Vanhan NDB-majakan metsästys

[Reijo Liljedahl 21]

Tässä on se originaali PAROLA eli PRO. Pätkä ilmailukarttaa vuodelta 1963. Onkohan tuo käsitettävä niin, että se on ollut siinä purjelentokentällä?

 

 

Kyllä tuo kartta näin näyttää, kenttä on juuti ympyrän sisällä. Sieltä ei kannata enää etsiskellä, niin paljon ovat paikat muuttuneet panssarien tulon myötä v. -63. Eikä sinne oikein pääsekään, sotilasaluetta kun on. Siis ilmeisesti kun lentokenttä jäi  pois käytöstä, siirtyi majakkakin uuteen paikkaan?

 

-Reijo-

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Kun nyt kerran vanhoista ilmailun majakoista ja asemista puhutaan, niin Kanadan v. 1971 VFR-karttani takana on luettelo siitä, minkälaisia radiosuunnistuksen apuvälineitä silloin löytyi.

 

Silloin noita AM-radioasemia oli paljon, esim. Toronton ympärillä puoli tusinaa. Sittemmin ne ovat toki siirtyneet useimmissa tapauksissa ULA-lähetyksiin, eli FM:n puolelle. Anyway, tässä listausta:

 

RADIO FACILITIES

 

Use of the word "Radio" within the box indicates voice facilities.

All frequencies are Kilohertz unless otherwise stated.

 

1) Radio Range

-time of weather broadcast in minutes after hour

 

Esimerkki: MINSTREL RADIO

                 368 MI 25' & 55'

 

Esimerkki 2: LF/MF Radio Range MINSTREL RADIO

-jos se sijaitsi lentoväylällä, esimerkkikaavio siitä, kummalla puolella väylää kuuluu morsemerkki A ja kummalla puolella morsemerkki N. Esimerkissä väylän suunta 093/273 astetta magneettista. Väylän eteläpuolella näkyy kuuluvan N ja pohjoispuolella A. (taitaa olla varsin historiallinen systeemi, mikäli muistan oikein)

 

2) Non-Directional Radio Beacon

Times shown for Marine NDB (marine in top line of box) indicate the start of one minute broadcasts in each hour.

 

Esimerkki: BRANDON

                 233 BR

 

3) VHF Omni-Directional Radio Range (with voice)

 

Esimerkki:         VOR

                SUDBURY RADIO

                112.3 MHz SB

 

4) Radio Communications Station (with voice)

 

Esimerkki:           CS

                 EMBARRAS

                 RADIO 5420 (!)

 

5) Commercial Broadcasting Station

 

Esimerkki:           BS

                         CBO

                         910

 

6) Radio Fan Marker Beacons

 

Esimerkki 1, teräväkärkisen soikion muotoinen,

                       COTE ST LUC

                               -

Esimerkki 2, vaakatasossa olevan kahdeksikon muotoinen,

                       GRAVINA I.

                            ----

 

7) Point To Point Radio Station (with voice)

    available to aircraft with prior permission

 

Esimerkki:      XKB27  4356

 

8: Radio Direction Finding Station (with voice)

 

Esimerkki:             DF

                     GOOSE HOMER

                          118.1 MHz

 

Tässä siis hieman historiaa Kanadan ilmailukartasta vuodelta 1971. Kaikenlaista "roinaa" löytyi vielä silloin. Onneksi lentelin vain paikallislentoja Lake Ontarion rantaviivaa pitkin, joten ei noista tarvinnut välittää.

[Juha Ritari 243]

Laitetaanpa tähän lisää pohdittavaa, etenkin kun Päijät-Hämeen Ilmailumuseon viralliset avajaiset ja Kummit ilmassa tapahtuma on tämän viikon perjantaina Vesivehmaalla. Kenessähän olisi niin paljon arkeologin vikaa, että selvittäisi missä on NDB LAH ihan tarkalleen sijainnut. Ei kovin etäälle heitä Salpausselän kisapaikasta oheisen kartan (v.1962) mukaan. LAH:lta pohjoiseen kohti Luonetjärveä  lähti väylä AMBER 22, ja siitä hieman itäänpäin kohti Kuopiota WHITE 1, ja siitä edelleen noin 25 astetta itäänpäin WHITE 10 jokseenkin Mikkelin päältä Joensuuhun. Mikkelissä ja Varkaudessa ei säännöllistä reittiliikennettä tuolloin vielä ollut ja Materkangas (myöhemmin Savonlinnan kenttä) oli vielä alkutuotannon piirissä.  Ja Lahden Broadcasting Stationilta kuunneltiin ADF:llä levyjä, jos ei koneessa muuta puhuttavaa ollut. Näiden taajuudet on aiemmin joku jo merkannutkin.

 

[ attachment removed ]

 

[Guest vaiskiii]

Tuo Vaskiluodon TV-radiomasto oli kuulemma aikoinaan niin voimakas, että ei tarvinnut olla hääppöinen antenni (lue rautalanka), niin kuva näkyi kaupunkialueella hyvin. En yhtään ihmettele, kun katsoo sen sijaintia. Nykyinen TV-radiomasto on Alskatissa Raippaluodon sillan lähellä.

 

Eräs tuttuni kertoi, että oli päässyt aikoinaan  tutustumaan kyseiseen TV-radioasemaan. Sitä esitellyt YLE:n työntekijä oli antanut kaverille aseman tiloissa loisteputken käteen ja käskenyt nostaa putken kattoa kohti. Loisteputkeen oli tullut valo, kun kaveri oli tehnyt näin. Aikamoinen sähkökenttä... ???

 

 Tuossa lienee ollut kyse Vaskiluodon MF BS-asemasta (1240/1241 kHz). En 40 YLE-vuoteni aikana nähnyt kertaakaan Tv-asemilla ao loisteputki-efektin onnistuneen. Lahden LF BS-asemallahan sitä temppua etenkin Matti Eerola esitti miltei kaikille vieraileville turisteille. Tv/FM lähetysasemilla ei alhaalla esiinny sellaisia EM-kenttiä mitä suuritehoisilla LF/MF BS asemilla, mittasin sellaisia kenttiä työkseni. Vaasan vanha asemanpäällikkö Rainer Kruk elänee vielä ja voinee jutun vahvistaa...

 

Ilmailuhommissa käytetään ICAO-lyhenteitä ja se tulee kouriintuntuvasti vastaan kirjoja ja artikkeleita kirjoitettaessa. Esim NDB lyhenne koskee ainoastaan ilmailun ao MF "reittimajakkaa", merenkulun ym majakoilla on toisenlaiset lyhenteet. Jenkeillä on ollut tapana laistaa ICAO:n ja muistakin kansainvälisistä konventioista. Eräs eniten sekaannusta aiheuttanut liene ILS/LLZ (suuntasäde), josta jenkit sitkeästi käyttävät lyhennettä ILS/LOC.

 

Oikeastaan PITI KOMMENTOIDA Juhan Lahden VFR-karttaa.  Itselleni on näköjään jäänyt aukko vuoden 1963 kohdalle (olin jenkeissä töissä). En edes muistanut tuollaista majakkaa Lahti "LAH" olleenkaan - mikähän sen taajuus oli - ja vielä aivan BS aseman lähellä. Aeron aikanani 1940-50 lukujen vaihteessa Lahden ohitus ilmoitettiin pitkään Lahden poliisiasemalle...! Mitähän muita kummallisia majakoita vuoden 1963 kartoista vielä löytyisi?

 

[Guest vaiskiii]

Oikeastaan PITI KOMMENTOIDA Juhan Lahden VFR-karttaa.  Itselleni on näköjään jäänyt aukko vuoden 1963 kohdalle (olin jenkeissä töissä). En edes muistanut tuollaista majakkaa Lahti "LAH" olleenkaan - mikähän sen taajuus oli - ja vielä aivan BS aseman lähellä. Aeron aikanani 1940-50 lukujen vaihteessa Lahden ohitus ilmoitettiin pitkään Lahden poliisiasemalle...! Mitähän muita kummallisia majakoita vuoden 1963 kartoista vielä löytyisi?

 

Pitää itse yrittää paikata puuttuvaa omaa havainnointikykyään - Tuossahan Mikko J Köykän (22.4.06) radionavigointikartassa löytyy myös NDB Lahti LAH 350 kHz (siirtyi kai aika pian Vesivehmaalle) - onkohan Mikon kartta näin ollen 1960-luvun alkupuolelta, kun juttu/kartta ei mainitse vuotta?

 

Omaan silmääni pistävät sellaiset erikoisuudet kun Tammisaari BS 1484 kHz ja jopa Helsinki III BS 845 kHz (oli Sinebrychoffin piipussa keskellä Hesaa!).

Helsinki II BS 1484 kHz oli ensin Pasilassa, sitten Kyläsaaren piipussa, kunnes muutti Tapiolaan. Haapajärvi NDB oli silloin vielä 345 kHz jne.

[Juha Ritari 243]

Turun majakoiden kehityksestä hieman. Ilmailutiedot vuodelta 1962 1:500 000 kartta ja NDB TUR näyttäisi olevan ihan kaupungin pohjoislaidalla ja ihan poskellaan Turun lentoaseman kiitoteihin 08/26 nähden. Tosin se on keskellä väylää R1N(orth) Maarianhaminasta Helsinkiin, joten arvaukseni on että se on tuolloin ollut vain reittinavigaatiomajakkana. Olisikohan se ollut siinä jo Airport Artukainen aikana ja sopinut jotenkin sen kuvioihin? Joka tapauksessa ihmetyttää ettei Turulle ollut merkittynä mitään majakkaa vaikka se oli ollut tuolloin jo vuosia säännöllisen liikenteen piirissä. Vai oliko siellä kiitotien päässä vain heikkotehoiset locatorit, joita ei näkölentokarttoihin mekitty?

 

[ attachment removed ]

Vuoden 1970 kartassa Liedossa on majakka merkittynä.

 

[ attachment removed ]

Ja v. 1992 on kiitotien molemmissa päissä majakat, Naantalissa ja Liedossa.

 

[ attachment removed ]

 

[Guest vaiskiii]

Turun majakoiden kehityksestä hieman. Ilmailutiedot vuodelta 1962 1:500 000 kartta ja NDB TUR näyttäisi olevan ihan kaupungin pohjoislaidalla ja ihan poskellaan Turun lentoaseman kiitoteihin 08/26 nähden. Tosin se on keskellä väylää R1N(orth) Maarianhaminasta Helsinkiin, joten arvaukseni on että se on tuolloin ollut vain reittinavigaatiomajakkana. Olisikohan se ollut siinä jo Airport Artukainen aikana ja sopinut jotenkin sen kuvioihin? Joka tapauksessa ihmetyttää ettei Turulle ollut merkittynä mitään majakkaa vaikka se oli ollut tuolloin jo vuosia säännöllisen liikenteen piirissä. Vai oliko siellä kiitotien päässä vain heikkotehoiset locatorit, joita ei näkölentokarttoihin mekitty?

Reittimajakka (NDB) Turku TUR 361 kHz oli asennettu vuonna 1954, Tx oli 2 x TRPS 1000.  Ennenwanhaan oltiin fiksumpia, kun Suomessakin laitettiin VFR-karttaan majakoiden nimet, tunnukset ja taajuudetkin.

[Juha Ritari 243]

Helsingin ympäristöstä laitetaan kartalle loput kadonneet reitti-NDB:t ja vähän muutakin.

Ensin Tammisaari BS ja Mustio samalla vuoden 1963 kartalla.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Mustio vuonna 1970

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vihti 1970

 

[ attachment removed / expired ]

 

Hyvinkää 1970 ja taitaa lähettää vielä tänäänkin

 

[ attachment removed / expired ]

 

Vielä keskeisesti operatiivinen VIHTI VOR/DME, jonka paikka on eri kuin entisen NDB:n. Vuoden 1992 kartta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest vaiskiii]

Helsingin ympäristöstä laitetaan kartalle loput kadonneet reitti-NDB:t ja vähän muutakin.  Ensin Tammisaari BS ja Mustio samalla vuoden 1963 kartalla.

Mustio vuonna 1970, Vihti 1970, Hyvinkää 1970 ja taitaa lähettää vielä tänäänkin

Kiitos Juhalle näistä ja muistakin karttakopioista!

Tammisaari BS 1484 lähetin oli 2 kW (taisi säteilläkin yli 1000 W, kun tyypillisesti NDB noin 10 W).

Mustio MUS 389 asennettiin 1958, lähettimet 2 x SRMF 1000 (Star-Radio).

Vihti VIH 366 asennettiin 1952, lähettimet 2 x P10M (Sähköpaja).

Hyvinkää HYV 396 asennettiin 1960, TPRS 1000 (Transradio) ja P10M (Sähköpaja)

 

Kuten Raimo aikaisemmin jo kertoi Hyvinkään annetaan sammua vähin äänin mikäli joku kerho tms

ei ota sitä jollakin tapaa hoiviinsa esim maksamalla vuokran jms - toimii nyt vielä toistaiseksi.

[Guest nd2000bd]

Kiitos Juhalle näistä ja muistakin karttakopioista!

Tammisaari BS 1484 lähetin oli 2 kW (taisi säteilläkin yli 1000 W, kun tyypillisesti NDB noin 10 W).

Mustio MUS 389 asennettiin 1958, lähettimet 2 x SRMF 1000 (Star-Radio).

Vihti VIH 366 asennettiin 1952, lähettimet 2 x P10M (Sähköpaja).

Hyvinkää HYV 396 asennettiin 1960, TPRS 1000 (Transradio) ja P10M (Sähköpaja)

 

Kuten Raimo aikaisemmin jo kertoi Hyvinkään annetaan sammua vähin äänin mikäli joku kerho tms

ei ota sitä jollakin tapaa hoiviinsa esim maksamalla vuokran jms - toimii nyt vielä toistaiseksi.

 

Nykyään Hyvinkään majakalla on Nautelin ND2000BD lähetin.  Asennettu muistaakseni aivan 80-luvun lopussa.

Aerialin AV1102 (14 m) antenni.  Input teho 500W. Väiski voisi pitää esitelmän siitä kuinka monta wattia tuosta määrästä lopulta säteilee taivaalle ;-)

 

Onko tosiaan niin, että kenelläkään ei ole käyttöä Hyvinkään majakalle ?

 

Vanhojen NDB-majakoiden metsästyksestä:

Onko kenelläkään tietoa Enontekiön kentän majakoiden historiasta ?  Kävin juuri huoltamassa kummatkin (H 408 kHz  ja HET 375 kHz).

Ilmeisesti HET majakka (vai oliko sillä eri tunnus ?) on aikoinaan sijainnut hieman eri paikassa kuin nykyinen (lähempänä Hetan kylää) ?

Vanhan antennin perustukset kuulemma ovat olemassa lähistöllä. En kerinnyt itse henkilökohtaisesti tsekkaamaan asiaa.

 

t. Raimo

 

 

 

 

 

[Guest vaiskiii]

Vanhojen NDB-majakoiden metsästyksestä:

Onko kenelläkään tietoa Enontekiön kentän majakoiden historiasta ?  Kävin juuri huoltamassa kummatkin (H 408 kHz  ja HET 375 kHz).

Ilmeisesti HET majakka (vai oliko sillä eri tunnus ?) on aikoinaan sijainnut hieman eri paikassa kuin nykyinen (lähempänä Hetan kylää) ?

Vanhan antennin perustukset kuulemma ovat olemassa lähistöllä. En kerinnyt itse henkilökohtaisesti tsekkaamaan asiaa.        t. Raimo

Kun olen joutunut luopumaan kodistani ja siirtymään hoitopaikkaan, ei ole paljon jäänyt  vanhaa majakka-aineistoa. Kävin Enontekiössä tasaisen harvaan, kerran Lancen nokkapyörä upposi hiekkaan, porot katselivat kun yritin yksin sitä kaivaa ylös...

Monet majakoidenkin koordinaatit ovat kumma kyllä erilaisia AIP-lähteissäkin - ONNEKSI on jäänyt listaukset geodeettien Suomen kentillä 90-luvun alussa tekemistä paikkamittauksista, joissa kirjattu rinnan KKJ ja nk "WGS84" ("WGS84":lla ei itse asiassa ole virallista statusta Suomessakaan).  Esimerkkinä Enontekiön majakat vuodelta 1996-97:  (KKJ:lla on enää historiallista arvoa  -  virall. EUREF-FIN vastaa hyvin tarkasti WGS84:aa)

 

HET 375 kHz  68:25:20.36N - 023:32:12.08E      H 408 kHz  68:22:39.71N - 023:27:09.63E    (AIC NR A6/1997)

 

HET 375 kHz      68:25:19N - 023:32:28E              H 408 kHz  68:22:38N - 023:27:26E    (COM- 2-1 23 May 97)    (Huom: nämä on tässä edelleen KKJ:ssa)

 

 

[Kari Syrjänen 3]

...näyttää siltä, että koordinaatteja ei juuri korjailtu, jos majakan paikkaa siirrettiin vain muutamia satoja metrejä. Esim KAN Kangasniemellä siirtyi muutama sata metriä itään päin ja tien pohjoispuolelle, koordinaatit pysyivät samoina. FIN Kökarissa taas siirtyi maatalon pihapiiristä läheiselle pellolle koordinaattien pysyessä samana. Ehkä sen aikaisillla laitteilla tuollainen muutaman sadan metrin ympyrä oli riittävä tarkkuus.....

 

Kari

[Guest vaiskiii]

...näyttää siltä, että koordinaatteja ei juuri korjailtu, jos majakan paikkaa siirrettiin vain muutamia satoja metrejä. Esim KAN Kangasniemellä siirtyi muutama sata metriä itään päin ja tien pohjoispuolelle, koordinaatit pysyivät samoina. FIN Kökarissa taas siirtyi maatalon pihapiiristä läheiselle pellolle koordinaattien pysyessä samana. Ehkä sen aikaisillla laitteilla tuollainen muutaman sadan metrin ympyrä oli riittävä tarkkuus.....

Kari

MF-taajuisen ilmailu (tai muun) majakan hyvin tarkan fyysisen sijaintipaikan tietäminen on mielenkiintoinen lukunsa, jolla ei navigointisuoritukseen käytännössä useinkaan ole merkitystä, sijaintipaikalla on sitten muissa yhteyksissä merkitystä - tässähän se juuri parhaillaan tulee esiin...

ADF-navigoinnissa on kautta aikojen pidetty hyvänä käytännön suuntimatoleranssina + - 5 astetta. Ilmailulaitoksella ei tietääkseni ole ollut omaa geodeettikkoa. Merenkulkulaitoksella on ja hän on mitannut mm DGPS-majakoiden sijaintipaikat 0.00001 sekunnin tarkkuudella (vastaa muutamaa millimetriä). DGPS-majakassa on samanlainen vertikaali metallinen pystyputki mitä useimmilla NDB/lokaattoreillakin, ja putken keskikohdan paikan mittaaminen millimetrin tarkkuudella EUREF-FIN asteikolla on kyllä näkemisen arvoinen työsuoritus sekin... DGPS-majakalla olevan GPS-referenssiantennin sijaintipaikan mittaaminen sensijaan on jopa tarpeellista millimetrin tarkkuudella.  Myös DGPS-majakan signaalia voi käyttää ADF-navigointiin, sopii kokeilla vaikka Porkkalaa 293.5 kHz.  Katso http://www.fma.fi/toiminnot/meriliikenteenohjaus/?cat=radionavigointi&page=  Useampikin tuntemani ilmailija on käytelleet veneessään paitsi GPS:sää, myös tarkentavaa DGPS-lisälaitetta. Helsinki-Stockholm reitin matkustajalaivoille sellainen DGPS tuli koekäyttöön keväällä 1991, olimme mukana tekemässä ao koemittauksia.

[Guest vaiskiii]

...näyttää siltä, että koordinaatteja ei juuri korjailtu, jos majakan paikkaa siirrettiin vain muutamia satoja metrejä .......  Ehkä sen aikaisillla laitteilla tuollainen muutaman sadan metrin ympyrä oli riittävä tarkkuus.....               Kari

Jäin vielä pohtimaan noita radiomies Karin virkkeitä ... Kommentti 1:  siirretyn majakan uudet koordinaatit varmasti on aina ollut pakko päivittää erilaisiin listauksiin.  2:  ADF-navigoinnissa ei ole sen aikaisilla ja nykyisillä laitteistoilla "laadullisesti" eli radioteknisesti tai radioaaltojen kannalta mitään eroa - ADF vaan on nykyisin vähemmän tarpeellinen - vaikka GPS-lähestyminenkään ei vielä monessa paikassa ole käytössä.

IFR-reittilennossa (NDB-majakka) on ollut yksi lysti, onko Finno tai Kangasniemi ollut 100 m idempänä tai lännempänä. MUTTA: jos ei NDB-lähestymisessä IMC-olosuhteissa löydä sisemmälle majakalle tarkasti, on onnettomuus aina vaanimassa. Täsmälleen näin kävi Ilmajoella 14.11.1988, kun Bandeirante OH-EBA missasi sisemmän lokaattorin mutta jatkoi korkeuden pudotusta näkemättä maata, puolet eli 6 kuoli.

Joka on pienkoneella tehnyt IFR-tarkkareita esim Malmin radalle 18 huppu päässä, muistaa tarkastajan naurun, kun kone lopulta tulee 30 asteen kulmassa majakalle F (entinen M). L-K Karjalainen sanoi minulle parikin eri kertaa: "tällaista voi tapahtua vain yksimoottorisella...". Raskaampi konehan ei siitä enää pystyisi oikeamaan kynnykselle...

[Lauri Rantanen 0]

 

 

 

 

 

paikkakuntalaiset osannevat kertoa, onko/oliko torneja....???

 

Kari

 

Empä ole aivan varma enää.. Saattaa hyvinkin olla.. Joten laittelen tästä informaatiota, kunhan tänään ehdin käydä tutkailemassa.

 

Tuossa Salon kartassa kiinnitti huomioni merkintä "Salon varalaskupaikka". Oliko tuo oikea kenttä vai vain tasainen alue, jonne pääsi tarvittaessa laskeutumaan. Tämä taitaisi kyllä kuulua ihan toiseen thrediin eli vanhoihin kenttiin ......

 

Salosta ei löydy yhtään kenttää, mutta viittaisi tasaiseen alueeseen. Uskelan seutu on pitkälti peltoa ja joksenkin tienpätkiä.

Tarkistan senkin samalla.

 

 

 

[Guest carlos]

Hyvinkää  NDB 28.05.2006

 

 

[ attachment removed ]

 

T:  Marko

[Guest vaiskiii]

Hyvinkää  NDB 28.05.2006                  T:  Marko

Kato Buffi, moro ja kiva kun laitoit tuon kuvan. Majakka on minua niin lähellä muttei selkä kestä mennä kuvailemaan. Ei sulla ole tietoa porukasta, joka ottaisi ihan hyvän majakan hoitoonsa. Raimo (2MRX) ja joku muu varmaan huoltaisi aina joskus. Täällä on niin monta hyvää jutteluosastoa, ettei jaksa kaikkia lukea...onko sulla muita kuvia?

[Guest carlos]

Tervehdys Väiskillekkin ! sekä muille tutuille & tuntemattomille...

 

Joo eksyin tälle foorumille kun etsiskelin tietoja Siikakankaan kentästä ja sitten osui silmiini tää NDB-juttu.

Toi Hyvinkää oli helppo löytää maastosta, kun otin radiolla parit ristisuuntimat.  Ajattelin seuraavaksi koittaa bongata noi Vihdin ja Mustion vanhat NDB QTH:t kun kerran asun niiden puolivälissä. Pistän vaikka kuvia sitten jakoon, jos jotain vielä löytyy. Löytäminen on tietysti vähän vaikeempaa, kun ei ole radiolähetettä mitä suuntia. Täytyy koittaa noiden pituus ja leveyskoordinaattien perusteella aloittaa etsintä. Nämä (tälläkin foorumilla) julkaistut koordinaatit eivät ole ihan yksiselitteisiä: Ilmeisesti Finnish Hayford datumilla ja asteita, minuutteja ja sekuntteja eivätkä minuutin desimaaleja ?

 

Marko

[Juha Ritari 243]

Enontekiöstä katselin omia lappujani ja sen historiaa on mukavasti valottanut Pekka Lehtinen tuolla Virtual Finnairin puolella. Kunta rakensi vuonna 1980 elinkeinoelämänsä ja matkailun tarpeisiin vaatimattoman lentokentän lähelle Enontekiön kirkonkylää Hettaa. Minulla on painettua tekstiä vuoden 1987 Lentotekniikan Kilta ry:n julkaisema "tasku AIP", jonka mukaan siellä oli 03/21 suuntainen 800m x 23 m sorapintainen kiitotie. Vuoden 1982 julkaisussa ei Alavuden ja Euran lentopaikkojen välissä ole mitään, eikä majakkaluettelo tunne Hettaa.

 

Vuonna 1984 on aloitettu taksilennot Rovaniemen ja Hetan välillä. Vuonna 1988 kenttä siirtyi lentokenttäasiantuntijaorganisaatiolle eli Ilmailuhallitukselle. Sen jälkeen alkoikin tapahtua. Kiitotietä pidennettiin 1500 metriin, sinne tuli lennonvarmistusinfrastrutkuuri lähestymislaitteineen ja vuoden 1989 lopulla Finnair aloitti talvimatkailua varten reittiliikenteen ATR42:lla, jota Finaviation jatkoi myöhemmin Saab340:lla. Vuonna -92 kiitotie pidennettiin, jonka jälkeen mitat olivat 2000mx45m. Jossain vaiheessa sinne on hankittu myös tarkkuuslähestymislaitteisto (ILS) turvaamaan huonon sään operaatiot.

Vuonna -96 osa briteistä oli sitä mieltä että joulupukki onkin Enontekiöllä ja tulivat joulun alla varta vasten tapaamaan häntä muutamalla lentokoneella. Sen jälkeen joulupukkilennot ovatkin olleet Enontekiöllä niinkuin muillakin Lapin kentillä jatkuvassa kasvussa. Luulenpa että lähivuosina joulupukki löytyy Savostakin. Reittiliikenne Enontekiöllä keskittyy nykyisinkin talvi-kevätkauteen ja operaattorina on ollut Finnair suihkukoneillaan.  Kunhan Alakulpin Jaakon Lapin Ilmailun historia osa 2 ilmestyy, on siinä varmasti viimeisen päälle yksityiskohdat paikoillaan Hetankin toiminnasta.

 

Tuossa vuoden -87 Ilmailumuistiossa on majakkaluettelossa Hetta HET 375 kc, mutta ei mitään koordinaatteja eikä myöskään suuntaa ja etäisyyttä kiitotiestä. Näin ollen siellä on "jossakin" ollut taksitoiminnan tarpeita varten majakka. Yksi mahdollisuus majakan eri sijainnille nykyiseen HET:iin nähden voisi olla, että kun nykyistä kiitotietä on alettu IH:n toimesta rakentaa, olisi suuntausta esimerkiksi rakennusteknisesti/maastollisesti tarkistettu joitakin asteen kymmenesosia, jolloin mahdollisesti seitsemän kilometrin päässä ollut majakka onkin jäänyt jo keskilinjalta liiaksi sivuun. Toisaalta ensimmäinen majakka on voinuti olla IH:n muualta poistama, joita aikanaan myytiin muutamille pienkentille ja kun lentoasema perustettiin kunnolla, on sinne todennäköisesti laitettu myös uudet Nautelit.

Kuvasarja vielä selventämään asioita. Ensin karttaa vuodelta -78, jolloin kunnan rakennustyöt on aloitettu.

[ attachment removed / expired ]

 

AIP reittikarttaa vuodelta -90

 

[ attachment removed / expired ]

 

Enontekiö 2xNDB kiitotielle 21 v. 1994

[ attachment removed / expired ]

 

Edellisen kartan alakerta

 

[ attachment removed / expired ]

 

VOR/DME kiitotielle 03 vuodelta 2000. Mielenkintoinen yksityiskohta on varoitusteksti NOTE FOR STATE AIRCRAFT. Sen mukaan valtion ilma-aluksia (esim. Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos) varoitetaan siitä, että menetelmän suoja-alue ulottuu osittain Ruotsin eli vieraan valtion puolelle, ja että menetelmän käyttö edellyttää etukäteislupaa Rovaniemen aluelennonjohdolta.

 

[ attachment removed / expired ]

 

Tässä vielä vuoden -92 1:500000 kartta, jossa majakka sijaitsee aivan Kautokeinon tien varressa. Uusissa kartoissa se on ihan samalla paikalla.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Kari Syrjänen 3]

Laitoinpa Markon HYV-kuvan galleriaan samalla kun muutaman lentomajakan kuvan Ålandistakin

 

http://tupala.mine.nu/seikkailu/index.php?album=kummia%2Flentotolpat%2F

[Tero Poutia 0]

Jenkeillä on ollut tapana laistaa ICAO:n ja muistakin kansainvälisistä konventioista. Eräs eniten sekaannusta aiheuttanut liene ILS/LLZ (suuntasäde), josta jenkit sitkeästi käyttävät lyhennettä ILS/LOC.

 

Tuohon piti kommenttia laittaa sen verran että ilmeisesti jenkit ovat saamassa muita ICAOn jäseniä käännytetyksi omalle kantilleen että tuo ILS:n suuntasäde olisi lyhenteenä LOC.

Sen siitä saa kun on tarpeeksi iso ja omapäinen...

 

Lyhenteenähän tuo LOC on nykyään local/locally. Ja jotta saadaan kaikki vielä sekavammaksi niin locator lyhenee muotoon L, josta on sitten alakategoriat:

LI = locator inner,

LM = locator middle ja

LO = locator outer.

[Guest vaiskiii]

Tuohon piti kommenttia laittaa sen verran että ilmeisesti jenkit ovat saamassa muita ICAOn jäseniä käännytetyksi omalle kantilleen että tuo ILS:n suuntasäde olisi lyhenteenä LOC.

Sen siitä saa kun on tarpeeksi iso ja omapäinen...

 

Lyhenteenähän tuo LOC on nykyään local/locally. Ja jotta saadaan kaikki vielä sekavammaksi niin locator lyhenee muotoon L, josta on sitten alakategoriat:

LI = locator inner,

LM = locator middle ja

LO = locator outer.

ICAO:ssa localizer on edelleenkin ILS/LLZ ja luultavasti pysyy. Jeppeseniä suuri osa ammattipiloteista käyttää ja Jepsullakin on omia lyhenteitä lähestymiskartoissaan, kuten LMM (Locator inner + Middle Marker) ja LOM (Locator outer + Outer Marker), jotka teknisesti ovat ihan eri järjestelmiä ja ihan eri taajuuksillakin. Pahinta kai jenkeissä on, jos ne edelleen antaa paineet tuumina ... en tiedä, kun en pysty reissaamaan. Lyhenne- ja muutkin ongelmat tulevat kipeästi vastaan lähinnä niille, jotka laativat oppikirjoja ja muuta materiaalia, kuuluimme niihin. En ole varma mutta en muista nähneeni sellaista kun LM luonnossa - kun ei kolmea lokaattoria kai ole ainakaan peräkkäin missään...? Ilmailu kuitenkin on ylivoimaisesti parhaiten standardoituja asioita maailmassa!

[Jouni Laukkanen 55]

Nämä (tälläkin foorumilla) julkaistut koordinaatit eivät ole ihan yksiselitteisiä: Ilmeisesti Finnish Hayford datumilla ja asteita, minuutteja ja sekuntteja eivätkä minuutin desimaaleja ?

 

Marko

 

Kaikki uudempi tieto on kuitenkin WGS84 -datana joka on Ilmailukäsikirjan standardi.

[Ilkka Mäkelä 1 216]

ICAO:ssa localizer on edelleenkin ILS/LLZ ja luultavasti pysyy. Jeppeseniä suuri osa ammattipiloteista käyttää ja Jepsullakin on omia lyhenteitä lähestymiskartoissaan, kuten LMM (Locator middle + Middle Marker) ja LOM (Locator outer + Outer Marker), jotka teknisesti ovat ihan eri järjestelmiä ja ihan eri taajuuksillakin. En ole varma mutta en muista nähneeni sellaista lyhennettä kun LM - kun ei kolmea lokaattoria kai ole ainakaan peräkkäin missään...?

 

Kaivelin vähän netistä. Erillisiä marker-vastaanottimia on edelleen myynnissä, ja niissä näyttää edelleen olevan ne kolme lamppua, Outer, Middle ja Inner.

 

Ehkä jossain muualla kuin Suomessa on vielä käytössä sellaisia NDB-lähestymismenetelmiä, joissa on 3 locatoria peräkkäin, mutta kun katsoin Finavian sivuilta läpi kaikki Suomen kenttien NDB-lähestymiskartat, niin ei missään kolmea locatoria ole. Useimmissa tapauksissa on merkitty aloitusfixiksi LO ja (mahdolliseksi) toiseksi LI. Middleä ei löydy missään. Ja useissa kartoissa kehotetaan vaihtamaan LO:n ja LI:n puolessavälissä LI:n taajuudelle.

 

Sensijaan esim. Joensuussa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Turussa ja Vaasassa on NDB-menetelmiä, jossa on vain L (plus ehkä VOR tms apuna).

 

Tavallaan mielenkiintoinen havainto oli se, että koska markervastaanotin useimmissa IFR-koneissa edelleen löytyy, niin jenkeissä sille on pyritty keksimään uutta käyttöä ns. Ground Marker-kokeilussa. Tämä tarkoittaa sitä, että rullausteihin on upotettu loop antenneja, jotka tunnistavat lähelle rullaavan koneen, ja lähettimiä, jotka lähettävät koneen tullessa lähetinpisteen kohdalle marker-jaksolla (75 MHz) naisäänellä nauhoitetun/digitaalisen sanallisen ilmoituksen siitä, että kone on tietyssä rullauspisteessä, esim. "Holding point runway 18" tai "Taxiway 2 at Z".

 

Tällä pyritään estämään koneiden rullaus pimeässä tai huonossa näkyvyydessä vahingossa esim. käytössäolevalle kiitotielle ja siten parantamaan turvallisuutta. Hyvä idea, jos tavallaan tarpeettomalle laitteelle saadaan uutta käyttöä. Tämä homma tietysti edellyttää, että markervastaanotin on päällä ja volyymiä päällä audiopaneelista tai mistä sitä volyymiä nyt säädetäänkään.

Tiedä sitten, tuleeko tämä systeemi yleiseen käyttöön, mutta hyvältä idealta vaikuttaisi....toki edellyttää investointeja kenttien systeemeihin.

[Guest carlos]

Kaikki uudempi tieto on kuitenkin WGS84 -datana joka on Ilmailukäsikirjan standardi.

 

OK  Jouni, ilmaisin tuon asian huonosti: Tarkoitin vain näitä vanhoja NDB-majakoiden koordinaatteja jotka ovat kotoisin ties mistä vanhoista listoista, kartoista ja ajalta ennen WGS84:ää

 

Marko