Anekdootteja lennonjohdosta

[Esa Karanko 1 232]

Tuohon edelliseen juttuuni viitaten olen varma, että suomalaisilla ilmailuvalokuvaajilla on aiheesta hyviä kuvia. Niitä olisi kiva nähdä. Vaikka vesileimojen kanssa.

 

:-)    Esa

[Esa Karanko 1 232]

Mäntiä

 

Satuin pääsemään lennonjohtajaksi siinä muutosvaiheessa, kun suurimmat lentoyhtiöt olivat siirtyneet suihkukoneisiin. Helsingin lentoasemalle Seutulaan lensivät Caravelle, Comet 4, 707, DC-8 ja tietysti monet idän ihmeet. Suihkumoottorit olivat savuavia suoria putkia. Meteli oli hirveä. Mänttämoottorikoneet olivat vielä päivittäisiä vieraita. Niistä mainittakoon DC-3, DC-6 ja Convair Metropolitan. Välillä Kar-Airin kuutoset lensivät Finnairin reittinumerolla Helsingistä Ouluunkiin.

 

Minä kaipaan käynnistyvän tähtimoottorin ääntä. Tuota unohtumatonta jyrinää, paukahtelevia pakoputkia ja öljyistä savua. Sain myös itse kokea sen Cessna 195:n Jacobs moottorilla. Käyn yhä säännöllisesti The Flying Legends ilmailunäytöksessä Duxfordissa. Minusta ison mäntämoottorin ääntä ja pakokaasujen tuoksua ei voita mikään.

[Karri Himberg 2]

Minusta ison mäntämoottorin ääntä ja pakokaasujen tuoksua ei voita mikään.

 

...Aamen!

 

(Toivottavasti pääsen itsekin joskus tuonne Duxfordiin)

 

[Orvo Välilä 3]

Mäntiä

Minä kaipaan käynnistyvän tähtimoottorin ääntä. Tuota unohtumatonta jyrinää, paukahtelevia pakoputkia ja öljyistä savua. Sain myös itse kokea sen Cessna 195:n Jacobs moottorilla. Käyn yhä säännöllisesti The Flying Legends ilmailunäytöksessä Duxfordissa. Minusta ison mäntämoottorin ääntä ja pakokaasujen tuoksua ei voita mikään.

 

Ehtottomasti juurikin näin. Lienen varmaan muistanut ennenkin kiusata

videopätkällä?

[Guest Simonen]

Oih! Miksi muuten potkuria pyöritellään ennen kuin moottori laitetaan kunnolla käyntiin? Tarkoitus saada öljyt liikkeelle vai jotain muuta?

Vissiin tarkistetaan ettei ole öljylukkoa

[Orvo Välilä 3]

Käsin pyörittäen ennen käynnistämistä muutama kierros juuri sen öljylukon varmistamiseksi. Tai siis ettei sitä ole.

 

Startatessa kolme kierrosta ( tai yhdeksän lapaa 3,6,9 ) jotta saadaan kunnolla seokset sisään jonka jälkeen magneetot päälle. Tämä on tietenkin vain yksi tapa ja siitä varmasti on runsaasti variaatioita.....

[Esa Karanko 1 232]

Kirjoituspöytälennonjohtamista

 

En aluksi pitänyt kirjoituspöytälennonjohtamista kovin haastavana. Vähitellen kuitenkin älysin, että oli parempi, kun sitä teki joku, joka ymmärsi jotain lennonjohtamisesta.

 

Pääkonttorissa suunniteltiin toisinaan ratkaisuja hieman köykäisin eväin. Se poiki monenlaisia erikoisia ideoita. Kerran eräs johtava virkamies vilpittömästi ihmetteli, mihin lennonjohtotorneja tarvitaan. Sumussahan pystytään lentämään, eikä tornista silloin näe mitään. Sitten hän ehdotti, että hyvässä säässä toimittaisiin kuin sumussa. Tornilennonjohtajista voitaisiin luopua ja heistä tehtäisiin tutkalennonjohtajia. Tutkatkin voisivat olla entisissä tornitiloissa. Kiinteistö- ja henkilöstömenoissa säästettäisiin rutkasti rahaa.

 

Minä kuvittelin tornia, jonka kaikki verhot oli vedetty alas. Sisällä hohtaisi tutkanäyttöjen kelmeä fosforivalo. Luulin, että kuuppani pimahtaa. Kynteni kaivaituivat kirjoituspöytään ja verenpaineeni nousi taivaisiin. Nenänästäni kuului ping, kun verisuoni katkesi. Minun oli lähdettävä vessaan hoivaamaan itseäni. Verenvuotoa tyrehdyttäessäni ajattelin kontata ojien pohjia myöten takaisin ulkomaille turvaan.

 

Aikoinaan tämä tapaus alkoi elää omaa elämäänsä monessa eri muodossa.

 

 

[Klaus Wesa 4]

Onnittelut Esalle näistä runsaslukuisista anekdooteista. 

Laskujeni mukaan (tarkistamattomat) "Kirjoituspöytälennonjohtamista" oli Esan anekdooteista nro 202. Parhaiten mieleeni on jäänyt "KANAA VINDALOO" ja "LENNONJOHTAJA PUUTARHANHOITAJANA".

Toki tuhoutuneita näppiksiä ovat aiheuttaneet muutkin r(i)emuisat anekdootit, kuten mm. "They Are Coming To Take Me Away" , "Pikkujoulujuhlissa" , "Siltasaari" jne.

Säästän sinut, Esa, laskulta, koska vaimoni on kieltänyt lapsia syömästä ja juomasta tietokoneen ääressä( taitaa koskea minuakin?)

 

Kiittäen ja kumartaen,  Klaus

 

 

 

[Guest tornadof36]

Samat sanat...

 

On näitä tullut ääneenkin kaverille ja joskus vaimolle luettua. Naurunpurskahduksilta on välillä vaikeaakin tuo kertominen.

 

Aina tulee mieleen se, kun se yksi kaveri unissaan Esalle soitteli jostain ylösvedosta tjtn. Ja olikin unta nähnyt!!

 

Taidan taltioida itsekin Esan kaikki täältä ja muidenkin parhaat ..

 

Kiitos Esa!!

 

-Jukka

[Esa Karanko 1 232]

Hei Klaus ja Jukka,

 

Hah-haa. Mukavaa, että minun ja muiden kirjoittamista anekdooteista on pidetty.

 

Olen aina rakastanut tarinoiden kertomista. Minusta on hauska olla huomion keskipisteenä. Kuulijoita on riittänyt.

 

Huomasin, että FlightForumilla ei ollut montaa kertomusta lennonjohdosta. Päätin kokeilla osaisinko kirjoittaa jonkun tarinani tänne. Myötämielisesti minuun suhtautuvat neidot väittävät kuitenkin, että olen livenä parempi.

 

:-)    Esa

 

PS. Nyt lähden Karibialle. Saapa nähdä mitä siellä tapahtuu.

[Ari Katajamäki 0]

Myötämielisesti minuun suhtautuvat neidot väittävät kuitenkin, että olen livenä parempi.

 

:-)    Esa

 

Eli Esa pitää selvästi kutsua esiintymään joihinkin ilmailupippaloihin!

 

Hauskaa Karibiaa, jäämme odottamaan paluuta ja uusia juttuja...

[Esa Karanko 1 232]

KP

 

Sharjahin tornissa (OMSJ, SHJ) oli töissä intialainen lennonjohtaja, jonka nimi oli KP. Minua kiinnosti mitä tuo KP oikein tarkoitti. KP kertoi, että kukaan ei osaa lausua hänen nimeään. Siksi hän on KP. Olin huomannut, että monet intialaiset nimet olivat suomalaiselle aika helppoja. Kysyin kolleegalta mikä hänen nimensä oikein oli. Paljastui, että nimi oli Kakkanattu Parameswaran Nair. Intiassa yleinen nimi kuulosti korvissani melkein vauvojen puheelta. Se painui heti kestomuistiini. KP hämmästyi, kun pystyin vaivatta toistamaan koko nimen. Siitä lähtien KP ilahtui aina, kun tervehdin häntä: Good morning Kakkanattu.

 

http://www.airliners.net/open.file/0465601/L/

[Vieras]

Siitä lähtien KP ilahtui aina, kun tervehdin häntä: Good morning Kakkanattu.

 

Ei nimi miestä ellei mies nimeä... 

[Mikko Sokero 1]

Aivan loistava tarina. Kakkanattu on kelpo nimi. 

 

Islantilaisen kun laittaa lukemaan suomalaista kirjaa, se kuulostaa aivan fluentilta suomelta. Sikäli kun ymmärsin oikein, islantia luetaan foneettisesti samalla tavalla kuin suomea. Tatu tietänee totuuden...

 

Oma nimeni on kaikille maailman kansoille helppo lausua. Siis jos vain on lukutaitoa.

 

 

[Guest heikkijlaakkonen]

Työssäni merikapteenina ei lennonjohdon kanssa tule oltua paljon tekemissä. Poikkeuksena on kuitenkin Papeete, Tahitilla. Satamaan sisään ja ulos tullessa täytyy olla lupa lennonjohdolta! Paikallinen lentokenttä (Faaa) on aivan satama-alueen reunalla. Mittasin kartalta etäisyydeksi 0,7 mailia kynnykselle, kun ollaan kiitotien keskiviivan kohdalla. Laivan "airdraft" eli korkeus veden pinnasta on 54 m, eli noin 177 jalkaa. Voisikohan asiantuntijat arvioida, paljonkohan jäisi väliin, jos sattuisi olemaan väärässä paikassa väärään aikaan finaalissa olevan Air Francen B744 kanssa?!

 

Kerrottakoon vielä, että kerran jouduimme keskeyttämään lähestymisen Papeeteen, koska emme ehtineet ajoissa lennonjohdon meille antamaan slot aikaan. Meillä oli paikallinen luotsi laivassa, joka hoiti kommunikoinnin ranskaksi lennonjohdon kanssa. Luotsi kertoi meille lennonjohdon käskeneen tekemään ympyrää oikealle. Teimme työtä käskettyä, mutta kyllä hymyilytti. Lennonjohto ei ilmeisesti ottanut huomioon, että laivalla voi myös pysähtyä! 

 

Heikki

[Guest arttula]

Teimme työtä käskettyä, mutta kyllä hymyilytti. Lennonjohto ei ilmeisesti ottanut huomioon, että laivalla voi myös pysähtyä! 

 

Heikki

 

Heh ! Hyvä, ettei kuitenkaan käskenyt teitä pudottamaan korkeuttanne...

[Ari Aho 62]

Mittasin kartalta etäisyydeksi 0,7 mailia kynnykselle, kun ollaan kiitotien keskiviivan kohdalla. Laivan "airdraft" eli korkeus veden pinnasta on 54 m, eli noin 177 jalkaa. Voisikohan asiantuntijat arvioida, paljonkohan jäisi väliin, jos sattuisi olemaan väärässä paikassa väärään aikaan finaalissa olevan Air Francen B744 kanssa?!

 

Äkkiä laskien normaalin 3 asteen eli 5,2% liukupolun korkeus 0,7 NM päässä kynnykseltä on n. 270 jalkaa (kynnyksellä 50 ft) - eli pauttiarallaa satakunta jalkaa jäisi varaa ???

[Orvo Välilä 3]

 

Paljastui, että nimi oli Kakkanattu Parameswaran Nair.

 

En malta olla peesaamatta Esan mainioon tarinaan. Nimittäin erään Sri Lankalaisen kollegan koko nimi kaikessa yksinkertaisuudessaan kuuluu:

Sivagurunathan Balasubramanian. Yleensä työmaalla miestä kuitenkin kutsutaan Guruksi. Aika pätevä kaveri alallaan onkin.

[Mikko Suokas 1]

Aivan loistava tarina. Kakkanattu on kelpo nimi. 

 

Intialaiset nimet ovat tosiaan usein hupaisia näin suomalaisen korvaan. Kuusikymmenluvulla Intian presidenttinä oli Sarvepalli Radhakrishnan ja sellainen intialainen naisennimikin on kuin Kamala 

[Juha Lampi 270]

...ja Merkurius-astronautti Leroy Gordon Cooperinkin vanhimman tyttären nimi on Camala

 

Koulupoikina kiinnitimme huomiota intialaisiin nimiin ja tietysti piti yrittää kehittää joitain tekoindiskoja nimimerkillä "Mahanpuruna Raju" tai "Rimapaloja Sahatavarana"  8)

 

 

...öhh, miten niin off-to-pic-> 

[Timo Koponen 0]

En malta olla peesaamatta Esan mainioon tarinaan. Nimittäin erään Sri Lankalaisen kollegan koko nimi kaikessa yksinkertaisuudessaan kuuluu:

Sivagurunathan Balasubramanian. Yleensä työmaalla miestä kuitenkin kutsutaan Guruksi. Aika pätevä kaveri alallaan onkin.

No joo... Nimi on ainakin noin helpompi muista!

[Matti Huoviala 83]

...ja Merkurius-astronautti Leroy Gordon Cooperinkin vanhimman tyttären nimi on Camala

 

Koulupoikina kiinnitimme huomiota intialaisiin nimiin ja tietysti piti yrittää kehittää joitain tekoindiskoja nimimerkillä "Mahanpuruna Raju" tai "Rimapaloja Sahatavarana"  8)

 

 

...öhh, miten niin off-to-pic-> 

 

Takavuosina arvelimme olevamme korealaisella lentokentällä. Siellä oppilaana olivat mm. Toi Lai Lee, Kys E Lee. Lenonopettajana oli Kur Vai Lee ja Vit Tui Lee (on ilmeisesti edelleenkin) ja hinauskonetta lensi Kor Jai Lee..

[Juha Lampi 270]

...enkä kummastuisi vaikka Hanedan lennonjohdossa vaikuttaisi "Hikosiko Kimonosi" 

[Esa Karanko 1 232]

Neitoja piristämässä

 

Helsingin lentoasema oli vielä 70-luvun puolivälissä niin pieni, että työntekijät tunsivat toisensa. Lennonjohto oli päivittäin tiiviissä yhteistyössä eri toimialojen kanssa. Niihin kuului myös lentoaseman tiedotuskeskus. Matkustajakoneiden laskuajat ja arvioidut saapumisajat kerrottiin infon neidoille puhelimella. Me nuoret lennonjohtajat vierailimme mielellämme infossa kaunottaria naurattamassa. Hääkellotkin soivat.

 

Minulla oli vapaatunti. Katselin vähän matkan päästä, kun viehättävä vaalea tiedottaja Birtsi istui virkapaikallaan. Hänellä ei ollut yhtään asiakasta. Birtsi tuijotti mitään näkemättä suoraan eteensä tyhjyyteen. Päätin piristää häntä. Lentomatkustajat katselivat hämmästyneinä, kun konttasin tiskirivistön edessä lattiaa myöten Birtsin työpisteen kohdalle. Hyppäsin pystyyn ja sanoin: Hei Birtsi! Sen jälkeen kyykistyin heti. Esiintymiseni kesti sekunnin. Konttasin kovaa vauhtia tiskien päähän kulman taakse piiloon. Nousin jaloillenin ja soluttauduin matkustajien joukkoon seuraamaan tilannetta. Birtsi nousi seisaalleen. Hän kumartui tiskin yli ja kurkisti lattialle. Sitten hän istuutui takaisin tuolilleen. Nyt hän tarkkaili maailmaa hyvin valppaasti.

[Jaakko Kuusisto 3]

Mentäskös Esa joku ilta tekemään "birtsejä" jonnekin