Anekdootteja lennonjohdosta

[Jorma Alakoski 14]

Aloittelin ilmailu-uraani 60-luvun lopulla. Ajoitus oli mitä osuvin. Merkittäviä muutoksia alkoi tapahtua toinen toisensa jälkeen. Kotimaan matkustajaliikenteessä siirryttiin suihkukauteen. Ilmailun radio- ja navigointiympäristössä transistorit korvasit radioputket. Sekä ilmavoimat että ilmailuviranomaiset ryhtyivät ajanmukaistamaan/modernisoimaan järjestelmiään ja toimintaympäristöjään. Kotimaiset yritykset/agentit olivat kiireisiä koettaessaan löytää sopivia laitetoimittajia maailmalta.

 

Ranskalaiset olivat muita ahkerammin tarjoamassa palvelujaan. Neuvottelut heidän kanssaan eivät olleet niitä helpoimpia. Neuvottelukielenä käytetty englanti sai aivan oman väreensä ranskalaisesta murremaailmasta. Olimme agenttimme avustama neuvottelemassa tutkajärjestelmän kaupan yksityiskohdista Pariisissa. Pitkän päivärupeaman myötä olivat tavoittelemamme yhteiset näkemykset ajautumassa pattitilanteeseen. Agenttimme, joka oli kultaakin arvokkaampi ranskankielen taitajana, huomasi tilanteen uhkaavasti kääntyvän myös hänen tappiokseen. Kesken kiivaimman mielipiteiden vaihdon hän yllättäen kaatui tuolineen kovaäänisesti lattialla, pidelle rintaansa ja voihkien hiljaisesti. Molemmat neuvotteluosapuolet ryntäsivät hänen avukseen ja saatuaan taskustaan esille kaivetun nitron kielensä alle hän totesi jo pian voivansa paremmin. Siltä päivältä neuvottelut olivat ohi.

 

Uusi päivä toikin sitten jo mukanaan uusia elementtejä, jotka aikanaan johtivat kaupan sopimiseen. Agentti kertoi myöhemmin hänen olleen pakotettu pelastamaan ahdinkoon ajautumassa olevan kaupanteon tuolla pienellä henkilökohtaisella näytöksellä. Agenttien roolit eivät olleet niitä helpoimpia. He edustivat sekä ostajaa että myyjää ja tekivät samalla tulosta omille yrityksilleen. Tämä tapahtuma nosti hänet ylitse muiden, ennen häntä ja hänen jälkeensä olleiden joukossa. Sopivasti ja hienotunteisesti kotiinpäin oli lupa pelata.

[Ari Wan 51]

JA Vuosi oli? Kuitenkin viimeisin Torjuntavoitto? Ellei tota viimeistä

Lätkävoittoa lasketa?

Torjuntavoitto? !980 luvulla olin mukana tarkastamassa itäisen merirajan merkintää. Systeemi oli sellainen, että kevällä jäiden lähdettyä venäläiset laittoivat rajaviitat paikalleen. Kun se oli tehty ne käytiin yhdessä tarkastamassa.

 

Ajoimme viitalle ja määritimme sen paikan. Tuloksen saatuani ilmoitin arvovaltaiselle delegaatiolle sen olevan kaapelinmitan verran liikaa idässä. Tämän kuultuaan venäläisten delegaatiota johtanut korkea meriupseeri ilmoitti, että jos suomalaiset hyväksyvät hänelle kelpaa. Ja kyllähän me hyväksyimme. 

 

AW

[Markku K Niskanen 0]

BLUFFIA?

 

Sotilaspsykologian laitos järjesti lennonjohtajaksi pyrkineille soveltuvuustestit. Menneillään oli koe, jossa tutkittiin simultaanikapasiteettia. Edessä oli pitkä numerosarjoja sisältävä kaavake, jota piti tarkastaa. Meille kerrottiin, että kukaan ei ollut päässyt kaavaketta loppuun. Kovaäänisestä alkoi kuulua sanelua, joka piti merkata omiin sarakkeisiinsa. Kaavakkeen täyttäminen oli lisäksi ehdollistettu monin eri tavoin luokan edessä syttyvien lamppujen mukaan. Sitten koetta alettiin häiritä erilaisilla juhlintaa muistuttavilla hälyäänillä. Mietin, että kas kun eivät ammu tykillä. Silloin kuului tykinlaukaus.

 

Heh, olipa hauska eksyä tälle foorumille. Olin itse varusmiepalvelukseni aikaan Punavuoressa valvomassa noita kokeita useamman kuukauden ajan. Sain siihen lyhyen koulutuksen ja siinäpä se komennusaika menikin.

 

Tuon kokeen seuraaminen oli itsellenikin suurinta hupia, sillä testattavien ilmeet olivat näkemisen arvoisia. Aikaa tuosta on kulunut jo kohta neljä vuosikymmentä (kevät 1976), mutta muistan kokeen hyvin. Tosin en ole varma, oliko tuolloin käytössä mitään lamppuja vielä. Tuo lomake oli sellainen, että siitä piti etsiä numerosarjoja (olikohan 596 tms) ja samaan aikaan kuunnella nauhaa, jossa lueteltiin paikkakuntien nimiä ja niitä seuraavia numeroita. Aina, kun  kuului "Kauhava" tai "Luonetjärvi", niiden jälkeen tuleva numero piti kirjoittaa muistiin. Kaikkea tätä sitten häirittin sillä taustamelulla, jossa oli jos jotakin melua ja rymähtelyä, myös konekiväärin ja isojen ammusten ääniä. Suosikkini oli mieletön rysäys, jossa jokin iso lasikaappi kaatui ja meni pirstaleiksi.

 

Lentäjiksi pyrkiville oli muistini mukaan hiukan erilaiset kokeet kuin esimerkiksi päällystöopistoon hakeville. No, en innostunut asiasta niin paljoa, että olisin opiskellut psykologiksi

 

 

[Jouni Laukkanen 55]

Tuon kokeen seuraaminen oli itsellenikin suurinta hupia, sillä testattavien ilmeet olivat näkemisen arvoisia. Aikaa tuosta on kulunut jo kohta neljä vuosikymmentä (kevät 1976), mutta muistan kokeen hyvin. Tosin en ole varma, oliko tuolloin käytössä mitään lamppuja vielä. Tuo lomake oli sellainen, että siitä piti etsiä numerosarjoja (olikohan 596 tms) ja samaan aikaan kuunnella nauhaa, jossa lueteltiin paikkakuntien nimiä ja niitä seuraavia numeroita. Aina, kun  kuului "Kauhava" tai "Luonetjärvi", niiden jälkeen tuleva numero piti kirjoittaa muistiin. Kaikkea tätä sitten häirittin sillä taustamelulla, jossa oli jos jotakin melua ja rymähtelyä, myös konekiväärin ja isojen ammusten ääniä. Suosikkini oli mieletön rysäys, jossa jokin iso lasikaappi kaatui ja meni pirstaleiksi.

 

Nauhalla tosiaan lueteltiin lentokenttiä ja niiden lämpötiloja. Kauhavan ja Luonetjärven lämpötila piti merkitä tuohon A3-kokoiseen arkkiin kun luokan edessa olevassa kovaäänisessä paloi valkoinen valo. Vihreän tai punaisen valon palaessa sitä ei pitänyt kirjata. Tuossa samaisessa arkissa kolmen merkin sarjassa vaihtelivat ainakin numerot 6/9 tai kirjaimet a/e, jotta niiden erottaminen toisistaan olisi ollut mahdollisimman vaikeaa.

 

Testi oli käytössä vielä 1989 lennonjohtajan pääsykokeissa.

[Kari J. Ansamaa 0]

Joskus viime vuosituhannella tein plaania ilmassa; bensaa on on kaksi tuntia, mutta kuka ennustaa Rotaxin keston? Vastasin toiminta-aika kyselyyn..

[Jukka Hälinen 1]

Joskus viime vuosituhannella tein plaania ilmassa; bensaa on on kaksi tuntia, mutta kuka ennustaa Rotaxin keston? Vastasin toiminta-aika kyselyyn..

Tähän toiminta-aikaan liittynee tapaus (90-luvun alkupuolelta) yhdestä Rotaxilla varustetusta "replicasta", jonka siirtolento Kuopiosta Helsinkiin vaati noin kolme 2-tahti Rotaxia (talviaikaan - onneksi). Kuulemani mukaan eka legi oli alle 20 km. Sitä, kuka oli EFKUn lennonjohdossa, kun laskuunmenosta Kuopionlahdelle oletettavasti ilmoitettiin, en tiedä.

[Ari Wan 51]

Nauhalla tosiaan lueteltiin lentokenttiä ja niiden lämpötiloja. Kauhavan ja Luonetjärven lämpötila piti merkitä tuohon A3-kokoiseen arkkiin kun luokan edessa olevassa kovaäänisessä paloi valkoinen valo. Vihreän tai punaisen valon palaessa sitä ei pitänyt kirjata. Tuossa samaisessa arkissa kolmen merkin sarjassa vaihtelivat ainakin numerot 6/9 tai kirjaimet a/e, jotta niiden erottaminen toisistaan olisi ollut mahdollisimman vaikeaa.

 

Testi oli käytössä vielä 1989 lennonjohtajan pääsykokeissa.

Se kirjain-numero sarja oli Qa6. Ne merkit oli tosiaan valittu mahdollisimman hankalasti toisistaan erottuviksi, esim Q ja O ja sitten nuo jo mainitut a/e ja 6/9. Kävin testin kahdesti, 1975 LntRUK:n pääsykokeessa ja -76 kadettikoulun pääsykokeessa. Jälkimmäisessä kokeessa "kokemuksesta" oli hyötyä. Ehdin etsiä aika monta Qa6:ta ennenkuin koe varsinaisesti edes alkoi 

 

Kadiksen kokeessa muistaakseni joku napsautti kynän poikki ja katosi kiroten ovesta ulos 

 

AW

[Pentti Köylijärvi 42]

Heh, olipa hauska eksyä tälle foorumille. Olin itse varusmiepalvelukseni aikaan Punavuoressa valvomassa noita kokeita useamman kuukauden ajan. Sain siihen lyhyen koulutuksen ja siinäpä se komennusaika menikin.

 

Tuon kokeen seuraaminen oli itsellenikin suurinta hupia, sillä testattavien ilmeet olivat näkemisen arvoisia. Aikaa tuosta on kulunut jo kohta neljä vuosikymmentä (kevät 1976), mutta muistan kokeen hyvin. ...

 

Sinäkö siellä olit silloin kokeeni suoritusta valvomassa. Valitettavasti en ilmavoimiin päässyt. Koe sinällään oli mielenkiintoinen.

 

 

[Timo Hyvönen 208]

Ehkä tämän voi laskea lennonjohtojuttuihin

 

Niin, lensin purtsikkakurssini ilman radiota joten radiolupa jäi silloin saamatta. Seuraavana kesänä tyypitin jo Ka6Cr:ää OH-268 ja taisi olla Hälis-Jukka joka keksi kiertotien radion käyttöön:

 

Ilmoita loppuosa napsauttamalla kolmesti

Perusosa napsauttamalla kahdesti

Myötätuuli napsauttamalla yhdesti

 

ja muista aina napsauttaa 268 kertaa sen jälkeen että tiedetään, kuka on tulossa!

 

Rautavaara on mainio paikka, vaikka siellä ei lennonjohtoa olekaan.

 

t. Timo

[Jaakko Kuusisto 3]

Hyvinkäällä toimi aikoinaan hinaajana eräs rajan mekaanikko. Hän oli jaksolla oikea riidanhaastaja. Kun kerran taas menin oppilaani kanssa sinne tekemään läpäreitä ja oppilas teki asianmukaiset ilmoitukset ko. jaksolla, niin hinaaja aloitti paasausohjeistuksensa. Oppilas kuunteli huuli pyöreänä noita komentoja ja kysyi minulta mitä vastaa.

Siitä seurasi hauska episoodi.

Painoin tangenttia ja sanoin "brrrrrrrrrrrrrrrlllllll".

Jaksolta kuului,"nyt en saa sun puheesta selvää".

Sanoin uudestaan: "Brrrrrllllll" ja jatkoin tuota pöristelyäni parkkiruutuun asti.

Siellä tuli kyseinen hinaaja luokseni ja moitti minua. Vastasin taas: " Brrrrrrrll" päristellen huuliani. 

Nyt hän huomasi vinoiluni, jolla vältin turhaa suukopua.

Oppilaani antoi koko ajan asianmukaiset ilmoitukset.

[Jaakko Rissanen 52]

Naispuolinen Schwarzenegger

 

Vuelingin lento poistumassa sektorista: "Vueling xxx, contact Rhein 133.34, hasta luego!" Naispuolinen pilotti vastaa rempseästi: "133.34, hasta la vista... baby!"

[Jaakko Rissanen 52]

Yötaivas

 

Euroopan aamuöinen taivas on tyhjä. Rahtikoneet hallitsevat sitä. UPS ja Quality nousevat käytetyimmiksi kutsuiksi. Oikaisut ovat loistavia ja korkeusrajoituksista tingitään. Säästäväisille lentoyhtiöille mitä parasta aikaa lentää. Sektoreita yhdistetään yöajaksi. Kahdeksan radiojaksoa on yhdistetty yhdelle lennonjohtajalle. Hallinnassa oleva alue on suurehko.

 

Kun johdettavana on enemmän kuin yksi kone, joutuu usein tekemään jotakin. Muutakin, kuin tervehtimään ja ilmoittamaan vallitsevasta tutkayhteydestä. Jostakin ihmeellisestä syystä yötaivaan yksinäiset kaipaavat seuraa ja hakeutuvat toistensa läheisyyteen. Keinoja on kuitenkin monia. Kenties vielä parempi oikaisu pitää koneet vähintään viiden mailin päässä toisistaan. Kenties toinen haluaa tuhat jalkaa korkeammalle. Joskus joutuu puuttumaan peliin tiukemmalla otteella ja antamaan tutkavektoreita tai käskyttämään määränpäätään lähestyvää liikennettä alaspäin hieman toivottua aikaisemmin.

 

Kello 04:00 jaksolla ei ole yhtään konetta. Tunti, puolitoista eteenpäin ja niitä on 16. Keski-Eurooppa herää.

 

Ennen kuin joku kerkeää kysymään tämän tarinan tarkoitusta tai anekdoottipohjaa, vastaan ettei sellaista ole. Aurinko nousee, minä laitan silmät kiinni.

 

Tähän sopii saksalaisen Münchener Freiheitin kappale

[Jaakko Rissanen 52]

Kiitos näkemiin

 

Ilmeisesti Ryanairin pinnalle 310 kipuamassa ollut saksalainen lentäjä tuntee alueen lennonjohtojaksot liiankin hyvin...

 

"Ryanair xxx, climb FL330 and report requested."

"Rhein 132.33, thanks and bye!"

"Negative, stay with me. You are cleared to FL330."

"Ohh, sorry. I was... Climbing FL330."

"Yeah, still approximately 60 miles until you are in Rhein's airspace. So you have to suffer from my voice for a while."

"Hahahahaha that's not a problem, I like it."

[Jaakko Rissanen 52]

Coco bananas

 

Suomalainen lentäjä on tehnyt itseään tunnetuksi Maastrichtin lennonjohtajien keskuudessa datalinkin lopetettua yhteistyön: "CPDLC has gone coco bananas..." Tuonut ops roomiin naurua ja hyvää mieltä. Valitettavasti ei ole omalle kohdalle sattunut, mutta kuullut kollegoilta juttua sitäkin enemmän . Jos joku tunnistaa kaverin, niin välittäkääpä ihmeessä terveiset meidän porukalta!

[Markku Koponen 61]

Coco bananas

 

"CPDLC has gone coco bananas..."

 

Kerrohan nyt tällaselle huonoälysellekin, että minne se CPDLC on menny...?   coco bananas...

[Jaakko Rissanen 52]

Kerrohan nyt tällaselle huonoälysellekin, että minne se CPDLC on menny...?   coco bananas...

Joskus datalinkkiyhteys vain katkeaa ilman selvää, ainakaan heti näkyvää, syytä. Tämä tuntuu olevan kaverin tapa ilmaista asia. Silloin jatketaan normaalisti puheyhteydellä.

[Markku Koponen 61]

Okei Jaakko, tnx.

Mimmonen on muuten CPDLC:n käyttöliittymä (tai vast.) esim. tutkatyöpisteessä? Saatko kuvaa...?

t: Markku

[Jaakko Rissanen 52]

Alkuun pahoittelut kuvien huonosta laadusta ja pieni alustus yleisestä näkymästä. Kuvassa näkyvät kokovihreät tikut ja labelit (alue, joka kertoo koneen kutsutunnuksen, lentopinnan jne.) ovat siis kyseisen sektorin "hallussa" olevaa liikennettä (ASSUMED). Koneen ollessa vielä edellisen sektorin johdettavana, väri on vihreä-valkoinen. Kun avauskutsu kuuluu jaksolla, klikataan tutkalabelia hiiren oikealla painikkeella, jolloin se muuttuu kokovihreäksi. Vastaavasti koneen siirtyessä seuraavalle sektorille suoritetaan XASM-komento: taas oikea klikkaus labeliin, XASM ja contact tai datalinkkiä käytettäessä XASM ja contactin alapuolella näkyvä vastaava datalinkkikomento. Mikäli seuraava sektori on Maastrichtin sisäinen, muuttuu tikku ja label valko-vihreäksi ja vasta seuraavan sektorin "assumoidessa" koneen kokovalkoiseksi. Mikäli sektori on Maastrichtin ulkopuolinen, valko-vihreä vaihe jää väliin.

 

Datalinkillä varustetut koneet tunnistaa kolmiosta. Mikäli kolmio seisoo kärjellään, yhteys ei jostakin syystä toimi. Kuvassa ainoa CPDLC-yhteydessä oleva kone on KLM453. Kun hiiri on viety labelin päälle, label näyttää enemmän informaatiota kuin hiiren osoittimen ollessa jossakin muualla. Ensimmäisellä rivillä siis koneen kutsutunnus KLM453 ja seuraava sektori/lennonjohtoyksikkö, tässä tapauksessa UU eli Karlsruhen UAC, Rhein Radar.

 

Seuraava rivi näyttää koneen senhetkisen lentopinnan 374 ja nuoli ylöspäin kertoo sen olevan nousussa. 39 taas ilmaisee selvitetyn lentopinnan, eli 390. Selvitetty lentopinta lyödään järjestelmään sisään klikkaamalla lentopinnan kohdalta vasemmalla näppäimellä, valitsemalla selvitetty lentopinta ja klikkaamalla Execute (valitun lentopinnan klikkaamisen jälkeen hiiren osoitin siirtyy automaattisesti Execute-painikkeen kohdalle). Mikäli tämä halutaan tehdä datalinkki-komentona, valitaan Executen sijaan Uplink, joka lähettää käskyn koneelle. Selvitetyn lentopinnan oikealla puolella näkyy selvitetty reittipiste, mahdollinen käsketty lentosuunta tai HOLD, mikäli kone on käsketty odotuskuvioon. Toiminta on sama, kuin lentopinnan suhteen. Vasen klikkaus labelin reittipistekohdasta, valitaan reittipiste ja Execute tai Uplink. Tässä tapauksessa väri on vaaleanvihreä, koska selvitys on annettu datalinkillä. Väri muuttuu vihreäksi koneen kuitatessa käskyn.

 

Kolmas rivi taasen näyttää TFL:n, eli Transfer Flight Levelin. Se kertoo, millä pinnalla koneen tulisi olla seuraavalle yksikölle siirrettäessä. Tässä tapauksessa siis juurikin tuo 39, eli FL390.

 

DLH3HH kutsun oikealla puolella oleva keltainen > taas kertoo, että seuraavalle yksikölle lähetettyyn automaattiseen arviosanomaan on tullut joku muutos, joka pitää puhelimitse koordinoida. Tässä tapauksessa todennäköisesti kyseessä on Level Revision, eli arviosanoma kertoi koneen TFL:n olevan jotakin muuta, kuin sen haluama 370. Tällöin tartutaan puhelimeen: "Level revision Lufthansa 3HH, Flight Level 370." Seuraavalla rivillä näkyvä H kertoo koneen olevan tutkavektoroituna, syynä vastaantuleva DLH5EK, jonka on laskussa pinnalle 250.

 

[ attachment removed / expired ]

 

FIM-ikkunan alaikkuna näyttää viimeisimmät datalinkkikäskyt ja niiden kuittaukset. LVL- ja FRQ-rivit ovat tyhjiä, eli ainoa linkkikäsky on RTE DCT Omelo. WCO kertoo koneen kuitanneen sanoman, eli tässä tapauksessa tutkalabelin reittikohta on muuttunut jo vaaleanvihreästä vihreäksi.

 

Varsinainen FIM-ikkuna taas kertoo lennon perustiedot. Kyseessä siis KLM453 ja yhtiön kutsutunnus Kay-El-Em. A332 /H = Airbus A330-200 /jättöpyörreluokka Heavy. Lähtökenttä EHAM = Amsterdam, tulokenttä OBBI = Bahrain. ECL390 = koneen pyytämä lentopinta 390. NOMKA = arviosanoman koordinaatiopiste seuraavan lennonjohtoyksikön kanssa. 1228 = arviosanoman aika tuolla pisteellä / alueen rajalla. 390 = arviosanoman lentopinta, TFL. 122.635 = seuraavan sektorin taajuus.

 

Seuraavalla rivillä taas Mode S:n kertomaa. KLM453 = kutsutunnus. F390 = autopilottiin syötetty korkeus. H095 = koneen magneettinen suunta. IAS256 = Indicated Airspeed 256 solmua. M0.80 = Mach 0.80. Pystyviivan jälkeen olevat tiedot eivät enää tule Mode S:n kautta. GS0494 = maanopeus 494 solmua. Nuoli ylöspäin ja 07 = kone nousussa, kohoamisnopeus 700 jalkaa minuutissa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Sami Puro 599]

Kiitokset tuosta, onkin pitänyt kysellä että miltä tuo datalinkin käyttö näyttää siellä päässä.. Sen käyttöaktiivisuus kun tuntuu vaihtelevan aika paljon lennonjohtajasta riippuen.

 

Ja tuossa pari suttukuvaa toisesta päästä. Kuva 1 on "vakiotila" kun datalinkki on yhdistetty (yhteys päällä, ei viestiä) ja kuva 2 kertoo että näköjään ihan vapaa tekstiviesti on myös mahdollista, mutta harvinaista.      ..ei nyt normaalista saapuneesta viestistä löytynyt hetikättelyssä kuvaa.

 

[ attachment removed / expired ]

 

[ attachment removed / expired ]

 

[Jaakko Rissanen 52]

Sen käyttöaktiivisuus kun tuntuu vaihtelevan aika paljon lennonjohtajasta riippuen.

 

...ihan vapaa tekstiviesti on myös mahdollista, mutta harvinaista. 

 

Joo, meitä "painostetaan" käyttämään sitä enemmän ja enemmän, mutta ainakin mulla käyttö riippuu hirveästi liikennetilanteesta. Ruuhkahuippuina sitä tulee käytettyä vähemmän. Tähän on oikeastaan kaksi syytä, linkin viive (max. 2 minuuttia viestin lähetyksestä kuittaukseen) jolloin siitä ei ole hirveästi hyötyä, kun juttujen pitäisi tapahtua saman tien ja lisäksi jakson hallinta. Mikäli itselle pitää "ostaa aikaa" jaksolta, linkillistenkin koneiden johtaminen voicella pitää jakson itsellä eikä uusia tulokkaita pääse huutelemaan väliin.

 

Meillä toi vapaa tekstiviesti ei valitettavasti ole mahdollinen

[Erkki Pulkkinen 0]

Meillä toi vapaa tekstiviesti ei valitettavasti ole mahdollinen

 

Sehän on hyvä, sillä näin parhaista paloista pääsee nauttimaan myös linkittömät lentäjät.

[Jaakko Rissanen 52]

Sehän on hyvä, sillä näin parhaista paloista pääsee nauttimaan myös linkittömät lentäjät.

Ahh.. Mutta mehän mennään aina fraseologian mukaan ja mitään ylimääräistä ei jutustella

[Mikko Kartano 157]

..ei nyt normaalista saapuneesta viestistä löytynyt hetikättelyssä kuvaa.

 

Tuossa vielä kuva sellasesta eräältä koulutuslennolta syksyltä 2007, kun tehtiin pikkubussien ATSU:ihin modifikaatiot ja saatiin niihin lisättyä datalinkkiominaisuudet:

 

[ attachment removed / expired ]

 

 

-m

 

[Tuomas Eronen 52]

Tuli pyörähdettyä Rissalassa ja bongasin kenttäalueelta varsin kesyn oloisen jäniksen. Ihan viereen pääsi kävelemään tuulen alapuolelta, joten eipä tainnut eläimellä paljoa kuulosta olla jäljellä.. Siitä tuli mieleeni erikoinen tapahtuma jostain vuosituhannen alusta. Ihan tarkkoja muistikuvia tai sanamuotoja en tietenkään enää muista, mutta tapahtumat etenivät kutakuinkin näin:

 

Minulla oli tornin jakso kuuntelulla ja taivaalla oli melkoinen määrä siviili- ja sotilaskoneita. Laskuun oli tulossa useampi kone lyhyen ajan sisään.. Ensin tuli laskuun joku kaupalllinen- tai siviilikone.

 

Torni: Tuuli xx astetta xx solmua, selvä laskuun kiitotielle xx

 

Pilotti (laskun jälkeen): Kiitotien vieressä hyppii jänis..

 

Torni: Roger

 

 

Seuraavaksi oli laskuvuorossa oli Hornet-parvi.

 

Torni: Tuuli xx astetta xx solmua, jänis huomioiden selvä laskuun kiitotielle xx

 

Hävittäjä laskeutui ja rullasi pois kiitotietä. Sama selvitys toistui toiselle koneelle. Laskukiidon yhteydessä toisen koneen Hornet-lentäjä kuittasi että "osui" tai "bingo" tai jotain vastaavaa. Toki seuraavankin koneen piti päästä laskuun joten seuraava selvitys olikin erikoisempi.. Äänenpaino tosin pysyi ihan samana.

 

Torni: Tuuli xx astetta xx solmua, kuollut jänis huomioiden selvä laskuun kiitotielle xx

 

 

 

 

 

- T -

 

 

 

[Paavo Mäntylä 112]

Pari kuukautta takaperin Malmilla oli vähän samanlainen tilanne kun rusakko juoksenteli kiitotiellä. Pari konetta teki ylösvedonkin sen takia. Eläin oli aina kiitotien vieressä kun koneita ei ollut lähellä mutta aina kun joku oli loppuosalla tai jo kiitotiellä niin rusakko juoksi baanalle sekoilemaan. Tornista tulikin selvityksiä myös tyyliin "OH-XXX selvä laskuun huomio jänis"