Anekdootteja lennonjohdosta

[Esa Karanko 1 232]

Minnehän tämä herra mahtoi joutua?

 

Hei Antti,

 

Liikennelentäjä ja Finnairin kapteeni Harri Roschier joutui 90 -luvun alussa jättämään lentämisen vaikean sairauden vuoksi. Tapasin hänet sen jälkeen muutaman kerran Oksasenkadulla Töölössä.

 

Esa

[Esa Karanko 1 232]

MITEN VOI LENTÄÄ PIMEÄSSÄ?

 

Lennonjohtokurssilla oli lähestymislennonjohtosimulaatio alkamassa. Briefasin menetelmäpöydässä istuvaa oppilasta. Osoitin kelloa ja muistutin, että on yö. Oppilas pohti hetken tilannetta ja esitti kysymyksen. Miten voi lentää pimeässä? Mietin tarkoittaako hän lentokoneen ulkopuolella olevaa pimeyttä vai ohjaamon pimeyttä. Suunnistamista? Oikein päin pysymistä? Tajusin, että kysymys oli hyvä, sillä monen oppilaan lentokokemus oli hyvin vähäinen. Peli oli pakko viheltää poikki. Siirryimme luokkaan, jossa käytiin läpi käytännön lentämistä yöllä ja IFR:ssä.

[Antti Laukkanen 15]

Hei Antti,

 

Liikennelentäjä ja Finnairin kapteeni Harri Roschier joutui 90 -luvun alussa jättämään lentämisen vaikean sairauden vuoksi. Tapasin hänet sen jälkeen muutaman kerran Oksasenkadulla Töölössä.

 

Esa

 

No tämäpä kurja uutinen  Näin se elämä sitten viskoo. Ensimmäiseen lentooni liittyy sinällään hassu anekdootti (vaikka hiukan offtopiciksi mennäänkin), että satuin saamaan haltuuni tuon logimerkinnän ( http://www.apinalauma.fi/~andy/photoarchives/Logi/FirstFlight.jpg )vasta 20 vuotta lennon jälkeen. Sitä ennen olin kerennyt lennättää ensimmäisen lentoni kipparin lapsenlapset heidän ensimmäisellä lennollaan 

[Guest Jari Kaija]

"ARVAA MINNE"

 

Joskus vuonna miekka&kilpi, toimi Oulun lennonjohdossa paljon kertomuksia

aikaansaanut isäntä.

 

Sattuipa taas eräänä yönä, että pohjoisesta päin oli tulossa pikkukone Ouluun

ja koneen lentäjä naama virneessä ilmoitti: "Tulossa Ouluun laskuun, arvaa kuka?".

No tämä ei kelvannut lennonjohtajalle sitten alkuunkaan, vaan tuumasi saman

tien mielestään ylimieliselle lentäjälle , että "Arvaas minne" ja sammutti kentältä

kaikki valot.

 

 

[Jari Mäensivu 1]

Tais tositarinaan perustuva tarina mennä seuraavasti;

 

Lentäjä " Arvaa,kuka? "

 

Lennonjohtaja sammuttaa kaikki valot ja kysyy ?

 

"Arvaa missä ? "

 

 

[Guest Jari Kaija]

"OMA KONE"

 

No tämä samainen lennonjohtaja tuli ainakin "ystäväksi" monelle

pikkukoneen lentäjälle noina vuosina. Sattuipa sellainenkin tapaus,

että lentämisen oltua aktiivisimmillaan, kiersi Oulun kenttää useastikkin

pikkukoneita laskuja ja nousuja tehden. Oli taas kaunis lentopäivä,

kun radiosta kuului Finnairin kipparin ääni: "Pistäppäs ne "räpyttimet"

kiertämään ympyrää, meillä on kiire kentälle!". No tälläinen komentelu

finskipoikien suusta ei lämmittänyt lennonjohtoa tippaakaan ja

palautteena sai finnairin ylimielinen kippari harvoin kuullun ohjeen:

"Finnair xxx kierrä ympyrää. Nämä pojat lentävät itse maksamillaan

lentokoneilla, sinä et!"

 

 

[Mikko Maliniemi 5]

Jees, eiköhän se riitä taas tällä erää siivoustalkoita. Pidetään linja asiallisena ja rentona, sekä ennenkaikkea hauskana, kuten se tässä Esan perustamassa hienossa threadissa on tähän asti ollut. Kinastelut voitte hoitaa privaattina, jos tarvetta näette...

 

Vaikka tuo Jari K:n kertoma arvuuttelutarina onkin liikkunut ikiajat ilmailupiireissä jollakin jenkkilän kentällä tapahtuneena tapahtumana, välillä vitsinä ja välillä tositarinana, niin mistäs sitä teistä kukaan tietää, onko se sattunut myös Oulussa? Tämä on NIIN vanha tarina, että se on voinut vuosien saatossa toistua huumorimielellä muuallakin, myös Oulussa. Tai sitten ei. Tuskin sillä on kuitenkaan väliä, hauska juttuhan tuo on...

 

Ja juu, tämä threadi on käsittääkseni kuitenkin perustettu pääasiassa omakohtaisten tarinoiden jakamista varten, ei kerhokaverin kummin kaiman vaarin koiran kertomia varten...

[Kimmo Huoviala 1]

Olen minäkin valot sammuttanut kun groopi on lähestynyt. Papat venytti syksyn myötä iltakeikkoja.. Valot pois ja rauhallinen kysymys, että eikö jo ala olla aika pimeää lentää? Tuikut takaisin päälle ja sovittiin että ei lennetä enää niin hämärässä.

[Guest Jari Kaija]

Olen minäkin valot sammuttanut...

 

Niinpä :-) Nooh, minä jätän tähän nämä tarinat. Juttelemme sitten lentokavereiden

kanssa mökillä kodassa, mitä joskus Oulussa on kaikkea tapahtunut.

[Guest Sakari Pyörre]

Vakiojuttu:

Olin parin työkaverin kanssa tulossa Kuopiosta Tampereelle 172:lla. Kertoilin siinä lennonjohtomenetelmistä, vakiofraaseista puhuttiin ja tiukasta radiokurista. Plaanin mukaisessa ajassa saavuttiin VFR-ilmoittautumispisteelle.

172: "Pirkkalan torni, OH-CTU, iltaa, Näsi sisään."

TWR: "Juu Tanko-Univormi, moro nääs!"

[Esa Karanko 1 232]

LASKUVARJOHYPPYJÄ

 

Lensin Malmilla hyppykonetta. Laskuvarjohyppääjät houkuttelivat minua kurssilleen ja hyppäämään ainakin kerran. Se olisi unohtumaton elämys. Mietiskelin asiaa. Sitten näin Malmin tornista käsin kaksi tapausta.

 

Ensimmäisessä laskuvarjohyppääjä putosi hirveässä heilurissa mahalleen kiitoteiden risteykseen. Minusta hän pomppasi vähän ja läjähdys kuului. Painoin sireenin nappulaa. Varjon kupu oli vielä pullollaan, kun pelastajat ehtivät paikalle. Neito tuli samaan aikaan tajuihinsa ja nousi istualleen. Hänelle ei käynyt kuinkaan, mutta julkisivu ei varmasti ollut edustuskunnossa vähään aikaan.

 

Toisessa tapauksessa varjo aukesi osittain, ehkä kolmanneksen verran. Katselin kiikareilla, kun hyppääjä rimpuili ilmassa. Hän ei päästänyt kupua, eikä avannut varavarjoa, vaan putosi hirveällä vauhdilla kiitotien 18 kynnyksen länsipuolelle pusikkoon kentän ulkopuolelle. Painoin sireeniä ja soitin hätänumeroon. Poliisit löysivät pehmeään suohon pudonneen kiroilevan hyppääjän pakkaamassa varjoaan. Kokeneen hyppääjän nenä oli veressä, mutta muita vammoja hänellä ei ollut. Muistan vielä tänäkin päivänä hyppääjän kamppailun ilmassa. Päätin, että teen laskuvarjohypyn vasta, kun mittään muuta vaihtoehtoa hengissä pysymiseen ei ole.

[Guest Sakari Pyörre]

"HÄTÄTILANNE"

 

Olen opettanut radioliikennettä purjelentokursseilla. Sielläkin pitää käydä läpi hätäliikennementelmät, vaikka ne nyt ei niin purjelentäjiä kosketakaan. Tiedättehän, mitä hätätilanteessa olevan koneen pitää ilmoittaa:

* MAYDAY MAYDAY MAYDAY

* Koneen tunnus

* Hätätilan luonne

* Sijainti

* Lentäjän aikomat toimenpiteet

 

Olenkin sitten usein kertonut hätäliikenteestä, jonka kuulin Malmilla itsenäisyyspäivän kieppeillä vuonna 1993 tai jotain. Olimme juuri lähteneet kaverin kanssa länteen päin, kun kuulimme seuraavan keskustelun: (Kone ei ollut OH-CBV, joku mopocessna kumminkin)

BV: Joo torni hei... tää kone ei ny vedä mä katon jos tää tohon peltoon Fazerilan viereen...

- tauko -

TWR (epävarma ääni, harjoittelija?): Öööö siis oliko se BV joka kertoi moottorihäiriöstä?

BV: Joo mä tuun ny täältä sinnepäin mut tää köhii ny eikä vedä!

TWR: Joooooooo tota koita pysyy ilmassa

BV:  Tää nyt ei vedä mä katon tota peltoo ei tää tuu kentälle tää ei vedä!

TWR (Puhuja vaihtuu, jämerä basso): Bravo-Victor, torni, vedä etulämmitin HETI päälle!

- pitkähkö tauko -

BV: Joo no nyt tää vetää hei! Kyl mä nyt pääsen varmaan kentälle!

TWR: Bravo-Victor selvä laskuun kaksi-seiskalle.

[Tapio Valkama 0]

Kaksipaikkainen pieni R22-helikopteri ilmotti olevansa noin 10 NM kentästä ja haluavansa välilaskuun (EDLN). Muita koneita ei ollut lähellä joten "sovittiin" että hän voi tulla suoraan. Jokusen ajan päästä ajattelin kysyä, missä hän viipyy. Vastaukseksi tuli tuskaantuneella äänellä QDM-pyyntö. Ei siinä mitään, sattuuhan sitä että kenttää ei heti löydy...

 

Pilotti kertoi saanensa lennettäväkseen jonkun paikallisen missin televisolähetykseen ja pyytäneensä häntä pitämään karttaa lennon aikana. Nainen oli oksentanut kartan päälle, jonka jälkeen kartta ei ollut enään luettavissa...  

 

PS. Tapahtui 90-luvun alussa. Ilmailussa käytettiin vielä paperikarttoja 

 

 

 

[Guest Sakari Pyörre]

Tämän voisi laittaa myös "Wanhoja möhläyksiä" -ketjuun:

 

Mentiin Jyväskylään lentonäytökseen 1990-luvulla paperikarttojen aikaan. Silloin kun siellä oli Tomcat.

 

OH-CTU oli alla ja täysi poka, kaikki lentäjiä.

 

Räntäsade alkoi 30 mailia ennen kenttää. Torni oli kuitenkin toiveikas, näkyvyyttä kuulemma oli, sinne vaan. Matkustajat näki mielestään ilmoittautumispisteen, joten ilmoitin sen. Ei vaan tullut kenttää näkyviin. Streevat alkoivat olla jäässä, oikein pelotti katsoa siipiä. Etulammitys oli niin vedettynä kuin se keltainen namiska vaan tuli. Kukkuloiden huiput olivat pilvessä sisällä, mutta laaksoissa oli vielä tilaa.

 

Nöyrryin ja kysyin QDM:ää. Sain. Sinne sitten... mutta ei tule kenttä vastaan.

 

Kysyn uuden QDM:n. Nyt piti kääntyä 150 astetta, minusta aika erikoista. Ajoin ja ajoin, mutta ei näy kenttää horisontissa.

 

Äkkiä torni ilmoittaa "Tanko-Univormi, katoppa alas vasemmalle!" Ja siinähän se on, ihan alla, kiitotie! Suurtehovaloineen kaikkineen.

 

Sorvaan jonkinmoisen laskun. Kun saan vapinan tasaantumaan, aletaan selvittää koneen omistajan kanssa asiaa. Muistetaan sitten, että tässä koneessahan oli se hirveän ryömivä hyrrä. Olinko nollannut Tampereen jälkeen? No en kertaakaan!

[Tapio Valkama 0]

Erästä uutta "kaikentietävää" lennonjohtajaa kiusattiin aikoinaan kysymällä lyhyin välein QDM-suuntaa. Aina kun luimme koneesta suunnan takaisin se muutui tornin displayssä paljon suuremmaksi. Uusi kolleega luovutti parin minuutin kuluttua ja soitti tekniikalle VDF-näytön olevan rikki. 

 

Kiersimme mopocessnalla VDF-antennia kellonsuuntaan muutama tuhat jalkaa tornin yläpuolella  

[Jouni Laukkanen 55]

"ARVAA MINNE"

 

Joskus vuonna miekka&kilpi, toimi Oulun lennonjohdossa paljon kertomuksia

aikaansaanut isäntä.

 

 

Moni saattaa luulla, että kyseessä on sama äijä kuin tässä: http://www.flightforum.fi/discussion/index.php/topic,51409.msg531063.html#msg531063

[Tuomo Seppälä 0]

Pilotti kertoi saanensa lennettäväkseen jonkun paikallisen missin televisolähetykseen ja pyytäneensä häntä pitämään karttaa lennon aikana.

 

Rohkenen epäillä lentäjän selitystä oksennuksesta. Olisikohan pyytänyt kaveri kartanpitäjää jotta itse saisi katsella "maisemia". 8)

Tiedä häntä mutta tarina jättää kaksinaamaisen epäilyksen varjon ylleen. 

 

-tuomo

[Tapio Valkama 0]

Rohkenen epäillä lentäjän selitystä oksennuksesta. Olisikohan pyytänyt kaveri kartanpitäjää jotta itse saisi katsella "maisemia". 8)

:

 

 

 

Niin kuka tietää... toisaalta helipilottien mukaan pieniä R22 ei pysty yksinkäsin kauan lentämään...sitäpaitsi nuori neitonen oli aika kalpea, kopteria putsattiin ja kaveri osti kentällä uuden kartan   :thmbup

 

 

[Ilkka Mäkelä 1 216]

 

Olenkin sitten usein kertonut hätäliikenteestä, jonka kuulin Malmilla itsenäisyyspäivän kieppeillä vuonna 1993 tai jotain. Olimme juuri lähteneet kaverin kanssa länteen päin, kun kuulimme seuraavan keskustelun: (Kone ei ollut OH-CBV, joku mopocessna kumminkin)

BV: Joo torni hei... tää kone ei ny vedä mä katon jos tää tohon peltoon Fazerilan viereen...

- tauko -

TWR (epävarma ääni, harjoittelija?): Öööö siis oliko se BV joka kertoi moottorihäiriöstä?

BV: Joo mä tuun ny täältä sinnepäin mut tää köhii ny eikä vedä!

TWR: Joooooooo tota koita pysyy ilmassa

BV:  Tää nyt ei vedä mä katon tota peltoo ei tää tuu kentälle tää ei vedä!

TWR (Puhuja vaihtuu, jämerä basso): Bravo-Victor, torni, vedä etulämmitin HETI päälle!

- pitkähkö tauko -

BV: Joo no nyt tää vetää hei! Kyl mä nyt pääsen varmaan kentälle!

TWR: Bravo-Victor selvä laskuun kaksi-seiskalle.

 

Aikaisemminkin kerrottu, mutta täsmennetään vielä toisenkin kerran:

 

Kaasarin jäätymiselle kohtuuherkkä C-150, OH-CCO.

 

Pilotti juuri lupakirjan saanut, 17 v plus 2 (!) matkustajaa, jotka lastattu kyytiin hallin takanurkalla kenenkään näkemättä.

 

Omistajan toimistossa King-käsiradio kuuntelulla > omistaja paikalla > kuuli puheen jaksolla ja tajusi heti, mistä kysymys > lankapuhelimen pikavalinnalla soitto torniin > vapaana ollut lennonjohtaja vastasi > kehotus lennonjohtajalle lähettää jaksolla pölvästille käsky vetää esilämmitys täysille > siis puhuja vaihtui bassoääneksi > käsky lähti jaksolla > pölvästi ja matkustajat ja kone pelastuivat > pölvästille pyyhe x 2 & porttikielto omistajan firmaan 

 

Sellaista silloin. King tekee hyviä käsiradioita. Mutta lähetysteho ei olisi riittänyt seinien sisältä, joten torni oli huudettava apuun.

[Jaakko Rissanen 52]

DEP: "Finnair 841Q, direct ANTONI."

FIN841Q: "Direct ANTONI, Finnair 841Q."

DEP: "Öö.. Runeni taitais sittenkin olla paras. Direct RUNEN."

FIN841: "Sinne mennään. Direct RUNEN, 841Q."

[Guest palokallio]

Mikä neuvoksi kun lennonjohto"palvelu" alkaa liikaa ryppyilemään.

 

- Itse olen monesti kaavaillut pyytäväni: "Words twice", niin eiköhän vähitellen selvitykset rupea irtoamaan...

[Jani Hintikka 1]

ASIAKASPALVELUA

 

Olimme  taannoin eräänä erittäin kauniina alkusyksyn viikonloppuna kimppamatkalennolla eteläisessä Suomessa ja välilaskun jälkeen ryhdyin aktivoimaan lentosuunnitelmaani ilmasta radiolla alueeseen. Sain asiakaspalvelua kuin hyvän kaupan tiskillä ikäänsä kun vastaus avauskutsuuni kuului, "XXX, Tampereen alue, kuinka voin palvella?" Olihan suu meillä virneessä vielä pitkän aikaa

[Jaakko Kuusisto 3]

Ehkä ei tähän kuulu, mutta kerrottakoon täällä.

Menimme oppilaani kanssa Hyvinkäälle laskuun. Kenttää kiersi  kuuluisa tiukkapipoinen hinaaja.

 

Kun olimme tehneet  Jokelassa liikenneilmoituksen, alkoi häneltä sadella ohjeita lentoomme.

Oppilaani katsoi minua pupillit pyöreinä, mitähän tohonkin vastaan.

Otin mikin, painoin tangenttia ja sanoin: " prllll prllll prlll" Tuon äänen sain aikaiseksi päristelemällä huuliani.

Kyseinen herra sanoi, ettei saa lähetyksestäni mitään selvää, pelkkää purinaa kuulemma kuuluu.

Ilmoitin selkokielellä, että olen finaalissa ja tulen laskuun.

Taas kyseinen herra tuli väliin. Päristelin taas rytmikkäitä vastauksia.

Oppilas meinas tikahtua nauruun.

 

Maassa moikattiin kyseistä Gurua joka moitti vain radioitamme.

Jos olisimme kinanneet, olis ollut nokkapokan paikka.

Nyt selvisimme naurulla.

 

Opetukseni, oppilaalleni oli; älä ala kinaamaan jaksolla.

 

 

[Guest miikkimies]

Oli rauhallinen sunnuntai EFKU:n tornissa. Kaupungissa oli SM hyppykisat. Sain vaimon siskon (muodollisesti pätevä) kentälle. Lennonsotkija "sätkäkuski" huomasi meidät ja esitteli paikan. Tornissa ollessamme, eräs eelän lentäjä pyysi ohjita. Torni käski kiertää länsipuolelta kaupungin. Kotvan kuluttua katsoin tutkaa, ja sanoin lennonsotkijaalle, että tämä mopo ei kyllä mene pohjoiseen. Torni pyysi paikanmääritystä, ja tulikin: Pielavesi (VFR)  Polttoaineesta kuski sanoi tankkaavansa Iisamesse, mistä kysyimme, että Peltolan essollako? Kaippa se Kajaaniin pääsi, kun ei lehdessä ollut uutista!

[Esa Karanko 1 232]

ILMAVOIMIEN KYYTIÄ

 

Ilmavoimat kuljetti minut Helsinki-Vantaalta Uttiin Hughes 500 helikopterilla tarkastamaan lennonjohdon laitteita. Nautin miellyttävästä ja tasaisesta lennosta. Kopteri oli aivan uusi, eikä siihen ollut ehtinyt kehittyä tärinöitä. Oikea herrasmiehen menopeli. Kun hommani Utissa tuli valmiiksi ja olin allekirjoittanut lennonjohtoa koskevan hyväksymisasiakirjan, en enää ollut kovin tärkeä henkilö. Paluukyydin taso oli laskenut. Kulkuvälineenä oli nyt Vinka. Minulle kerrottiin, että ohjaajaksi tulee hyvin nuori lentäjä. Sopisiko se? Vastasin myöntävästi. Ilmassa nuori ilmavoimien pilotti kertoi innoissaan, että lentotunteja on kertynyt viime aikoina runsaasti. Kysyin paljonko hänellä on tiimaa. Vastaus oli 80 tuntia. Lentäjän toiminta alkoi heti kiinnostaa minua ja olin tyytyväinen, että minunkin puolellani oli ohjaimet. Kaikki meni tietysti hyvin, sillä Ilmavoimien koulutus on ensiluokkaista. Kun laskun jälkeen kiittelin ohjaajaa Vantaan platalla mukavasta matkasta huomasin, että hänellä ei vielä ollut puserossaan Ilmavoimien lentomerkkiä.