Anekdootteja lennonjohdosta

[Heikki Pullinen 135]

Kerran meteon säälapussa luki selvästi  ITAZE , sen piti olla jonkinlainen sääilmiö, esim. sadetta. Hieroimme ohimoita hetken aikaa. Sitten piti soittaa ja kysyä?

Vastaus oli, niinhän siinä edellisessä lapussakin oli.

Kaivettiin vanha lappu esiin. Edellinen havannoitsija oli kirjoittanut huolimattamasti mutta kuitenkin ymmärrettävästi HAZE. Tuon kun kirjoittaa käsin niin että H:n kirjoittaa ikäänkuin siinä olisi 2 kirjainta ja poikkiviiva melkein oikeanpuoleisen pystyviivan päälle. Näin syntyy ITAZE.

 

Heikki

[Jouni Laukkanen 55]

Tainnut kaveri huitoa siihen malliin että kädet on käyneet kuin potkuri / roottori

 

Kuvaus osuu mielestäni elävästi erääseen lappilaisen suvun edustajaan. Onpa esimerkiksi hänen veljenpoikansa Antti kansainvälisesti tunnettu, kitaristina ja melko värikkäänä persoonana.

[Teemu Siren 0]

Taitaa olla Pelkosenniemeltä

[Orvo Välilä 3]

Taitaa olla Pelkosenniemeltä

 

Se Hulukon Antti Pelekosenniemeltä? Jolla oli niitä tonttuja mukana, kolomisenkymmentä?  8)

[Esa Karanko 1 239]

Kuumakallet

 

Lennonjohtajiksi valittiin henkilöitä, jotka kykenivät nopeisiin ratkaisuihin. Siksi joillakin oli lyhyt pinna ja hihat paloivat nopeasti.

 

Kauan sitten olin tutkavuorossa kahden kolleegan kanssa, jotka eivät olleet ylimpiä ystäviä keskenään. Liikenne oli hiljaista. Istuin sohvalla lukemassa lehteä. Työkaverit alkoivat riidellä mille kiitotielle ykkösenä oleva lentokone tuodaan. He jättivät tutkapisteensä ja huusivat toisilleen naamat tummanpunaisina. Istuin tyhjäksi jääneen putken äärelle johtamaan liikennettä. Kuuntelin, kun kaksi kuumakallea nyrkkeili selkäni takana. Toivoin etteivät tappaisi toisiaan. Torni ihmetteli puhelimen kautta kuuluvaa möykkää. Lopulta riitapukarit rauhoittuivat. Toinen omi lennonjohdon päiväkirjan ja alkoi kirjoittaa siihen vastapelurista raporttia. Tämä puolestaan murjotti nurkassa ja odotti, että pääsisi kirjoittamaan ylös oman versionsa tapahtumasta. Tunnelma oli lievästi sanottuna kireä. Jatkoin lennonjohtamista yksinäni ja suunnittelin tornissa olevan tutkamiehen kutsumista avukseni. Onneksi kolleegat sopivat riitansa ja tulivat jatkamaan työntekoa. Lentokoneet eivät huomanneet mitään outoa. Tappelijat joutuivat myöhemmin puhutteluun.

 

Jostain syystä tämä episodi palaa mieleeni aina, kun näen Billy Bob Thorntonin tähdittämän elokuvan Pushing Tin.

[Santeri Saikkonen 0]

Kuumakallet

 

Kiitos taas tästä tarinasta Esa ! 

[Vesa Lähteenmäki 27]

Pushing Tin - leffa tuleekin nyt sopivasti lauantaina 12.2 kello 19.00 TV-Viideltä

http://www.imdb.com/title/tt0120797/

[Jaakko Rissanen 53]

Vanha vitsi

 

Taustaksi kerrottakoon, että Hannoverin ylälentotiedotusalue kuuluu pääasiallisesti Maastricht UAC:n Hannoverin sektorille siviililiikenteen osalta. Sotilasliikennettä johtaa puolestaan samoissa tiloissa toimiva Deutsche Flugsicherung DFS Control Center Upper Area Maastricht, tuttavallisemmin Lippe radar. Lippellä on kolme mahdollista statusta, joka vaikuttaa koordinointitarpeeseen Lippen ja Maastrichtin välillä. Tavallisina arkipäivinä virka-aikaan voimassa on yleensä Status 2, jolloin siviilikoneet saavat poiketa reiteiltään koordinoimatta, mutta mahdolliset korkeudenmuutokset on koordinoitava. Tähän riittää uuden lentopinnan laitto labeliin kaksi minuuttia ennen itse selvityksen antoa tai sitten puhelinsoitto Lippe-positioille.

 

Swissin lento Amsterdamista Zürichiin oli kiipeämässä suunnitellulle lentopinnalle 310, kun se pyysi pintaa 350. Ensimmäinen reaktio allekirjoittaneelta harjoittelijalta oli tarttua puhelimeen ja painaa Lippen pikavalitsinta: "Lippe." "Xulet, request release for climb, Swiss xxx." Toisessakin päässä oli todennäköisesti harjoittelija, koska hyvin tavallisesti käytössä oleva piste ei ollut tuttu. "Say another point." Mietin parasta vaihtoehtoa toiselle harjoittelijalle ja samalla mumisin linjalle: "Another point." Sain sanottua koneen sijainnin toisen pisteen suhteen ja saatua climb releasen ennen kuin huomasin opettajani nauravan ääneen. Tajusin samalla vastanneeni vahingossa vanhan vitsin lailla ("Say altitude, altitude..." jne.). Opettaja luuli minun vastanneen näin tarkoituksella ja levitti jutun totta kai koko sektorille. Toiselta puolelta joku huusikin: "Hyvä, sulla on huumorintajua!"

 

[Esa Karanko 1 239]

Tarkastaja

 

Erään Helsinki-Vantaan lennonjohtajan lempilause oli: Kaikkia asiat ovat aina rempallan. Hänellä oli tapana heti vuoroon tultuaan tarkastaa lennonjohdon paperit ja dokumentit. Se oli tietysti ihan oikein, mutta hän sai lempinimen Tarkastaja. Häntä tietysti vähän kiusattiin.

 

Lennonjohtoliuskat, stripsit, olivat käytössä. Käytetyt liuskat olivat aikajärjestyksessä pinossa odottamassa, että tiedot kirjataan liikennepäiväkirjaan. Aina ennen kuin Tarkastaja tuli vuoroon, jaoimme stripsipinon kahtia. Sitten pläräsimme ne sekaisin kuin korttipakan. Tarkastaja tietysti huomasi, että liuskat olivat aivan sekaisin. Hän ryhtyi heti järjestämään sotkua. Samalla hän mumisi itsekseen lempilausettaan. Me muut saimme olla hetken aikaa rauhassa.

[Kari.T Lehtinen 0]

Jaakko on päässyt pöytään, hyvä hyvä

[Jaakko Rissanen 53]

Miehekäs ääni

 

Alkuiltapäivän tunnelma oli hyvin rauhallinen. Yht'äkkiä italialaisen naislennonjohtajan kohonnut ääni saa kaikkien huomion: "...neljännen kerran tänään - minä EN ole sir! Seuraava siriksi kutsuva saa varautua hyvin pitkään holdingiin!" Tämän jälkeen kukaan ei sanonut jaksolla hetkeen mitään.

[Jaakko Rissanen 53]

Turvallisempaan suuntaan

 

Sektorin ollessa täynnä lentokoneita radioliikenne on yritettävä pitää minimissä. Kaikkien käskyjen olisi hyvä mennä kerralla perille, mutta aina se ei onnistu. Yhteen viestiin ei saisi laittaa liikaa numeroita, sekaannuksen vaara on suurempi. Taisin astua juuri tähän ansaan. Pegasuksen kone oli lähtenyt Amsterdamista ja lähestyi lentopintaa 250: "Maastricht, hello, PGTxxx passing FL245 to 250." "PGTxxx, good morning, identified. Turn right 5 degrees and continue climb FL370, rate 1000 ft/min or greater until passing level 350." "Roger, turn right 15 degrees and continue climb FL370, 1500 ft/min." "Negative, PGTxxx, right 5 degrees and climb FL370, 1000 ft/min or greater." "Yes, right 15 degrees and climbing 370, 1500 ft/min or more, PGTxxx." Oli pakko palata muuhun liikenteeseen. Onneksi oikealla oli tilaa ja Pegasukse sekä vaiktuttavan liikenteen väliin kertyi yli 20 mailia tavoitellun ~7 mailin asemasta. Vastaantuleva liikennekin jäi reilusti alapuolelle...

[Jaakko Rissanen 53]

High rate of descent

 

Mikäli konetta ei saada sovitulle pisteelle sovitulla korkeudella tarvitaan puhelinsoitto vastaanottavaan lennonjohtoon. Tällaisia "turhia" soittoja pyritään kuitenkin välttämään viimeiseen asti ottamalla koneet alas ajoissa. Onhan rajoituksille yleensä joku syy. Tavallisesti koneelle pyritään antamaan rajoitus informatiivisessa mielessä jo ensimmäisen reittilentopinnalta alaspäin vievän selvityksen yhteydessä. Pohjoisesta päin Brysseliin menijät jättävät Maastrichtin ilmatilan pisteen TOBIV kautta. Korkeusrajoitus TOBIVilla on FL250 ja vastaanottavana lennonjohtona saksalainen Langen radar.

 

Cargoluxin Boeing 747 lähestyi pohjoisesta lentopinnalla 360 ja risteävästä liikenteestä johtuen selvitystä pinnalle 250 ei voitu heti antaa: "CLXxxx, when ready descend FL320, expect TOBIV at level 250." Cargolux luki selvityksen takaisin täysin normaalisti: "Descend FL320, roger, CLXxxx." Jonkun aikaa kuluu ja risteävä liikennekin jää taakse: "CLXxxx, recleared, descend FL250 to be level by TOBIV." Tässä vaiheessa lentäjän ääni muuttuu kysyväksi: "Confirm 250 by TOBIV?" "Affirm, I told you to expect that." "I completely missed it. Descending FL250, CLXxxx." "Well, no problem - just give me a good rate of descent." Tarkoituksena oli sopia Langenin kanssa late descentista, mutta pystynopeus -5800 ft/min antoi ymmärtää, että TOBIV ylitettäisiin oikealla korkeudella...

[Janne Hannula 6]

Pannaanpa tänne omakin korsi kekoon muutaman vuoden takaa Vaasasta:

 

Eksyneet lampaat

 

Kirkas ja tyyni kesäilta on varma merkki laskuvarjohyppääjistä. Hyppykone pyysi lennonjohdolta pudotuslupaa kolmesta kilometristä, ja sen epäröimättä annoin. Pieni vilkaisu tutkanäyttöön osoitti koneen olevan kaukana pudotuspaikasta, mutta ei ole mitenkään tavatonta että linjalle hakeudutaan vasta tämän jälkeen. Parin minuutin kuluttua kone ilmoitti pudottaneensa hyppääjät, mutta epäilykseni heräsivät kun kone näytti yhä lentävän samoilla seuduilla. Varmistin pudotuspaikan lentäjältä, ja hän ilmoitti sen olleen kentän päällä. Tein johtopäätöksen, että joko tutka näytti väärin, tai sitten lentäjä oli erehtynyt omasta sijainnistaan. Taivaalla olleen hajanaisen pilvimuodostelman takia jälkimmäinen vaihtoehto alkoi tuntua todennäköisemmältä...

 

Seurasin kiikareilla kuinka sienen näköiset laskuvarjokuvut laskeutuivat horisonttiin. Vartin päästä työkaveri saapui työvuoroonsa kysellen, että mitä ihmettä täällä on tapahtunut, kun laskuvarjohyppääjiä tipahteli moottoritien varteen.

[Esa Karanko 1 239]

Ha haa Janne ja kiitos tarinasta. Hauska huomata, että nuorisosta löytyy pelimiehiä.

 

Rättisorsissa on parasta, että he ovat reiluja ja rehtejä. Aina, kun tapaa isomman porukan, niin jollakin on jalka kipsissä, mutta ei se menoa eikä hyppäämistä haittaa.

 

:-)   Esa

[Jouni Laukkanen 55]

Ilmestys taivaalta.

 

Tapahtuu eräässä lähi-idän maassa, aluelennonjohdossa.

 

Kuin tyhjästä eetteriin ponnahtaa reipas naisääni, joka kertoo lentävänsä kutsulla Longview 24. Kyseisessä maassa on totuttu ns. freecalleihin, eli naapurimaiden lennonjohtojen alueilta saattaa ilmestyä koneita kuin tyhjästä, ilman että niistä on lentosuunnitelmaa, arviosanomasta puhumattakaan. Lisäksi taivaalla lentää paljon leveällä englanninkielellä kommunikoivia sotakoneita: hävittäjiä, tutkakoneita, tankkereita, yhteyskoneita jne jotka nekin usein ilmestyvät joltakin maan kentältä yllättäen.

 

Kutsu on kuitenkin ennenkuulematon ja kokenut kansainvälinen britti-aussi-kiwi-kanukki-jenkki-pohjoismaalais-miehitys on ymmällään. Jokainen tihrustaa näytöltä sopivaa maalia. Konetta pyydetään kertomaan paikkansa ja kun paikka on selville, ihmetys vaan lisääntyy - mitään ei näy. Onkohan koneessa koodi päällä, pyydetään koodaamaan ident. Tässä vaiheessa sektorista vastaava lennonjohtaja pyytää vielä kertomaan korkeuden ja vastaukseksi tulee level 600 descending. Tyrmistys hiljentää lennonjohdon. Tutkien korkeussuodatuksen yläraja on säädetty normaalisti pinnalle 460, koska sitä korkeammalla ei yksinkertaisesti ole liikennettä ollut, tähän päivään asti. Suodatuksen ylärajaa muutetaan ja annetaan koneen laskeutua pinnalle 400, siellä kun ei ole ketään. Lopulta maali tulee näkyviin ja koneen annnetaan laskeutua alemmaksi pinnalle 200.

 

Koneessa on joku tekninen probleema ja hetken sen kanssa miekkailtuaan, pilotti ilmoittaa selvitystä takaisin pinnalle 660. Sinne se selvityksen saa ja lopulta häviää tutkan näytöltä. Vielä työvuoron jälkeen tapauksesta riittää puhuttavaa. Kaikkea on tässä tavattoman kokeneessa joukossa nähty, varsinkin sitä että on tultu ennalta arvaamatta. Mutta ei koskaan sitä, että joku olisi tehnyt sen ylhäältä päin! Puhumattakaan että olisi sinne myös poistunut.

 

Jälkikäteen vielä selviää, että maailmassa ei ole kuin kolme mahdollista lentäjää, jotka olisivat saattaneet olla puikoissa.

[Mikko Maliniemi 5]

Jälkikäteen vielä selviää, että maailmassa ei ole kuin kolme mahdollista lentäjää, jotka olisivat saattaneet olla puikoissa.

 

Marta-vainaa?

 

Muuten tuosta tulee mieleen se legendaarinen kiertoanekdootti:

 

Salt Lake Center , middle of the night again on a very slow night, when the voice came up: "Center, Gunfighter 51, we would like Flight Level 650."

"Well, Gunfighter, if you can climb to 65,000 feet, I can tell you, it is all yours!"

 

"Uh, Center, this is Gunfighter 51. We would actually like to DESCEND to Flight Level 650."

 

[Heikki Pullinen 135]

Saas nahdä, tulisiko Suomenkin taivaalle.

 

Heikki

[Mikko Palosvirta 0]

OT:na, mut kerrotteko kaltaiselleni maallikolle, millä härveleillä noilla pinnoilla sit oikein lennetään?

[Juha Paulavuo 21]

OT:na, mut kerrotteko kaltaiselleni maallikolle, millä härveleillä noilla pinnoilla sit oikein lennetään?

SR-71 ainakin pystyi moiseen 

[Mikko Palosvirta 0]

SR-71 ainakin pystyi moiseen 

 

Se tuli itsellenikin ainoana mieleen

[Mikko Maliniemi 5]

SR-71, U-2, MiG-25. Ainakin...

[Lauri Tamminen 0]

SR-71 ainakin pystyi moiseen 

 

Sinä myös 

[Tarmo Kallio 240]

X-15 tulee mieleen .

[Hanna Räihä 6]

mahtoi olla joo pikkasen hämmennystä. Mä en lähde arvailemaan mikä kone oli kyseessä, mutta esitän vienon toiveen josko Jouni kirjoittaisi näitä lisääkin - kun niitä varmasti on ja tulee lisääkin