.45neliösenttiä = 0.0852kg neliösentille. Ovi on kaksi neliömetriä eli 20000 neliösenttiä. Tällöin 0.0852kg * 20000 = n.1705kg eli neliömetrille kohdistuu 852kg paine noilla esittämilläsi arvoilla. En vain ymmärrä kuinka tuosta voi tulla se 10 tonnia painetta, jos kerta huomioit neliösentit ja tuumat.

 

Eli selvennys:

 

Neliötuumalle painetta on 0.55kg

Neliösentille vastaavasti 0.0852kg

En minä mistään älyä, laskin tuon laskimella 

 

Eiku vakavasti, 8 psi on 0,55 baria. Psi ja bar ovat paineenyksiköitä jotka ilmoittavat kuinka suuri voima kohdistuu tiettyyn pinta-alaan, eli psi tarkoittaa monenko naulan (massayksikkö) voima kohdistuu neliötuuman aluelle, bar taas ilmaisee monenko newtonin voima kohdistuu neliömetrille. Lasku voidaan laskea myös niin että oven pinta-ala on siis 2 neliömetriä eli 3100 neliötuumaa, ja kun muistetaan että paine oli 8 naulaa per neliötuuma, saadaan oveen kohdistuvaksi voimaksi 8*3100 naulaa eli 24800 naulaa, mikä taas on se vähän reilu 11 tonnia.

 

Hannu

[Jukka Kolehmainen 0]

Aika monessa koneessa kabiinia aletaan paineistamaan heti työnnettäessä kahvat lentoonlähtötehoille. Ainakin sen huomaa matkustajana hyvin, kun korvat alkaa mennä lukkoon, vaikka kone on vasta nousukiidossa. Yksi selitys tälle oli se, että suhinat pysyy kabiinissa kurissa eikä lentopelkoisten tarvitse panikoida ilmavirran viheltäessä oven tiivisteissä..

 

-m

 

Noinhan se turbiinikoneissa tietenkin menee. Jäi vaivaamaan, että mistä muistelin paineistusta rajoitettavan lentoonlähdössä, joten kaivelin tuossa vähän kirjoja ja kansioita: Mäntämoottorikoneissa, joissa paineistusilma otetaan moottorin ahtimelta, on ns. sonic venturi, joka rajoittaa ilman virtausta sisälle koneeseen, kun paine-ero venturilla kasvaa tarpeeksi (lentoonlähtöteho). Kun tämä paine-ero saavutetaan, syntyy venturiin yliääniaalto, joka rajoittaa virtausta. Näin ollen paineistus ei aiheuta tehohäviötä moottorille nousussa.

[Guest Tähti]

En minä mistään älyä, laskin tuon laskimella 

 

Eiku vakavasti, 8 psi on 0,55 baria. Psi ja bar ovat paineenyksiköitä jotka ilmoittavat kuinka suuri voima kohdistuu tiettyyn pinta-alaan, eli psi tarkoittaa monenko naulan (massayksikkö) voima kohdistuu neliötuuman aluelle, bar taas ilmaisee monenko newtonin voima kohdistuu neliömetrille. Lasku voidaan laskea myös niin että oven pinta-ala on siis 2 neliömetriä eli 3100 neliötuumaa, ja kun muistetaan että paine oli 8 naulaa per neliötuuma, saadaan oveen kohdistuvaksi voimaksi 8*3100 naulaa eli 24800 naulaa, mikä taas on se vähän reilu 11 tonnia.

 

Ihmettelenkin kovasti mihin katoaa se ajatus, että 8 psi on 0.55bar ja jos 1bar on 1kg neliösentille? Ja jos 0.55bar on neliötuumalle niin paljon se tekee kiloina neliösentille? Itse en saa mitään järkevää vastausta tähän.. No saattaapa olla, että olen itse käyttänyt väärää lasku menetelmää.. Ja jos samasta tuloksesta, eli tuosta 11 tonnia jaetaan neliösentille tuleva paine bareina, niin tulisi siitä kohtuuttoman suuri paine, se paine olisi yli tuon 0.55bar? 1bar on 1000kg neliömetrille ja 1bar on 1kg neliösentille.

Luultavasti olen ollut väärässä tai sitten tässä on jotain tosi kieroa No eipä minun matematiikkani ole koskaan ollut kovin hyvää.