Jarrutus

[Guest Dankke]

Kuinka paljon yleensä jarrutatte ennen kiitoraataa?Ja miksikä kutsutaan niitä "Läppiä"jotka yleensä nostetaan siivistä?

[Lauri Lahtinen 3]

Siivestä nousevat siivekkeet ovat spoilerit. Laskusiivekkeet (laipat) ovat puolestaan siiven takaa alaspäin laskeutuvat ulokkeet, jotka parantavat ilma-aluksen liukukulmaa lähestymisessä.

[Mikko Maliniemi 5]

Laskusiivekkeet (laipat) ovat puolestaan siiven takaa alaspäin laskeutuvat ulokkeet, jotka parantavat ilma-aluksen liukukulmaa lähestymisessä.

 

Tai siis lisäävät siiven nostetta, että voidaan käyttää hitaampia nopeuksia...

 

Tai toki niillä laipoilla voidaan vähentääkin nostetta, kuten Maulessa, jossa on laipossa negatiivinenkin kulma. Mutta taitaa Maule olla harvoja poikkeuksia

[Guest Dankke]

MIkäs muuten on reverssi?

[Jukka Siirilä 80]

Tai toki niillä laipoilla voidaan vähentääkin nostetta, kuten Maulessa, jossa on laipossa negatiivinenkin kulma. Mutta taitaa Maule olla harvoja poikkeuksia

 

Juu, ja suuressa osassa purjelentokoneista joissa on laipat ne saa myös negatiiviselle.

[Lauri Lahtinen 3]

MIkäs muuten on reverssi?

 

Moottorijarru. Moottorin työntövoima voidaan kääntää päinvastaiseksi, niin että kone paikallaan ollessaan peruuttaisi. Yleensä sitä ei kuitenkaan käytetä maassa ollessa peruutukseen..

 

Kiitos Mikko tarkennuksesta!

[Tero Lähdesmäki 0]

 

Moottorin työntövoima voidaan kääntää päinvastaiseksi, niin että kone paikallaan ollessaan peruuttaisi.

 

 

En haluaisi nipottaa, mutta kyllähän reverssien pääasiallinen tarkoitus on vauhdin tiputtaminen laskukiidon aikana. Että ei nyt jäisi se kuva että reverssit on peruuttelua varten...

 

Jotta tämä ei olisi liian helppoa, on myös ilmajarru -tyylisiä ratkaisuja, joita käytetään lennon ja laskun aikaiseen vauhdin pudottamiseen. Ilmajarrut on kyllä paljon yleisempiä sotilaskoneissa kuin siviilimasiinoissa, mutta ainakin Avrosta löytyy: http://www.airliners.net/open.file/0705215/M/

 

 

 

[Tuomas Filppula 2]

Eikös Lauri tuossa juuri sanonutkin, että reverssit eivät yleensä ole peruuttelua varten..?

[Tero Lähdesmäki 0]

Eikös Lauri tuossa juuri sanonutkin, että reverssit eivät yleensä ole peruuttelua varten..?

 

Aivan, mutta ei kertonut mitä varten ne ovat. Siksi tarkennus.

[Tuomas Filppula 2]

Aivan, mutta ei kertonut mitä varten ne ovat. Siksi tarkennus.

Aaa. Joo eipäs tosiaan maininnutkaan.. 

[Guest pilot7]

Aivan, mutta ei kertonut mitä varten ne ovat. Siksi tarkennus.

 

Lukihan siinä moottorijarru...jos haluaa päätellä vähäsen, niin ymmärtänee myös käyttötarkoituksen

[Jouni Laukkanen 55]

Tai toki niillä laipoilla voidaan vähentääkin nostetta, kuten Maulessa, jossa on laipossa negatiivinenkin kulma. Mutta taitaa Maule olla harvoja poikkeuksia

 

Oman ymmärrykseni mukaan niillä joko pienennetään profiilivastusta tai saadaan siiven keinotekoinen kohtauskulman muutos. Molemmat vaikuttavat positiivisesti siiven vastukseen suuremmilla nopeuksilla.

[Mikko Maliniemi 5]

Oman ymmärrykseni mukaan niillä joko pienennetään profiilivastusta tai saadaan siiven keinotekoinen kohtauskulman muutos. Molemmat vaikuttavat positiivisesti siiven vastukseen suuremmilla nopeuksilla.

 

Juu, niin minä olen sen käsittänyt, että sillä pyritään just parempaan nopeuteen. Mutta väkisellä (käsittääkseni) se myös vähentää nostetta. Aikoinaan kun tuota simulaattori-Maulea tehtiin, eräs Maulen omistaja kertoi tarkasti, mikä sen homman periaate oli. Mutta enhän mä nyt enää muista kovin tarkasti, enkä niitä kirjoituksiakaan löydä mistään... 

[Guest henkkafinn]

Suora lainaus eräästä oppimateriaalista:

"Siiven jättöreunalla sijaitsevalla laskusiivekkeellä muutetaan siiven profiilia ja pinta-alaa nousun ja laskun ajaksi, tarkoituksena maksiminostovoimakertoimen kasvattaminen."

[Mikko Maliniemi 5]

Suora lainaus eräästä oppimateriaalista:

"Siiven jättöreunalla sijaitsevalla laskusiivekkeellä muutetaan siiven profiilia ja pinta-alaa nousun ja laskun ajaksi, tarkoituksena maksiminostovoimakertoimen kasvattaminen."

 

Paitsi että tuo ei koske tuota Maulen laippojen negatiivista kulmaa

 

EDIT: siis jos sitä meinasit...

[Guest henkkafinn]

Paitsi että tuo ei koske tuota Maulen laippojen negatiivista kulmaa

 

EDIT: siis jos sitä meinasit...

 

En meinannut. Esitin asian ihan yleisellä tasolla. 

[Olli Jaarinen 0]

No sikäli kyllä, että laipat lisäävät siiven käyristystä, maksiminostovoimakerroin kasvaa ja (profiili)vastus siinä sivussa. Jos laippaa väännetään negatiiviselle puolelle, siiven käyristys vähenee -> profiilivastus pienenee -> päästään suuremmille nopeuksille. Kovaa (no, Maulen tapauksessa suht. kovaa) lennettäessä ei tarvita enää käyristystä samalla tavalla koska kasvanut ilmanopeus on suhteessa merkittävämpi tekijä kuin siiven nostovoimakerroin, joten jälkimmäistä voidaan pienentää - pienentämällä siiven käyristystä - joutumatta silti pudotukseen.. Yleisestihän siipiprofiili valitaan matkalentovaatimusten mukaan ja laipoilla yms. lisänostovoimalaitteilla pyritään pienempiin nousu/laskunopeuksiin ja sitä myöten matkoihin. Mutta ratkaisu se on kai tuokin

 

Niin joo, NOSTE on se mitä tarvitaan pinnalla pysymiseen kun NOSTOVOIMA on jostain syystä kadonnut 

 

blue skies,

-- Olli

[Mikko Maliniemi 5]

Maulen tapauksessa lienee kyse siitä, että on haluttu rakentaa hyvin nostava siipi, että päästään lyhyempiin lähtö- ja laskukiitoihin ja tuolla negatiivisella laippa-asetuksella sitten haetaan lisää nopeutta matkalennossa... Vai olenko viärässä?

[Olli Jaarinen 0]

Kyllä varmasti joo, mutta siis kyllähän siinä kai ihan normilaippakulmatkin on otettavissa...?

 

Noinhan toi varmasti menee.. Tai sitten ne on napanneet valmiiksi suunnitellun siiven jostain, säästäneet rahaa ja tehneet tuollaisen ratkaisun riittävien cruise-suoritusarvojen saamikseksi. Tai sitten se siipi, joka olisi ollut riittävä sileänä matkalentoon olisi vaatinut niin kestämättömät laipat ettei ollut mahdollista esim. vastuksen takia. No joo, menee spekuloinniksi. Maule-insinööri knows...

 

blue skies,

-- Olli

[Guest Kiwipilot]

Yleensä sitä ei kuitenkaan käytetä maassa ollessa peruutukseen..

 

Jenkkien Hercules laskeutui paikallisessa lentonäytöksessä ja käytti koko kiitoradan. Sitten vain reverssit päälle, peruutus radan alkuun ja takas ilmaan. 8) Oli siinä yleisöllä ihmettelemistä!

[Sami Virkkula 0]

Jenkkien Hercules laskeutui paikallisessa lentonäytöksessä ja käytti koko kiitoradan. Sitten vain reverssit päälle, peruutus radan alkuun ja takas ilmaan. 8) Oli siinä yleisöllä ihmettelemistä!

 

Lappeenrannassa 1993 Viggen tuli 06:lle laskuun. Platan kohdilla pakitti nokan takas tulo suuntaan ja takas taivaalle.  8) Kysäise Toivasen Ilkka:lta filmiä.

[Mikko Maliniemi 5]

Jenkkien Hercules laskeutui paikallisessa lentonäytöksessä ja käytti koko kiitoradan. Sitten vain reverssit päälle, peruutus radan alkuun ja takas ilmaan. 8) Oli siinä yleisöllä ihmettelemistä!

 

Ruotsalaisilla on sama numero omassa Hercules-showssaan...

 

Lappeenrannassa 1993 Viggen tuli 06:lle laskuun. Platan kohdilla pakitti nokan takas tulo suuntaan ja takas taivaalle.  8) Kysäise Toivasen Ilkka:lta filmiä.

 

Kuului Viggenin vakionäytösohjelmaan...

[Guest Sakari Pyörre]

Terveisiä purjelentokurssilta:

 

"Loppuosalla nopeus pidetään sauvalla, liukukulma säädetään lentojarruilla."

 

 

Purjekoneella ei jarrutella ilmassa. Nopeus ohjataan sauvalla, siis muuttamalla nokan asentoa horisontissa ylöspäin tai alaspäin. Nopeus on lähestymisnopeus, yleensä keltaisen kolmion nopeus.

 

Ihan lopussa loivennetaan, eli nokkaa vedetään ylöspäin. Koneen vauhti hidastuu. Parhaimmillaan kone ohjataan lentämään vaakasuorassa hyvin matalalla. Siitä se kone sitten tulee maahan kun vauhti hidastuu niin paljon, että kone ei enää lennä.

 

Lentojarruilla voi hienostella, mutta minä olen sanonut että kun tulet loppuosaa ja kone varmasti pääsee kentälle, ota jarrut lähes kokonaan ulos ja pidä siinä asennossa ("lukitse vasen käsi"), kunnes kone pysähtyy. Sauvan ja jarrujen yhtäaikainen heiluttelu on useimmille oppilaille ylivoimaista.

 

Ap kysymys taisi kyllä koskea suihkuputkia?

[Antti Laukkanen 15]

Hö, minen o ikinä ymmärtäny, miksi vakiojarrujen käyttöä jopa opetetaan pursi/mopuympyröissä. Voisko joku valottaa...? Kun kaikesta huolimatta sitä konetta olisi tarkoitus ohjata myös muuttuvien olosuhteiden (laskevat/nostavat) mukaan, vaan ei. Vaikka tonttiin, jos laskee, mutta jarruihin ei finaalissa kosketa. 

[Matti Huoviala 84]

Olisikohan syy vakiojarrujen opettamisen intoon peruslentokoulutuksessa se, että oppilaat koitetaan saada oppimaan laskun teko?

Jarrujen muuttaminen vaikuttaa jonkin verran trimmaukseen (lähes kaikilla koneilla), joka taas vaikuttaa helposti lentonopeuteen lento-oppilaan ollessa kyseessä. Nopeuden muutokset vaikuttavat likupolkuun ja nokan asennon vaihtelu tekee tähtäyspisteen hallinan hankalaksi.

En tunne ketään opettajaa, joka kehottaa menemään vakiojarruilla vaikka metsään.

Tarkoituksena vakiojarruilla tehdyssä lähestymissä on harjoitella lähestymisvaihe ja loivennus mahdollisimman samankaltaisessa asussa mahdollisimman usein. Vajoamisnopeus, koneen hidastuvuus ovat silloin useimmiten suunnilleen samat. Tämä takaa enemmän toistoja ja harjaantumista laskun mm. loivennuksen ajoittamisen oppimiseen. Jää myös kapasiteettia havaita ympäristön aiheuttamia seikkoja paremmin.

Silloin kun ohjaaja alkaa paremmin hahmottaa liukukulman säätelyn ja loivennuksen suorittamisen, mikään ei estä käyttämästä jarruja vähemmän vakioasetuksilla. Silloin vain edellytetään huomattavasti parempia taitoja etenkin nopeuden hallinnassa (nokan asennon pitäminen vakiona). Näitä taitoja ei useinkaan peruskurssilaisella vielä ole. Siksi opetetaan tekemään laksut helpoimmalla mahdollisella tavalla.

-M-