Jarrutus

[Ilkka Mäkelä 1 216]

Selvisikö reverssi-käsite nyt kokonaan?

 

Hercules, potkuriturbiinikone, peruuttaa siten, että potkurinlavat käännetään negatiiviselle kohtauskulmalle ja lisätään tehoa, jolloin Hercules peruuttaa.

 

Viggen tms suihkumoottorikone, jossa ei piru vie ole minkään sortin potkureita, käyttää jonkin sortin ulostulevia läpysköitä tms, joilla suihkuvirtaus saadaan käännettyä eteenpäin, ja tehoa lisätään, jolloin kone peruuttaa.

 

Eikö tässä ole vissi ero?

[Antti Laukkanen 15]

Har, ymmärtäisinkin jos näin olisi, vaan kun mulle on yritetty syöttää samaa shittiä vielä monen vuoden jälkeen lupakirjan haltijana. Omalla kurssillani ei vakiojarruista puhuttu tuon taivaallista enkä myöskään mopuopettajan ominaisuudessa nähnyt minkäänlaista ongelmaa oppilaalle omaksua heiluttamaan kahta kättä yhtä aikaa...

[Manu Skyttä 0]

Purjekoneella ei jarrutella ilmassa. Nopeus ohjataan sauvalla, siis muuttamalla nokan asentoa horisontissa ylöspäin tai alaspäin. Nopeus on lähestymisnopeus, yleensä keltaisen kolmion nopeus.

 

Ihan lopussa loivennetaan, eli nokkaa vedetään ylöspäin. Koneen vauhti hidastuu. Parhaimmillaan kone ohjataan lentämään vaakasuorassa hyvin matalalla. Siitä se kone sitten tulee maahan kun vauhti hidastuu niin paljon, että kone ei enää lennä.

 

Sakke, mitenkäs on tuon jarruttelun kanssa sitten kun laskussa on kynnyksellä vauhtia 250 km/h, korkeutta 5m ja koneen massa pienenee edelleen ajan funktiona...

 

Omakohtaisia kokemuksia tuosta jarrujen kanssa vehtaamisesta purjelentouran alkuvaiheessa: Olin aiemmin lentänyt kurssini Blanikilla, missä nopeus hidastui jarruja lisätessä. Tällöin oli selkärankaan painunut muistijälki siitä, että sauvaa on työnnettävä eteenpäin, kun jarruja lisätään. Hieman myöhemmin lensin uudessa kerhossa koulu-/tyyppilentoja saksalaisella lujitemuovikaksikolla, jossa jarrujen trimmivaikutus oli hieman toisenlainen. Hetken aikaa piti miettiä syytä melkoisen suuriin nopeusvaihteluihin finaalin aikana...

[Guest Sakari Pyörre]

Hö, minen o ikinä ymmärtäny, miksi vakiojarrujen käyttöä jopa opetetaan pursi/mopuympyröissä. Voisko joku valottaa...? Kun kaikesta huolimatta sitä konetta olisi tarkoitus ohjata myös muuttuvien olosuhteiden (laskevat/nostavat) mukaan, vaan ei. Vaikka tonttiin, jos laskee, mutta jarruihin ei finaalissa kosketa. 

 

Joo, no, en minä nyt niin ehdottomana totuutena sitä kohtaa tarkoittanutkaan, tarkoitus oli vaan kertoa miten minä opetan. Itse itseäni lainaten "kone varmasti pääsee kentälle"... en ole koskaan nähnyt tilannetta, jossa kovapäinen oppilas olisi yrittänyt ajaa koneen jarrut auki metsään.

 

Erityisesti olen korostanut vakiojarruja G102 tyyppilentäjille. Jo maassa olen käskenyt vetää jarrut ulos, "katso, saranalaakerin pitää olla siiven yläpinnan tasolla, katso laskussakin että se on siinä". G102:ssa on painavat jarrut , ne menevät todella helposti siiven sisälle kun kone kolahtaa maahan.

 

Ehdoton totuus taas on, "jarrutus" teemaan liittyen, että finaalissa nopeus pidetään sauvalla. Ja liukukulma jarruilla.

[Guest Sakari Pyörre]

Sakke, mitenkäs on tuon jarruttelun kanssa sitten kun laskussa on kynnyksellä vauhtia 250 km/h, korkeutta 5m ja koneen massa pienenee edelleen ajan funktiona...

 

Tuossa tilanteessahan ei ole muuta mahdollisuutta kuin rivakka veto ja reipas silmukka. Luulisi asian olevan tuttu koulutuksen tuossa vaiheessa.

[Jere Tolonen 0]

Moottorijarru. Moottorin työntövoima voidaan kääntää päinvastaiseksi, niin että kone paikallaan ollessaan peruuttaisi. Yleensä sitä ei kuitenkaan käytetä maassa ollessa peruutukseen..

 

Näkyykö tämä näin, että moottorit niinku jakaantuu kahteen osaan, ja niiden väliin tulee näkyviin moottorin sisäosaa. Kuten näin: http://www.airliners.net/open.file/0928375/L/  Mutta sen tiedän. että siivestä tulee laippa moottorin taakse, joten tämä ilmavirta menee eteenpäin (jarruttaa).

[Juha Klemettinen 28]

Näkyykö tämä näin, että moottorit niinku jakaantuu kahteen osaan, ja niiden väliin tulee näkyviin moottorin sisäosaa. Kuten näin: http://www.airliners.net/open.file/0928375/L/  Mutta sen tiedän. että siivestä tulee laippa moottorin taakse, joten tämä ilmavirta menee eteenpäin (jarruttaa).

 

Kysymyksestäsi en ymmärrä mitään, mutta tuossa kuvassa on nimenomaan reverssi auki. Ja tarkemmin sanottuna puhallin reverssi. Yksinkertaisesti tuo toimii niin, että moottorin ohivirtaus kanava "suljetaan", ja moottorin vaipasta avautuu luukku jonka kautta ohivirtausilma kulkee -> jarruttaa.

Juha.

[Antti Laukkanen 15]

Joo, no, en minä nyt niin ehdottomana totuutena sitä kohtaa tarkoittanutkaan, tarkoitus oli vaan kertoa miten minä opetan. Itse itseäni lainaten "kone varmasti pääsee kentälle"... en ole koskaan nähnyt tilannetta, jossa kovapäinen oppilas olisi yrittänyt ajaa koneen jarrut auki metsään.

 

No joo, se nyt oli ihan silkkaa karrikointia se metsään ajo... Kummastelinpa asiaa oikeestaan eniten kerran, kun eräs sangen paljon opettanut henkilö (josta ny en edes muista kuka se oli, mutta silti paljon opettanut  ) rupesi kesäisenä kelipäivänä Wredebyssä selittämään moista vakiojarruilua vakavissaan. Kun laskukierros seikkailee peltojen, metsien, järven ja joen päällä, lienee kerrassaan selkeää, että virtausten suunta vaihtelee aika radikaalisti kuumana kesäpäivänä.  Kun yleensä laskuun tullaan pellon päältä ja sitten sen joen yli, on tilanne useinkin se, että jarruja saa kiskoa finaalin alkuvaiheessa lähes täysille ja sitten tuupata joen päällä laskevissa niitä miltei kiinni. Yritä siinä sitten tulla vakiojarruilla 600-metriselle baanalle siten, että riittää tilaa vielä läpärillekin. Vastaavia olosuhteita esiintyy aika monessa paikassa. Räyskälä lienee monelle tuttu esimerkki, varsinkin 12:lle laskua sorvatessa. Baanaa tietty riittää toiseen malliin. Punkaharjulla ei vuorostaan ole sitäkään vähää sarkaa.