Massan vaikutus nopeuksiin

[Peter Lord 191]

Keskustellanpas mystiikasta välillä....

 

Otaksutaan että lennät tyypillisellä  mäntämoottorikäyttöisellä yleisilmailukoneella.

Koneelle on määritelty lentokäsikirjassa yksi Vx ja yksi Vy.

 

----

EDIT (helpotetaan/lasketaan tasoa)

 

Mikä on Vx?

 

Mikä on Vy?

 

Kumpiko näistä on suurempi ja miksi ?

 

---

 

 

Lennät 4 lentoa standardi-ilmakehässä....

 

- maksimipainolla, massakeskiö aivan edessä

- maksimipainolla, massakeskiö aivan takana

- maksimipaino miinus 250 kg painolla, massakeskiö aivan edessä

- maksimipaino miinus 250 kg painolla, massakeskiö aivan takana

 

Miten käy suoritusarvojen?

 

Tarkastele kutakin tilannetta erikseen.  Voisiko olla esim. niin että

 

a) Vx on vakio mutta saavutettava nousukulma muuttuu

b) Jyrkin nousukulma on vakio mutta nopeus jolla se saavutetaan, muuttuu

c) Vy on vakio mutta saavutettava gradientti (variometrin maksiminäyttämä) muuttuu

d) Suurin gradientti on vakio,  mutta nopeus jolla se saavutetaan, muuttuu

 

Kuinka tilanne muuttuu/muuttuuko jos otat ulos laskusiivekkeitä ?

 

Kuinka tilanne muuttuu/muuttuuko jos otat laskutelineet sisään ?

 

kerrohan myös MIKSi tapahtuu, sen lisäksi MITÄ tapahtuu...

 

PS.

 

Niin, ai mitä ne Vx ja Vy ovat?

[Guest arttula]

Örrr.... Taidan sittenkin pysytellä tutussa ja turvallisessa lääketieteessä, ja jätän uranvaihtohaaveet sikseen... :-[

 

Arttu

[Kimmo Wjuga 1]

Vx on parhaan nousukulman antava nopeus. Se on vakio annetulle konfiguraatiolle ja painolle kun lausutaan se ekvivalenttina ilmanopeutena. TAS:na se riippuu korkeudesta.

Vy on parhaan nousnopeuden antava nopeus. Se on suurempi kuin Vx ja korkeuden mukana lähestyy Vx:ää.

 

Suoritusarvoista paha mennä sanomaan, mutta yleisesti ottaen edessä oleva massakeskiö paskentaa niitä kuten myös suurempi massa. Eli tuo 250kg ilmeisesti liittyy kysyjän huomanneen jonkin efektin jossain konetyypissä. Mutta siis yleisesti sanottuna se mitä ilmesesti haetaan, pitää paikkansa. Eli massakeskiö voi muodostua määräävämmäksi/heikentävämmäksi kuin kasvava massa, sillä sehän kasvattaa vastusta ja voi tosiaan käydä konetta kuormattaessa siten, että jos massakeskiö on aivan edessä, muttei olla vielä lähelläkään maksimimassoja, niin suoritusarvot on huonommat, kuin täysillä massoilla massakeskiö taka-asemassaan.

Ja taasen Vx:m vaikuttaa koneen lentoasu sekä massa. Eli kohtaan a) sanotaan, että jos otan laippaa, niin Vx muuttuu, kuten myös kulmakin. Mutta siis vakiolentoasulla Vx riippuu massasta. Nopeus muuttuu, gradientti pysyy samana.

 

Ihan siis yleisesti maksimi gradientti saadaan suurimmalla työntövoiman ylijäämällä ja vastaavasti paras nousunopeus suurimmalla tehoylijäämällä. Eli noiden vaikutuksia jos ryhtyy miettimään, niin siitä pääsee liikkeelle. Sitä, miksi noin on, niin ei kannata alkaa tässä setvimään, kun siihen menee pari miljoonaa riviä tekstiä.

[Kimmo Wjuga 1]

Ja siis huomatkaa, että noissa ylijäämissä on vaikuttavina tekijöinä

-työntövoima, joka riippuu vahvasti nopeudesta potkurikoneilla, jeteillä ei niinkään vahvasti

-vastus, joka riippuu lentoasusta ja nopeudesta

 

Ja tehoylijäämässä esiintyy myös nopeus, joka riippuu nopeudesta... terävää...

 

[Jani Hintikka 1]

Niin, Vx edustaa perinteisesti parhaan nousukulman antavaa ilmanopeutta kun taas Vy kertoo parhaan nousunopeuden (rate of climb) antavan ilmanopeuden.

 

Tsekkasin muutaman hyllystä löytyvän konetyypin lentokäsikirjan ja kyllähän niitä suoritusarvoja löytyy eri asetuksilla -toisista tyypeistä enemmän ja toisista vähemmän, mutta yleensä annteaan noita nopeuksia keveään ja painavaan kuormaukseen laskettuna.

 

Se, että missä asemassa massakeskiö noilla käsikirjan arvoilla on ei yleensä ilmene, mutta veikkaisin että aika keskeisillä kuormauksilla(normaaleilla) ovat  tehtaat ilmoitelleet.

 

Jos massakeskiöasema on aivan edessä tai aivan takana, se  varmaakin muuttaa koneen käyttäytymistä, mutta miten onkin mielenkiintoinen asia.

 

Ja tosikot, älkää vetäkö kuivahernepussia nenään, tämä on vain teoreettista pohdintaa... (tosin aika mielenkiitoisia kysymyksiä Peter heitti)

[Kimmo Wjuga 1]

Siis josseivät anna erikseen massakeskiön vaikutusta, niin silloin se on laskettu kriittisimmällä asemalla. Ja siis yleisesti ottaen mitä edemmäs massakeskiötä viedään, niin sitä suuremmalla vastuksella ajetaan, sillä indusoitu vastus kasvaa nostovoiman mukana. Ja vastaavasti mitä taaemma massakeskiötä viedään, niin suoritusarvot vaan paranee, kunnes mennään neutraalipisteen yli, jolloin suoritusarvot paranee vielä entisestään, mutta mopo ei pysy lapasessa...

[Guest H-J]

kertokaapas nyt vielä tyhmemmälle, että mitä se käytännössä tarkoittaa kun työntö-/tehoylijäämä on suurimmillaan.

[Jaakko Kuusisto 3]

kertokaapas nyt vielä tyhmemmälle, että mitä se käytännössä tarkoittaa kun työntö-/tehoylijäämä on suurimmillaan.

 

Heitänpä tässä Wapun kunniaksi "huulen".

Tuo ylijäämä on suurimmillaan, kun kone seisoo platalla.

 

Lentokone pääsee taivaalle vain rahan voimalla ja pysyy taivaalla vain nopeuden avulla.

 

Hauskaa Wappuva T: Jaska

[Peter Lord 191]

Hyvää vappua myös vanhalle oppi-isälle Jaskalle jota muistelen aina kunnioitusta tuntien. 

Jaska on todellakin ollut mukana AIKA monen pilotin urakehityksessä.

 

Muistelen että Jaska opetti minulle suunnistusta vuonna 1980 keväällä Malmin luokassa jossa on nyt Patrian konttori.

Silloin teoriaa opeteltiin eri koulussa (lentoteoria R Pukkila Oy) kuin lentämistä.  Itse luin A2-teoriat Pukkilalla ja lensin A2:n sitten Finnairin lentokerhossa.

 

Taisit Jaska olla silloin Snällin Mikon leivissä lentopuolella?

Ja mannekiinina lähes jokaisen Ilmailu-lehden takakannessa

 

Peter

[Jaakko Kuusisto 3]

KIITOS PETER

 

nämähän on niitä ainuita suoria palautteita, joita opettajana saa matkan varrella.

 

Käyväthän oppilaani tosin muistelemassa menneitä ja kertomassa kuulumisiaan.

 

Tänään kävi Ratilaisen Köpi ja Riikka.

 

Maistuu mukavalta. Kiitos

 

 

Hauskaa Wappua T: Jaska

 

[Jaakko Kuusisto 3]

Taisit Jaska olla silloin Snällin Mikon leivissä lentopuolella?

 

Sielläpä silloin oltiin, voi aikoja 

[Peter Lord 191]

Taisit Jaska olla silloin Snällin Mikon leivissä lentopuolella?

 

Sielläpä silloin oltiin, voi aikoja 

 

Missäpä lie Pipsa nykyään?

Ja Rami ?

 

Muistelen ekaa tuntia Pukkilan kurssilla; aiheena rakenteet ja opettajana E Lähteenmäki.

Esko saapuu luokkaan, sanoo hyvä iltaa.

 

"Montakos teitä on täällä ... ai 24.  (laskee taskulaskimella).  Sanoisin että teistä 2 tai 3 tulee kuolemaan lento-onnettomuudessa. No, tervetuloa kurssille vaan kaikki".

 

Oi niitä aikoja, tosiaan. 

 

Peter

[Jaakko Kuusisto 3]

Missäpä lie Pipsa nykyään?

Ja Rami ?

 

Muistelen ekaa tuntia Pukkilan kurssilla; aiheena rakenteet ja opettajana E Lähteenmäki.

Esko saapuu luokkaan, sanoo hyvä iltaa.

 

"Montakos teitä on täällä ... ai 24.  (laskee taskulaskimella).  Sanoisin että teistä 2 tai 3 tulee kuolemaan lento-onnettomuudessa. No, tervetuloa kurssille vaan kaikki".

 

Oi niitä aikoja, tosiaan.   

 

Peter

 

Pipsa on nykyisin naimisissa diplomi-insinöörin kanssa, joka työskentelee hyvin läheisesti ilmailun parissa.

 

Rami on vielä muutaman vuoden Vantaan Meteossa, siellä keskellä kenttää.

 

Eko käy välillä kentällä , moikkaamassakin. Taitaa olla eläkkeellä sieltä Onnettomuustutkintakeskuksesta.

 

Eko sanoi aikoinaan huulen; "Kuopiosta on kuulemma tulossa ultra Malmille,  reissu kestää kuulemma hieman. Vaihtoivat kuulemma Naarajärvellä jo kolmannen moottorin siihen, Tulossa on."

 

Ekon termit ovat jääneet ainaiseksi mieleen. Olivat upeasti selkiinnytettyjä ja ytimekkäitä.

 

Esimerkiksi;  kansipultti on jousi joka pitää sylinterikantta paikallaan.

Noita on satoja vastaavia kuvauksia.

 

 

 

 

 

 

 

[Mikko Kallas 0]

Eko.... Taitaa olla eläkkeellä sieltä Onnettomuustutkintakeskuksesta.

 

Ei ole, vaan johtavan tutkijan virassa.

 

MikkO

[Tero Paassola 0]

"Montakos teitä on täällä ... ai 24.  (laskee taskulaskimella).  Sanoisin että teistä 2 tai 3 tulee kuolemaan lento-onnettomuudessa. No, tervetuloa kurssille vaan kaikki".

 

Kuulin tässä aivan taannoin yhden jutun. Eko oli ollut jotain tuntia jossain pitämässä ja hammasharja ollut "karttakeppinä" ja sillä sohinut koko tunnin. Tunnin päätteeksi joku uskaltautui kysymään, että mikäs toi hammasharjan idea on: "Tällä mä sitten kaavin teidät sieltä koneenraadosta pois."

 

T