Cessna selälleen Joensuussa

[Guest avrorj85]

Juujuu, nyt luettuani selostuksen totean puhuneeni enimmäkseen paskaa.

[Jaakko Kuusisto 3]

Juujuu, nyt luettuani selostuksen totean puhuneeni enimmäkseen paskaa.

 

Vihreät tykkäävät tommosesta puheesta, koska se maatuu nopeasti.

 

Kyllä koulutuksessakin opetetaan ja painotetaan koko radan käyttöä.

 

Malmilla vain näkee harvan rullaavan 27:n odotuspaikalta itään , radan päähän, ja suorittavan vasta sieltä startin.

Melkein kaikki kurvaavat vasemmalle ja taakse jää 250m käyttämätöntä rataa jo startissa.

[Tero Partanen 1]

"Mitä sitä nyt turhaan menemään päähän asti, kyllä se tästäkin lähtee... eipä jaksa".

 

Ei kuulu lentämiseen tuommonen, ei.

 

Tero

[Guest vvaisane]

Mitäs mieltä olette suurempien koneiden Intersection Take-Offeista? On esim. EFHK:lla aika yleinen käytäntö, että ainakin atr-koneet kurvaa "puolesta välistä" 22L:lle ja siitä nousuun. Kyllähän sitä baanaa riittää aika hulppeasti oikaisusta huolimatta, mutta pitäiskö turvallisuuden vuoksi rullata päähän asti, polttaa vähän ekstra löpöä ja kuluttaa pari ylimääräistä minuuttia. Ennen kuin useita kymmeniä ihmisiä on vaarassa.

 

Itse en lähde tässä tuomitsemaan minkään yhtiön proseduureja, kiinnostaisi tietää ihmisten mielipiteitä tästä asiasta tuon Cessna-tapauksen jälkimainingeissa.

[Olli Vainio 3]

Mitäs mieltä olette suurempien koneiden Intersection Take-Offeista? On esim. EFHK:lla aika yleinen käytäntö, että ainakin atr-koneet kurvaa "puolesta välistä" 22L:lle ja siitä nousuun. Kyllähän sitä baanaa riittää aika hulppeasti oikaisusta huolimatta, mutta pitäiskö turvallisuuden vuoksi rullata päähän asti, polttaa vähän ekstra löpöä ja kuluttaa pari ylimääräistä minuuttia. Ennen kuin useita kymmeniä ihmisiä on vaarassa.

 

Itse en lähde tässä tuomitsemaan minkään yhtiön proseduureja, kiinnostaisi tietää ihmisten mielipiteitä tästä asiasta tuon Cessna-tapauksen jälkimainingeissa.

Isoilla matkustajakoneilla on performance aina laskettu että se kone nousee siltä käytettävissä olevalta baanalta vaikka yksi moottori hajoaisikin. Tai voidaan keskeyttää ennen V1:stä. On siis aina "ulospääsy" tilanteesta, tietty jos molemmat/kaikki motit sanoo poks lentoonlähdössä niin se on jo ns. paska juttu, mutta taitaapi olla kovin harvinaista se.

[Guest vvaisane]

Joo, näinhän se on, että aina pitää onnistua stoppi, mikäli ennen V1:stä motti laukee. Ajattelin vaan, että jos varmuuden varmistamiseksi...

[Jaakko Kuusisto 3]

  On siis aina "ulospääsy" tilanteesta, tietty jos molemmat/kaikki motit sanoo poks lentoonlähdössä niin se on jo ns. paska juttu, mutta taitaapi olla kovin harvinaista se.

 

On se kuoleminenkin hyvin harvinaista, kerran elämässään sen kukin kokee.

[Tuomas Kuosmanen 52]

Tästä on hyvä ottaa omiin lentomentelmiin kolme asiaa:

 

• Kerrataan ennen lähtökiitoa ne toimenpiteet mitä tehdään jos moottorista katoaa tehot
  
• Tehdään koekäyttö kunnolla ja varsinkin katsotaan ne vesibensat. Varsinkin silloin jos* on kiire.
  
• Käytetään se koko kiitotie
  

 

Onneksi tuossa ruttaantui vain alumiinia ja sen voi korjata rahalla.

 

//Tuomas

 

* ja kiire ei saa olla jos haluaa pysyä hengissä.

[Marko Einamo 0]

Tästä on hyvä ottaa omiin lentomentelmiin ...

 

Juuri näin!  Itse sisäistin myös tuon koekäytön merkityksen tutkintaraportia lukiessani. 30 sekunttia on pitkä aika , ainakin jos alla on luminen tai jäinen alusta mutta teen jatkossa parhaamme sen kanssa.

 

Edellisen lisäksi mietin tuota pakkolaskua joka tuli tehtyä sileellä koneella . Itse olen tota moottihäiriö lentoonlähdössä lasku etusektoriin hokenut take off briefingissä ennen kiitotielle rullaamista lähinnä takaisinkaarto aikeiden vältämiseksi, Taidan lisätä loruun itselleni" lasku etusektoriin täysillä laipoilla" ! Se on sen verran hätänen tilanne kun motti menee kerralla alta matalalla ettei siinä montaa tempua tehdä ja aleta muistelemaan menetelmiä kovin pitkään ennen kun ollaan maassa,

 

Marko

[Kimmo Hantula 1]

Itse kiinnitin huomiota koulutettujen ? pelastusmiesten toimintaan

Pelastusmiehistö oli siirtänyt koneen viereen kaksi potkurin lapaa, joiden löytöpaikkoja ei pystytty määrittämään.

Vaikkakin kyseessä olisi mitättömältä tuntuva asia, älkää hyvät ihmiset ruvetko kokoamaan konetta.

-Tehkää kone turvalliseksi (muistakaa mitä teitte) ja poistukaa riittävän kauas odottamaan lisäohjeita.

-Eristäkää alue puheella tai nauhalla. Hyvänä nyrkkiarvona voitaneen pitää sivusuunnassa 100m uloimman osan löytöpaikasta ja pituussuunnassa 200m ensimäisestä kosketuskohdasta (ml. esteet)

-Medialle ei tulisi antaa lausuntoja, sen hoitaa tutkintalautakunta.

 

Kouluttakaa paikalliset pelastusmiehet pelastamaan omasta kalustostanne. Kertokaa mahdolliset vaaranpaikat (BRS,painesäiliöt, tms.), akun sijainti sekä tärkeimmät nappulat (magn,akku ja PA-hana)

 

Näillä pienillä toimilla säästätte konetta, tutkijaa ja ehkäpä pari henkeä siinä samalla

[Erkki Ikonen 11]

Takavuosina "työkseen" pakkolaskuja tehneenä kummastelin Jokisuun tapauksessa kolmea asiaa:

-koekäyttöä ei tehty ohjeiden mukaan. Jos koekäyttöpaikka on liukas niin kiitorataa voinee käyttää? Kenen oli vastuu?

-suurempien huoltojen jälkeen ja muutenkin kiitoradan alkupää on tarkoitettu lentoonlähdön aloittamiseen. Nyt pakosta tehty lasku olisi päättynyt    kiitoradalle.  Oliko kiire jonnekin?

- ohjaaja kytki virrat pois vasta maassa kun kone oli pysähtynyt mennen ympäri. Palovaara on aina, jopa kerosiini voi syttyä.

 

Jälkiviisaus on parasta. Toimenpiteet pitäisi harjoitella "kylmällä koneella"  tarkasti ohjeiden mukaan. Vivut ja kytkimet pitäisi löytyä silmät sidottuna.

Kerhot voisivat pitää leikimielisiä kisoja aiheesta!

[Ilkka Sydänmetsä 30]

Moi!

 

Siis eikös tuo 30 sek koekäyttö ollut osana huoltoproseduuria, eikä osana lentoonlähtövalmisteluja. Minulle jäi ainakin se käsitys, että ohjaajan lentoonlähtövalmistelujen yhteydessä suorittamassa koekäytössä ei ole ollut missään suhteessa mitään huomautettavaa.

 

Itselläni on ainakin se käsitys, että kyseistä moottoria tulee koekäyttää täydellä teholla kunnes moottori saavuttaa tietyn kierrosluvun , vaikkei siihen menisi kuin 10 sekuntia. Ylärajaksi siihen oli annettu muistaakseni 40 sekuntia.

 

Voiko mekaanikko muuten käyttää kiitotietä koekäyttöön (ellei mekaanikolla satu olemaan lentolupakirjaa), eikö siihen tarvita sellainen follow-me -auto kaveriksi?

 

Ilkka

 

[Mikko Holck 0]

 

Voiko mekaanikko muuten käyttää kiitotietä koekäyttöön (ellei mekaanikolla satu olemaan lentolupakirjaa), eikö siihen tarvita sellainen follow-me -auto kaveriksi?

 

Ilkka

 

 

Juu voipi, jos omaa rullauskelpuutuksen. Melko monella lupakirjamekaanikolla taitaapi semmoinen olla.

[Marko Einamo 0]

Moi!

 

Siis eikös tuo 30 sek koekäyttö ollut osana huoltoproseduuria, eikä osana lentoonlähtövalmisteluja. Minulle jäi ainakin se käsitys, että ohjaajan lentoonlähtövalmistelujen yhteydessä suorittamassa koekäytössä ei ole ollut missään suhteessa mitään huomautettavaa.

 

Itselläni on ainakin se käsitys, että kyseistä moottoria tulee koekäyttää täydellä teholla kunnes moottori saavuttaa tietyn kierrosluvun , vaikkei siihen menisi kuin 10 sekuntia. Ylärajaksi siihen oli annettu muistaakseni 40 sekuntia.

 

Voiko mekaanikko muuten käyttää kiitotietä koekäyttöön (ellei mekaanikolla satu olemaan lentolupakirjaa), eikö siihen tarvita sellainen follow-me -auto kaveriksi?

 

Ilkka

 

Olet oikeassa Ilkka siinä todella puhuttiin huolto-ohjeesta ei pilotin tekemästä koekäytöstä.

 

t:marko

[Jaakko Kuusisto 3]

Miettikäähän miksi ohjaaja tekee tuon koekäytön ennen jokaista lentoonlähtöä ja mitä tietoja hän siinä hakee

 

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Itse itselleni täsmentäen.

Kuinka moni kurkkaa koekäyttöpaikan maaperää,  koekäytön jäljiltä.

Onko nesteitä valunut maahan koekäytön aikana.

[Jani Hintikka 1]

Niin, normaalitoiminnassa ulos pyrkivien nesteiden havainnointi taitaa jäädä tuulilasiin varaan...

[Guest Rikuuho]

Itse kiinnitin huomiota koulutettujen ? pelastusmiesten toimintaanVaikkakin kyseessä olisi mitättömältä tuntuva asia, älkää hyvät ihmiset ruvetko kokoamaan konetta.

-Tehkää kone turvalliseksi (muistakaa mitä teitte) ja poistukaa riittävän kauas odottamaan lisäohjeita.

-Eristäkää alue puheella tai nauhalla. Hyvänä nyrkkiarvona voitaneen pitää sivusuunnassa 100m uloimman osan löytöpaikasta ja pituussuunnassa 200m ensimäisestä kosketuskohdasta (ml. esteet)

-Medialle ei tulisi antaa lausuntoja, sen hoitaa tutkintalautakunta.

 

Kouluttakaa paikalliset pelastusmiehet pelastamaan omasta kalustostanne. Kertokaa mahdolliset vaaranpaikat (BRS,painesäiliöt, tms.), akun sijainti sekä tärkeimmät nappulat (magn,akku ja PA-hana)

 

Näillä pienillä toimilla säästätte konetta, tutkijaa ja ehkäpä pari henkeä siinä samalla

 

Tää on just tätä ku pelastushenkilöstön pitäisi vielä osata lentokoneenkin vipstaakeja. Se voidaan kerran opettaa, mutta ne unohtuvat (kun noita koneita putoilee sen verran harvempaan ettei rutiinia tule). Ja vaikka pelastushenkilöstö siirtääkin jotain, niin on ensisijaisen tärkeää pelastaa ja sen jälkeen katsellaan niitä paikkoja. Usein jossain kolareissakaan ei poliisin mukaan saisi juuri mitään tehdä tai mihinkään koskea, mutta minkäs teet jos tarvii tehdä. Eikä sillon mietitä että saakohan tuohon koskea (ellei ole joku katastrofaalinen virhe).

[Kimmo Hantula 1]

Tää on just tätä ku pelastushenkilöstön pitäisi vielä osata lentokoneenkin vipstaakeja. Se voidaan kerran opettaa, mutta ne unohtuvat (kun noita koneita putoilee sen verran harvempaan ettei rutiinia tule). Ja vaikka pelastushenkilöstö siirtääkin jotain, niin on ensisijaisen tärkeää pelastaa ja sen jälkeen katsellaan niitä paikkoja. Usein jossain kolareissakaan ei poliisin mukaan saisi juuri mitään tehdä tai mihinkään koskea, mutta minkäs teet jos tarvii tehdä. Eikä sillon mietitä että saakohan tuohon koskea (ellei ole joku katastrofaalinen virhe).

Eikös lentoaseman pelastushenkilöstön tulisi osata lentokoneista pelastaminen? (Tai sitten Joensuussa ei ole lentoaseman pelastushenkilöstöä ollenkaan, sehän selittäisi paljon)

Itse ihmettelin tätä "ylimääräisten" osien keräämistä onnettomuuspaikalta. Ei Lähteenmäki ole tainnut luennoida heille.

 

Toinen osio viestistäni käsitteli asiaa nimeltä "turha riski"

Nykypäivänä normaali pepajannu VPK:ssa ymmärtää turvatyynyjen ja akun/polttoaineiden tuottamat riskit pelastettaessa ajoneuvoista. Miksi sitten BRS/kuomu/heittoistuin tai lentokoneen akku olisi vähemmän huomioitava seikka?

Mielestäni suurimman riskin aiheuttaa se vaara josta ei ole tietoinen. Eräässäkin lento-onnettomuudessa paineastia räjähdettyään lensi satoja metrejä, pelastajien ollessa jo paikalla.

Kukaan täysijärkinen yksikönjohtaja ei pistä porukkaa palavaan taloon, mikäli talossa tiedetään olevan kaasupulloja. Entäs jos kysessä on lentokone, jossa ei ole enää henkilöitä ja koneessa tiedetään olevan paineastioita?

Koneluokkakohtainen tuntemus on hyvä olla. Vaarallinen vai ei.

Mielestäni olisi syytä opastaa koneiden yleisiä vaaranpaikkoja, ainakin lähiseudun pepajannuille.

 

Ei kaikkien tarvitse osata täydellisesti kaikkea, mutta jos on joskus kuullutkin asiasta saattaa se joskus auttaa.

Kuten eräässä toisessa onnettomuudessa muistaakseni sirkkelöitiin ovi irti suurella työllä, kun vierestä olisi päässyt sisälle helpommin.

 

Pelastaminen tietenkin on tärkeintä, myös pelastajan pelastaminen.

 

[Guest Rikuuho]

Eikös lentoaseman pelastushenkilöstön tulisi osata lentokoneista pelastaminen? (Tai sitten Joensuussa ei ole lentoaseman pelastushenkilöstöä ollenkaan, sehän selittäisi paljon)

Itse ihmettelin tätä "ylimääräisten" osien keräämistä onnettomuuspaikalta. Ei Lähteenmäki ole tainnut luennoida heille.

 

Toinen osio viestistäni käsitteli asiaa nimeltä "turha riski"

Nykypäivänä normaali pepajannu VPK:ssa ymmärtää turvatyynyjen ja akun/polttoaineiden tuottamat riskit pelastettaessa ajoneuvoista. Miksi sitten BRS/kuomu/heittoistuin tai lentokoneen akku olisi vähemmän huomioitava seikka?

Mielestäni suurimman riskin aiheuttaa se vaara josta ei ole tietoinen. Eräässäkin lento-onnettomuudessa paineastia räjähdettyään lensi satoja metrejä, pelastajien ollessa jo paikalla.

Kukaan täysijärkinen yksikönjohtaja ei pistä porukkaa palavaan taloon, mikäli talossa tiedetään olevan kaasupulloja. Entäs jos kysessä on lentokone, jossa ei ole enää henkilöitä ja koneessa tiedetään olevan paineastioita?

Koneluokkakohtainen tuntemus on hyvä olla. Vaarallinen vai ei.

Mielestäni olisi syytä opastaa koneiden yleisiä vaaranpaikkoja, ainakin lähiseudun pepajannuille.

 

Ei kaikkien tarvitse osata täydellisesti kaikkea, mutta jos on joskus kuullutkin asiasta saattaa se joskus auttaa.

Kuten eräässä toisessa onnettomuudessa muistaakseni sirkkelöitiin ovi irti suurella työllä, kun vierestä olisi päässyt sisälle helpommin.

 

Pelastaminen tietenkin on tärkeintä, myös pelastajan pelastaminen.

 

 

Se vaan on niin huvittavan kuulosta että ruvettaisiin vielä opetellemaan lentokoneen nappuloita. Yleensä maalaisjärjellä pärjää ja enemmän erilaisia tulipaloja nähnyt esimies osaa ennakoida tulevaa. Varmasti on meillä pepajannuillakin tiedossa että lentokoneessa on polttoainetta ja "painepakkauksia" mutta se että opetellaan etsimään polttoainehanaa ja käyttämään magneettoa kuulostaa liioittelulta. Tai voidaan se opettaa cessnasta, mutta etsippä se sitten jostain katanasta, tai ikaruksesta. Samalla periaatteella jos ajatellaan niin tärkeämpää olisi opetella käyttämään cnc-koneita, automaatioratoja, ajaa trukkeja, siirtää junia... Ja jos jossain pamahtaa joku painepakkaus, niin ei ole ensimmäinen kerta. Useammin tulipaloissa on esim. luoteja piirongissa joista sammuttajilla ei ole tuon taivaallista tietoa.

 

Siis ihan hyvä idea opettaa paikallisille palokunnille jotain perusasioita, mutta jos joku sitä ei osaa, niin ei pitäisi syyllistää siitä pelastajaa.

 

edit: ja usein lento-onnettomuuksissa kohteeseen menee muitakin kuin lentokentän pelastushenkilöstö

[Guest Simonen]

mutta se että opetellaan etsimään polttoainehanaa ja käyttämään magneettoa kuulostaa liioittelulta. Tai voidaan se opettaa cessnasta, mutta etsippä se sitten jostain katanasta, tai ikaruksesta.

Nimenomaan magneettokytkimeen ei pidä koskea.Pelastajien pitää katkakaista onnettomuuskoneesta päävirta joka on PUNAINEN kytkin ja sulkea polttoainehana. Jos muihin kytkimiiin joutuu koskemaan tulisi niiden asennot merkitä muistiin.

[Jukka Siirilä 80]

Siis ihan hyvä idea opettaa paikallisille palokunnille jotain perusasioita, mutta jos joku sitä ei osaa, niin ei pitäisi syyllistää siitä pelastajaa.

 

Pelastusmiehistö oli siirtänyt koneen viereen kaksi potkurin lapaa, joiden löytöpaikkoja ei pystytty määrittämään.

 

Tästähän tässä oli alunperin kyse. Eli jos pepajannu ilman syytä sotkee lentokoneen onnettomuuspaikkaa se on ihan ok? Eikös se nyt ole perusasia että jos koneesta on palasia ympäri metsää niin niitä ei nyt tarttis ruveta kanniskelemaan minnekään. En oikein jaksa uskoa että potkurin lavat metsässä/pellolla ovat vaikuttaneet mitenkään pelastustoimiin, mutta kuitenkin niitä nyt sitten piti kanniskella koneen viereen.

[Guest Rikuuho]

Tästähän tässä oli alunperin kyse. Eli jos pepajannu ilman syytä sotkee lentokoneen onnettomuuspaikkaa se on ihan ok? Eikös se nyt ole perusasia että jos koneesta on palasia ympäri metsää niin niitä ei nyt tarttis ruveta kanniskelemaan minnekään. En oikein jaksa uskoa että potkurin lavat metsässä/pellolla ovat vaikuttaneet mitenkään pelastustoimiin, mutta kuitenkin niitä nyt sitten piti kanniskella koneen viereen.

 

Voi olla täysin mahdollista että epähuomiossa tehdään jotain, mikä ehkä ei olisi tarpeen. Mutta enemmän painotin tuota että opetellaan käyttämään jotain vipuja. Ja ainakaan itse en tee käyttäisi termiä koulutetut palomiehet. Jotenkin vain taas syyllistetään kaikki kerralla ..