Vanhan NDB-majakan metsästys

[Jouni Laukkanen 55]

OK  Jouni, ilmaisin tuon asian huonosti: Tarkoitin vain näitä vanhoja NDB-majakoiden koordinaatteja jotka ovat kotoisin ties mistä vanhoista listoista, kartoista ja ajalta ennen WGS84:ää

 

Marko

 

 

Epäilisin kyllä. Satuin siinä vaiheessa kun WGS84:een siirryttiin, tekemään operatiivisia lennonjohtokarttoja ja sitten käsipelillä muutettiin koordinaatteja uusiksi. Siis olihan se pieni ohjelma, mutta joka koordinaatti piti käsin syöttää. Minulle jäi jostakin syystä mieleen, että muunnokset tehtiin KKJ:stä, mutta onkos se ollenkaan aste/minuutti/sekunti -muotoista dataa?

[Nils Rostedt 13]

Epäilisin kyllä. Satuin siinä vaiheessa kun WGS84:een siirryttiin, tekemään operatiivisia lennonjohtokarttoja ja sitten käsipelillä muutettiin koordinaatteja uusiksi. Siis olihan se pieni ohjelma, mutta joka koordinaatti piti käsin syöttää. Minulle jäi jostakin syystä mieleen, että muunnokset tehtiin KKJ:stä, mutta onkos se ollenkaan aste/minuutti/sekunti -muotoista dataa?

 

Hups, onko tässä tapahtunut muutosta asteºminuutti.desimaalimuotoon? Olen elänyt siinä uskossa että ilmailukartoissa käytettäisiin edelleen asteºminuutti´sekunti" esitystapaa. Kertokaa viisaammat 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

En minä noista koordinaattijärjestelmien muutoksista mitään tajua, mutta otetaan nyt malliksi vaikka mittarilähestymiskartta EFHK:n radalle 22L. Sieltähän noita fixien koordinaattitietoja löytyy.

 

Initial Fix VASUK: 60 25 35.44 N  025 11 28.70 E

 

Eli parhaan ymmärrykseni mukaan asteina, minuutteina ja sekunteina, sekunnin sadasosan tarkkuudella.

 

http://www.finavia.fi/ais/aipcharts/ad/efhk/hk22lilscat2.pdf  ja siitä suurentamaan, niin näkyy selvästi.

[Guest nd2000bd]

Kato Buffi, moro ja kiva kun laitoit tuon kuvan. Majakka on minua niin lähellä muttei selkä kestä mennä kuvailemaan. Ei sulla ole tietoa porukasta, joka ottaisi ihan hyvän majakan hoitoonsa. Raimo (2MRX) ja joku muu varmaan huoltaisi aina joskus. Täällä on niin monta hyvää jutteluosastoa, ettei jaksa kaikkia lukea...onko sulla muita kuvia?

 

Itse asiassa ainoa oikea vaihtoehto olisi, että Finavia (ex Ilmailulaitos) hoitaisi Hyvinkään majakan ylläpidon edelleenkin jatkossa siihen asti kunnes olemme kaikki täysin varmoja, että sitä ei kukaan enää tarvitse. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että majakkaa ollaan laittamassa kupeella, koska sitä ei löydy enää mistään kartasta !

Kukaan paskat välittää siitä, että siitä olisi hyötyä harrastelijoille.

Onhan tämä varsin merkillistä touhua. Potuttaa.

 

Kiitoksia Enontekiön historioista. Täytyy yrittää kysellä lisää eläkeikää lähestyviltä kollegoilta  ;-)

Joku voi muistaa jotain siitä ensimmäisestä HET-majakasta.

 

Raimo

 

P.S keskiviikkona pätkii sitten Sodankylän SK ja A vuosihuollon merkeissä

 

 

 

 

 

[Guest carlos]

Epäilisin kyllä. Satuin siinä vaiheessa kun WGS84:een siirryttiin, tekemään operatiivisia lennonjohtokarttoja ja sitten käsipelillä muutettiin koordinaatteja uusiksi. Siis olihan se pieni ohjelma, mutta joka koordinaatti piti käsin syöttää. Minulle jäi jostakin syystä mieleen, että muunnokset tehtiin KKJ:stä, mutta onkos se ollenkaan aste/minuutti/sekunti -muotoista dataa?

 

KKJ tarkoittaa Kansallista Koordinaatti Järjestelmää: Suorakulmaista koordinaatistoa, jossa paikka ilmoitetaan metreinä päiväntasajalta  (P) ja metreinä tietystä sovitusta keskimeridiaanista (I),  eivät ole siis aste/minuutti/sekunti -muodossa. ( Armeijan käyneet, erityisesti kenttätykistössä tietävät..)

Sensijaan KKJ:n yhteydessä (sekä vanhoissa suomalaisissa kartoissa) käytettiin vertailuellipsoidina Finnish Hayfordia joka eroaa tuosta nykyään muodissa olevasta WGS84:sta pahimmillaan täällä eteläsuomessa kai noin parisensataa metriä...

 

Kysymys:

Onko noita NDB majakoiden sähkönsyöttöjä jotenkin akkuvarmennettu sähkökatkoksien varalta (Ennen / Nykyään )?

Miten on laita VOR:rien suhteen ?

 

Marko

[Guest vaiskiii]

Hups, onko tässä tapahtunut muutosta asteºminuutti.desimaalimuotoon? Olen elänyt siinä uskossa että ilmailukartoissa käytettäisiin edelleen asteºminuutti´sekunti" esitystapaa. Kertokaa viisaammat 

Ilmailussa kaikki muu kai on mennyt <aste:min:sek> periaatteella mutta inertiaa varten annetut parkkeerauskoordinaatit muodossa <aste:min.desimaali>. Onko siinä tapahtunut joku muutos? Laivoissa yleensä käytetään <aste:min.desimaali> muotoa. Sanoin aikanaan, että menee sormenpäät puhki, kun pitää koko ajan näppäillä taskulaskinta esim pelastushommissa. Kun koordinaattien tarkistusmittaukset Suomen kentillä noin 20 v sitten alkoivat havaittiin, että Hesan kentistä toinen oli ollut KKJ ja toinen VVJ-järjestelmässä, tilanne oli kaikenkaikkiaan aika sekava joka maassa. VVJ = vanha valtion järjestelmä (Suomessa).

 

Jenkkien merkinnöistä enää sen verran, että heillä on päivämäärä tänään 5.30.2006 ja meillä kai 30.5.2006. Kun olin 5 v jenkeillä töissä tuli mentyä monta kertaa vääränä päivänä johonkin...  Kellonajoista: GMT:llä ei kai koskaan ollut virallista statusta. Keskiaurinkoaika oli virallisesti joko UT1 tai UT2. Maailmanlaajuiseksi käyttöajaksi tuli 01.01.1972 klo 0100 virallisesti UTC, joka on atomiaikaa, kun UT (GMT) on keskiaurinkoaikaa. Olin tuona yönä siirtämässä erästä keskuskelloa 0.107 s taaksepäin... Brititkään eivät enää oikein jaksa jankuttaa GMT:ta.

 

WGS84 on ihan OK kuten Jouni sanoo. Teknisenä mittastandardina useimmissa maissa on käytössä omanniminen, Suomessa mittamiesten käytössä on EUREF-84 tai mieluummin EUREF-FIN mutta nimitys WGS84 ei aiheuta kun cm-luokan eroja. Oppimateriaalin tekijänä on ollut ihmettelemistä - MUTTA ei taida liikennelentäjillä olla vaikeuksia? Eikös ne vaan lennä edelleenkin, vaikka päivämäärät on nurinpäin ja paineet tuumina ym? Dementoituneena tässä saivartelen, kun täällä on fiksua porukkaa, jota saattaa teoreettinenkin puoli kiinnostaa.

[Guest vaiskiii]

Epäilisin kyllä. Satuin siinä vaiheessa kun WGS84:een siirryttiin, tekemään operatiivisia lennonjohtokarttoja ja sitten käsipelillä muutettiin koordinaatteja uusiksi. Siis olihan se pieni ohjelma, mutta joka koordinaatti piti käsin syöttää. Minulle jäi jostakin syystä mieleen, että muunnokset tehtiin KKJ:stä, mutta onkos se ollenkaan aste/minuutti/sekunti -muotoista dataa?

Esimerkiksi Ilmailulaitoksella olevassa esteluettelossa (noin 9000 mastoa yms) ainakin viimeksi koordinaattidata oli <aste.desimaali> muodossa ja siitähän sitä taas piti ruveta muokkaamaan <aste.min.sek> muotoon, jota useimmat käytännön elämässä soveltanevat. <aste.desimaali> muoto on varmaan kaikkein helpoin käsitellä mutta se on osoittautunut käytännön toimissa kovin hankalaksi. Karttakeskuksella on pitkään ollut myös Windows ohjelma, joka kääntää pitkänkin listauksen toiseen muotoon. Mitähän muotoa nykyiset pienlentsikoissa olevat uudenajan vehkeet ymmärtävät? Tammikuussa 1948 ilmailun aloittaneena olen kai ajasta jälkeenjäänyt fossiili...

[Guest vaiskiii]

Jounille:  Tarkemmin katsoen ainakin mainitsemani ILL:n kokoama estedata olikin alunperin KKJ (P, I) muodossa - kaistanumerolla varustettuna. Olin kai itse sen jo melkein heti ajanut muihin muotoihin, lähinnä WGS84 <aste.min.sek> muotoon Karttakeskuksen ao Windows ohjelmaa käyttäen. Osa KKJ datoistahan on ollut yhtenäiskoordinaatisto muodossa, jossa on vain kaista 27 - näin kai myös mm Markon ylempänä mainitsemalla kenttätykistöllä...    Markolle vielä:  KKJ dataa on ollut <aste.min....> muodossa, suorakulmaisen (P) (I) muodon ohessa.

[Tero Poutia 0]

ICAO:ssa localizer on edelleenkin ILS/LLZ ja luultavasti pysyy.

 

Vahva kenttähuhu tietää kertoa että tuollainen ILS/LOC muutos on tulossa, aikataulusta ei ole tietoa ja tuppaa tuo ICAO olemaan hidas liikkeissään...

 

En ole varma mutta en muista nähneeni sellaista lyhennettä kun LM - kun ei kolmea lokaattoria kai ole ainakaan peräkkäin missään...? Ilmailu kai on parhaiten standardoituja asioita maailmassa!

 

Suomessa noita LM:iä ei ole tosiaan koskaan ollutkaan mutta noissa ICAO:n lyhenteissä sellainen oleilee. Kaipa niitä jossain lienee ollut joskus..?   8)

[Ilkka Mäkelä 1 216]

 

Suomessa noita LM:iä ei ole tosiaan koskaan ollutkaan mutta noissa ICAO:n lyhenteissä sellainen oleilee. Kaipa niitä jossain lienee ollut joskus..?   8)

 

Taatusti on löytynyt, aikoinaan. Esim. Australiassa ja varmasti muuallakin, itsenäisenä järjestelmänä ja ILS:n apuna silloin, kun ILS-systeemi oli vielä nuori.

 

Miksi muuten marker-paneeleissa/vastaanottimissa olisi ne kolme valoa?

 

Ideahan on ymmärtääkseni se, että kaikki marker-lähettimet ja vastaanottimet toimivat 75 MHz taajuudella, mutta niitä moduloidaan kolmella eri jaksolla sen mukaan, mikä markkeri on kyseessä, joten sen perusteella syttyy jotain markeria ylitettäessä oikeanvärinen valo ja modulointitaajuuden korkuinen äänisignaali kuuluu luureista/kovaäänisestä.

 

Australialaiselta sivulta poimittua:

 

Outer marker for ILS: 400 Hz

Middle marker for ILS: 1300 Hz

Inner marker for ILS: 3000 Hz

 

Näin siis saatiin lähestymislinjaa lennettäessä etäisyystieto kentälle/kiitotielle visuaalisesti lampun syttyessä ja audiona vielä piipitys.

 

DME teki nämä kolme peräkkäistä markkeria tavallaan tarpeettomiksi, koska sillä saatu etäisyystarkkuus on ihan toista luokkaa. Paitsi tietysti kentillä, joilla ei ole DME:tä tai menetelmä on vain NDB-menetelmä.

 

Se, mille etäisyyksille nämä 3 markkeria yleensä aikoinaan sijoitettiin kiitotiehen/kynnykseen nähden, selviää jopa Wikipedian ILS-artikkelista:

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Instrument_Landing_System   kun kelaa alaspäin markkereiden kohdalle.

[Guest vaiskiii]

Tero puhuu a) ILS suuntasäteestä (localizer, ILS/LLZ) ja b) "Jeppesenin virtuaalisesta" locator middle'sta (LM).

Ilkka puhuu ILS Markereista (marker, ILS/MKR), joka on yksi ILS:n osa kolmesta.

 

Kukaan alan ihminen ei olisi 20 vuotta sitten uskonut, että vuonna 2006 "konventionaalinen" ILS on niin vahvasti hengissä mitä se on. MLS piti jo 90-luvun aikana lopullisesti korvata 1946 käyttöön otetun ILS:n. Ei tule korvaamaan mutta MLS-laitteistoja on siellä täällä vuoristomaisemissa, jossa VHF-taajuinen ILS/LLZ ei millään toimi.

GPS "pseudoliittiin" perustuva ILS:n korvaava lähestymissysteemi ei suuremmin ole edistynyt, vaikkakin on  kokeilussa. Muita ILS/LLZ:n mahdollisesti korvaavaa suuntasädejärjestelmää ei tiedossani ole. ILS:n tekninen edistyminen viime vuosikymmeninä johtuu ILS/LLZ ja ILS/GP maalaitteiden, nimenomaan antennien kehittelystä. Markerit (ILS/MKR) lienee enemmän lisäapuväline. Vantaallakin oli 50-luvulla Inner Marker (IM) melkein 22 kynnyksellä.

 

ADF:lle ja sen käyttämille locatoreille ei juuri mitään ole teknisesti tehtävissä, kaikki ADF:n käyttämät MF-majakat (ja LF/MF BS-asemat) saattavat tietyissä tilanteissa olla hyödyllisiä. ADF:n pääongelma on toisten asemien, sytytyksen yms aiheuttamat häiriöt ja epäluotettavuus. Toisaalta ADF toimii yhtä hyvin maan pinnassa kun pinnalla FL200.

[Juha Ritari 243]

Markereista puheen ollen vielä yhden sortin viritelmä, jolla ei ole liittymäpintaa ILS:iin. Hesan kuvioita -70 luvulta. Ympärisäteilevä X-RAY hoitelee markerin virkaa, joten menetelmä on nimetty VOR MKR 33 EFHK.

Kolme eri kuvaa siksi ettei tule juurikaan vääristymiä.

 

Sivun yläosa

 

[ attachment removed / expired ]

 

Alaosa

 

[ attachment removed / expired ]

 

Ja vielä keskeisin alue yhtenä kuvana

 

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Guest vaiskiii]

Juhalle suurkiitos! Olet varmaan ainoita, joilla näin vanhoja karttoja on vielä tallessa. Ja anteeksi, jos innostun jankkaamaan liikaa...

Olen ollut 125 lentokurssilla luennoimassa ja siitäkin on saattanut jäädä sellainen typerä koulumestarimainen asenne...

Juhalle:  Kuvasi Vantaan 33 lähestymismenetelmässä "Xray" ei toimi markerina, vaan Malmin hallin katolla ollut oikea markeri.

[Juha Ritari 243]

Hyvä Väiski kun korjasit. Kiitos!  Juuri niin, "katselee vaan ei näe" on tapahtunut aamukiireessä. Oli tuo X-RAY niin tarjottimella että polkaisin miinan ihan sukkana.

 

Juha

[Juha Ritari 243]

Näistä VES:in kummastakaan raadosta ei muistaakseni ole kuvia ollut, joten tässä tulee:

 

NDB:n koppi on, niinkuin täällä on aiemmin määriteltykin, lentokentän tulotien vieressä metsässä.

 

[ attachment removed ]

Lätkä seinässä vahvistamassa omistusasiat.

 

[ attachment removed ]

Ja VOR:n ulkoiset osat

 

[ attachment removed ]

 

[Kari Syrjänen 3]

Kiitos kuvista

 

Hyvä että on tallessa ainakin kuvat vaikka vehkeet on jo vaienneet...

 

karo

[Guest vaiskiii]

Näistä VES:in kummastakaan raadosta ei muistaakseni ole kuvia ollut, joten tässä tulee:

NDB:n koppi on, niinkuin täällä on aiemmin määriteltykin, lentokentän tulotien vieressä metsässä.

Ja VOR:n ulkoiset osat

Kiitos Juhalle jo historiallisista kuvista!  Kopissa lienee ollut Willcox 585B VOR-lähetin (= nk konventionaalinen "vanha" CVOR).

NDB 350 kHz Tx oli 2 x TRPS 1000 (Transradio), asennettiin 1966 (oli aikaisemmin Lahdessa).  LM = liikenneministeriö (ilmailuosasto).

 

[Kari Syrjänen 3]

Kävinpä lomamatkalla Virossa ja kiersin bongaamassa kaikki ilmailumajakat paitsi "G" 432kHz Ämari, se kun sattui olemaan suljetulla sotilaskentällä...

 

kuvat albumissa:

 

http://tupala.mine.nu/seikkailu/index.php?album=kummia%2Foutland%2F

[Guest nd2000bd]

Kävinpä lomamatkalla Virossa ja kiersin bongaamassa kaikki ilmailumajakat paitsi "G" 432kHz Ämari, se kun sattui olemaan suljetulla sotilaskentällä...

 

kuvat albumissa:

 

http://tupala.mine.nu/seikkailu/index.php?album=kummia%2Foutland%2F

 

Olipa mielenkiintoisia kuvia ! Kiitoksia.

 

Tallinnan IB:stä en ole koskaan kuvaa nähnytkään. Sen asensi kentän porukka itse. 

IB:n taajuuden (429 kHz) valinnassa antoi virka-apua 90-luvulla Väiski.

LK:lle ovat vaihtaneet T-antennin Aerialin antenniin.  Lähetin oli vielä 90-luvulla trailerissa. Nyt sillä näkyy olevan oikea koppi. I:llä on vieläkin tosi matala T-antenni.

Itselläni on hirmuinen läjä kuvia I, L ja LK majakoista niiden asennuksien ajalta. Paperikuvina.

Pitäisi skannata.

 

t. Raimo

 

 

[Kari Syrjänen 3]

...mutta mikä lienee tämä antennihirvitys Tallinnan kiitoradan jatkeella itäpäässä....joku vanha majakan antenniko?

 

[ attachment removed ]

 

[Guest nd2000bd]

...mutta mikä lienee tämä antennihirvitys Tallinnan kiitoradan jatkeella itäpäässä....joku vanha majakan antenniko?

 

 

 

Varovainen veikkaukseni on: kuunteluasema (military ?). Laajakaistaisia dipoleita eri suuntiin.

Ei ole ilmailun kanssa mitään tekemistä.

Oliko tämä lähellä LK:n asennuspaikkaa ?

Muistaakseni siellä oli jotain peilarin tapaisia hässäköitä (HF/MF alueelle) ainakin vuonna 1993.

 

 

 

 

[Guest vaiskiii]

Tallinnan IB:stä en ole koskaan kuvaa nähnytkään. Sen asensi kentän porukka itse. 

IB:n taajuuden (429 kHz) valinnassa antoi virka-apua 90-luvulla Väiski.

LK:lle ovat vaihtaneet T-antennin Aerialin antenniin.  Lähetin oli vielä 90-luvulla trailerissa. Nyt sillä näkyy olevan oikea koppi. I:llä on vieläkin tosi matala T-antenni.

Itselläni on hirmuinen läjä kuvia I, L ja LK majakoista niiden asennuksien ajalta. Paperikuvina.

Pitäisi skannata.           t. Raimo 

Terve Raimo ja Kari, olen skannannut Raimon LK kuvat aikanaan, muiden kolmen kuvia en ole nähnyt.  Olisikohan niiden itäpään Nadenenko-dipolien joukossa Tallinnan Volmet 4645 kHz, vai onko se kentällä? ... pitäähän noita Nadenekoja olla, voittavat tavallisen dipolin mennen tullen ... kun joku kävisi katsomassa onko Jürin "Krug" DF vielä pystyssä, ympyrän halkaisija oli luokkaa 200 m, minulla on siitä kuva vuodelta 1993.   Terveisin  Väiski

[Juha Ritari 243]

Ovat jo nähneet Lapissa ruskan alkua. Saattaa joku majakkabongarikin ajelehtia sinnepäin, joten tässä vähän kartankappaleita.

Sodankylän NDB oli alkujaan noin puolessa välissä Rovaniemi-Ivalo A22-lentoväylän pätkällä, eikä sillä ollut mitään tekemistä Sodankylän kentän kanssa.

 

 

Mutta kun Sodankylän lentoaseman toiminta lähestymismenetelmineen aloitettiin, muutettiin NDB-majakka (edelleen väylän keskellä) palvelemaan lähestymismenetelmiä. SK on toiminnassa edelleen.

 

 

 

Ivalon reittimajakka ja samalla koillisen puoleinen NDB on vaihtanut paikkaa useasti. Ensin se puksutti ihan kirkolla postitalon katolla (jos tämän kuvan NDB on juuri se, mikä mainitaan Alakulpin Jaskan Lapin Ilmailun Historia II-kirjassa).

 

 

Sitten majakka muutettiin Nellimin tien eteläpuolelle (kartan tiedot 1978).

 

Huomatkaa samassa kartassa neljässä eri kohteessa, kentällä, vesilentosatamassa, NDB:llä ja Kaunispäällä sijaitsevalla VOR.lla tunnus IVALO. Ei onnistuisi enää EU:ssa.

 

Ja vielä parempi paikka majakalle on löytynyt  Akujärven kylän vierestä ja tunnus AKU.

 

p> 

Aikoinaan oli lentoväylässä A22 Ivalosta Norjan Kirkenesiin kauhea Kaamasen mutka.

 

 

En tiedä miksi mutka oli, mutta luulen perusteena olleen Neuvostoliiton rajan vastaisen leveän rajoitusalueen. NDB-navigointi on sen verran epätarkkaa, että Ilmailuosasto lienee laskenut toleranssit varman päälle reittiä suunniteltaessa. Mutkassa piti tietenkin olla jokin laite. Aika hyvin NDB Kaamanen sattuu kyllä samannimisen lentokentän (suunnilleen mustan pisteen kohdalla NDB:n pohjoispuolella) kiitotien jatkeellekin, mutta minun tietääkseni sille ei ole ollut lentoliikenteen kehistyssuunnitelmia sitten viime Suomi/Saksa vastaan Neuvostoliitto kapinan, jolloin saksalaiset käyttivät aktiivisesti Kaamasen kenttää.

 

p> 

Näin reitti menee nykyisin. Ivalon lähestymisalueen itäreunasta alkaa ilmapuolustuksen tunnistusvyöhyke ADIZ, mutta se on statukseltaan vähemmän rajoittava kuin varsinainen rajoitusalue R. Karttakuva on vuodelta 1999.

 

 

Tässä vielä alailmatilan reittikartta päälaelta v. 2004 kokonaiskuvaa valottamaan. Uudempaakin voi katsella Ilmailulaitoksen C-sivuilta karttaosiosta. Koordinaatit ja viisikirjaimiset arvotut nimitykset ilmoittautumispaikoilla ovat korvanneet maassa olevia lähettäviä NAV-laitteita.

 

>

>

p>

p>

[Kari Syrjänen 3]

Tuolla Akujärven majakalla Ivalossa tuli käytyä 80-luvun lopulla eräällä Lapinreissulla. Se olikin melko helppo bongata, kun puusto siellä on melko matalaa ja metsä helppokulkuista. Ajourakin oli kohtuullinen.

Toisin kävi viime kesänä Virossa, siellä muutama majakka meinasi jäädä löytymättä, kun pusikkoa ja kynnöspeltoa riitti silmänkantamattomiin.

Varsinkin Kuressaaren WA oli semmoisen pusikon keskellä että siinä olisi metsurille ollut töitä ja tiekin oli katkaistu monesta kohtaa syvällä avo-ojalla. Olipa pätkä tiestä jäänyt kynnöksen allekin...

 

 

kari

[Kari Syrjänen 3]

Vaikka ilmailun ja myös merenkulun radiomajakat on tarkoitettu kuuluvaksi vain muutamia kymmeniä kilometrejä, niin sopivilla antenneilla ja vastaanottimilla saadaan kuulumaan majakoita kauempaakin.

 

Itse sain muutamassa kuukaudessa tällä kaakkois-Suomessa kuulluksi kaikki Suomen tällähetkellä aktiiviset ilmailumajakat. Enontekiön "H" 408kHz oli hankalin etäisyytensä ja samalla taajuudella kolmen kilometrin päässä kuuntelumökistäni sijaitsevan Utin "W" takia.

Muiden maiden majakoita on kuulunut nelisen sataa. Kaukaisin sijaitsee Iranissa asti. Tiedän kuitenkin harrastelijoita Suomesta, jotka ovat sopivilla radiokeleillä kuulleet majakoita Kanadasta ja jopa kauko-idästäkin. Kuuneltavaa siis vielä riiittää minullakin...

 

 

Kari